Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

EU-jäsenyyden hakeminen

​EU-jäsenyyden hakeminen

Keskustelua Suomen EY-jäsenyydestä käytiin valtioneuvoston antamien selontekojen ja tiedonantojen pohjalta eduskunnassa vuodesta 1988 lähtien.

Kohti hakemuksen jättämistä

Valtioneuvoston selonteko VNS 3/1988 Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Annettu 1.11.1988. Selonteon teksti

  • Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Helsinki, Valtioneuvoston kanslia, 1988. Kansinimeke: Suomi ja Länsi-Euroopan yhdentymiskehitys. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/1989 Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskäsitykseen. Annettu 28.11.1989. Tiedonannon teksti

  • Valtioneuvoston tiedonanto Eduskunnalle Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen. Helsinki, Valtioneuvoston kanslia, 1989. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Valtioneuvoston selonteko VNS 1/1990 Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen 1990 (Suomi ja Euroopan talousalue). Annettu 13.3.1990. Selonteon teksti

  • Suomi ja Euroopan talousalue : valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen 1990. Helsinki, Valtioneuvoston kanslia, 1990. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

  • Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietintö : Suomen suhtautumista Länsi-Euroopan yhdentymiskeskitykseen koskevasta valtioneuvoston selonteosta 1990. Helsinki, Eduskunta, 1990. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Syksyllä 1991 valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johtama virkamiestyöryhmä selvitti hallituksen toimeksiannosta EY-jäsenyyden vaikutuksia.

Lokakuussa 1991 Euroopan yhteisön jäsenmaiden ja EFTA-jäsenmaiden (Suomi mukaan lukien) väliset ETA-sopimusneuvottelut saatiin päätökseen.

Maastrichtin Eurooppa-neuvoston kokous 9.–10.12.1991 otti myönteisen kannan yhteisön laajentumiseen. Suomen piti siten kiirehtiä, jos aikoi päätyä jäsenyyshakemuksen kannalle ja päästä mukaan neuvotteluihin yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa.

Tammikuussa 1992 hallitus antoi eduskunnalle selonteon EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle: Valtioneuvoston selonteko VNS 2/1991EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle. 9.1.1992 annettu selonteko sisältää taustaselvityksen.

  • Suomi ja Euroopan yhteisön jäsenyys : Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle ja siihen liittyvä taustaselvitys. Helsinki, Valtion painatuskeskus, 1992. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa.

Selonteosta käytiin laaja keskustelu kolmen päivän ajan tammikuussa 1992.

  • Eduskunta ja EY : Eduskunnan keskustelut 14–16.1.1992 valtioneuvoston selonteon johdosta. Helsinki, Eduskunnan keskuskanslia : Valtion painatuskeskus, 1992. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

4.6.1992 selonteosta valmistui ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 6/1992, johon liittyivät EY-jäsenyyttä koskeneet erityisvaliokuntien lausunnot:

  • EY-jäsenyyden vaikutukset Suomelle : Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietintö Valtioneuvoston selonteosta. Helsinki, VAPK-kustannus : Eduskunta, 1992. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Jäsenyyshakemuksesta päätetään

Hallituksen avainryhmä päätti jäsenhakemuksen käsittelyn aikataulusta ja menettelytavoista 4.2.1992. Vuoden 1992 valtiopäivien avajaispuheessa 7.2.1992 presidentti Mauno Koivisto asettui kannattamaan jäsenyysanomuksen jättämistä. 27.2.1992 hallitus teki periaatepäätöksen ja ilmoitti Suomen hakevan EU-jäsenyyttä, jos eduskunta hyväksyisi asiaa koskevan valtioneuvoston tiedonannon.

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/1992 Euroopan yhteisön jäsenyydestä:

  • annettu 10.3.1992
  • tiedonannon lopussa todetaan, ennen jäsenyyteen johtavan neuvottelutuloksen lopullista hyväksymistä on tarkoitus järjestää neuvoa-antava kansanäänestys
  • tiedonannosta käytiin vilkas keskustelu 16.–18.3.1992. Äänestyskierrosten tuloksena tiedonanto hyväksyttiin 18.3.1992. Selkeimpänä EY-jäsenyyden kannatusäänestyksenä voidaan pitää äänestystä numero 2 (äänestyskartta), jossa edustaja Jaakonsaaren ehdotus hyväksyttiin äänin 133–60.
  • ratkaisevassa äänestyksessä eduskunta hyväksyi yksinkertaisen siirtymisen päiväjärjestykseen äänin 108–55, äänestys numero 4 (äänestyskartta). Hallitus sai luottamuslauseen ja EY-jäsenyyden hakeminen sinetöityi.

18.3.1992 tiedonannon VNT 1/1992 käsittelyn jälkeen presidentti Mauno Koivisto ja pääministeri Esko Aho allekirjoittivat EY-jäsenyyshakemuksen ja hakemus jätettiin vielä samana päivänä EY:n ministerineuvostoon.


Päivitetty 29.12.2014