Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Yleistä oikeuslähteistä ja oikeudellisesta informaatiosta

​Yleistä oikeuslähteistä ja oikeudellisesta informaatiosta

Oikeudellinen ratkaisutoiminta ja oikeustiede perustuvat oikeuslähteisiin ja niiden asianmukaiseen käyttöön. Oikeuslähde on juridisen päätöksenteon perustana viranomaisten toiminnassa, tuomioistuimissa ja oikeustieteellisessä tutkimuksessa.

​Laki ja maan tapa

Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki. Tuomioistuinten ratkaisujen ja viranomaisten päätösten ja toiminnan on aina perustuttava lakiin. Tästä ns. lakisidonnaisuuden periaatteesta on säädelty Suomen perustuslain 2.3 §:ssä (yleinen lakisidonnaisuuden periaate) ja 8 §:ssä (rikosoikeudellinen laillisuusperiaate). Lakisidonnaisuuden periaate sisältyy myös oikeudenkäymiskaaren 1:11, jonka mukaan tuomarin on tuomittava tarkoin lain mukaan ja 24:4, joka asettaa tuomarille perusteluvelvollisuuden. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tulisi noudattaa myös Euroopan unionin oikeutta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen pakottavaa normistoa. 

Tilanteissa joissa lakia ei ole, voi vakiintunut ja yleisesti velvoittavaksi ja kohtuulliseksi koettu käytäntö saada maan tapana lain tasoisen aseman oikeuslähteenä. Tänä päivänä tilanteet, joissa maan tapa nostettaisiin lain tasolle, ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Laki ja maan tapa ovat ns. vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden huomioimatta jättäminen voidaan tuomioistuin- ja viranomaistoiminnassa katsoa muodostavan virkavirheen.

​Lainsäätäjän tarkoitus, oikeuskäytäntö ja muut oikeuslähteet

Lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö ovat puolestaan ns. heikosti velvoittavia oikeuslähteitä, joita oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tulisi huomioida. Erona vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin on se, että noudattamatta jättämisestä ei seuraa rangaistusta. Tuomari, joka ei ole huomioinut ratkaisutoiminnassaan lainsäätäjän tarkoitusta ei syyllisty virkavirheeseen, mutta annettu ratkaisu muuttuu suurella todennäköisyydellä ylemmässä oikeusinstanssissa.

Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä. 

Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja tulkinnassa voidaan käyttää myös ns. sallittuja oikeuslähteitä. Näiden oikeuslähteiden ryhmä on dynaamisempi ja painoarvo tilannekohtainen. Näihin oikeuslähteisiin lasketaan esimerkiksi oikeuskirjallisuus, oikeusvertailevat argumentit sekä käytännölliset, eettiset ja moraaliset argumentit. 

​Oikeudelliset informaatiolähteet ja oikeuslähdeoppi

Oikeuslähdeoppi ohjaa oikeuslähteiden käyttöä. Oikeuslähdeopissa määritellään, mitä oikeuslähteitä on käytettävä tai on sallittua käyttää ja mikä on oikeuslähteiden painoarvo ja keskinäinen etusijajärjestys. Oikeuslähdeopin mukaan esimerkiksi alemman asteinen säädös ei saa olla ristiriidassa ylemmän asteisen säädöksen kanssa.

Oikeudellinen informaatio on oikeudesta, oikeudellisesta toiminnasta ja oikeusinstituutioista kertovaa informaatiota kaikissa eri muodoissaan. Tiedonhakija saa tietoa oikeuslähteiden sisällöstä erilaisista informaatiolähteistä. Oikeudelliset informaatiolähteet ovat konkreettisia aineistoja, kuten lakikirjat tai valiokuntien mietinnöt, jotka antavat tietoa jonkin oikeuslähteen sisällöstä. Oikeustiede on tavanomaista enemmän informaatiosta riippuva ala ja tämän takia luotettavien informaatiolähteiden tuntemus on oikeustieteessä erittäin tärkeää. 

Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on laajasti saatavilla oikeudellisia informaatiolähteitä sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Tarjoamme myös koulutusta ja neuvontaa informaatiolähteiden käytössä. Halutessa voi varata ajan myös henkilökohtaiseen tiedonhaun opastukseen.