Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Valtiosopimukset

​Valtiosopimukset

Kansainväliset sopimukset ovat kansainvälisen oikeuden tärkein lähde. Kansainväliset sopimukset voivat olla valtioiden välisiä sopimuksia tai sopimuksia jossa yhtenä tai useampana osapuolena on hallituksen välisiä kansainvälisiä järjestöjä. Valtioiden väliset sopimukset ovat yleisempiä ja niistä käytetään usein nimitystä valtiosopimus. Nimikkeeltään valtiosopimus voi olla myös esimerkiksi yleissopimus (convention), sopimus (agreement, treaty) tai pöytäkirja (protocol). Valtiosopimukset voivat olla kahdenvälisiä, bilateraalisia, tai monenvälisiä, multilateraalisia

Valtiosopimuksia sääntelee vuonna 1969 solmittu Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus. Wienin yleissopimuksessa on varsin yksityiskohtaiset määräykset valtiosopimusten solmimisesta, muuttamisesta, tulkinnasta jne. Suomi on ratifioinut Wienin yleissopimuksen ja se on julkaistu Suomen sopimussarjassa numerolla 32-33/1980.

Eri valtioissa suhtaudutaan eri tavoin kysymykseen siitä, miten valtiosopimukset tulevat osaksi kansallista oikeusjärjestystä. Monismi valtiosopimusoikeudessa tarkoittaa, että valtiosopimukset ovat sellaisinaan myös osa kansallista oikeusjärjestystä. Suomessa sovelletaan dualistista järjestelmää jossa valtiosopimuksen voimaantulo valtionsisäisesti vaatii valtiosopimukseen sitoutumisesta erillisen toimenpiteen eli voimaansaattamissäädöksen.

​Valtiosopimuksen voimaansaattaminen Suomessa

Suomessa valtiovaltiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Tästä säädetään Perustuslain 8 luvussa.

Yleisimmin valtiosopimus saatetaan voimaan niin sanotulla blankettilailla tai pelkällä blankettiasetuksella, joilla todetaan että tietyn valtiosopimuksen säännökset kuuluvat Suomen lainsäädännön alaan. Blankettilain voimaantulosta sekä sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään blankettiasetuksella. Nämä säädökset saavat asiasisältönsä itse sopimuksesta.

Asiasisältöisellä voimaansaattamisella tarkoitetaan yleisesti sellaista voimaansaattamisen tapaa, jossa kansainvälisen velvoitteen määräyksiä ei saateta lain tasolla sellaisenaan valtionsisäisen oikeuden osaksi, vaan kansallinen lainsäädäntö saatetaan aineelliselta sisällöltään asianomaisen velvoitteen vaatimuksia vastaavaksi.

Suomessa voimaansaatetut valtiosopimukset julkaistaan Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa. Sopimussarjaa on julkaistu Suomen säädöskokoelman erillisosana vuodesta 1933. Vuosina 1918–1932 sopimukset julkaistiin ulkoasiainministeriön toimesta Suomen sopimukset -nimisessä sarjassa. 

Vuodesta 2014 alkaen säädöskokoelman sopimussarja on ilmestynyt vain sähköisenä Finlex ja Edilex -palveluissa.

​Valtiosopimukset Finlexissä

Finlex-tietopankissa on oma osionsa valtiosopimuksille. Finlexin valtiosopimukset-osio koostuu kolmesta eri tietokannasta. Sähköisessä sopimussarjassa on vuodesta 1999 julkaistu sopimukset pdf-tiedostoina. Vuodesta 2011 Finlexissä tapahtuva sähköinen julkaiseminen on ollut valtiosopimusten ensisijainen julkaisemistapa.

Valtiosopimusten viitetietokannassa on voimassa olevien valtiosopimusten perustiedot, mm. voimaantulo- ja osapuolitiedot sekä linkki sopimustekstiin. Ulkoministeriö vastaa valtiosopimusten viitetiedot -tietokannan ylläpidosta.

Valtiosopimukset-tietokannassa on Suomen solmimien sopimusten sekä voimaansaattamislakien ja -asetusten tekstit tekstimuodossa kattavasti vuodesta 1989 lähtien. Tietokannassa on myös valikoima vanhempien valtiosopimusten ja niiden voimaansaattamislakien ja -asetusten tekstejä.