Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvoston yleiskokous on neuvoston ylin päättävä elin. Istunto järjestetään syksyisin neuvoston puheenjohtajamaassa. Ylimääräisiä ja muita istuntoja voidaan järjestää tarvittaessa. Täysistunnossa jäsenmaiden parlamentaarikot keskustelevat ajankohtaisista asioista, tapaavat hallitusten edustajia sekä päättävät esimerkiksi suosituksista, budjetista ja seuraavasta neuvoston presidentistä ja varapresidentistä.

Yhteensä Pohjoismaiden neuvoston yleiskokoukseen kokoontuu 87 jäsentä. Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on kullakin 20 jäsentä sekä varajäsentä ja Islannilla vastaavasti 7. Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannilla on omat edustajansa. Myös jäsenmaiden hallitukset nimittävät omat edustajansa, jotka osallistuvat neuvoston istuntoihin. Viime vuosina myös kansainvälisten järjestöjen edustajia ja lähialueiden parlamentaarikkoja on osallistunut yleiskokoukseen.

Neuvoston puolueryhmät ovat keskiryhmä, konservatiivinen ryhmä, sosiaalidemokraattinen ryhmä, Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ja Vapaa Pohjola. Suomalaiset kansanedustajat ovat edustettuina kaikissa puolueryhmissä.

Pohjoismaiden neuvoston työjärjestyksessä sekä Helsingin sopimuksessa määritellään järjestön työskentely- ja menettelytapoja. Lähtökohtaisesti asioiden käsittely yleiskokouksessa on julkista. Päätösvaltaisuus edellyttää 44 jäsentä tai heidän tilalleen tullutta varajäsentä. Asioita koskee myös valmistelupakko; ne tulee valmistella joko puheenjohtajistossa, valiokunnassa tai tarkastuskomiteassa ennen yleiskokouksen lopullista käsittelyä.

​Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta

Suomen valtuuskunnan jäsenet valitaan valtiopäivien alussa vaalilla. Tarvittaessa voidaan järjestää täydennysvaaleja. Eduskunnasta valitaan 18 jäsentä ja varajäsentä, Ahvenanmaalla on 2 jäsentä ja varajäsentä. Kansanedustajat osallistuvat valiokuntiensa kokouksiin, lisäksi valtuuskunnalla on omia kokouksia. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii syksyllä 2017 Juho Eerola ja varapuheenjohtajana Maarit Feldt-Ranta. Suomen valtuuskunnan sihteeristö toimii eduskunnan kansainvälisellä osastolla. 

​Puheenjohtajisto

Kun täysistunto ei ole koolla, ylintä valtaa käyttää puheenjohtajisto, jolla on samat valtuudet kuin yleiskokouksella. Presidentin ja varapresidentin lisäksi puheenjohtajistoon kuuluu enintään 15 jäsentä. Puheenjohtajistossa on edustus kaikista jäsenmaista sekä puolueryhmistä.

Lähtökohtaisesti puheenjohtajiston kokoukset eivät ole julkisia. Asioiden valmistelu eri elimissä sekä tarkoituksenmukainen suunnittelu kuuluu puheenjohtajiston tehtäviin. Vuonna 2017 puheenjohtajiston presidenttinä toimii ahvenanmaalainen Britt Lundberg ja varapresidenttinä Juho Eerola. Puheenjohtajisto päättää vuosittain järjestettävän teemaistunnon järjestämisestä.

​Valiokunnat

Valiokunnissa on enintään 18 jäsentä ja varajäsentä. Valiokunnat käsittelevät omaan toiminta-alaansa liittyviä asioita ja valmistelevat puheenjohtajiston niille osoittamat asiat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu puheenjohtajiston toiminta-alueeseen. Kuten Suomessakin, valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia.

Valiokunnat ovat:

Sihteeristö

Kööpenhaminassa sijaitseva Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö valmistelee puheenjohtajiston, valiokuntien ja muiden elinten käsittelemät asiat. Sihteeristöä johtaa Pohjoismaiden neuvoston johtaja.