Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Vaikuttamisen areenat

​Vaikuttamisen areenat

Suoran demokratian keskeisiä vaikutuskeinoja ovat kansalais- ja kunta-aloitteet, eurooppalainen kansalaisaloite ja kansanäänestykset. Erilaiset järjestöt, esim. puolueet, tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa. Julkisessa keskustelussa asioita tuodaan julkisiksi ja siten mahdollisesti poliittisen päätöksenteon kohteeksi.

Tutustu vaikuttamisen verkkopalveluihin ja kirjallisuuteen aiheesta.

​Aloiteoikeus

Kansalaisaloite

Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. 

Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Jos aloite tehdään lakiehdotuksen muotoon, sen tulee sisältää säädösteksti. Aloitteen tulee kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulee aina olla mukana perustelut.

Ennen kansalaisaloitteen tekemistä tutustu voimassaolevaan lainsäädäntöön ja Lainkirjoittajan oppaaseen.

Kuntalaisaloite

Kuntalain 23 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Eurooppalaisella kansalaisaloitteella pyydetään Euroopan komissiota tekemään säädösehdotus aiheesta, joka kuuluu EU:n toimivaltaan. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelu, maatalous, liikenne ja kansanterveys. 

Kansalaisaloitteen tekemistä varten on perustettava kansalaistoimikunta. Toimikunnassa on oltava vähintään 7 EU-kansalaista, jotka ovat vähintään 7:n eri EU-maan asukkaita. Kansalaistoimikunnan jäsenten on oltava ikänsä puolesta oikeutettuja äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Kansalaisaloitteella on oltava yhteensä vähintään miljoona allekirjoittajaa, jotka asuvat vähintään 7 EU-maassa (28 jäsenvaltion EU:ssa). Aloitteelle on kerättävä kussakin 7 maassa tietty vähimmäismäärä allekirjoittajia. 

Komissio perehtyy aloitteeseen perusteellisesti. Kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta:

  • komission edustajat tapaavat aloitteen järjestäjät, jotta nämä voivat selittää tarkemmin aloitteen sisältöä
  • järjestäjät saavat tilaisuuden esitellä aloitteensa julkisessa kuulemistilaisuudessa Euroopan parlamentissa
  • komissio antaa virallisen vastauksensa, jossa selostetaan aloitteen perusteella mahdollisesti esitettävät toimet ja perustelut, miksi ne toteutetaan tai miksi toimiin ei ryhdytä.

Vastaus annetaan tiedonannon muodossa. Tiedonanto on EU-komissaarien hyväksymä virallinen asiakirja, joka julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Komissio ei ole velvollinen tekemään säädösehdotusta kansalaisaloitteen perusteella. Jos komissio päättää tehdä säädösehdotuksen, alkaa normaali lainsäädäntäprosessi: komissio antaa lakiehdotuksensa lainsäätäjälle (yleensä Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai joissakin tapauksissa vain neuvostolle). Laki tulee voimaan vain, jos lainsäätäjä hyväksyy ehdotuksen.

Eri EU-maissa vaadittavat kansalaisaloitteen allekirjoittajien vähimmäismäärät

Kansanäänestykset

Suomessa kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia.

Valtiollinen kansanäänestys

Perustuslain pykälän 53 mukaan neuvoa-antavan valtiollisen kansanäänestyksen järjestämisestä ja äänestysvaihtoehdoista päätetään lailla. Suomessa on järjestetty kaksi kansanäänestystä. Kieltolain kumoamisesta äänestettiin 29.-30.12.1931 ja Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi 16.10.1994.

Kunnallinen kansanäänestys

Neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.1990. 656/1990. Suurimmassa osassa järjestetyistä kansanäänestyksistä on ollut kyse kuntaliitoksesta. Kuntalain mukaan valtuusto päättää kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Myös 5 % äänioikeutetuista kuntalaisista voi tehdä aloitteen äänestyksen järjestämiseksi. Luettelo toimitetuista kunnallisista kansanäänestyksistä vuodesta 1991.

​Puolueet, etu- ja kansalaisjärjestöt

Puolueet

Puolue määritellään puoluerekisteriin merkityksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma. Siinä on esitetty ne puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puolue menettää paikkansa rekisterissä, kun se ei ole saanut kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajan paikkaa. Puoluerekisteriä pitää oikeusministeriö. Puolueiden toiminnasta säädetään puoluelaissa.

Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset voivat osallistua valtiolliseen ja kunnalliseen toimintaan puolueiden kautta, sillä puolueet (ja valitsijayhdistykset) asettavat ehdokkaat vaaleihin. Puolueet tarjoavat äänestäjäkunnalle ohjelma-, toiminta- ja henkilövaihtoehtoja, joista kansalaiset voivat valita haluamansa. Eduskunnassa kansanedustajat muodostavat puolueittain eduskuntaryhmiä.

Etu- ja kansalaisjärjestöt

Etujärjestöt huolehtivat oman jäsenistönsä eduista. Taloudelliset etujärjestöt neuvottelevat sekä keskenään että yhdessä valtiovallan edustajien kanssa intressiensä yhteensovittamisesta. Esim. työmarkkinajärjestöjä on niin työntekijöillä, kuten SAK, sekä työnantajapuolella, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto. 

Kansalaisjärjestöt tarjoavat organisoidun areenan kansalaisten vaikuttamiselle ja osallistumiselle ja ovat täten ehkä helpoiten identifioitavissa oleva kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Yksi järjestöjen keskeinen tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenten tarpeiden ja asiantuntemuksen välittäminen valmisteluun ja päätöksentekoon. Säädösvalmistelussa kansalaisten kuuleminen tapahtuu mm. kansalaisjärjestöjen kautta.

​Julkinen keskustelu

Perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. 

Poliittisesti vaikuttavaa on julkisessa tilassa tapahtuva keskustelu. Keskustelussa voi tuoda asioita julkisiksi ja poliittisen päätöksenteon kohteiksi. Keskustelun julkisia tiloja ovat mm. tiedotusvälineet ja nykyään yhä enenevässä määrin sosiaalinen media.

Sosiaalinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia mm. poliitikkojen ja kansalaisten väliselle, niin puoluejärjestöistä kuin tiedotusvälineistä riippumattomalle, viestinnälle ja vuorovaikutukselle. Sosiaalinen media vahvistaa kansalaisen oikeutta lähettää ja vastaanottaa tietoja kenenkään sitä ennakolta estämättä. Myös mielipiteen ilmaisu ja kannatuksen osoittaminen on helpottunut huomattavasti. 

Keskustelua käydään moneen suuntaan: kansalaisten kesken, yhteisöjen kesken, vallanpitäjien ja kansalaisten kesken - globaalisti ja lokaalisti.

​Adressit, boikotit ja mielenosoitukset

Adressilla eli vetoomuksella tarkoitetaan poliittista julkilausumaa, joka on useiden henkilöiden allekirjoittama. Adressien tärkein tehtävä on saada asia julkiseen keskusteluun ja siten päättäjien tietoisuuteen.

Jokaisella kansalaisella on oikeus esittää yksin tai yhdessä muiden kanssa vetoomus Euroopan parlamentille. Vetoomuksella voidaan esittää Euroopan parlamentille yksittäinen pyyntö, valitus tai havainto, joka koskee EU:n oikeuden soveltamista, tai kehotus ottaa kantaa johonkin tiettyyn asiaan. Tällaiset vetoomukset antavat Euroopan parlamentille mahdollisuuden puuttua asiaan, jos esimerkiksi jokin jäsenvaltio, paikallisviranomainen tai muu instituutio loukkaa Euroopan kansalaisen oikeuksia. 

 Boikotti tarkoittaa ostamisesta, myymisestä tai muusta, usein taloudellisesta, kanssakäymisestä kieltäytymistä. Yleensä boikotin tarkoituksena on pakottaa kohde muuttamaan käyttäytymistään, esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaansa. Talouspakote on valtioiden välinen keino vaikuttaa toisen maan toimintaan talouteen suuntautuvien pakotteiden avulla.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Kokoontumislain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä.