Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Äänestäjät ja ehdokkaat

​Äänestäjät ja ehdokkaat

Äänestäminen on jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen perusoikeus. Vaalikelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vaalikelpoisuus on edellytys ehdokkaaksi asettumiselle. Myös oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa on perusoikeus.

​Äänestäjät

Äänioikeus eduskuntavaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Väestörekisterikeskus laatii kussakin vaaleissa erikseen äänioikeutetuista atk-perusteisen rekisterin eli äänioikeusrekisterin. Vuoden 2015 eduskuntavaalien osalta rekisteri perustetaan 4.3.2015.

Eduskuntavaaleissa voi äänestää vain oman vaalipiirin ehdokasta. Kussakin 13 vaalipiirissä on omat ehdokkaat. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kunkin äänestäjän oma kunta määräytyy sen mukaan, mikä oli väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta 27.2.2015.

Äänestämisestä vaalipäivänä, ennakkoon tai ulkomailla sekä äänestämisestä kotona tai laitoksessa löytyy lisätietoja Vaalit.fi-verkkopalvelusta.

Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Väestörekisterikeskuksen Vaalit-verkkopalvelun Äänestyspaikkapalvelusta voi hakea kartalta lähimmän ennakkoäänestyspaikan ja varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Mikäli kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saa selville soittamalla maistraattiin virka-aikana tai oikeusministeriön maksuttomaan palvelunumeroon 0800 9 4770.

​Ehdokkaat

Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään 100 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.

Vaalikelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vaalikelpoisuus on edellytys ehdokkaaksi asettumiselle. Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen on jokainen äänioikeutettu henkilö, joka ei ole vajaavaltainen eli holhouksen alainen. Kansanedustaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Lisäksi kansanedustajana eivät voi olla seuraavat korkeat virkamiehet: valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä valtakunnansyyttäjä. He voivat olla ehdokkaina, mutta jos tulevat valituiksi, heidän tulee erota virastaan.

Vaalikelpoisuus on eduskuntavaaleissa riippumaton ehdokkaan kotikunnasta, joten ehdokas voi asettautua ehdokkaaksi missä tahansa vaalipiirissä, kuitenkin vain yhdessä vaalipiirissä. Vaalimainonnasta, ehdokkaan vaalirahoituksesta ja muista ehdokkaita koskevista asioista voit lukea lisää Vaalit.fi-verkkopalvelusta.

Vaaleissa valituksi tullut ehdokas saa tiedon valinnastaan vaalien tuloksen vahvistavalta viranomaiselta. Kansanedustajan toimikausi alkaa heti kun vaalipiirilautakunta on vahvistanut vaalien tuloksen. Vaalipiirilautakunta laatii kullekin kansanedustajaksi valitulle valtakirjan. Valtakirjat jaetaan edustajille eduskunnassa ja valtioneuvoston oikeuskansleri tarkastaa ne heti sen jälkeen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdokasasettelu vahvistetaan 19.3.2015 ja vaalin tulos vahvistetaan 22.4.2015. Valtakirjat tarkastetaan eduskunnassa 27.4.2015.

​Vaalikoneet

Vaalikoneen tehtävänä on vaalien edellä auttaa äänestäjää löytämään itselleen sopivin ehdokas. Sekä ehdokas että äänestäjä syöttävät vaalikoneeseen vastauksensa poliittispainotteiseen kysymyssarjaan. Vastausrivejä vertaamalla vaalikone ilmoittaa sopivimmat ehdokkaat, sekä usein myös vähiten sopivat. Sopivuuden kriteerinä on yleensä keskeisiä asiakysymyksiä koskevien mielipiteiden yhtenevyys. Monet vaalikoneet näyttävät tuloksissa myös ehdokkaan puolueen sopivuuden.

Ehdokkaille vaalikoneet ovat tärkeä kanava tuoda esille omaa ajatteluaan ja ehdokkuuttaan. Eri vaalikoneista löytyvien ehdokkaiden määrä vaihtelee reippaasti. Viime vaaleissa käytetyimmät vaalikoneet olivat Ylen, MTV:n ja Helsingin Sanoman vaalikoneet.

Vaalikoneen kysymysten laatijalla on aina näkemys siitä, mitkä asiat ovat keskeisiä kysymyksiä vaaleissa. Tämä näkyy kysymysten aiheissa kysymyksissä, kysymysasettelussa ja vastausvaihtoehdoissa. Siksi äänestäjän kannattaa sopivaa ehdokasta etsiessään käyttää useita ja erityyppisiä vaalikoneita.

Vaalikoneista suurimmat ja kattavimmat ovat suurten mediatalojen YLE:n, MTV:n ja Helsingin Sanomien vaalikoneet. Joillakin maakuntalehdillä on omat vaalikoneensa. Järjestöjen vaalikoneet keskittyvät järjestön edustamiin asioihin kuten Nuorten vaalikone nuorten asioihin. Talouspoliittisessa vaalikoneessa eduskuntavaaliehdokkaat esittelevät näkemyksiään kestävästä taloudesta. Avoimessa vaalikoneessa äänestäjät tekevät kysymykset itse.

Artikkeleja

Moni vaalikone lobbaa omaa asiaa – Teemoina niin metsästystä, urheilua kuin viihdettä / YLE 16.3.2015

Vaalikoneilla on maailmankuva / Demokraatti 4.3.2015

Tutkija: "Vaalikone on niin keskeinen, että ehdokkaan on pakko täyttää se" / YLE 8.3.2015

Suomen ensimmäinen vaalikone julkaistiin jo vuonna 1970 / HS 12.3.2015

Vaalitentit, vaalihaastattelut

Eduskuntavaaleissa ehdokkaalle annettu ääni lasketaan sen puolueen hyväksi, jonka ehdokas hän on. Puolueiden näkemykset ja vaaliohjelmat tulevat äänestäjille tutuiksi erilaisissa vaalitenteissä ja -keskusteluissa. Niissä puoluetta edustavat usein vain puheenjohtajat. Puheenjohtajien vaalitenteissä ja -keskusteluissa teemoina ovat vaalien keskeisiksi kysymyksiksi nostetut asiat. Joskus mukana ovat vain suurimpien puolueiden tai vain eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.

YLEn vaalioppaaseen on koottu valtakunnallisesti keskeiset vaalitapahtumat: vaalien aikataulu, kannatuskyselyt ja tärkeimmät vaalitentit. Paikallismediat ilmoittavat oman vaalipiirin ja alueen vaalitenteistä ja -keskusteluista.

Äänestäjän ehdokasvalintaa helpottaakseen YLE on haastatellut noin 1800 ehdokasta. Haasteltavat eivät saaneet etukäteen kysymyksiä, jotka oli valittu ehdokkaan mukaan. Nämä noin neljän minuutin haastattelut löytyvät editoimattomina YLEn Vaaligalleriasta.

​Faktantarkistus ja yhteiskunnallinen keskustelu

Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu. Se ei toimi minkään poliittisen puolueen puolesta tai puoluetta vastaan. Faktabaaria toimitetaan vapaaehtoispohjalta. Faktabaarin toteutuksen taustalla on Avoin yhteiskunta ry.

Palvelu on syntynyt yhdysvaltalaisista esimerkeistä Factcheck.org ja Politifact.com. Palvelun tarpeellisuuden taustalla on myös aktiivisten kansalaisten huoli Suomessa käytävän julkisen keskustelun tasosta. Poliitikkojen esitystavat asioista koetaan myös liian usein puolitotuudellisiksi ja virheellisiksi.

Faktabaari aloitti toimintansa vuonna 2014 käytyjen EU:n parlamenttivaalien vaalikampanjoinnin keskustelua tarkistamalla. Faktabaari halusi omalta osaltaan varmistaa, että vaalikampanjointi käydään tosiasioilla. Faktabaari jatkaa faktantarkistusta helmikuusta 2015 lähtien tulevien eduskuntavaalien ajan.

Faktabaarin ohella toimii Debattibaari. Debattibaari perustettiin myös 2014 asiallista ja argumentoitua yhteiskunnallista keskustelua varten ja nostamaan ja laajentamaan keskustelun tasoa. Asioista kerrotaan liian usein pintapuolisia puolitotuuksia tutkimustiedon jäädessä kevyemmälle uutisoinnille.