Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Eduskunnan toiminta sota-aikana -tietopaketti

tietopaketti_sota_aika_560x250.jpg

​Eduskunnan toiminta sota-aikana -tietopaketti

Tämän tietopaketin tarkoituksena on tuoda esille, kuinka eduskunta työskenteli sota-aikana vuosina 1939−1944.

Talvisodan aikana eduskunta työskenteli Kauhajoella, jatkosodan aikana Helsingissä. Vaikka työskentely-ympäristö oli erilainen, sotatilanne vaikutti eduskunnan toimintaan samalla tavalla molemmissa sodissa. Hallituksen asema vahvistui, eduskunnan heikkeni. Tässä tietopaketissa tuon esille myös muita piirteitä eduskunnan työstä sota-aikana. 


Teksti: Timo Turja, joulukuu 2015, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

​Kuva: Vilho Heinämies / Eduskunta. Eduskunnan täysistunto Kauhajoen yhteislyseon juhlasalissa. Eduskunta toimi Kauhajoella 2.12.1939−12.2.1940.

 

Pitkän parlamentin asema

Heinäkuussa 1939 valittu eduskunta istui aina kevääseen 1945 asti. Tätä kuusi vuotta istunutta eduskuntaa kutsutaan pitkäksi parlamentiksi. Lue lisää

Eduskunta instituutiona

Eduskunnan institutionaaliset rakenteet pysyivät muuttumattomina koko sodan ajan. Lue lisää

​”Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus”

Välirauhan aikana J. K. Paasikivi lähetti hallitukselle viestin, että neuvoteltaessa neuvostoliittolaisten kanssa "pyydän välttämään liiallista juridikointia, sillä Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus". Lue lisää

Toimeenpanovalta vs. lainsäädäntövalta

Kaikissa sotaakäyvissä demokratioissa toimeenpanovallan valta kasvoi lainsäädäntövallan kustannuksella. Lue lisää

Kansanedustajat ihmisinä

Eduskunta on instituutio, mutta samalla se on myös ihmisten yhteisö. Lue lisää