Tietopaketti_Itsenäistyminen_pääkuva.jpg

​Eduskunta ja itsenäistyminen 1917 -tietopaketti

Historiallinen tietopaketti Eduskunta ja itsenäistyminen 1917 esittää dramaattisen vuoden käänteet valtiopäivien näkökulmasta. Vuoden 1917 vallankumoukset Venäjällä mahdollistivat Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymiskehityksen. Valtiopäivillä kiisteltiin Venäjästä irtautumisen nopeudesta ja tavasta sekä siitä, mikä valtioelin perisi keisarin vallan Suomessa. Itsenäisyyden saavuttaminen ei lieventänyt yhteiskunnallista jännitystä, joka purkautui sisällissodaksi tammikuussa 1918. 

Tietopaketin linkkien avulla lukija pääsee tutustumaan itsenäisyyskysymyksestä vuoden 1917 valtiopäivillä käytyihin keskusteluihin sekä muutamiin keskeisiin itsenäistymisasiakirjoihin.

Teksti: Joni Krekola, helmikuu 2017, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Kuva: Punakeltainen leijonalippu, Museovirasto

Maaliskuun vallankumous

Kysymys korkeimmasta vallasta Suomessa. Lue lisää

vasemmisto_260x200.jpg

Vasemmistoenemmistöinen eduskunta

Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš vakuutti, että Suomea sortavista laeista jäivät voimaan vain maailmansodan edellyttämät. Lue lisää

mielenosoitus_260x200.jpg

Eduskunta ottaa jälleen vallan itselleen

Lokakuun eduskuntavaaleissa vasemmisto menetti yllättäen enemmistön edustajapaikoista. Lue lisää

Itsenäisyyden tunnustaminen

”Suomen kansan ikionneksi ja menestykseksi”. Lue lisää

Tokoin2_206x200.jpg

Tokoin senaatti

Kun hallitus oli hajottanut Suomen senaatin, tarvittiin uusi hallitus. Lue lisää

valtalaki_260x200.jpg

Valtalaki ja eduskunnan hajotus

Lex Tulenheimo muuttui perustuslakivaliokunnan käsittelyssä radikaalisti eduskuntavaltaisempaan suuntaan. Lue lisää

Svinhufvudin_260x200.jpg

Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti

Korkein valta oli eduskunnalla, mutta maahan tarvittiin hallitus, sillä senaattorit olivat jättäneet eronpyyntönsä. Lue lisää

lähteitä_260x200.jpg

Lähteitä

Lähteenä käytetyt dokumentit, kirjallisuus ja verkkojulkaisut. Lue lisää

 Tutustu myös