Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Peruskoulun puitelaki hyväksytään 1968

Peruskoulun puitelaki hyväksytään 1968

Hallituksen esitys laiksi koulujärjestelmän perusteista

Keväällä 1967 eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen laiksi koulujärjestelmän perusteista HE 44/1967. Eduskunta pääsi näin ensimmäisen kerran keskustelemaan koulujärjestelmän uudistamisesta sen jälkeen, kun se syksyllä 1963 oli antanut asiasta toivomusponnen.

Rafael Paasion hallituksen esitys perustuu pitkälti peruskoulukomitean ja koulunuudistustoimikunnan ehdotuksiin ja perusteluihin.

Hallituksen esityksestä käydään ensimmäinen keskustelu eduskunnassa 21.4.1967. Opetusministeri R. H. Oittinen (SDP) pitää esittelypuheenvuoron, jossa hän kertaa suomalaisen koulujärjestelmän vaiheita 1920-luvulta lähtien. Kansakoulun opetusta pyrittiin laajentamaan perustamalla vuonna 1946 kunnallisia keskikouluja ja ammatillisia päiväjatkokouluja. Keskikoulusta oli tullut entistä tärkeämpi ammattiopintojen peruskouluna. Koulujärjestelmän uudistustarpeista Oittinen sanoo mm.: ”1950-luvulla tapahtui Suomen koululaitoksen valtava laajentuminen. Oppikoulunkäynnin lisääntyessä vaadittiin sekä kunnallisten keskikoulujen että kansalaiskoulujen perustamista. Koulupoliittista keskustelua hallitsi tällöin ennen kaikkea pyrkimys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen sekä laajempien ja monipuolisempien tietojen, nimenomaan keskikoulun opetussisällön hankkimiseen. Erityisesti korostettiin kielten, matematiikan ja fysiikan ja kemian opetuksen merkitystä, mutta samalla opetuksen pedagogista ja taloudellista arvoa.”

Täysistuntokeskustelu

Lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys lähetetään sivistysvaliokuntaan mietintöä varten, SiVM 1/1968.  Valiokunta käsitteli myös useita kansanedustajien tekemiä koulujärjestelmää koskevia lakialoitteita ja toivomusaloitteita.

Valiokuntamietinnön esittelee 2.4.1968 sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anna-Liisa Linkola (kok.). Hän toteaa: ”Uuteen peruskouluun siirtymisen tarve on joka tapauksessa erittäin ilmeinen, joten on vain ajan kysymys, milloin siihen siirrytään, ja tuon ajan määrää pääasiassa taloudellinen kehityksemme. … Sivistysvaliokunnan mietintö on tietty kokonaisuus ja kompromissin tulos, josta tulisi pitää kiinni.”

Hallituksen esitys peruskoulun puitelaiksi tuli vasemmistoenemmistöiseen eduskuntaan, jossa hallituksen muodostaneet kolme suurinta puoluetta (SDP, Keskusta, SKDL) takasivat peruskoululle poliittisen tuen. Oikeisto-oppositio esitti lähinnä taloudellisia epäilyjä uudistuksen toteuttamisesta. Vaikka peruskoulua vastustettiin vielä myös virheellisinä pidetyistä ideologisista lähtökohdista, keskustelu oli kuitenkin jo maltillisempaa ja keskittyi toimeenpanoon liittyviin asioihin. 

Sivistysvaliokunta kuuli yli 70 asiantuntijaa. Se teki hallituksen lakiehdotukseen lukuisia muutoksia mm. yksityiskoulujen mahdollisuudesta jatkaa peruskoulua korvaavana kouluna. Yläasteelta vaadittavaa oppilasmäärää lievennettiin kunnan pienuuden ja vaikeiden liikenneolojen perusteella.

Peruskoulun pakollisesta vieraasta kielestä eduskunta päätti myös toisin kuin hallitus esitti. Hallituksen esityksessä sanotaan: ”Hallitus on päätynyt sellaiseen ehdotukseen, että englannin kieltä olisi opetettava kaikille oppilaille yhteisenä aineena jo ala-asteelta lähtien, mutta ruotsinkielisissä peruskouluissa olisi sallittava suomen kielen opettaminen englannin kielen sijasta.” Kahden kielen ohjelma voittaa, kun eduskunta hyväksyy lain viimeisessä käsittelyssä kansanedustaja V. E. Partasen (SDP) ehdotuksen kaikille oppilaille yhteisenä (pakollisena) 3. luokalta aloitettavana kielenä kunnan valinnan mukaan englannin tai toisen kotimaisen kielen. Keväällä 1968 nimitetyssä Mauno Koiviston hallituksessa opetusministerinä toimi Johannes Virolainen (kesk.), joka tunnetaan myös kahden vieraan kielen puolesta puhujana.

Peruskoulun alueellisesta toteuttamisesta mm. kansanedustaja Kerttu Saalasti (kesk.) toteaa, että on pidettävä ”tarkoin mielessä, että koulu-uudistuksen tielle lähdettiin nimenomaan sillä periaatteella, että kouluoloissa suoritetaan parannus ensiksi siellä, missä kouluolosuhteet ovat kaikista heikoimmat.”

Keskustelun teemoiksi nousivat myös valtion ja kuntien maksuosuudet, teoriapainotteisuus ja käytännöllisten aineiden osuus, opettajien asema ja kouluhallinto.

Hallituksen esitys käsiteltiin myös suuressa valiokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa. Peruskoulun puitelakia puitiin kaikkiaan kuudessa täysistunnossa.

Laki koulujärjestelmän perusteista

Laki koulujärjestelmän perusteista (467/1967) hyväksyttiin eduskunnassa 24.5.1968. Kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu yhdistyivät peruskouluksi. Lakia kutsuttiin puitelaiksi, koska siinä peruskoulusta säädettiin niiltä osin, joihin voimaan jäänyt kansakoululaki ei soveltunut. Peruskoulun puitelaki astui voimaan 1.8.1970. Puitelain perusteella annettu peruskouluasetus 443/1970 astui voimaan myös 1.8.1970.

Yhtenäiskoulujärjestelmän toteutus alkoi 1972 Lapin läänissä, osassa Oulun läänin kuntia ja peruskoulukokeiluun osallistuneissa kunnissa. Viimeisenä peruskouluihin siirryttiin Helsingissä 1977.

 

Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta -tietopaketti | Riittääkö rinnakkaiskoulujärjestelmä | Yhtenäiskoulun perusta kouluohjelmakomiteassa 1956–1959 | Aloitteet eduskuntakäsittelyn käynnistäjinä 1962–1963 | Peruskoulukomiteat 1964–1967 | Peruskoulun puitelaki hyväksytään 1968 | Lähteet ja oheismateriaalia