Milloin Suomessa siirryttiin nykyiseen vaalijärjestelmään?

Vuoden 1954 eduskuntavaalien jälkeen Suomessa siirryttiin vaalijärjestelmään, jossa puolueiden vaikutusvalta eduskuntaan valittaviin kansanedustajiin väheni.

​Nykyisenlainen henkilövaalin ja puoluevaalin yhdistelmä oli ensimmäisen kerran käytössä vuoden 1958 eduskuntavaaleissa. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista lähtien äänensä on voinut antaa vain oman vaalipiirin ehdokkaalle.

Eduskuntavaaleissa oli käytössä useita kymmeniä vuosia ns. listavaalijärjestelmä. Valitsijayhdistykset asettivat ehdokkaat ehdokaslistoille. Listoilla sai aluksi olla enintään kolme ja myöhemmin enintään kaksi nimeä. Äänestäjä äänesti listaa ja korkeintaan toissijaisesti yksittäistä henkilöä. Täysin suljetussa listavaalijärjestelmässä äänestäjät eivät voi vaikuttaa listan järjestykseen eivätkä äänestää sen ulkopuolisia ehdokkaita.

Vuonna 1955 säädettiin uusi laki kansanedustajain vaaleista ja vuoden 1958 eduskuntavaaleista alkaen ehdokaslistat olivat yhden nimen muodostamia. Nykyisin käytössä on henkilövaalin ja puoluevaalin yhdistelmä, jota kutsutaan myös avoimeksi listavaaliksi. Puoluerekisteriin merkityt puolueet asettavat ehdokkaat ja ehdokkaat ovat puolueen ehdokaslistalla. Äänestäjä äänestää samalla henkilöä ja puoluetta. 

Listavaalijärjestelmä 1907-1954

Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
Jokaisella ehdokaslistalla oli enintään kolme nimeä. Äänestäjällä oli oikeus äänestää enintään kolmea henkilöä ja hän merkitsi punaisella viivalla valitsemansa ehdokaslistan. Äänestäjä sai muuttaa viivalla merkitsemänsä ehdokaslistan nimien järjestystä numeromerkinnöin. Oli myös mahdollisuus kirjoittaa ehdokaslistojen ulkopuolelta kannattamansa henkilön tai henkilöiden nimi sekä ammatti tai toimi sekä asuinpaikka. (44–45 §:t)

Laki edustajanvaaleista (66/1935)
Jokaisella ehdokaslistalla oli enintään kaksi nimeä. Äänestäjä merkitsi viivalla valitsemansa ehdokaslistan. Äänestäjällä ei ollut enää mahdollisuutta muuttaa merkitsemänsä ehdokaslistan nimien järjestystä. Hänellä oli kuitenkin mahdollisuus kirjoittaa ehdokaslistojen ulkopuolelta kannattamansa henkilön nimi sekä ammatti tai toimi ja asuinpaikka. (45–46 §:t)

Laki kansanedustajain vaalista (167/1952)
Ehdokaslistalla oli enintään kaksi nimeä. Äänestäjä kirjoitti äänestyslippuun valitsemansa ehdokaslistan numeron. Hänellä oli myös mahdollisuus kirjoittaa oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen ulkopuolelta kannattamansa henkilön nimi sekä ammatti tai toimi ja asuinpaikka. (46–47 §:t)

Vuoden 1952 vaalilain muutokseen asti äänestäjä merkitsi valitsemansa ehdokaslistan viivalla. Vuoden 1954 eduskuntavaaleissa äänestäjä ei enää tehnyt viivamerkintää vaan merkitsi ehdokaslistan numeron äänestyslippuun.

Henkilövaalin ja puoluevaalin yhdistelmä 1955-

Nykyisenlainen henkilövaalin ja puoluevaalin yhdistelmä on ollut Suomessa käytössä vuoden 1955 vaalilaista lähtien. Äänestäjä äänestää yhtä ehdokasta ja koska ehdokas on useimmiten jonkin puolueen ehdokas, hän äänestää samalla myös puoluetta.

Vuoden 1958 eduskuntavaaleista alkaen ehdokaslistat olivat yhden nimen muodostamia. Mahdollisuus äänestää oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen ulkopuolista henkilöä oli käytössä viimeisen kerran vuoden 1966 eduskuntavaaleissa. 

Laki kansanedustajain vaaleista (336/1955)
Ehdokaslista oli nyt yhden henkilön nimen muodostama. Äänestäjä kirjoitti äänestyslippuun tämän ehdokaslistan numeron. Hänellä oli myös mahdollisuus kirjoittaa oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen ulkopuolelta kannattamansa henkilön nimi sekä ammatti tai toimi ja asuinpaikka. (51–52 §:t)

Laki kansanedustajain vaaleista (391/1969)
Äänestäjällä oli oikeus äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen lopullisessa yhdistelmässä olevaa ehdokasta. Äänestys tapahtui merkitsemällä äänestyslippuun ehdokkaalle annettu numero (55 §), kuten tehdään myös nykyisin. 

Nykyisin voimassa oleva Vaalilaki (714/1998), ajantasainen versio

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Eduskuntavaalit 1907–2003 / Heikki Paloheimo. Teoksessa: Suomen eduskunta 100 vuotta. Osa 5, Kansanedustajan työ ja arki / teossarjan toimitus: Juhani Mylly, päätoimittaja ... ja muita ; [julkaisija: Suomen eduskunta]. Helsinki : Edita, 2007. 401 s.
Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Edustuksellinen demokratia. Kansanvalta 2007 -toimikunnan mietintö. Helsinki : Oikeusministeriö, 2005. 94 s. Komiteanmietintö 2005:1. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Eduskuntavaalit 1907 : Punaviivan perässä. Oikeusministeriö. Koko materiaali 

Eduskuntavaaleihin liittyviä julkaisuja Eduskunnan kirjastossa

 

Julkaistu 5.6.2017 10:50
Muokattu 8.1.2019 14:55