Miten eduskunnan istumajärjestys määräytyy?

Eduskunnan toimintaa ohjaavan työjärjestyksen (40/2000) 6 § 1 mom. 12 kohdan mukaan puhemiesneuvoston tehtävänä on ”tehdä ehdotuksia eduskuntaryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä täysistuntosalissa”.

​Puhemiesneuvosto käsittelee asiaa pääsihteerin laatiman ehdotuksen mukaisesti. Käytännössä pääsihteeri keskustelee asiasta eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja pääsihteereiden kanssa, jotka pyrkivät yhdessä löytämään kaikkia tyydyttävän istumajärjestyksen. Eduskunnan järjestäytymiseen liittyvät asiat pyritään aina sopimaan yksimielisesti.

Pääsihteeri tuo ehdotuksen puhemiesneuvoston käsiteltäväksi. Puhemiesneuvosto tekee päätöksen ehdotuksen viemisestä täysistunnossa päätettäväksi. Täysistunnossa asiasta ei yleensä edes keskustella vaan se hyväksytään yksimielisesti.

Esimerkki vuoden 2015 valtiopäiviltä:
Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna äärimmäisenä oikealla on ruotsalainen eduskuntaryhmä ja siitä lähtien muut eduskuntaryhmät seuraavassa järjestyksessä: kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja äärimmäisenä vasemmalla vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kukin ryhmä puhemiesneuvoston määräämien rajojen puitteissa. Pöytäkirjan asiakohta

Eduskuntaryhmät tekevät päätöksen oman ryhmänsä istumajärjestyksestä itsenäisesti. Senioriteettiperiaatteen mukaisesti eduskuntakokemukseltaan vanhimmat edustajat istuvat yleensä täysistuntosalissa salin etuosassa, vähiten kokemusta omaavat takarivissä. Eduskuntaryhmä voi kuitenkin päättää myös toisin. Moni kokenut kansanedustaja ei tahdo siirtyä kokemuksen myötä eturiviin vaan pysyttelee mieluummin salin takaosassa. Myös eduskuntaryhmät pyrkivät sopimaan oman ryhmänsä istumajärjestyksestä yksimielisesti. Edustajat voivat myös vaihtaa paikkaansa ryhmän sisällä, jos niin sovitaan. Koska sisäinen istumajärjestys on ryhmän oma asia, siitä ei tarvitse neuvotella muiden ryhmien kanssa ja päätökset tehdään eduskuntatyön alkaessa ryhmän normaalin kokousaikataulun mukaisesti. Yleensä tämä tarkoittaa torstaipäivää ennen ensimmäistä varsinaista istuntopäivää.

Joskus harvoin on käynyt niin, että istumajärjestyksestä on syntynyt erimielisyyttä ja asiasta on jouduttu jopa äänestämään. Näin tapahtui esimerkiksi 1970-luvulla. Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryhmä halusi istua keskustan ja sosialidemokraattien välissä, mutta äänestyksen jälkeen heidät sijoitettiin oikealle RKP:n viereen.


Eduskunnan työjärjestys
Nykyinen istumajärjestys
Yleistietoa istunnoista

 

Julkaistu 21.6.2018 13:00
Muokattu 13.7.2018 13:10