Miten päätettiin kansaneläkkeen pohjaosan poistamisesta?

Vuoden 1997 alusta kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin kansaneläkkeeksi, jota muut eläkkeet pienentävät.

​Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen vuoden 1997 alusta

Laki kansaneläkelain muuttamisesta (1491/1995) tuli voimaan 1.1.1997. Uudistuksen myötä kaikki kansaneläkkeet muuttuivat kokonaisuudessaan eläkevähenteisiksi: kansaneläkettä maksetaan vain siltä osin kuin henkilö ei saa muiden eläkejärjestelmien kautta tietyn tasoista eläketurvaa.

Ennen uudistusta kansaneläke muodostui
- kaikille yhtä suuresta ja tuloista riippumattomasta pohjaosasta ja
- muiden henkilölle maksettavien eläkkeiden suuruudesta riippuvasta lisäosasta

Vuoden 1997 alusta
- pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin kansaneläkkeeksi, jota muut eläkkeet pienentävät.
- jos henkilö sai sen suuruista työeläkettä, ettei hänellä enää ollut oikeutta kansaneläkkeeseen, ja hänelle maksettiin edellisen lain mukaista kansaneläkkeen pohjaosaa, eläkkeen pohjaosa leikattiin kokonaan pois viiden vuoden kuluessa.

Hallituksen esitys

Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus aloitti toimintansa 13.4.1995. Saman vuoden syyskuussa annettiin hallituksen esitys eduskunnalle kansaneläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 119/1995)
Esitys liittyi valtion vuoden 1996 talousarvioesitykseen ja käsiteltiin sen yhteydessä. 

Eduskuntakäsittely

Hallituksen esitys HE 119/1995 ilmoitettiin annetuksi eduskunnalle 29.9.1995.
Lähetekeskustelu: 5.10.1995, 6.10.1995, 10.10.1995 
Asian valmisteli eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunta, jolle perustusvaliokunta antoi lausuntonsa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/1995
Perustusvaliokunnan lausunto PeVL 12/1995

Perustuslakivaliokunnan lausunnon sivulla 2:

"Kansaneläkkeen eläkevähenteisyys

Ehdotetut kansaneläkejärjestelmän muutokset ovat valtiosääntöoikeudellisesti huomioon otettavia lähinnä hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin takia. Tämän perustuslainkohdan mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Kansaneläkkeestä tulisi kokonaisuudessaan eläkevähenteinen, mikä tarkoittaa kansaneläkkeen ja muiden eläkkeiden yhteensovittamista. Hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin kannalta tässä toimenpiteessä on kysymys ennen muuta siitä, muodostuuko jokaisen perustoimeentulon turva vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana riittäväksi.

Kansaneläkejärjestelmästä tulisi sillä tavoin toissijainen, että kansaneläkettä maksettaisiin vain siltä osin kuin henkilö ei saa muiden eläkejärjestelmien kautta tietyn tasoista eläketurvaa. Nämä rajat on esityksessä asetettu siten, ettei kansaneläkkeen eläkevähenteisyys ole ristiriidassa hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin kanssa."

Eduskunta hyväksyi lain kansaneläkelain muuttamisesta valiokunnan mietinnön mukaisena. Pohjaosan poistoon valiokunta ei tehnyt muutosehdotusta. Kolmas käsittely, jossa äänestettiin lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä, oli 28.11.1995. (Asian käsittely alkoi pöytäkirjan Ptk 113/1995 sivulta 2931, äänestys lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä on sivulla 2947, äänestys 8). Lakiehdotukset hyväksyttiin äänin Jaa 104, Ei 51, Tyhjiä 3, Poissa 41.

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Suomen eduskunta 100 vuotta. Osa 8, Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana / teossarjan toimitus: Juhani Mylly… [et al.] ; julkaisija: Suomen eduskunta. Helsinki : Edita, 2006. Kansaneläkereformit 1980- ja 1990-luvuilla s. 265–273 / Olli Kangas. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Seitsemän vuosikymmentä kansaneläkevakuutusta / KELA Tilastokatsaus 8.10.2009

Kansaneläkkeisiin liittyvää aineistoa Eduskunnan kirjastossa

 

Julkaistu 2.6.2017 12:45
Muokattu 2.6.2017 12:46