Viimeksi julkaistu 9.12.2022 13.54

Eduskunnan vastaus EV 139/2022 vp HE 137/2022 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Säteilyturvakeskuksesta sekä säteilylain muuttamisesta

HE 137/2022 vp
TaVM 23/2022 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Säteilyturvakeskuksesta sekä säteilylain muuttamisesta (HE 137/2022 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Talousvaliokunta (TaVM 23/2022 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki Säteilyturvakeskuksesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Toimiala ja asema 
Säteilyturvakeskus on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva valtion hallintoviranomainen, joka edistää ja valvoo säteilyturvallisuutta ja ydinenergian käytön turvallisuutta. 
Säteilyturvakeskuksella on toimialaansa liittyvissä kannanotoissaan ja valvontatoiminnassaan riippumaton asema. 
2 § 
Tehtävät 
Säteilyturvakeskukselle kuuluvat: 
1) ydinenergialaissa (990/1987) säädetyt tehtävät; 
2) säteilylaissa (859/2018) säädetyt tehtävät; 
3) vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) säädetyt tehtävät; 
4) pelastuslaissa (379/2011) säädetyt tehtävät; 
5) säteilyvaaratilanteiden valmius- ja asiantuntijatehtävät; 
6) säteilytilannetiedon keräämiseen ja säteilytilannekuvan ylläpitoon liittyvät tehtävät; 
7) toimialansa kansallisten mittanormaalien ylläpitotehtävät; 
8) toimialaansa liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja selvitystoiminta; 
9) toimialaansa liittyvät viestintä- ja koulutustehtävät; 
10) toimialaansa liittyvien asiantuntija- ja mittauspalveluiden tuottaminen; 
11) toimialansa kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen sekä vaikuttaminen; 
12) toimialansa lainsäädännön kehittämisehdotusten tekeminen ja oikeussääntöjen antaminen erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa. 
Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on lisäksi arvioida säteilyvaaratilanteisiin varautumista koskevia kansallisia järjestelyjä ja antaa niitä koskevia suosituksia. Säteilyturvakeskuksella on oikeus saada tämän tehtävänsä hoitamiseksi viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä. 
Säteilyturvakeskus huolehtii lisäksi muista toimialansa tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai jotka sosiaali- ja terveysministeriö lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten nojalla sille määrää. 
3 § 
Johtaminen 
Säteilyturvakeskusta johtaa pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää. Pääjohtaja vastaa siitä, että keskuksen tehtävät hoidetaan taloudellisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. 
Säteilyturvakeskus nimittää tai ottaa palvelukseen muun virka- tai työsopimussuhteisen henkilöstön. 
Säteilyturvakeskuksella on johtamisjärjestelmä, joka sisältää työjärjestyksen ja muut keskuksen laadukkaan toiminnan ja johtamisen sekä hyvän turvallisuuskulttuurin varmistamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. 
4 § 
Ratkaisuvalta 
Pääjohtaja ratkaisee Säteilyturvakeskukselle kuuluvat asiat, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä määrätä. Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä. 
Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset keskuksen organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta sekä hallinnon, toimintojen ja työskentelyn järjestämisestä. 
Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja. 
5 § 
Sopimukset ja asiantuntijat 
Säteilyturvakeskus voi talousarvionsa rajoissa käyttää asiantuntijoita ja tehdä sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa toimialaansa kuuluvien yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta. Näitä tehtäviä suorittavan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. 
Keskuksen pysyvistä asiantuntijoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
6 § 
Voimaantulo ja siirtymäsäännös 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt sopimukset ja sitoumukset pysyvät voimassa, ellei muuta erikseen sovita. 
Tällä lailla kumotaan säteilyturvakeskuksesta annettu laki (1069/1983). 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki säteilylain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan säteilylain (859/2018) 51 §:n 1 momentin 3 kohta, 54 §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta, 58 §:n 3 momentti, 64 §:n 1 momentti, 71 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 84 §:n 1 momentti, 127 §:n 3 momentti, 129 ja 147 §, 149 §:n 2 momentti, 155 §, 189 §:n 2 ja 4 momentti, 190 §:n 2 momentti, 193 §:n 2 ja 3 momentti sekä lain liite,  
lisätään 56 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, lakiin uusi 70 a §, 130 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 723/2021, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, 133 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä 137 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 
51 § 
Turvallisuuslupahakemus 
Turvallisuuslupahakemuksessa on esitettävä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot säteilytoiminnan johtamisjärjestelmästä; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
54 § 
Vakuuden asettaminen 
Toiminnanharjoittajan on asetettava radioaktiivisten jätteiden vaarattomiksi tekemisestä ja mahdollisista ympäristön puhdistustoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten suorittamisen varmistamiseksi vakuus Säteilyturvakeskukselle, jos lupa myönnetään: 
1) korkea-aktiivisen umpilähteen käyttöön, valmistukseen, hallussapitoon, säilyttämiseen, tai varastointiin; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
56 § 
Tuotteen säteilyturvallisuuden osoittaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Muun turvallisuuslupaa edellyttävän säteilylaitteen kuin eräistä EU-direktiiveissä säädetyistä lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa (629/2010) tarkoitetun terveydenhuollon laitteen säteilyturvallisuus voidaan osoittaa noudattamalla soveltuvaa standardia. 
Säteilyturvakeskus antaa määräykset 2 momentissa tarkoitetuista soveltuvista standardeista. 
58 § 
Tuotteen säteilyturvallisuuden arviointi 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos tuotetta ei voida arvioida 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, valvontaviranomainen voi arvioida tuotteen säteilyturvallisuuden sen mukaan, mitä 2 momentissa säädetään. Lisäksi vaikka tuote on 1 ja 2 momentissa tai 56 §:n 2 momentissa tarkoitettujen turvallisuuden arvioinnissa käytettävien perusteiden mukainen, valvontaviranomainen voi ryhtyä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 3 luvussa tarkoitettuun valvonnan toimenpiteeseen, jos tuote kuitenkin aiheuttaa riskin terveydelle. 
64 § 
Muiden säteilymittausten hyväksyntä 
Ionisoivan säteilyn mittauksille, jotka tehdään työperäisen, väestön tai lääketieteellisen altistuksen arvioimiseksi tai turvallisuuden varmistamiseksi säteilytoiminnassa tai vallitsevassa altistustilanteessa, on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Erillistä hyväksyntää ei kuitenkaan tarvita säteilymittauksille, joita Säteilyturvakeskus valvoo osana annosmittauspalvelun tai turvallisuusluvan mukaista toimintaa. Hyväksyntää ei myöskään tarvita säteilymittauksille, joita käytetään rakennustuotteista, talousvedestä tai 151 §:ssä tarkoitetuista materiaaleista aiheutuvan säteilyaltistuksen selvittämiseen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
70 a § 
Sähköisesti säteilyä tuottavan laitteen yksilöinti 
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että sähköisesti säteilyä tuottava laite, jonka käyttö edellyttää turvallisuuslupaa, on yksilöity. 
Yksilöivä tunnus on merkittävä laitteeseen riittävän pysyvällä tavalla. 
71 § 
Kirjanpito- ja ilmoitusvelvollisuus 
Toiminnanharjoittajan on turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa pidettävä kirjaa turvallisuuslupaan liittyvistä säteilylähteistä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi hallussa pidettävät säteilylähteet sekä lähteiden vastaanottaminen, luovuttaminen ja luvasta poistaminen. Säteilylähde voidaan poistaa kirjanpidosta, kun viisi vuotta on kulunut sen luovuttamisesta tai vaarattomaksi tekemisestä. Kirjanpito on pidettävä ajan tasalla. 
Säteilylähteiden valmistukseen, säilyttämiseen, kauppaan, vientiin tai tuontiin oikeuttavan turvallisuusluvan haltijan on vuosittain toimitettava Säteilyturvakeskukseen tiedot kalenterivuoden aikana vastaanottamistaan, luovuttamistaan ja hallinnassaan olevista säteilylähteistä. Tietoja ei kuitenkaan tarvitse toimittaa vastaanotetuista tai hallinnassa olevista sähköisesti säteilyä tuottavista säteilylähteistä, jotka liittyvät kauppaan tai valmistukseen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta kirjanpidosta sekä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista ja niiden toimittamisesta. 
84 § 
Uudelleenkäytön, kierrättämisen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn edellytykset 
Säteilytoiminnasta peräisin olevaa jätettä ja muuta materiaalia sekä 78 §:n 3 momentissa tarkoitettua jätettä saa sen radioaktiivisuuden estämättä uudelleen käyttää, kierrättää, hyödyntää ja loppukäsitellä noudattaen jätelakia, jos siinä olevan radioaktiivisen aineen määrä ei ole 85 §:n 2 momentin mukaista vapauttamisrajaa suurempi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
127 § 
Päästöt ja niiden raja-arvot 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Säteilyturvakeskus voi myöntää 2 momentissa tarkoitetuille päästöille luvan, jos väestön altistus on toiminnan luonne ja laajuus sekä käytettävissä olevat keinot päästöjen rajoittamiseksi huomioon ottaen mahdollisimman pieni ja päästöistä aiheutuvan altistuksen ennakoitu määrä on annosrajoitusta pienempi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
129 § 
Säteilyturvallisuuspoikkeamiin varautuminen 
Turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa toiminnanharjoittajan on varauduttava säteilyturvallisuuspoikkeamiin. Toiminnanharjoittajalla on oltava ajantasainen suunnitelma toimista poikkeamien varalle. Suunnitelman mukaisia toimia on harjoiteltava toimintaan liittyvien riskien mukaisesti. 
Säteilyturvakeskus antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalta ja sen mukaisten toimien harjoittelusta toimintaan liittyvien riskien mukaisesti. 
130 § 
Välittömät toimet säteilyturvallisuuspoikkeamassa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos kadonnut säteilylähde on saattanut kulkeutua Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Säteilyturvakeskus vastaa tilanteessa tarvittavasta kansainvälisestä tiedonvaihdosta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
133 § 
Säteilyvaaratilanteesta tiedottaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Säteilyturvakeskus ilmoittaa säteilyvaaratilanteesta ja sen uhkasta kansainvälisiin tiedonvaihtojärjestelmiin sekä valtioille, joihin tilanne voi vaikuttaa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
137 § 
Siirtyminen säteilyvaaratilanteesta vallitsevaan altistustilanteeseen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos säteilyvaaratilanne vaikuttaa useaan valtioon, siirtymisessä vallitsevaan altistustilanteeseen on tehtävä yhteistyötä näiden muiden valtioiden kanssa. 
147 § 
Säteilyaltistuksen rajoittaminen 
Edellä 146 §:ssä tarkoitetun selvityksen tekemiseen velvollisen on ilman aiheetonta viivytystä toteutettava toimenpiteet luonnonsäteilyaltistuksen rajoittamiseksi, jos toiminnasta aiheutuva työperäinen tai väestön altistus taikka työpaikan tai talousveden radonpitoisuus on viitearvoa suurempi. 
Selvityksen tekemiseen velvollisen on todettava toimenpiteiden riittävyys vastaavilla mittauksilla tai laskelmilla, joilla 146 §:ssä tarkoitettu säteilyaltistus selvitettiin tai muulla luotettavalla tavalla. Toimenpiteiden riittävyyttä koskevan selvityksen tulokset on viipymättä ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle. 
Jos toimintaan ei 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen seurauksena enää sovelleta 146 §:n 1 momentissa tarkoitettua selvitysvelvollisuutta, Säteilyturvakeskukselle on viipymättä ilmoitettava selvitysvelvollisuuden lakkaamisesta perusteluineen. 
149 § 
Altistus luonnonsäteilylle työpaikalla 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Lain 35 ja 90 §:ää, 92 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohtaa ja 3 momenttia sekä 95 §:ää ei sovelleta, jos ainoastaan työpaikan radonpitoisuus tai radonista tai avaruussäteilystä aiheutuva altistus on viitearvoa suurempi. Lisäksi 89 §:n 2 momenttia ja 91 §:ää ei sovelleta, jos ainoastaan avaruussäteilystä aiheutuva työperäinen altistus on viitearvoa suurempi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
155 § 
Työpaikan radonpitoisuuden selvittäminen 
Työnantajan on selvitettävä työtilan ja muun työskentelypaikan radonpitoisuus, jos tilat sijaitsevat: 
1) Säteilyturvakeskuksen määrittämillä alueilla, joissa 19 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun rekisterin  radonpitoisuustietojen  perusteella  yli  kymmenesosa edustavista radonmittaustuloksista on työpaikkojen radonpitoisuuden viitearvoa suurempia; 
2) harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä sora- tai hiekkamaalla; 
3) kokonaan tai osittain maanpinnan tason alapuolella; 
4) talousvettä toimittavassa laitoksessa, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta ja pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa. 
Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu tila sijaitsee rakennuksen toisessa, kokonaan maanpinnan yläpuolella olevassa kerroksessa tai sen yläpuolella, tai jos rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävän tilan hyvä tuulettuvuus on ilmeistä. 
Työpaikan radonpitoisuus on mitattava säännöllisesti, jos työtila tai muu työskentelypaikka sijaitsee kaivoslaissa tarkoitetussa maanalaisessa louhoksessa tai maanalaisella louhintatyömaalla. 
189 § 
Valvontamaksu ja sen perusteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta ja säteilylähdekohtaisesta lisämaksusta niiden tietojen perusteella, jotka ovat Säteilyturvakeskuksen rekisterissä kyseisen vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Maksuunpano voidaan toimittaa ilman, että toiminnanharjoittajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Päätös voidaan antaa tiedoksi hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
190 § 
Maksuvelvollisuuden voimassaolo ja maksun erääntyminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valvontamaksu määrätään kultakin kalenterivuodelta ja se erääntyy vuosittain maksettavaksi Säteilyturvakeskuksen määräämänä ajankohtana. Säteilyturvakeskus lähettää maksuvelvollisille maksupäätöksen valvontamaksusta viimeistään 21 päivää ennen eräpäivää. 
193 § 
Maksujen periminen ja korko 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos maksu viivästyy, sille on maksettava korkolain (633/1982) 4 §:ssä säädetty viivästyskorko. Viivästyskoron sijasta Säteilyturvakeskus voi periä kymmenen euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jäisi tätä pienemmäksi. 
Jos valvontamaksua palautetaan oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle maksulle maksetaan veronkantolain (11/2018) 38 §:ssä säädetty hyvityskorko maksun suorittamispäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Säteilyturvakeskuksen tililtä. Hyvityskorko lasketaan päiväkohtaisesti todellisten kalenteripäivien mukaan. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Lain 189 §:n 3 momentissa tarkoitettuja valvontamaksuja aletaan kuitenkin periä tämän lain liitteen mukaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2023 lukien. 
 Lakiehdotus päättyy 

Liite 

Valvontamaksut 

1. Maksuluokat ja niiden mukaiset maksut 

Maksuluokkia ovat toiminnan maksuluokka ja säteilylähteen maksuluokka. 

 

Toimintakohtaiset perusmaksut ovat: 

Toiminnan maksuluokka 

Toimintakohtainen perusmaksu 

A 
180 €  
B 
620 €  
C 
1 680 €  
D 
1 680 €  
E 
4 130 €  
F 
10 040 €  
G 
22 300 €  
H 
450 € 
I 
1 120 € 
Säteilykohtaiset lisämaksut ovat: 

Säteilylähteen maksuluokka 

Säteilylähdekohtainen lisämaksu 

A 
40 €  
B 
80 €  
C 
140 €  
D 
390 €  
E 
560 €  
F 
840 €  
G 
1 120 €  
H 
3 350 €  
I 
6 030 €  

2. Ionisoivan säteilyn käytön valvontamaksu 

Turvallisuuslupaa edellyttävän ionisoivan säteilyn käytön valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta ja säteilylähdekohtaisesta lisämaksusta. Jos turvallisuuslupa kattaa useamman kuin yhden toiminnan tai säteilylähteen, valvontamaksu määräytyy laskemalla yhteen kaikki lupaan liittyvät toimintakohtaiset perusmaksut ja säteilylähdekohtaiset lisämaksut. 

 

Toiminnan maksuluokka määräytyy toiminnasta seuraavasti: 

Toiminnan maksuluokka 

Toiminta 

A 

Umpilähteiden käyttö 
  
Röntgenlaitteiden käyttö (ei koske sädehoitoa, isotooppilääketiedettä tai hammasröntgentoimintaa, jossa käytetään panoraamatomografialaitetta tai hammasröntgenlaitetta, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle, eikä henkilön kuvantamista muulla kuin terveydenhuollon laitteella) 

B 

Säteilylähteiden kauppa 
  
Säteilylähteiden asennus-, huolto- ja korjaustoiminta sekä säteilylaitteiden valmistus 
  
Radioaktiivisten aineiden kuljetus 
  
Toiminta, jossa toistuvasti käsitellään tai varastoidaan orpoja lähteitä 
  
Henkilön kuvantaminen muulla kuin terveydenhuollon laitteella 
  
Avolähteiden käyttö (ei koske terveydenhuoltoa ja eläinlääketiedettä) 
  
Hiukkaskiihdyttimien käyttö teollisuudessa ja läpivalaisussa (ei koske radionuklidien tuotantoa) 

C 

Hiukkaskiihdyttimien käyttö tutkimuksessa ja radionuklidien tuotannossa 
  
Radioaktiivisten jätteiden vastaanottaminen ja käsittely ja varastointi silloin, kun se ei ole osa muuta toimintaa 

D 

Avolähteiden käyttö eläinlääketieteessä 
  
Sädehoito eläinlääketieteessä 

E 

Isotooppilääketiede 

F 

Sädehoito 
Säteilylähdekohtainen lisämaksu määräytyy säteilylähteestä ja sen käytöstä seuraavasti: 

Säteilylähteen maksuluokka 

Säteilylähteet 

A 

Hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle 
Hammasröntgenkuvauslaite eläinlääketieteessä 

B 

Umpilähde (muu kuin korkea-aktiivinen umpilähde). Maksu peritään enintään sadasta lähteestä 
Röntgenlaite (ei koske terveydenhuollon, eläinlääketieteen ja teollisuuskuvauksen röntgenlaitetta eikä röntgenlaitetta, johon liittyy erikseen rakennettavia suojarakennelmia) 
Hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite 

C 

Teollisuuskuvauksessa käytettävä röntgenlaite tai röntgenlaite, johon liittyy erikseen rakennettavia suojarakennelmia (ei koske terveydenhuollon tai eläinlääketieteen röntgenlaitetta) 
 
Eläinlääketieteen röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgenkuvauslaite) 
 
Terveydenhuollon röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite tai hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle), jonka käytöstä potilaalle aiheutuva efektiivinen annos on pienempi tai yhtä suuri kuin 0,1 mSv eikä determinististä haittaa 1) 
 
Hiukkaskiihdytin (ei koske terveydenhuollon tai eläinlääketieteen hiukkaskiihdytintä) 
  
Avolähteet laboratoriossa, kun kerralla käsiteltävä radioaktiivisen aineen aktiivisuus on pienempi kuin k∙10∙vapaaraja 2) 

D 

Terveydenhuollon röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite tai hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle), jonka käytöstä potilaalle aiheutuva efektiivinen annos on suurempi kuin 0,1 mSv, mutta pienempi tai yhtä suuri kuin 100 mSv eikä determinististä haittaa 1)  
  
Avolähteet laboratoriossa, kun kerralla käsiteltävä radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin k∙10∙vapaaraja mutta pienempi kuin k∙10 000∙vapaaraja 2) 
  
Avolähteet merkkiainekokeissa muualla kuin laboratoriossa 

E 

Korkea-aktiivinen umpilähde 
  
Eläinlääketieteen sädehoitolaite 

F 

Terveydenhuollon röntgenkuvauslaite (muu kuin hammasröntgentoiminnassa käytettävä panoraamatomografialaite tai hammasröntgenlaite, jolla kuvataan suun sisään asetettavalle kuvailmaisimelle), jonka käytöstä potilaalle aiheutuva efektiivinen annos on suurempi kuin 100 mSv tai paikallinen tai elimen absorboitunut annos on suurempi kuin 10 Gy:tä 1)  
  
Avolähteet laboratoriossa, kun kerralla käsiteltävä radioaktiivisen aineen aktiivisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin k∙10 000∙vapaaraja 2) 

G 

Sädehoidon röntgenpintahoitolaite 

H 

Sädehoidon yksienerginen kiihdytin, röntgensyvähoitolaite tai jälkilataushoitolaite 

I 

Sädehoidon monienerginen kiihdytin 
1) Potilaalle yhdestä tutkimuksesta tai toimenpiteestä aiheutuva efektiivinen annos, mukaan lukien säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutuva säteilyaltistus. 
2) Kerroin k määräytyy radioaktiivisen aineen käsittelytavasta seuraavasti: erityisen riskialtis työ k = 0,1, käsittely tavanomaisia kemiallisia menetelmiä käyttäen k = 1, yksinkertainen käsittely k = 10 ja varastointi k = 100. Jos laboratoriossa käytetään eri käsittelytapoja, toiminnan maksuluokka määräytyy suurimpaan maksuun johtavan käsittelytavan perusteella. 

3. Luonnonsäteilylle altistavan toiminnan valvontamaksu 

Luonnonsäteilylle altistavan toiminnan valvontamaksu peritään vain, jos toiminta edellyttää 148 §:n mukaan turvallisuusluvan. 

Valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta. Jos turvallisuuslupa kattaa useamman kuin yhden toiminnan, valvontamaksu määräytyy laskemalla yhteen kaikki lupaan liittyvät toiminnan maksuluokan mukaiset perusmaksut. 

Toiminnan maksuluokka määräytyy toiminnasta seuraavasti: 

Toiminnan maksuluokka 

Toiminta 

H  
Ilmailun harjoittaminen 
I  
Toiminta, jossa työntekijät altistuvat radonille 
Toiminta, jossa työntekijät altistuvat muulle luonnonsäteilylle kuin radonille tai avaruussäteilylle 
G 
Toiminta, josta aiheutuu radioaktiivisten aineiden päästöjä ympäristöön 

4. Ionisoimattoman säteilyn käytön valvontamaksu 

Ionisoimattoman säteilyn käytön valvontamaksu peritään suuritehoisen laserlaitteen käytöstä säteilylain 167 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa. 

Valvontamaksu muodostuu toimintakohtaisesta perusmaksusta ja säteilylähdekohtaisesta lisämaksusta. 

Toimintakohtainen perusmaksu määräytyy seuraavasti: 

Toiminnan maksuluokka 

Toiminta 

A 
Suuritehoisen laserlaitteen käyttö (sisältäen yhteen paikkaan kiinteästi asennetun suurtehoisen laserlaitteen käytön) 
Säteilylähdekohtainen lisämaksu määräytyy säteilylähteestä ja sen käytöstä seuraavasti: 

Säteilylähteen maksuluokka 

Säteilylähde 

E 
Siirrettävä suuritehoinen laserlaitteisto 
Helsingissä 15.11.2022 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri