Viimeksi julkaistu 18.11.2021 15.09

2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vankeuslain ja eräiden muiden seuraamusten täytäntöönpanosta annettujen lakien muuttamisesta

HE 246/2020 vp

LaVM 13/2021 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vankeuslain ja eräiden muiden seuraamusten täytäntöönpanosta annettujen lakien muuttamisesta (HE 246/2020 vp).

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Lakivaliokunta (LaVM 13/2021 vp).

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanon, tutkintavankeuden toimeenpanon ja muiden Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisessa.

2 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään. Muilta osin, jollei tässä laissa toisin säädetä, henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia (1054/2018), jäljempänä rikosasioiden tietosuojalaki, sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia (906/2019).

Tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden ja asioijien henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tämän lain lisäksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus, sekä tietosuojalakia (1050/2018).

Henkilötietojen käsittely ei saa ilman hyväksyttävää perustetta perustua henkilöiden ikään, sukupuoleen, alkuperään, kansalaisuuteen, asuinpaikkaan, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.

3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) rikoksesta epäillyllä henkilöä, josta laaditaan yhdyskuntaseuraamukseen tuomitsemista varten seuraamusselvitys tai rangaistusajan suunnitelma taikka jolle valmistellaan muu tuomiota edeltävä toimenpide tai lausunto;

2) tuomitulla henkilöä, jonka tuomioistuin on tuominnut vankeusrangaistukseen, yhdistelmärangaistukseen, sakon muuntorangaistukseen tai yhdyskuntaseuraamukseen;

3) vangilla henkilöä, joka suorittaa vankeusrangaistusta, yhdistelmärangaistusta, sakon muuntorangaistusta tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 77 §:n 4 momentissa tarkoitettua arestia vankilassa taikka on valvotusta koevapaudesta annetun lain (629/2013) 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimitettu vankilaan taikka yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (801/2017) 24 §:n nojalla säilöön otettu;

4) tutkintavangilla henkilöä, joka on vangittu tai määrätty pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 12 a §:ssä tarkoitettuun tutkinta-arestiin taikka mainitun lain 5 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuun tehostettuun matkustuskieltoon;

5) yhdyskuntaseuraamusta suorittavalla ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan tuomittua, nuorisorangaistusta, yhdyskuntapalvelua tai valvontarangaistusta suorittavaa, valvontaan asetettua ehdonalaisessa vapaudessa olevaa, valvotussa koevapaudessa olevaa tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavaa;

6) tapaajalla henkilöä, joka käy luvallisesti tapaamassa vankia tai tutkintavankia;

7) muulla vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävällä henkilöä, joka on vankeuslaissa (767/2005) tai tutkintavankeuslaissa (768/2005) tarkoitetuilla muilla tavoilla kuin tapaamisilla yhteydessä vankiin tai tutkintavankiin;

8) asioijalla henkilöä, joka käy luvallisesti vankilassa hoitamassa vankilan tai vankien toimintojen kannalta tarpeellista asiaa;

9) ulkopuolisella henkilöä, joka ei ole vanki eikä tutkintavanki ja jonka henkilötietoja rekisteröidään 11 §:ssä tarkoitettuun turvallisuustietorekisteriin.

2 luku
Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit

4 §
Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit

Tässä laissa tarkoitettujen tietojen käsittelemiseksi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö pitää Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmää ja siihen kuuluvia rekistereitä.

Tässä laissa tarkoitettujen henkilötietojen rekisterinpitäjä on Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

Rikosseuraamuslaitoksen rikosseuraamusrekisteriin sisältyvät seuraavat tiedot:

1) muodolliseen täytäntöönpanoon liittyvät henkilötiedot;

2) yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon liittyvät henkilötiedot;

3) vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon, tutkintavankeuden ja tutkinta-arestin toimeenpanoon sekä tehostetun matkustuskiellon tekniseen valvontaan liittyvät henkilötiedot.

Rikosseuraamusrekisteriin sisältyvät myös tapaajien, muiden vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävien henkilöiden sekä asioijien henkilötietoja sisältävät tiedot.

Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään kuuluu myös vankilassa tai vankilasta käsin tapahtuvan taikka vankeusaikaisen rikollisuuden ehkäisemiseen ja laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä henkilötietoja sisältävä 11 §:ssä tarkoitettu turvallisuustietorekisteri sekä vankeuslain 19 luvun 4 §:ssä tarkoitettujen asianomistajien tietoja sisältävä tämän lain 12 §:ssä tarkoitettu asianomistajarekisteri.

5 §
Yksilöintitiedot

Tuomitun, vangin, tutkintavangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan yksilöimiseen tarvittavina tietoina Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä seuraavia, rikosseuraamusrekisteriin ja turvallisuustietorekisteriin tallennettavia tietoja:

1) nimi;

2) henkilötunnus, Maahanmuuttoviraston antama asiakasnumero tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus;

3) sukupuoli;

4) äidinkieli;

5) kansalaisuus;

6) koti- ja asuinpaikka sekä osoite;

7) pituus, paino, silmien väri, hiusten oma väri, vartalon rakenne, mahdolliset arvet ja tatuoinnit sekä mahdolliset muut vastaavat tuntomerkkitiedot.

Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään rekisteröidystä vangista, tutkintavangista, valvontarangaistusta suorittavasta, valvotussa koevapaudessa olevasta tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavasta henkilöstä voidaan ottaa biometrinen kasvokuva ja sormenjäljet ja tallentaa se hänen yksilöintitietoihinsa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja yksilöintietoja voidaan tallentaa 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuun rikosseuraamusrekisteriin myös rikoksesta epäillystä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja yksilöintitietoja voidaan tallentaa 11 §:ssä tarkoitettuun turvallisuustietorekisteriin myös ulkopuolisesta henkilöstä, jos mainitun pykälän 4 momentissa säädetyt henkilötietojen käsittelyedellytykset täyttyvät.

Rekisteröidyn yksilöimiseen tarvittavina tietoina ja hakutunnuksena tallennetaan tapaajasta, muusta vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävästä henkilöstä sekä asioijasta rekisteröidyn nimi ja henkilötunnus tai muu yksilöintiin tarvittava tunnus.

6 §
Tietojen käsittely muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä tuomitun, vangin, tutkintavangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan rangaistuksen täytäntöönpanemiseksi, tutkintavankeuden ja tutkinta-arestin toimeenpanemiseksi sekä tehostetun matkustuskiellon tekniseksi valvomiseksi tietoja:

1) rikoksista, tuomioista ja seuraamuksista;

2) rangaistusaikalaskelmista;

3) rangaistuksen täytäntöönpanon, tutkintavankeuden tai tutkinta-arestin toimeenpanon taikka tehostetun matkustuskiellon teknisen valvonnan taikka muun vapaudenmenetyksen alkamisesta ja päättymisestä;

4) täytäntöönpanon lykkäämisestä ja keskeytyksestä;

5) etsintäkuulutuksista.

7 §
Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä yhdyskuntaseuraamukseen tuomitsemista varten laadittavaan seuraamusselvitykseen, rangaistusajan suunnitelmaan ja niiden valmisteluun tarvittavaan kartoitukseen sekä muihin valmisteleviin toimenpiteisiin ja lausuntoihin liittyviä tietoja:

1) rikoksesta epäillyn aikaisemmasta rikollisuudesta;

2) rikoksesta epäillyn päihteiden käytöstä ja muista henkilökohtaisista ja sosiaalisista olosuhteista;

3) rikoksesta epäillyn valvonnan ja rikoksettoman elämän tukemisen tarpeesta;

4) selvityksen, suunnitelman ja niiden valmistelun kannalta välttämättömistä muista kuin 1—3 kohdassa tarkoitetuista tiedoista.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä yhdyskuntaseuraamusten, valvotun koevapauden ja yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan täytäntöönpanoa varten tietoja:

1) tuomitun velvollisuuksista;

2) valvontatavoista, valvontatapaamisista ja muista valvonnan yksityiskohdista;

3) toimintavelvollisuudesta;

4) täytäntöönpanoon liitettävistä, tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävistä tukitoimenpiteistä;

5) seuraamuksen suorittamiseen sisältyvien velvollisuuksien rikkomisesta ja rikkomisen seuraamuksesta;

6) seuraamuksen täytäntöönpanon kannalta välttämättömistä muista kuin 1—5 kohdassa tarkoitetuista tiedoista.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä tietoja valvontarangaistuksen, valvottuun koevapauteen sijoitetun tai yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittavan käyttämän lääkityksen vaikuttavista aineista, jotka näkyvät päihdetestissä positiivisena tuloksena.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarvittavia tietoja myös henkilökuntaan kohdistuvista uhkailmoituksista ja muista poikkeuksellisten tilanteiden ilmoituksista.

Rikoksesta epäillyn ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tietoihin saadaan sisällyttää 1—3 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen vuoksi välttämättömät tiedot rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaisen tai muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja seuraamuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen kannalta tärkeästä henkilön tilaa taikka olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 45 §:n 2 momentissa ja 52 §:n 1 momentissa sekä valvotusta koevapaudesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa ja 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuja, tuomitun kanssa samassa asunnossa vakituisesti asuvan täysi-ikäisen kirjallista suostumusta ja alle 18-vuotiaan mielipiteen selvittämistä koskevia seuraavia tietoja:

1) kirjallisen suostumuksen antajan nimi, kotiosoite sekä suostumuksen tai sen peruutuksen ajankohta ja sisältö;

2) mielipiteen ilmaisijan nimi, syntymävuosi, kotiosoite, mielipiteen ilmaisun ajankohta ja sisältö sekä ilmaisutilanteessa läsnä olleen lastensuojelun viranhaltijan nimi ja näkemys mielipiteen ilmaisusta.

8 §
Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä laitosjärjestyksen ylläpitämistä sekä vankien ja tutkintavankien valvontaa ja toimintaan osallistumista varten tietoja:

1) sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa ja Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä;

2) valvonnan järjestämisestä ja turvallisuuden ylläpitämisestä;

3) osallistumisvelvollisuuden täyttämisestä ja muuhun toimintaan osallistumisesta, maksetusta käyttörahasta, toimintarahasta ja palkasta sekä niiden maksamiseen liittyvistä tileistä sekä palkasta tehtävistä pidätyksistä;

4) koulutuksesta, työkokemuksesta ja sosiaalisesta tilanteesta;

5) arvioidusta työ- ja toimintakyvystä sekä tehdyistä arvioinneista ja suunnitelmista;

6) yhteyksistä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuolelle sekä kirjeenvaihdosta, puheluista ja sähköisestä viestinnästä vankeuslain ja tutkintavankeuslain nojalla tallennetut jäljennökset;

7) järjestysrikkomuksesta ja sen seuraamuksesta;

8) karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta;

9) tutkinta-arestin toimeenpanemisen tai tehostetun matkustuskiellon teknisen valvonnan mukaisista rajoituksista ja niiden noudattamisesta.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä myös rekisterin käyttötarkoituksen mukaisia tietoja vankeja tai tutkintavankeja koskevista, vankeuslain tai tutkintavankeuslain nojalla tehdyistä päätöksistä, jotka koskevat sijoittamista vankilaan ja vankilassa, siirtämistä vankilasta toiseen, toimintaan osallistumista, vapaa-ajan toimintoihin osallistumisen epäämistä, kirjeenvaihtoa, puheluja, tapaamisia ja muita yhteyksiä vankilan ulkopuolelle, poistumislupaa, kurinpitoa, tarkastamista sekä turvaamistoimenpiteitä ja voimakeinojen käyttöä. Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rekisterin käyttötarkoituksen mukaisia tietoja myös henkilökuntaan kohdistuvista uhkailmoituksista ja muista poikkeuksellisten tilanteiden ilmoituksista.

Vangin tai tutkintavangin tietoihin saadaan sisällyttää 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen sekä laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen vuoksi välttämättömät tiedot muun vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitävän henkilön, vangin tai tutkintavangin lähiomaisen taikka muun henkilön nimestä, yhteystiedoista, asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon valmistelun tai suorittamisen taikka tutkintavankeuden toimeenpanon kannalta tärkeästä henkilön tilaa tai olosuhdetta koskevasta tiedosta sekä muista välttämättömistä seikoista.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä myös sellaisia tietoja tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida olevan laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen kannalta merkityksellisiä. Tietoihin voi sisältyä myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuun valvontaan liittyviä tallenteita, jos ne ovat välttämättömiä laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi. Tietoja tallennettaessa niihin on liitettävä arvio tietojen luotettavuudesta ja oikeellisuudesta, jos se on mahdollista.

9 §
Sosiaalihuollon tietojen käsittely

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä seuraamusselvityksen laatimisessa sekä rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, täsmentämisessä, muuttamisessa ja toteuttamisessa välttämättömiä, 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin liittyviä sosiaalihuollon tietoja, jotka koskevat rikoksesta epäillyn, tuomitun, vangin, tutkintavangin ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavan sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista sosiaalihuollon tarvetta ja hänen saamiaan sosiaalipalveluita, tukitoimia ja muita sosiaalietuuksia (sosiaalihuollon tiedot). Sosiaalihuollon tietoja koskevasta salassapitovelvollisuudesta ja muusta käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (784/2021) sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015).

Sosiaalihuollon tiedot voivat sisältyä sosiaaliviranomaiselta tämän lain 16 §:n 2 momentin nojalla saatuihin seuraaviin asiakirjoihin:

1) sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain 15 §:ssä tarkoitettuun palvelutarpeen arviointiin, 16 §:ssä tarkoitettuun asiakassuunnitelmaan ja 17 §:ssä tarkoitettuun asiakaskertomukseen;

2) lastensuojelulain (417/2007) 30 §:ssä tarkoitettuun asiakassuunnitelmaan ja 30 a §:ssä tarkoitettuun hoito- ja kasvatussuunnitelmaan sekä lastensuojelulain nojalla tehtyihin päätöksiin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja Rikosseuraamuslaitos voi saada 16 §:n 2 momentin nojalla sosiaaliviranomaisen lisäksi muilta sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuilta tiedonantovelvollisilta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut Rikosseuraamuslaitoksen työssä kertyvät sosiaalihuollon tiedot voivat koskea:

1) käytettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja;

2) työkokemusta;

3) työ- ja toimintakykyä;

4) päihteiden käyttöä ja päihdehuollon palveluiden käyttöä;

5) lähisuhdeväkivaltaa;

6) edunvalvonta-asioita;

7) elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävien tukitoimien yhteensovittamisessa tarvittavia seikkoja.

Edellä 1—4 momentissa tarkoitettuihin tietoihin saadaan sisällyttää 7 ja 8 §:ssä tarkoitettujen tietojen käsittelemisen vuoksi välttämättömät tiedot myös rikoksesta epäillyn, vangin, tutkintavangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan lähiomaisen tai muun henkilön nimestä, yhteystiedoista ja asioiden käsittelemiseen liittyvästä asemasta sekä muista välttämättömistä seikoista.

10 §
Vankien ja tutkintavankien tapaajia, heihin muutoin yhteyttä pitäviä sekä vankilassa asioivia koskevat tiedot

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tapaajista seuraavia tietoja:

1) nimi ja henkilötunnus tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus;

2) ketä tapaaja saapuu tapaamaan;

3) tapaamisajankohta;

4) vankeuslain 13 luvun 10 §:ssä tai tutkintavankeuslain 9 luvun 8 §:ssä tarkoitettu tapaamiskielto sekä sen sisältö ja peruste sekä voimassaoloaika;

5) sähköisesti toteutettavan tapaamisen edellyttämä tapaajan yhteystieto;

6) tapaamisen liittyvät erityiset järjestelyt ja määräykset;

7) tapaamisessa havaittu laitosjärjestystä tai turvallisuutta vaarantava seikka.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi vankiin tai tutkintavankiin muilla tavoin kuin tapaamisin yhteyttä pitävästä henkilöstä seuraavia tietoja:

1) nimi ja henkilötunnus tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus;

2) keneen henkilö on yhteydessä;

3) yhteydenpidon tapa ja ajankohta;

4) yhteydenpidossa havaittu laitosjärjestystä tai turvallisuutta vaarantava seikka.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä laitosjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi asioijista seuraavia tietoja:

1) nimi ja henkilötunnus tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus;

2) asioinnin syy ja toteutustapa;

3) vankilaan saapumis- ja lähtöaika;

4) asiointiin liittyvät mahdolliset erityiset järjestelyt ja määräykset.

11 §
Turvallisuustietorekisteri

Turvallisuustietorekisteri sisältää vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estämiseen tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja vangeista ja tutkintavangeista, joiden voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.

Rekisteri voi sisältää tietoja myös poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista tapahtumista vankilassa.

Turvallisuustietorekisteri voi sisältää 5 §:ssä tarkoitettujen henkilön yksilöintitietojen lisäksi 1 momentissa tarkoitettuun epäilyyn sekä 2 momentissa tarkoitettuun tapahtumaan liittyviä välttämättömiä:

1) vankeuslain 9 luvun 3 a §:ssä sekä tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:ssä säädettyyn maksukortin käytön valvontaan liittyviä maksutapahtumien lukumäärää ja rahamäärää koskevia tietoja;

2) vankeuslain 12 ja 13 luvussa sekä tutkintavankeuslain 8 ja 9 luvussa säädettyihin kirjeenvaihtoon sekä tapaamisiin, puheluihin, internetin käyttöön ja muihin teleyhteyksiin liittyviä tietoja;

3) vankeuslain 16 ja 17 luvussa sekä tutkintavankeuslain 11 ja 12 luvussa tarkoitettuihin tarkastuksiin liittyviä tietoja;

4) vankeuslain 16 luvun 1 ja 1 a §:ssä tarkoitetussa valvonnassa saatuja tietoja;

5) Rikosseuraamuslaitoksen muiden viranomaisten rekistereistä saamia rekisteröityyn liitettävissä olevia tietoja;

6) muulta viranomaiselta tai yksityiseltä henkilöltä saatuja vihjetietoja.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä ulkopuolista henkilöä koskevaa, rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämätöntä 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitettua tietoa, jos henkilön voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta tai vaarantavan vankilan turvallisuutta.

Peruste henkilön rekisteröimiselle turvallisuustietorekisteriin tulee kirjata.

Tietoja tallennettaessa niihin on liitettävä arvio tietojen antajan luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta, jos se on mahdollista.

12 §
Asianomistajarekisteri

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rikoksen asianomistajalle vankeuslain 19 luvun 4 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekemiseksi seuraavia tietoja:

1) asianomistajan nimi ja henkilötunnus tai muu hänen yksilöintiinsä tarvittava tunnus;

2) ensisijainen yhteydenottotapa ja yhteystiedot, joihin asianomistaja on pyytänyt toimittamaan kyseisen ilmoituksen;

3) päätös tai muu peruste, jonka nojalla ilmoitus tehdään;

4) vanki, jota ilmoitus koskee.

Vanki, josta tehdään vankeuslain 19 luvun 4 §:ssä tarkoitettu ilmoitus, ei ole asianomistajarekisterin rekisteröidyn asemassa.

3 luku
Henkilötietojen käsittelyn periaatteet

13 §
Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rikosseuraamusrekisterin ja turvallisuustietorekisterin sisältämiä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja biometristä kasvokuvaa ja sormenjälkiä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta, terveyttä sekä seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevia tietoja vain, jos käsittely on käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä.

14 §
Tietojen käsittelyyn oikeutetut

Rikosseuraamuslaitoksen rekistereissä olevien tietojen käsittelyyn ovat oikeutettuja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet siltä osin kuin se on tarpeen heidän virkatehtäviensä suorittamiseksi.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään:

1) 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja sosiaalihuollon tietoja saavat käsitellä vain sosiaalihuollon ammattihenkilöt sekä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet, jotka tarvitsevat näitä tietoja esitellessään taikka tehdessään rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevan päätöksen;

2) 7 §:n 6 momentissa tarkoitettuja kirjallista suostumusta ja alle 18-vuotiaan mielipiteen selvittämistä koskevia tietoja saavat käsitellä kyseisen seuraamuksen suorittamisen valmistelun, edellytysten selvittämisen ja täytäntöönpanon vastuuhenkilöiksi nimetyt Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet;

3) 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tietoja saavat käsitellä vain Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön erikseen nimeämät Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.

Edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittelyssä noudatetaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa säädetään käsittelyn valvonnasta.

15 §
Rikosseuraamusrekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallentamistarkoitukseen

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä rikosseuraamusrekisterin sisältämiä henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallentamistarkoitukseen, jos se on välttämätöntä laillisuusvalvontatehtävässä taikka seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvän valvonnan tai toiminnan yleiseksi kehittämiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja saa myös käyttää, jos se on välttämätöntä rikosseuraamusalan koulutuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Tällöin tiedoista poistetaan henkilön yksilöinnin mahdollistavat tiedot.

4 luku
Oikeus tietojen saamiseen

16 §
Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta viranomaiselta rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen rangaistuksen täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevan tehtävän taikka muun Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvan tehtävän hoitamista varten, seuraavasti:

1) oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä sekä diaari- ja asianhallintajärjestelmästä tieto henkilön oikeusasian vaiheesta ja ratkaisusta seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvän toimen suorittamista tai rekisteriin merkinnän tekemistä varten;

2) väestötietojärjestelmästä tieto henkilön nimestä, henkilötunnuksesta, kansalaisuudesta, kotikunnasta, osoitteesta, sukulaisuussuhteista, yhdessä toisen henkilön kanssa asumisesta, kuolemasta, edunvalvonnasta sekä hänen alaikäisistä lapsistaan ja heidän huollostaan, asumisestaan ja tapaamisoikeudestaan;

3) poliisin henkilörekistereistä tieto yhdyskuntaseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksistä tuomioistuimelle annettavaa lausuntoa, yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa, tuomittuja koskevien etsintäkuulutusten ja lähestymiskieltojen seuraamista, ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen, tutkintavankien ja vankien sijoittamista sekä kansainvälistä täytäntöönpanon siirtoa, tutkintavankeusaikaisen tai vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä sekä seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvien lupa-asioiden käsittelyä ja lupaehtojen noudattamisen valvontaa varten;

4) Oikeusrekisterikeskuksen sakkorekisteristä tieto henkilöä koskevasta sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) mukaisesta täytäntöön panematta olevasta saatavasta riippumatta saatavaa koskevan ratkaisun antamisajankohdasta rangaistusajan suunnitelman laatimista varten;

5) ulosoton tietojärjestelmästä tieto henkilön täytäntöönpanoasian vaiheesta;

6) poliisilta, Rajavartiolaitokselta ja Maahanmuuttovirastolta tieto rikoksesta epäillyn, yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tai valvottuun koevapauteen sijoitetun ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään rekisteröidyn ulkomaalaisen maassa oleskelua ja maasta poistamista koskevasta asiasta, maasta poistamista koskevan päätöksen toimeenpanosta sekä maahantulokiellosta ja sen pituudesta;

7) työ- ja elinkeinoviranomaisilta tieto henkilön saamista työvoimapalveluista, työllistymistä edistävästä toiminnasta sekä työ- ja toimintakyvystä;

8) asevelvollisrekisteristä tieto asevelvollisuuden täyttämisestä.

Rikosseuraamuslaitoksella on salassapitosäännösten estämättä tietopyynnön yksilöityään ja perusteltuaan oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisilta sekä muilta sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuilta tiedonantovelvollisilta:

1) rikoksesta epäillyn sosiaali-, terveydenhuolto- ja kuntoutuspalveluiden käytöstä, työkokemuksesta, toimintakyvystä, päihdeongelmasta ja muista yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon toimintapaikkaan sijoittamiseen liittyvistä seikoista tuomioistuimelle annettavan lausunnon laatimiseksi ja seuraamuksen täytäntöönpanon suunnittelemiseksi;

2) alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta epäillyn elinolosuhteista, päihteiden käytöstä, päihdekuntoutuksesta, mielenterveydestä, mielenterveyspalveluiden käytöstä, lastensuojelutoimenpiteistä ja muista vastaavanlaisista seikoista seuraamusselvityksen laatimiseksi ja seuraamuksen täytäntöönpanon suunnittelemiseksi;

3) vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan sosiaali-, terveydenhuolto- ja kuntoutuspalveluiden käytöstä, työkokemuksesta, toimintakyvystä, päihdeongelmasta ja päihdehuollon palveluiden käytöstä, lähisuhdeväkivallasta ja edunvalvonta-asioista näiden seikkojen huomioon ottamiseksi vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanossa, elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävien tukitoimien yhteensovittamisessa sekä vapautumisen valmistelussa.

Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus saada 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta, jollei laissa toisin säädetä.

17 §
Oikeus saada tietoja tuomioistuimelta

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tuomioistuimelta vakavaan väkivaltarikokseen tai seksuaalirikokseen syyllistyneen vangin oikeudenkäyntiasiakirjoista tiedot, jotka ovat tarpeen vankeuslaissa tarkoitetun rangaistusajan suunnitelman laatimisessa arvioitaessa vangin tarvetta osallistua vankilassa järjestettävään rikosten uusimisen ehkäisemiseen tähtäävään toimintaohjelmaan, valittaessa vankeja tällaiseen ohjelmaan tai täytäntöönpantaessa sitä.

Tuomioistuimen on ennen luovuttamista poistettava tai korvattava muilla tunnisteilla 1 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista sellaiset tiedot, joiden avulla asianosainen tai muu asiaan osallinen voidaan tunnistaa. Rikoksesta tuomitun tunnistetietoja ja tietoja muun asianosaisen iästä, sukupuolesta ja sukulaisuussuhteesta rikoksesta tuomittuun ei kuitenkaan saa poistaa.

Tämän pykälän nojalla saatuja asiakirjoja saavat käsitellä vain ne Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet, jotka välttämättä tarvitsevat niitä 1 momentissa mainitun tehtävänsä suorittamiseksi. Asiakirjat on hävitettävä heti, kun ne eivät enää ole tarpeen 1 momentissa säädettyjä tarkoituksia varten.

18 §
Oikeus saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta

Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksukortin myöntäneeltä tai maksun välittäjänä toimivalta maksupalvelun tarjoajalta välttämättömät tiedot Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käyttöön liittyviä vankeuslain 9 luvun 3 ja 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 ja 4 §:ssä säädettyjä tehtäviä varten sekä maksukortin vankeuslain 9 luvun 3 a §:n ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:n mukaista maksutapahtumien valvontaa varten.

Mitä edellä 1 momentissa on tiedonsaantioikeuden osalta säädetty, sovelletaan myös Suomeen maksupalveluja tarjoaviin ulkomaisiin maksupalvelun tarjoajiin.

5 luku
Henkilötietojen luovuttaminen

19 §
Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle

Rikosseuraamuslaitos saa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 2 momentissa ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle, puolustusvoimille, syyttäjälle, tuomioistuimelle, Oikeusrekisterikeskukselle ja muulle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle siltä osin kuin se on välttämätöntä mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten.

20 §
Tietojen luovuttaminen poliisille

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat seuraavat rikosseuraamusrekisterin tiedot, jos tiedot ovat tarpeen henkilön luotettavuutta edellyttävää poliisin lupaa tai hyväksyntää varten:

1) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot;

2) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

3) tiedot yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;

4) tiedot vangin ja tutkintavangin karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen maassa oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, kansalaisuutta, maahantulokieltoon määräämistä tai maahantulokiellon peruuttamista koskevan asian käsittelemiseksi:

1) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;

3) tiedot vangin ja tutkintavangin sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa, karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta.

21 §
Tietojen luovuttaminen Maahanmuuttovirastolle, vastaanottokeskuksille ja säilöönottoyksiköille

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa Maahanmuuttovirastolle rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen maassa oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, kansalaisuutta, maahantulokieltoon määräämistä tai maahantulokiellon peruuttamista koskevan asian käsittelemiseksi:

1) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;

1) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot osallistumisvelvollisuuden täyttämisestä ja muuhun toimintaan osallistumisesta, maksetusta käyttörahasta, toimintarahasta ja palkasta sekä siitä tehtävistä pidätyksistä, koulutuksesta ja työkokemuksesta sekä vapautumisen valmistelusta.

22 §
Tietojen luovuttaminen Oikeusrekisterikeskukselle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Oikeusrekisterikeskukselle tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa henkilöä koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen varallisuuteen kohdistuvien toimenpiteiden suorittamiseksi:

1) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot vangin ja tutkintavangin sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vangille ja tutkintavangille maksetusta käyttörahasta, toimintarahasta ja palkasta sekä siitä tehtävistä pidätyksistä.

23 §
Tietojen luovuttaminen ulosottoviranomaisille

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa ulosottoviranomaiselle tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa henkilöä koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen ulosottoa varten tai rangaistuksen täytäntöönpanemiseksi:

1) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot vangin ja tutkintavangin sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa, osallistumisvelvollisuuden täyttämisestä siviilityöluvalla ja siviilityöpaikasta sekä vangille ja tutkintavangille maksetusta käyttörahasta, toimintarahasta ja palkasta sekä siitä tehtävistä pidätyksistä, vankilassa mukana olevista tai sinne toimitetuista varoista ja arvokkaasta omaisuudesta sekä vankilan vangille antaman maksukortin tilille saapuneista varoista.

24 §
Tietojen luovuttaminen haastemiehelle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa haastemiehelle tuomittua, vankia ja tutkintavankia koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen haasteen tiedoksi antamiseksi:

1) tiedot rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot vangin ja tutkintavangin sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa.

25 §
Tietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa Rajavartiolaitokselle rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat seuraavat rikosseuraamusrekisterin tiedot, jos tiedot ovat tarpeen rajavalvontaa varten, henkilöiden tavoittamiseksi tai maasta poistamiseksi taikka henkilön luotettavuutta edellyttävää Rajavartiolaitoksen lupaa tai hyväksyntää varten:

1) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot;

2) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

3) tiedot yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa varten laaditun suunnitelman sisällöstä ja ehdoista sekä yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;

4) tiedot vangin ja tutkintavangin sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa, yhteyksistä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuolelle sekä karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta.

26 §
Tietojen luovuttaminen sotilasviranomaisille

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa sotilasviranomaisille tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen asevelvollisrekisterin ylläpitämiseksi sekä pääesikunnalle sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelmän ylläpitämiseksi, jos tiedot ovat tarpeen turvallisuustietorekisterin ylläpitämiseksi:

1) tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot vangin ja tutkintavangin sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa.

27 §
Tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Kansaneläkelaitokselle tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädettyjen etuuksien hoitamista tai kuntoutuspalveluiden hakemista varten:

1) tiedot rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot valvotun koevapauden tai ehdonalaisen vapauden valvonnan täytäntöönpanoa varten laaditun suunnitelman sisällöstä;

3) tiedot vangin ja tutkintavangin sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vangille ja tutkintavangille maksetusta käyttörahasta, toimintarahasta ja palkasta sekä siitä tehtävistä pidätyksistä.

28 §
Tietojen luovuttaminen työ- ja elinkeinoviranomaisille

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa työ- ja elinkeinoviranomaisille tuomittua, vankia, tutkintavankia ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat rikosseuraamusrekisterissä olevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen työvoimapalveluiden järjestämistä varten:

1) tiedot rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;

2) tiedot rangaistusajan suunnitelman työllistymistä edistävästä sisällöstä ja toteutuneesta toiminnasta sekä työ- ja toimintakyvystä.

29 §
Yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanotietojen luovuttaminen yksityiselle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanotehtävää hoitavalle yksityiselle yhteisölle, säätiölle ja luonnolliselle henkilölle tietoja, jotka ovat välttämättömiä täytäntöönpanotehtävän suorittamiseksi.

30 §
Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille, pääesikunnalle, Tullille ja Rajavartiolaitokselle turvallisuustietorekisterin tietoja, jotka ovat välttämättömiä turvallisuustietorekisterin mukaisiin käyttötarkoituksiin. Tietoa luovutettaessa on ilmoitettava, kuinka luotettava tieto on.

Tietojen luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjä tai sen määräämä Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

6 luku
Rikosseuraamuslaitoksen rekistereiden tietojen poistaminen ja arkistointi

31 §
Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekistereistä

Henkilöä koskeva tieto poistetaan Rikosseuraamuslaitoksen rekisteristä, kun se ei ole enää tarpeellinen rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Tiedot poistetaan kuitenkin viimeistään seuraavasti:

1) 6 §:ssä tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 10 vuoden kuluttua henkilön viimeisestä rikosseuraamusrekisteriin merkitystä vireillä olleesta täytäntöönpanoasiasta;

2) 7 §:ssä ja 8 §:n 1—3 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 5 vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä tai lopettanut yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen;

3) 8 §:n 4 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 2 kuukauden kuluttua tiedon merkitsemisestä rekisteriin;

4) 10 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 2 vuoden kuluttua tapaamisajankohdasta tai muun yhteydenpidon ajankohdasta ja tapaamiskieltoa koskeva tieto 2 vuoden kuluttua kiellon päättymisestä;

5) 10 §:n 3 momentissa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 1 vuoden kuluttua asiointiajankohdasta;

6) 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tiedot 5 vuoden kuluttua viimeisestä merkinnästä;

7) 12 §:ssä tarkoitetun asianomistajarekisterin tiedot puolen vuoden kuluttua siitä, kun kyseinen vanki on vapautunut vankeudesta, johon liittyi kyseinen ilmoittamisvelvollisuus.

Tietoihin 5 §:n 2 momentin nojalla kuuluvat biometrinen kasvokuva ja sormenjälkitieto on poistettava rekisteristä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun rangaistus on suoritettu tai tutkintavankeus taikka muu Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön ottamisen peruste on päättynyt.

Teknisen valvonnan tallenteet on hävitettävä viimeistään kuukauden kuluttua tallentamisen päättymisestä, jollei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä 8 tai 11 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen.

Rekisterinpitäjän tai sen määräämän Rikosseuraamuslaitoksen yksikön on tarkistettava rekisterin sisältämien tietojen tarpeellisuus seuraavasti:

1) 10 §:ssä tarkoitetut rikosseuraamusrekisterin tapaajia ja muita vankiin tai tutkintavankiin yhteyttä pitäviä henkilöitä koskevat tiedot joka toinen vuosi ja asioijia koskevat tiedot kerran vuodessa;

2) muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut rikosseuraamusrekisterin tiedot vähintään joka kolmas vuosi;

3) turvallisuustietorekisterin sisältämät tiedot vähintään kerran vuodessa.

Edellä 9 §:ssä tarkoitettujen sosiaalihuollon tietojen tarkistamiseen ja poistamiseen rekisteristä sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettua lakia.

Kaikki henkilöä koskevat tiedot poistetaan tietojärjestelmästä viimeistään vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta.

32 §
Virheelliseksi todetun tiedon säilyttäminen

Sen estämättä, mitä rikosasioiden tietosuojalaissa, tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa säädetään rekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamisesta, virheelliseksi todettu tieto saadaan säilyttää korjatun tiedon yhteydessä, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saadaan käyttää vain mainitussa tarkoituksessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu virheelliseksi todettu tieto on poistettava heti, kun tiedon säilyttäminen oikeuksien turvaamiseksi ei ole enää tarpeen, viimeistään kuitenkin viiden vuoden kuluttua tiedon poistamiselle säädetyn määräajan päättymisestä.

33 §
Tietojen säilyttäminen tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten

Rikosseuraamusrekisteristä poistetuista tiedoista muodostetaan tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten säilytettävien tietojen hakemisto. Hakemistoon ei siirretä 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja. Tieto poistetaan hakemistosta 50 vuoden kuluttua siitä, kun henkilö on viimeksi vapautunut Rikosseuraamuslaitoksen yksiköstä tai lopettanut yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen.

34 §
Tietojen arkistointi

Arkistotoimen tehtävistä ja arkistoon siirrettävistä asiakirjoista säädetään erikseen.

7 luku
Rekisteröidyn oikeudet

35 §
Rajoitukset rekisterinpitäjän velvollisuuteen toimittaa tietoja rekisteröidylle

Rekisterinpitäjän velvollisuudesta ilmoittaa rekisteröidylle tietojen käsittelystä säädetään rikosasioiden tietosuojalaissa, tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa. Tiedonantovelvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on välttämätöntä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi.

36 §
Tarkastusoikeuden rajoitukset

Sen lisäksi, mitä rikosasioiden tietosuojalaissa, tietosuoja-asetuksessa sekä tietosuojalaissa säädetään, rekisteröidyn tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa, jos tarkastusoikeuden toteuttamisesta voi todennäköisin syin seurata vakava uhka Rikosseuraamuslaitoksen yksikön järjestykselle ja turvallisuudelle taikka Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön kuuluvan tai jonkun muun turvallisuudelle. Rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta rikosseuraamusrekisterin sisältämiin 7 §:n 6 momentissa tarkoitettuihin kirjallista suostumusta ja mielipiteen selvittämistä koskeviin tietoihin eikä 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tietoihin.

Vangilla ei ole oikeutta tarkastaa, onko hänestä tietoa 12 §:ssä tarkoitetussa asianomistajarekisterissä.

37 §
Tarkastusoikeuden toteuttaminen

Rekisteröidyn on tarkastettava tietonsa henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän osoittamassa Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä. Tarkastuspyyntöä esittäessään rekisteröidyn on todistettava henkilöllisyytensä. Edellä tarkoitettu Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö antaa rekisteröidylle tilaisuuden tarkastaa ne tiedot, joiden tarkastamiseen tällä on oikeus, siten kuin rekisterinpitäjä siitä määrää.

8 luku
Erinäiset säännökset

38 §
Rangaistussäännös

Rangaistus tietosuojarikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 38 luvun 9 §:ssä.

39 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettu laki (1069/2015), jäljempänä vanha laki.

40 §
Siirtymäsäännökset

Tämän lain 14 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädettyä tietojen käsittelyyn oikeutettujen rajoitusta sovelletaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Siirtymäajan kuluessa näiden tietojen käsittelyyn oikeutettuja ovat vain sosiaalityön tehtäviin osallistuvat henkilöt.

Tämän lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tietojen poistamiseen rekistereistä sovelletaan yhden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta vanhan lain 34 §:n 1 momenttia.

Laki vankeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan vankeuslain (767/2005) 1 luvun 7 §, 2 luvun 8 §, 3 luvun 7 a §:n 3 momentti, 12 luvun 10 §, 14 luvun 8 §:n 2 momentti sekä 15 luvun 14 ja 15 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun 7 a §:n 3 momentti, 12 luvun 10 § sekä 15 luvun 14 ja 15 § laissa 393/2015,

muutetaan 1 luvun 5 §:n 2 momentti ja 9 §:n 1 momentti, 2 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a, 7 ja 10 §, 3 luvun 7 §:n 3 momentti ja 8 §:n 2 momentti, 4 luvun 2 §:n 3 momentti, 5—7 §, 9 §:n 1 momentti ja 11 §, 5 luvun 4 § ja 9 §:n 2 momentti, 6 luvun 1 ja 2 § sekä 6 §:n otsikko ja 4 momentti, 7 luvun 7 §:n 2 momentti, 8 luvun 10 §:n 3 momentti ja 14 §, 9 luvun 9 §:n 2 momentti, 11 luvun 8 §:n 2 momentti, 12 luvun 11 §:n 2 momentti, 14 luvun 2 §, 11 §:n 1 momentti ja 12 §, 15 luvun 4 ja 9—13 §, 16 §:n 4 momentti sekä 18 §, 16 luvun 7 ja 9 § sekä 10 §:n 1 ja 2 momentti, 17 luvun 6 §:n 3 momentti, 7 §, 8 §:n 1 momentti ja 9 §, 18 luvun 6 §:n 3 ja 4 momentti, 7 § ja 9 §:n 1 momentti, 19 luvun 11 §:n 2 momentti sekä 20 luvun 1 §:n 1 momentin 2, 8 ja 14 kohta ja 2 §:n 4—6 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 9 §:n 1 momentti, 3 luvun 8 §:n 2 momentti, 4 luvun 7 § ja 9 §:n 1 momentti, 6 luvun 6 §:n otsikko ja 4 momentti, 7 luvun 7 §:n 2 momentti, 15 luvun 4 §, 16 luvun 10 §:n 2 momentti, 18 luvun 9 §:n 1 momentti ja 20 luvun 1 §:n 1 momentin 2, 8 ja 14 kohta sekä 2 §:n 4—6 kohta laissa 393/2015, 2 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti laissa 33/2015, 2 luvun 1 a § laissa 14/2016, 2 luvun 10 § laeissa 33/2015, 383/2017 ja 290/2021, 4 luvun 2 §:n 3 momentti laissa 1070/2015, 4 luvun 5 § osaksi laissa 809/2011, 4 luvun 6 § osaksi laissa 403/2015, 4 luvun 11 § laeissa 33/2015 ja 383/2017, 5 luvun 9 §:n 2 momentti laissa 1640/2015, 6 luvun 2 § ja 15 luvun 10 § osaksi laeissa 735/2011 ja 393/2015, 8 luvun 14 § laeissa 393/2015, 383/2017 ja 804/2017, 9 luvun 9 §:n 2 momentti, 12 luvun 11 §:n 2 momentti ja 19 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 383/2017, 14 luvun 11 §:n 1 momentti laissa 804/2017, 14 luvun 12 § laissa 735/2011, 15 luvun 18 § osaksi laissa 735/2011, 16 luvun 7 § osaksi laissa 393/2015, 16 luvun 9 § osaksi laeissa 735/2011, 809/2011 ja 507/2019 ja 16 luvun 10 §:n 1 momentti laissa 507/2019, sekä

lisätään 1 luvun 1 §:ään uusi 2 momentti, 16 lukuun uusi 9 a ja 11 §, 18 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 735/2011, uusi 5 momentti, lukuun uusi 6 a ja 6 b § sekä 8 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

1 luku
Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta

1 §
Soveltamisala

Vankien kohtelussa noudatettavista hyvän hallinnon perusteista ja menettelystä hallintoasiassa säädetään tämän lain lisäksi hallintolaissa (434/2003).

5 §
Vankien kohtelu

Vankeja ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa keskenään eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

9 §
Toimivalta virka-ajan ulkopuolella

Vankilan johtajalle kuuluvaa päätösvaltaa saa, jollei asia siedä viivytystä, virka-ajan ulkopuolella käyttää myös rikosseuraamusalueen päivystävä virkamies asiassa, joka koskee:

1) ulkoilun epäämistä;

2) tilapäiseen tutkimukseen tai hoitoon vankilan ulkopuolelle lähettämistä;

3) tärkeästä tai erittäin tärkeästä syystä myönnettävää poistumislupaa;

4) poistumisluvan peruuttamista;

5) vangin siirtämistä avolaitoksesta suljettuun vankilaan 6 luvun 2 §:n 2 momentin nojalla;

6) erityistarkastusta;

7) vangin henkilönkatsastusta;

8) säilössäpitoa;

9) 18 luvun 5 §:ssä tarkoitettua erillään pitämistä;

10) 19 luvun 1, 2, 4, 5 tai 8 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta;

11) vangin päästämistä ehdonalaiseen vapauteen tai sakon muuntorangaistukseen tuomitun vapauttamista.

2 luku
Täytäntöönpanon aloittaminen

1 §
Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtyminen

Tuomioistuimen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava Rikosseuraamuslaitokselle ratkaisustaan, jolla se on tuominnut ehdottoman vankeusrangaistuksen. Rangaistus on pantava täytäntöön ilman aiheetonta viivytystä, kun vankeusrangaistusta koskeva tuomio on saanut lainvoiman tai se on pantavissa täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Rikosseuraamuslaitoksen on määrättävä tuomitulle ilmoittautumisajankohta ja vankila, johon hänen on ilmoittauduttava.

1 a §
Täytäntöönpanokirja ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus

Tuloste oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä toimii tuomion täytäntöönpanokirjana. Suomeen muusta maasta täytäntöön pantavaksi siirretyn vankeusrangaistuksen täytäntöönpanokirjana on oikeusministeriön tai Rikosseuraamuslaitoksen päätös.

Tuomioistuimen on tallennettava täytäntöönpanokirjaa varten tarpeelliset tiedot tämän luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ratkaisustaan oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Jos tuomioistuin asiaa ratkaistessaan määrää tuomitun vangittavaksi tai pidettäväksi vangittuna, tuomioistuin voi tietojärjestelmään tallentamisen sijasta merkitä tiedot vankipassiin. Tällainen vankipassi toimii väliaikaisena täytäntöönpanokirjana.

Tuomioistuimen on ilmoitettava esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 19 §:ssä tarkoitetusta asianomistajan pyynnöstä Rikosseuraamuslaitokselle tallentamalla sitä koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tai toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi Rikosseuraamuslaitokselle.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta tietojen tallentamisesta säädetään oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetussa laissa (955/2020).

7 §
Sakon maksaminen vankilassa

Kun sakon muuntorangaistukseen tuomittu saapuu vankilaan suorittamaan muuntorangaistusta, hänelle varataan viisi seuraavaa arkipäivää aikaa sakon maksamiseen.

Jos vankilassa olevalle vangille tulee suoritettavaksi muuntorangaistus tai vankilaan tulevalla vangilla on suoritettavana muun rangaistuksen lisäksi muuntorangaistus, hänelle varataan viisi muuntorangaistuksen tiedoksiantoa tai vankilaan saapumista seuraavaa arkipäivää aikaa sakon maksamiseen ennen muuntorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamista. Maksuaikaa ei kuitenkaan varata niin pitkäksi ajaksi, että muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa ei voitaisi aloittaa ennen vangin vapautumista vankilasta.

Muuntorangaistus raukeaa, jos muuntorangaistukseen tuomittu maksaa 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa ajassa sakkojen rahamäärän kokonaisuudessaan. Jos täytäntöön pantavana on useita muuntorangaistuksia, tuomitulla on oikeus maksaa sakkonsa yhdenkin muuntorangaistuksen osalta, jolloin tämä muuntorangaistus raukeaa.

Tutkintavankeuslain (768/2005) mukaiseen tutkintavankiin sovelletaan tämän pykälän säännöksiä sakon maksamisesta.

10 §
Päätösvalta

Arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies päättää 3 ja 4 §:ssä tarkoitetusta vankeusrangaistuksen ja sakon muuntorangaistuksen lykkäyksestä ja 6 §:ssä tarkoitetusta lykkäyksen peruuttamisesta. Terveydellisistä syistä anotusta lykkäyksestä on pyydettävä Vankiterveydenhuollon yksikön lausunto.

Täytäntöönpanosta vastaava virkamies tai muu työjärjestyksessä määrätty täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää tuomitun tai vangin etsintäkuuluttamisesta ja sen peruuttamisesta.

3 luku
Rangaistusajan laskeminen

7 §
Rangaistusajaksi lukeminen

Jos vangin syyttä rangaistuksen alkaminen on muusta kuin 2 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitetusta syystä viivästynyt tai sen täytäntöönpano on keskeytynyt, tämä aika luetaan rangaistusajaksi.

8 §
Päätösvalta

Täytäntöönpanosta vastaava virkamies päättää ehdonalaisesta vapauttamisesta ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 70 §:ssä tarkoitetusta valvontaan asettamisesta, jos tuomittu on suorittanut rangaistuksesta rikoslain 2 c luvun 5 §:n mukaisen määräosan ennen vankilaan saapumistaan.

4 luku
Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

2 §
Vankilaan ottaminen

Tieto vangin ottamisesta vankilaan on merkittävä henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun rikosseuraamusrekisteriin.

5 §
Tulotarkastus

Vankilaan saapunut vanki on tarkastettava todistajan läsnä ollessa (tulotarkastus). Tulotarkastus käsittää henkilöllisyyden toteamisen ja kirjaamisen, henkilötuntomerkkien ottamisen sekä vangin mukana olevan omaisuuden luetteloinnin ja tarkastamisen. Suljetussa vankilassa tulotarkastus käsittää vaatteiden vaihdon. Omaisuusluettelon laatimisesta säädetään 9 luvun 2 §:ssä. Turvatarkastuksen tekemisestä säädetään 16 luvun 3 §:ssä ja henkilöntarkastuksen tekemisestä 4 §:ssä.

Rikosseuraamuslaitos saa ottaa vangista pakkokeinolaissa (806/2011) tarkoitetut henkilötuntomerkit.

6 §
Rangaistusajan suunnitelma

Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten (rangaistusajan suunnitelma). Rangaistusajan suunnitelma sisältää tiedot:

1) vangin sijoittamisesta;

2) toiminnasta ja tuomitun elämänhallintaa edistävistä tukitoimenpiteistä rangaistusaikana;

3) yhteydenpidosta vankilan ulkopuolelle;

4) vapauttamisesta ja vapautumisvaiheen tukitoimenpiteistä.

Rangaistusajan suunnitelman sisällössä ja laajuudessa otetaan huomioon vangin rikoksen laatu ja rangaistuksen pituus, vangin työ- ja toimintakyky, rikosten uusimiseen vaikuttavat seikat sekä vangin henkilöstä, aiemmasta rikollisuudesta ja olosuhteista saadut tiedot.

Valvottuun koevapauteen sijoitetun valvottua koevapautta koskevasta rangaistusajan suunnitelmasta säädetään valvotusta koevapaudesta annetussa laissa (629/2013). Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvontaa koskevasta rangaistusajan suunnitelmasta säädetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa.

7 §
Rangaistusajan suunnitelman laatimismenettely

Rikosseuraamuslaitos laatii vankeuteen tuomitulle rangaistusajan suunnitelman. Olosuhteiden muuttumisen tai muun siihen rinnastettavan hyväksyttävän syyn vuoksi Rikosseuraamuslaitos voi muuttaa rangaistusajan suunnitelmaa.

Rangaistuksen suorittamisen aikana suunnitelmaa täsmennetään tiedoilla sen toteuttamisesta ja suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisin väliajoin siinä vankilassa, johon vanki sijoitetaan.

Rangaistusajan suunnitelma laaditaan yhteistyössä vankeuteen tuomitun kanssa. Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä tuomitun suostumuksella hänen koti- tai asuinkuntansa sosiaali-, terveys-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Rangaistusajan suunnitelman toteutumista seurataan yhdessä vangin kanssa.

9 §
Sijoittaminen avolaitokseen

Tuomittu voidaan suoraan vapaudesta sijoittaa avolaitokseen, jos hänen suoritettavanaan on yhdessä tai erikseen sakon muuntorangaistus ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Tuomittu voidaan määrätä ilmoittautumaan suljettuun vankilaan ennen avolaitokseen toimittamista. Avolaitokseen sijoittamisen edellytyksenä on, että vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan.

11 §
Päätösvalta

Rangaistusajan suunnitelmasta, vangin sijoittamisesta vankilaan ja vankilaan ilmoittautumisajankohdasta päättää arviointikeskuksen johtaja, työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies, rikosseuraamusalueen työjärjestyksessä määrätty yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan sijaisena toimiva virkamies.

Vangin matkakustannusten korvaamisesta päättää työjärjestyksessä määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää niistä avolaitoksista ja avolaitososastoista, joissa vankeja valvotaan teknisesti 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla välineillä.

5 luku
Sijoittaminen vankilassa

4 §
Sopimusosasto

Vangille on varattava mahdollisuus asua osastolla, jolla vangit sitoutuvat osaston vangeille järjestettävään toimintaan sekä 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan (sopimusosasto).

9 §
Päätösvalta

Osastolle sijoittamisesta päättää toiminnoista vastaava taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka vankilan työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Vangin erillään asumisesta omasta pyynnöstä päättää toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Vankiterveydenhuollon yksikön sairaalaan ottamisesta ja sieltä poistamisesta päättää sairaalan toiminnasta vastaava ylilääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri.

6 luku
Siirtäminen vankilasta toiseen

1 §
Siirtäminen suljetusta vankilasta avolaitokseen

Vanki voidaan rangaistuksen pituudesta riippumatta 4 luvun 8 §:ää noudattaen siirtää suljetusta vankilasta avolaitokseen määräajaksi tai rangaistuksen jäljellä olevaa osaa suorittamaan, jos:

1) avolaitokseen siirtäminen edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista;

2) vanki soveltuu avolaitoksessa järjestettävään tai muuhun avolaitoksen hyväksymään toimintaan;

3) voidaan pitää todennäköisenä, että vanki noudattaa avolaitoksen järjestystä, ei syyllisty rikokseen eikä poistu avolaitoksesta luvatta; ja

4) vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita sekä sitoutuu tämän lain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan.

2 §
Siirtäminen avolaitoksesta suljettuun vankilaan

Vanki voidaan siirtää avolaitoksesta suljettuun vankilaan, jos:

1) vanki syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen, jota ei rikoslain 2 luvun 13 §:n mukaan saa käsitellä kurinpitomenettelyssä taikka vanki syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen tämän lain 15 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun järjestysrikkomukseen;

2) vanki kieltäytyy osallistumasta rangaistusajan suunnitelman mukaiseen toimintaan taikka ei muutoin sovellu avolaitoksessa järjestettävään tai avolaitoksen hyväksymään toimintaan;

3) vanki kieltäytyy 16 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta taikka antaa päihteettömyyden valvonnassa positiivisen näytteen saapuessaan avolaitokseen 4 luvun 9 §:ssä tarkoitetun sijoituksen perusteella tai palatessaan 8 luvun 6 §:ssä tai 9 §:n 1 tai 3 momentissa taikka 14 luvussa tarkoitetuissa tapauksissa vankilan ulkopuolelta;

4) vanki vangitaan muun rikoksen johdosta tai hänen todetaan ennen avolaitokseen tuloaan syyllistyneen rikokseen, jonka johdosta 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty;

5) siirtäminen on perusteltua vangin tai muun henkilön turvallisuuden takaamiseksi tai rikollisen toiminnan estämiseksi;

6) täytäntöönpantavaksi tulee uusi vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus ja 1 §:ssä tarkoitetut edellytykset eivät tämän johdosta enää täyty; tai

7) vanki itse sitä pyytää.

Vanki voidaan välittömästi siirtää suljettuun vankilaan siksi ajaksi, jonka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen esitutkintaan saattaminen tai järjestysrikkomuksen selvittäminen, mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetun päihdevalvonnan näytteen tuloksen tutkiminen tai varmistaminen taikka päihtyneen vangin terveydentilan seuranta vaatii. Vanki voidaan siirtää suljettuun vankilaan myös mainitun momentin 6 kohdassa tarkoitettujen edellytysten selvittämiseksi tai suorittamaan 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta.

Vanki, joka ilman pätevää syytä jättää saapumatta avolaitokseen määräaikana, on toimitettava arviointikeskukseen tai arviointikeskuksen osoittamaan vankilaan.

6 §
Päätösvalta

Vangin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta välittömästä siirtämisestä toiseen vankilaan ja 3 a §:ssä tarkoitetusta lyhytaikaisesta siirtämisestä toiseen vankilaan päättää vastaanottavan vankilan johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies sijoitusvankilan johtajaa kuultuaan.

7 luku
Perushuolto ja asuminen

7 §
Päätösvalta

Vangin omien vaatteiden käytön rajoittamisesta 2 §:n 2 momentin perusteella päättää aluejohtaja. Vangin omien vaatteiden haltuun antamisen epäämisestä mainitun pykälän 3 momentin perusteella päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Vangin omien vaatteiden käytön rajoittamisesta mainitun pykälän 4 momentin perusteella päättää vankilan johtaja. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa vangin haltuun sellaisia vangin omia vaatteita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua.

8 luku
Toimintaan osallistuminen

10 §
Luvan edellytykset

Luvan tai sijoittamisen ehtona on lisäksi, että:

1) vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita ja sitoutuu tämän lain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan; ja

2) vanki sitoutuu noudattamaan muita kuin tämän momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vankilan ulkopuolella liikkumiseen ja toimintaan osallistumiseen liittyviä välttämättömiä kirjallisia ehtoja.

14 §
Päätösvalta

Vankilan johtaja, toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies päättää 4 §:n mukaisesta sijoittamisesta, 6 ja 9 §:n mukaisesta vankilan ulkopuoliseen toimintaan osallistumisesta, 7 §:n mukaisesta luvasta omaan työhön sekä 11 §:ssä tarkoitetun luvan tai sijoituksen peruuttamisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää kuitenkin elinkautista vankeusrangaistusta ja rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä tarkoitettua yhdistelmärangaistusta suorittavan vangin siviilityöluvasta, opintoluvasta, sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen ja luvasta valvottuun ulkopuoliseen toimintaan.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätöksellä 2 momentissa tarkoitettu päätösvalta voidaan siirtää 1 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle.

Edellä 13 §:ssä tarkoitetusta osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisesta päättää toiminnoista vastaava virkamies, ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

9 luku
Vangin omaisuus ja tulot

9 §
Päätösvalta

Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rahan tai maksuvälineiden toimittamisesta vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille päättää vankilan johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies. Käyttörahan, toimintarahan, palkan ja työmatkakustannusten maksamisesta, toimintarahan suorittamatta jättämisestä ja toimintarahan ja palkan muuttamisesta päättää vankilan johtaja, toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

11 luku
Vapaa-aika

8 §
Päätösvalta

Luvan 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vapaa-ajan toimintaan ja 7 §:ssä tarkoitettuun kokoontumiseen myöntää vankilan johtaja taikka toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies.

12 luku
Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä

11 §
Päätösvalta

Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin lukemisesta 2 §:n 1 momentin, 8 §:n 1 momentin tai 9 b §:n nojalla, 2 §:n 2 momentin mukaisesta lähettäjän selvittämisestä, 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta jäljennöksen ottamisesta, 2 a §:n 1 momentin mukaisesta lukemisesta ilmoittamisesta sekä lähetyksen tai viestin 5 §:ssä tarkoitetusta pidättämisestä päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Viestin saa kuitenkin antaa luettavaksi myös sellaiselle Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle, jolla on oikeus käsitellä turvallisuustietorekisterin tietoja. Puhelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies. Puhelimen käytön keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

14 luku
Poistumislupa

2 §
Poistumislupa rangaistusajan pituuden perusteella

Rangaistusajan pituuden perusteella voidaan hakemuksesta myöntää poistumislupa, jos:

1) luvan myöntäminen edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista;

2) vangin rangaistusaikaisesta käyttäytymisestä sekä hänen henkilöstään ja rikollisuudestaan saatujen tietojen mukaan luvan ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä; ja

3) vanki sitoutuu 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan ja muuhun luvan ehtojen noudattamisen kannalta tarpeelliseen valvontaan.

11 §
Päätösvalta

Poistumisluvasta, sen peruuttamisesta, 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta aikaistamisesta ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta päättää vankilan johtaja taikka turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies.

12 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset matka-ajasta, poistumislupamatkojen korvaamisesta, poistumislupamenettelystä ja poistumisluvan ehdoista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmat määräykset poistumislupien määrän ja keston laskemisesta antaa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

15 luku
Vankilan järjestys ja kurinpito

4 §
Vangille määrättävät kurinpitorangaistukset

Vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena:

1) varoitus;

2) vapaa-ajan toimintaan osallistumisen, rahan tai muiden maksuvälineiden käytön tai omaisuuden hallussapidon rajoittaminen enintään 30 vuorokauden ajaksi (oikeuksien menetys); tai

3) sijoittaminen yksinäisyyteen enintään kymmenen vuorokauden ajaksi (yksinäisyysrangaistus).

Varoituksen sijasta vangille voidaan antaa huomautus, jos järjestysrikkomus on vähäinen eikä se ole toistuva.

Oikeuksien menetys ei saa estää vangin mahdollisuuksia pitää yhteyksiä vankilan ulkopuolelle.

9 §
Järjestysrikkomuksen selvittäminen

Järjestysrikkomus on selvitettävä viipymättä. Järjestysrikkomuksen tapahduttua on toimitettava puolueeton ja tasapuolinen tutkinta, jossa rikkomus selvitetään sen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla.

Vankia, muita asiaan osallisia ja tarpeen mukaan myös muita henkilöitä on kuultava. Tutkinta on suoritettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäilyksen alaiseksi.

Järjestysrikkomuksen selvittämisen yhteydessä vangin esittämä perusteltu väite henkilökunnan syyllistymisestä tai osallisuudesta rikokseen on siirrettävä poliisiviranomaisen tutkittavaksi.

Järjestysrikkomuksen selvittäminen voidaan lopettaa saattamatta rikkomusta 10 §:ssä tarkoitettuun kurinpitoasian käsittelyyn, jos:

1) rikkomus on vähäinen;

2) on selvinnyt, ettei rikkomusta ole tapahtunut; tai

3) vankia ei ole syytä epäillä rikkomuksesta.

Vangille voidaan antaa huomautus järjestysrikkomusta selvitettäessä, jos asian käsittely päätetään 4 momentin 1 kohdan nojalla.

10 §
Kurinpitoasian käsittely

Vangin kurinpitoasia on käsiteltävä viipymättä ja tarpeetonta huomiota herättämättä. Asia käsitellään suullisessa menettelyssä. Vankia, todistajaa ja muuta henkilöä voidaan kuulla käyttäen videoyhteyttä tai muuta vastaavaa yhteydenpitotapaa, jos se on tarkoituksenmukaista pitkän välimatkan tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Vangille on varattava tilaisuus valmistella puolustustaan ja esittää oma selvityksensä ja näyttöä sen tueksi. Tulkkauksesta säädetään 4 luvun 4 §:n 2 momentissa.

Järjestysrikkomus käsitellään siinä vankilassa, johon vanki on sijoitettu tai jossa vanki syyllistyi järjestysrikkomukseen. Vangin kuljetuksen aikana tekemä järjestysrikkomus käsitellään kuitenkin siinä vankilassa, johon vanki saapuu. Jos vanki siirretään järjestysrikkomuksen vuoksi avolaitoksesta suljettuun vankilaan, järjestysrikkomus voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös siinä vankilassa, johon vanki siirretään.

11 §
Vangin pitäminen erillään selvittämisen aikana

Järjestysrikkomusta selvitettäessä ja päätöstä kurinpitoasiassa odotettaessa vanki voidaan pitää erillään muista vangeista, jos se on tarpeen järjestyksen säilymiseksi tai muusta erityisestä syystä. Erillään pitäminen ei saa kestää kauempaa kuin on välttämätöntä eikä yli seitsemää vuorokautta. Erillään pitämisestä tulee mahdollisimman pian ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilölle.

Aika, jonka vanki on ollut erillään muista vangeista, on otettava huomioon vähennyksenä kurinpitorangaistusta määrättäessä.

12 §
Kirjaaminen

Järjestysrikkomuksen selvittäminen ja kurinpitoasian käsittely on kirjattava.

13 §
Kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano ja raukeaminen

Vangille määrätty kurinpitorangaistus on pantava täytäntöön viipymättä ja tarpeetonta huomiota herättämättä.

Jos vankia syytetään tuomioistuimessa rikoksesta, josta hänelle on määrätty kurinpitorangaistus, kurinpitorangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä ei ole pantu täytäntöön.

16 §
Päätösvalta

Järjestysrikkomuksen selvittämisestä, kurinpitoasian käsittelyn lopettamisesta selvittämisen aikana 9 §:n 4 momentin nojalla ja huomautuksen antamisesta 9 §:n 5 momentin nojalla päättää turvallisuudesta vastaava virkamies. Vangin 11 §:ssä tarkoitetusta erillään pitämisestä päättää turvallisuudesta vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

18 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset järjestysrikkomuksen selvittämisestä sekä järjestysrikkomuksen selvittämisen ja kurinpitoasian käsittelyn kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tarkemmat määräykset kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta antaa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

16 luku
Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen

7 §
Päihteettömyyden valvonta

Vanki voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte:

1) jos on syytä epäillä, että vanki on alkoholin, muun päihdyttävän aineen taikka rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun dopingaineen vaikutuksen alainen; tai

2) valvomattoman tapaamisen, lapsen tapaamisen, sopimusosastolle sijoittamisen, poistumisluvan, opintoluvan, siviilityöluvan, ulkopuolista valvottua toimintaa koskevan luvan, avolaitokseen sijoittamisen, ulkopuoliseen laitokseen sijoituksen tai valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytysten selvittämiseksi taikka päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi.

Vangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi.

9 §
Menettely ja päätösten kirjaaminen

Henkilöntarkastus suoritetaan todistajan läsnä ollessa. Jos henkilöntarkastus tai päihteettömyyden valvonta edellyttää vaatteiden riisumista, henkilöntarkastuksen ja päihteettömyyden valvonnan suorittajan sekä henkilöntarkastuksen todistajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa. Vangin ollessa vankilan ulkopuolella Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen välittömässä valvonnassa henkilöntarkastus saadaan kuitenkin suorittaa ilman todistajan läsnäoloa, jos asia ei siedä viivytystä.

Jos henkilönkatsastuksen suorittaa muu kuin terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva, läsnä on oltava todistaja. Muuten henkilönkatsastuksen toimittamisessa noudatetaan pakkokeinolain 8 luvun 33 §:n 3 ja 4 momenttia.

Vangille on ilmoitettava henkilöntarkastuksen, erityistarkastuksen, henkilönkatsastuksen ja päihteettömyyden valvonnan peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttuminen, henkilöntarkastus, päihteettömyyden valvonta, erityistarkastus ja henkilönkatsastus on kirjattava.

9 a §
Päihteettömyyden valvonnan toteuttaminen

Päihteettömyyden valvontaan liittyvän näytteenoton tulee tapahtua asianmukaisissa tiloissa ja valvotuissa olosuhteissa siten, että testattavan yksityisyyden suoja varmistetaan. Verinäyte on otettava tarkoitukseen sopivassa terveydenhuollon yksikössä. Verinäytteen saa ottaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö.

Näytteenotto ja näytteen käsittely on suoritettava teknisesti luotettavalla tavalla siten, että:

1) eri testattavien näytteet eivät voi sekoittua;

2) näytteeseen ei voi joutua epäpuhtauksia; sekä

3) näytettä ei voi väärentää.

Sylki-, virtsa- ja verinäyte on lähetettävä tutkittavaksi tai varmistettavaksi laboratorioon, jollei sylki- tai virtsanäytteestä otetun pikatestin tuloksen perusteella voida todeta, ettei vanki ole käyttänyt päihteitä. Laboratorion tulee täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset.

10 §
Päätösvalta

Vangin turvatarkastuksesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta, vangin henkilöntarkastuksesta ja muusta päihteettömyyden valvonnasta kuin 7 §:ssä tarkoitetusta verinäytteen ottamisesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Vankilan johtaja, turvallisuudesta vastaava virkamies tai ohjauksen ja valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies päättää 7 §:ssä tarkoitetun verinäytteen ottamisesta.

Erityistarkastuksesta päättää vankilan johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies. Yksittäistapauksessa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköllä on oikeus päättää erityistarkastuksen toimittamisesta.

11 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisen, henkilöntarkastuksen, päihteettömyyden valvonnan, erityistarkastuksen ja henkilönkatsastuksen kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tarkemmat määräykset päihteettömyyden valvonnassa noudatettavasta menettelystä antaa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

17 luku
Muun henkilön tarkastaminen

6 §
Kiinniottaminen ja säilössäpito

Henkilölle on ilmoitettava kiinniottamisen ja säilössä pitämisen peruste.

7 §
Menettely ja päätösten kirjaaminen

Turvatarkastus ja henkilöntarkastus tulee suorittaa hienotunteisesti. Tarkastuksesta ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle.

Tarkastuksen peruste on ilmoitettava tarkastettavalle. Henkilöntarkastuksessa on oltava läsnä todistaja. Jos henkilöntarkastus edellyttää vaatteiden riisumista, se on suoritettava erillisessä tilassa ja henkilöntarkastuksen suorittajan ja todistajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa.

Tapaajan henkilöntarkastus, esineiden ja aineiden pois ottaminen, alueelta poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito on kirjattava.

8 §
Päätösvalta

Turvatarkastuksesta ja vankilaan pääsyn epäämisestä päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

9 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tapaajan henkilöntarkastuksen, esineiden ja aineiden pois ottamisen, alueelta poistamisen, kiinniottamisen ja säilössäpidon kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

18 luku
Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

6 §
Voimakeinojen käyttö

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on virantoimituksessa lisäksi oikeus hätävarjeluun rikoslain 4 luvun 4 §:n mukaisesti. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon virkamiehelle koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asetettavat vaatimukset.

Sillä, joka 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella tilapäisesti avustaa virkamiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen voimakeinoapuun tämän pykälän mukaisen erittäin tärkeän ja kiireellisen virkatehtävän suorittamisessa, on oikeus mainitun virkamiehen ohjauksessa sellaisten välttämättömien voimakeinojen käyttämiseen, joita voidaan olosuhteisiin nähden pitää puolustettavina.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä sekä hätävarjelun liioittelusta 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä.

6 a §
Varautuminen voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittaminen

Jos on syytä epäillä, että virkatehtävää suoritettaessa kohdataan vastarintaa tai rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeudeton hyökkäys, voimakeinojen käyttöön on varauduttava sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Virkatehtävän kohteena olevaa henkilöä on varoitettava mahdollisuudesta joutua voimakeinojen käytön kohteeksi, jos varoittaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Varoittaminen on tehtävä tarkoitukseen soveltuvalla ymmärrettävällä tavalla.

6 b §
Ampuma-aseen käyttö

Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voi käyttää ampuma-asetta vain, jos kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa pysäyttämiseksi ole käytettävissä. Ampuma-asetta voidaan lisäksi käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi.

Ampuma-aseen käytöllä tarkoitetaan ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitetun ampuma-aseen käytöstä varoittamista, ampuma-aseella uhkaamista ja laukauksen ampumista. Ampuma-aseen esille ottaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen eivät ole ampuma-aseen käyttöä.

7 §
Menettelysäännökset

Vangille on ilmoitettava sitomisen peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Sitominen, tarkkailun täytäntöönpano, eristämistarkkailun täytäntöönpano, erillään pitämisen täytäntöönpano ja voimankäyttövälineen käyttö on kirjattava.

8 §
Päätösvalta

Ampuma-aseella uhkaamisesta ja laukauksen ampumisesta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, valvonnan esimiestehtävissä taikka ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

9 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset tarkkailun, eristämistarkkailun ja erillään pitämisen täytäntöönpanosta ja olosuhteista sekä voimankäyttövälineistä, sitomiseen käytettävistä välineistä ja sitomisen ja voimankäyttövälineen käytön kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

19 luku
Ilmoitukset ja tiedon antaminen

11 §
Päätösvalta

Vankilan johtaja, työjärjestyksessä määrätty turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies päättää 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen antamisesta. Täytäntöönpanosta vastaava virkamies tai muu työjärjestyksessä määrätty täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen antamisesta.

20 luku
Muutoksenhaku

1 §
Muutoksenhakukelpoiset päätökset

Vanki tai tuomittu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

2) 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettua täytäntöönpanon lykkäämistä terveydellisistä syistä, 4 §:ssä tarkoitettua täytäntöönpanon lykkäämistä muista kuin terveydellisistä syistä ja 6 §:ssä tarkoitettua lykkäyksen peruuttamista;

8) 8 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua osallistumisvelvollisuudesta vapauttamista, 6 §:ssä tarkoitettua lupaa siviilityöhön, 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua lupaa osallistua toimintaan vankilan ulkopuolella, 11 §:ssä tarkoitettua päätöstä peruuttaa 6 §:ssä tai 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lupa tai sijoitus tai 13 §:ssä tarkoitettua osallistumisvelvollisuudesta vapauttamista määräajaksi;

14) 15 luvun 4 §:ssä tarkoitettua huomautusta, varoitusta, oikeuksien menetystä, yksinäisyysrangaistusta tai kurinpitorangaistuksen määräämättä jättämistä, taikka 11 §:ssä tarkoitettua erillään pitämistä;

2 §
Muutoksenhakukielto

Vanki tai tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

4) 6 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vangin siirtämistä suljetusta laitoksesta avolaitokseen, 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua välitöntä siirtämistä avolaitoksesta suljettuun vankilaan, 3 §:ssä tarkoitettua vangin siirtämistä suljetusta laitoksesta toiseen suljettuun laitokseen tai avolaitoksesta toiseen avolaitokseen, 3 a §:ssä tarkoitetusta vangin siirtämisestä lyhyeksi ajaksi toiseen vankilaan tai 5 §:ssä tarkoitettua vangin päästämistä muun viranomaisen kuin tuomioistuimen kuultavaksi;

5) 7 luvun 2 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitettua omien vaatteiden käytön rajoittamista;

6) 8 luvun 4 §:ssä tarkoitettua toimintaan sijoittamista, 7 §:ssä tarkoitettua lupaa omaan työhön tai 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua lupaa osallistua valvottuun ulkopuoliseen toimintaan taikka 11 §:ssä tarkoitettua päätöstä peruuttaa 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu lupa;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan tutkintavankeuslain (768/2005) 1 luvun 6 §, 8 luvun 8 § sekä 10 luvun 14 ja 15 §, sellaisina kuin niistä ovat 8 luvun 8 § laissa 394/2015 ja 10 luvun 14 ja 15 § osaksi laissa 394/2015,

muutetaan 1 luvun 5 §:n 2 momentti, 2 luvun 2 §:n 5 momentti ja 4 §, 3 luvun 3 ja 9 §, 4 luvun 4 §, 5 luvun 8 §, 8 luvun 9 §, 10 luvun 4 ja 9—13 §, 16 §:n 4 momentti ja 18 §, 11 luvun 2 a, 7, 9 ja 10 §, 12 luvun 6 §:n 3 momentti, 7 §, 8 §:n 1 momentti ja 9 §, 13 luvun 6 §:n 3 ja 4 momentti, 7 § ja 9 §:n 1 momentti sekä 15 luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 2 §:n 5 momentti laissa 15/2016, 3 luvun 9 § laeissa 736/2011, 394/2015 ja 384/2017, 4 luvun 4 § laissa 384/2017, 5 luvun 8 § laeissa 394/2015, 384/2017 ja 291/2021, 8 luvun 9 §, 11 luvun 10 §, 13 luvun 9 §:n 1 momentti ja 15 luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohta laissa 394/2015, 10 luvun 4 § ja 11 luvun 7 § osaksi laissa 394/2015, 10 luvun 18 § osaksi laissa 736/2011, 11 luvun 2 a § laissa 508/2019 ja 11 luvun 9 § osaksi laeissa 736/2011 ja 808/2011, sekä

lisätään 1 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 394/2015, uusi 5 momentti, 3 lukuun uusi 3 a ja 3 b §, 11 lukuun uusi 9 a ja 11 §, 13 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 736/2011, uusi 5 momentti ja lukuun uusi 6 a ja 6 b § sekä 8 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

1 luku
Tutkintavankeuden toimeenpanon yleiset periaatteet

1 §
Soveltamisala

Tutkintavankien kohtelussa noudatettavista hyvän hallinnon perusteista ja menettelystä hallintoasiassa säädetään tämän lain lisäksi hallintolaissa (434/2003).

5 §
Tutkintavangin kohtelu

Tutkintavankeja ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa keskenään eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

2 luku
Saapuminen vankilaan

2 §
Vankilaan ottaminen

Tieto tutkintavangin ottamisesta vankilaan on merkittävä henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun rikosseuraamusrekisteriin.

4 §
Tulotarkastus

Vankilaan saapunut tutkintavanki on tarkastettava todistajan läsnä ollessa (tulotarkastus). Tulotarkastus käsittää henkilöllisyyden toteamisen ja kirjaamisen, henkilötuntomerkkien ottamisen sekä tutkintavangin mukana olevan omaisuuden luetteloinnin ja tarkastamisen sekä tarvittaessa vaatteiden vaihdon. Omaisuusluettelon laatimisesta säädetään 5 luvun 2 §:ssä. Turvatarkastuksen tekemisestä säädetään 11 luvun 3 §:ssä ja henkilöntarkastuksen tekemisestä 4 §:ssä.

Rikosseuraamuslaitos saa ottaa tutkintavangista pakkokeinolaissa tarkoitetut henkilötuntomerkit.

3 luku
Sijoittaminen vankilassa, perushuolto ja siirtäminen

3 §
Vaatetus

Tutkintavangit saavat käyttää omia vaatteitaan.

Oman vaatteen haltuun antaminen edellyttää, että vaate on hyvässä kunnossa ja että se pystytään luotettavasti tarkastamaan sitä vahingoittamatta. Oman vaatteen haltuun antaminen voidaan evätä, jos vaatteesta aiheutuu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle tai jos vaatteen käyttäminen voi vaikeuttaa vangin tunnistamista. Tutkintavangin haltuun annettavien vaatteiden määrää voidaan rajoittaa asuintilojen tarkastettavuuteen, paloturvallisuuteen ja säilytystilojen vähäisyyteen liittyvistä syistä.

Tutkintavangin omien vaatteiden käyttöä voidaan rajoittaa myös, jos se on tarpeen työturvallisuuden takia. Tutkintavangille, joka työssä ei saa käyttää omia vaatteitaan tai joka työn luonteen vuoksi tarvitsee suojavaatetusta, on annettava soveltuva vaatetus.

Tutkintavangille, jolla ei ole asianmukaista omaa vaatetusta, on annettava soveltuva vaatetus vankilassa käytettäväksi sekä tuomioistuimessa käyntiä ja muuta vankilasta poistumista varten.

3 a §
Vaatteiden huolto

Tutkintavanki vastaa käytössään olevien omien vaatteidensa huollosta. Tutkintavangin on pidettävä vankilan antama vaatetus asianmukaisessa kunnossa.

Vankilan on järjestettävä tutkintavangille tilaisuus hänen omien vaatteidensa pesuun taikka niiden pesettämiseen vankilassa tai vangin kustannuksella vankilan välityksellä vankilan ulkopuolella.

3 b §
Puhtaanapito

Tutkintavangin on vapaa-aikanaan huolehdittava asuinhuoneensa ja oleskelutilojen siivouksesta ja puhtaanapidosta sekä taloustöistä.

9 §
Päätösvalta

Tutkintavangin ulkoilun epäämisestä päättää vankilan johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies. Tutkintavangin omien vaatteiden haltuun antamisen epäämisestä 3 §:n 2 momentin perusteella päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Vangin omien vaatteiden käytön rajoittamisesta 3 §:n 3 momentin perusteella päättää vankilan johtaja. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa vangin haltuun sellaisia vangin omia vaatteita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua. Perusruokavaliosta poikkeamisesta päättää toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies.

Tutkintavangin sopimusosastolle sijoittamisesta ja erillään asumisesta omasta pyynnöstä päättää toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Tutkintavangin siirtämisestä päättää arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty johtajan sijaisena toimiva virkamies. Jos tutkintavanki siirretään toiselle rikosseuraamusalueelle, siirron edellytyksenä on vastaanottavan rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen johtajan tai työjärjestyksessä määrätyn arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimivan virkamiehen suostumus. Tutkintavangin 6 a §:ssä tarkoitetusta lyhytaikaisesta siirtämisestä toiseen vankilaan päättää vastaanottavan vankilan johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies sijoitusvankilan johtajaa kuultuaan.

Vankilan johtaja taikka turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies päättää 8 §:ssä tarkoitetusta tutkintavangin päästämisestä vankilan ulkopuolelle. Jos vankilan ulkopuolella olo kestää pitempään kuin seitsemän vuorokautta, asiasta päättää arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies.

4 luku
Toiminta

4 §
Päätösvalta

Tutkintavangin osallistumisesta toimintaan ja 2 §:ssä tarkoitetusta omasta työstä päättää vankilan johtaja, toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

5 luku
Tutkintavangin omaisuus ja tulot

8 §
Päätösvalta

Ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tekee päätöksen siitä, että omaisuutta ei anneta tutkintavangin haltuun. Ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies voi antaa tutkintavangin haltuun sellaisia esineitä ja aineita, joiden hallussapito on vankilassa sallittua.

Edellä 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta rahan tai maksuvälineiden käytön rajoittamisesta ja 4 momentissa tarkoitetusta rahan tai maksuvälineiden toimittamisesta vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille päättää vankilan johtaja tai turvallisuudesta vastaava virkamies. Käyttörahan ja toimintarahan maksamisesta päättää vankilan johtaja tai toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön valvonnasta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

8 luku
Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä

9 §
Päätösvalta

Kirjeen ja muun postilähetyksen tarkastamisesta 1 §:n 2 momentin nojalla sekä tällaisen lähetyksen avaamisesta ja sen sisällön tarkastamisesta mainitun pykälän 3 momentin tai 4 §:n 2 momentin nojalla päättää työjärjestyksessä määrätty ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

Kirjeen, muun postilähetyksen ja viestin lukemisesta 2 §:n 1 momentin nojalla, 2 §:n 2 momentin mukaisesta lähettäjän selvittämisestä, 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta jäljennöksen ottamisesta, 2 a §:n 1 momentin mukaisesta lukemisesta ilmoittamisesta sekä lähetyksen tai viestin 5 §:ssä tarkoitetusta pidättämisestä päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Viestin saa kuitenkin antaa luettavaksi myös sellaiselle Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle, jolla on oikeus käsitellä turvallisuustietorekisterin tietoja. Puhelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies. Puhelimen käytön keskeyttämisestä tai epäämisestä päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

Sähköpostin tai internetin käyttöä koskevasta luvasta ja luvan peruttamisesta päättää vankilan johtaja tai turvallisuudesta taikka toiminnoista vastaava virkamies.

10 luku
Vankilan järjestys ja kurinpito

4 §
Tutkintavangille määrättävät kurinpitorangaistukset

Tutkintavangille voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena:

1) varoitus;

2) vapaa-ajan toimintaan osallistumisen, rahan tai muiden maksuvälineiden käytön tai omaisuuden hallussapidon rajoittaminen enintään 30 vuorokauden ajaksi (oikeuksien menetys); tai

3) sijoittaminen yksinäisyyteen enintään kymmenen vuorokauden ajaksi (yksinäisyysrangaistus).

Varoituksen sijasta tutkintavangille voidaan antaa huomautus, jos järjestysrikkomus on vähäinen eikä se ole toistuva.

Oikeuksien menetys ei saa estää tutkintavangin mahdollisuuksia pitää yhteyksiä vankilan ulkopuolelle.

9 §
Järjestysrikkomuksen selvittäminen

Tutkintavankia, muita asiaan osallisia ja tarpeen mukaan myös muita henkilöitä on kuultava. Tutkinta on suoritettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäilyksen alaiseksi.

Järjestysrikkomuksen selvittämisen yhteydessä tutkintavangin esittämä perusteltu väite henkilökunnan syyllistymisestä tai osallisuudesta rikokseen on siirrettävä poliisiviranomaisen tutkittavaksi.

Järjestysrikkomuksen selvittäminen voidaan lopettaa saattamatta rikkomusta 10 §:ssä tarkoitettuun kurinpitoasian käsittelyyn, jos:

1) rikkomus on vähäinen;

2) on selvinnyt, ettei rikkomusta ole tapahtunut; tai

3) tutkintavankia ei ole syytä epäillä rikkomuksesta.

Tutkintavangille voidaan antaa huomautus järjestysrikkomusta selvitettäessä, jos asian käsittely päätetään 4 momentin 1 kohdan nojalla.

10 §
Kurinpitoasian käsittely

Tutkintavangin kurinpitoasia on käsiteltävä viipymättä ja tarpeetonta huomiota herättämättä. Asia käsitellään suullisessa menettelyssä. Tutkintavankia, todistajaa ja muuta henkilöä voidaan kuulla käyttäen videoyhteyttä tai muuta vastaavaa yhteydenpitotapaa, jos se on tarkoituksenmukaista pitkän välimatkan tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Tutkintavangille on varattava tilaisuus valmistella puolustustaan ja esittää oma selvityksensä ja näyttöä sen tueksi. Tulkkauksesta säädetään 2 luvun 3 §:n 2 momentissa.

Järjestysrikkomus käsitellään siinä vankilassa, johon tutkintavanki on sijoitettu tai jossa tutkintavanki syyllistyi järjestysrikkomukseen. Vangin kuljetuksen aikana tekemä järjestysrikkomus käsitellään kuitenkin siinä vankilassa, johon tutkintavanki saapuu. Jos tutkintavanki siirretään järjestysrikkomuksen vuoksi avolaitoksesta suljettuun vankilaan, järjestysrikkomus voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös arviointikeskuksessa tai siinä vankilassa, johon vanki siirretään.

11 §
Tutkintavangin pitäminen erillään selvittämisen aikana

Järjestysrikkomusta selvitettäessä ja päätöstä kurinpitoasiassa odotettaessa tutkintavanki voidaan pitää erillään muista vangeista, jos se on tarpeen järjestyksen säilymiseksi tai muusta erityisestä syystä. Erillään pitäminen ei saa kestää kauempaa kuin on välttämätöntä eikä yli seitsemää vuorokautta. Erillään pitämisestä tulee mahdollisimman pian ilmoittaa terveydenhuollon ammattihenkilölle.

Aika, jonka tutkintavanki on ollut erillään muista vangeista, on otettava huomioon vähennyksenä kurinpitorangaistusta määrättäessä.

12 §
Kirjaaminen

Järjestysrikkomuksen selvittäminen ja kurinpitoasian käsittely on kirjattava.

13 §
Kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano ja raukeaminen

Tutkintavangille määrätty kurinpitorangaistus on pantava täytäntöön viipymättä ja tarpeetonta huomiota herättämättä.

Jos tutkintavankia syytetään tuomioistuimessa rikoksesta, josta hänelle on määrätty kurinpitorangaistus, kurinpitorangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä ei ole pantu täytäntöön.

16 §
Päätösvalta

Järjestysrikkomuksen selvittämisestä, kurinpitoasian käsittelyn lopettamisesta selvittämisen aikana 9 §:n 4 momentin nojalla ja huomautuksen antamisesta 9 §:n 5 momentin nojalla päättää turvallisuudesta vastaava virkamies. Tutkintavangin 11 §:ssä tarkoitetusta erillään pitämisestä päättää turvallisuudesta vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

18 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset järjestysrikkomuksen selvittämisestä sekä järjestysrikkomuksen selvittämisen ja kurinpitoasian käsittelyn kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tarkemmat määräykset kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta antaa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

11 luku
Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen

2 a §
Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttuminen

Tutkintavankeuden toimeenpanossa sovelletaan vankeuslain 16 luvun 2 a, 8 a sekä 9—11 §:n säännöksiä miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta.

7 §
Päihteettömyyden valvonta

Tutkintavanki voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte:

1) jos on syytä epäillä, että vanki on alkoholin, muun päihdyttävän aineen taikka rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun dopingaineen vaikutuksen alainen; tai

2) valvomattoman tapaamisen, lapsen tapaamisen tai sopimusosastolle sijoittamisen edellytysten selvittämiseksi taikka päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi.

Tutkintavangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi.

9 §
Menettely ja päätösten kirjaaminen

Henkilöntarkastus suoritetaan todistajan läsnä ollessa. Jos henkilöntarkastus tai päihteettömyyden valvonta edellyttää vaatteiden riisumista, henkilöntarkastuksen ja päihteettömyyden valvonnan suorittajan sekä henkilöntarkastuksen todistajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa. Tutkintavangin ollessa vankilan ulkopuolella Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen välittömässä valvonnassa henkilöntarkastus saadaan kuitenkin suorittaa ilman todistajan läsnäoloa, jos asia ei siedä viivytystä.

Tutkintavangille on ilmoitettava henkilöntarkastuksen, erityistarkastuksen, henkilönkatsastuksen ja päihteettömyyden valvonnan peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Henkilöntarkastus, päihteettömyyden valvonta, erityistarkastus ja henkilönkatsastus on kirjattava.

9 a §
Päihteettömyyden valvonnan toteuttaminen

Näytteenotto ja näytteen käsittely on suoritettava teknisesti luotettavalla tavalla siten, että:

1) eri testattavien näytteet eivät voi sekoittua;

2) näytteeseen ei voi joutua epäpuhtauksia; sekä

3) näytettä ei voi väärentää.

10 §
Päätösvalta

Tutkintavangin turvatarkastuksesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies taikka ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies. Tutkintavangin henkilöntarkastuksesta ja muusta päihteettömyyden valvonnasta kuin 7 §:ssä tarkoitetusta verinäytteen ottamisesta päättää ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

Vankilan johtaja, turvallisuudesta vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies päättää 7 §:ssä tarkoitetun verinäytteen ottamisesta.

Henkilönkatsastuksesta päättää vankilan johtaja.

11 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset henkilöntarkastuksen, päihteettömyyden valvonnan, erityistarkastuksen ja henkilönkatsastuksen kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tarkemmat määräykset päihteettömyyden valvonnassa noudatettavasta menettelystä antaa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

12 luku
Muun henkilön tarkastaminen

6 §
Kiinniottaminen ja säilössäpito

Henkilölle on ilmoitettava kiinniottamisen ja säilössä pitämisen peruste.

7 §
Menettely ja päätösten kirjaaminen

Turvatarkastus ja henkilöntarkastus tulee suorittaa hienotunteisesti. Tarkastuksesta ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle.

Tapaajan henkilöntarkastus, esineiden ja aineiden pois ottaminen, alueelta poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito on kirjattava.

8 §
Päätösvalta

Turvatarkastuksesta ja vankilaan pääsyn epäämisestä päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies tai ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.

9 §
Tarkemmat säännökset

13 luku
Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö

6 §
Voimakeinojen käyttö

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä sekä hätävarjelun liioittelusta 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä.

6 a §
Varautuminen voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittaminen

6 b §
Ampuma-aseen käyttö

7 §
Menettelysäännökset

Tutkintavangille on ilmoitettava sitomisen peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Sitominen, tarkkailun täytäntöönpano, eristämistarkkailun täytäntöönpano, erillään pitämisen täytäntöönpano ja voimankäyttövälineen käyttö on kirjattava.

8 §
Päätösvalta

9 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

15 luku
Muutoksenhaku

1 §
Muutoksenhakukelpoiset päätökset

Tutkintavanki saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

6) 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettua huomautusta, varoitusta, oikeuksien menetystä, yksinäisyysrangaistusta tai kurinpitorangaistuksen määräämättä jättämistä taikka 11 §:ssä tarkoitettua erillään pitämistä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 5, 29, 31, 74 ja 81 §, sellaisena kuin niistä on 31 § osaksi laissa 273/2019,

muutetaan 14—20, 22, 23, 25—27 ja 30 §, 38 §:n 2 momentti, 39 ja 46 §, 49 §:n 2 momentti, 54 §, 55 §:n 1 momentti, 62 ja 66 §, 67 §:n 1 momentti sekä 68, 75, 84, 86, 87 ja 91 §,

sellaisina kuin niistä ovat 18 § osaksi laeissa 385/2017 ja 273/2019, 19 ja 30 § osaksi laissa 385/2017, 26 § osaksi laissa 273/2019 ja 62 § laissa 273/2019, sekä

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 273/2019, uusi 5 momentti, lakiin uusi 22 a, 24 a ja 26 a §, 47 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 86 a § seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Yhdyskuntaseuraamukseen tuomittujen kohtelussa noudatettavista hyvän hallinnon perusteista ja menettelystä hallintoasiassa säädetään tämän lain lisäksi hallintolaissa (434/2003).

14 §
Täytäntöönpanoon ryhtyminen

Tuomioistuimen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava Rikosseuraamuslaitokselle ratkaisustaan, jolla se on tuominnut yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, tai nuorisorangaistuksen. Ratkaisua koskevat tiedot tallennetaan oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään. Tietojen tallentamisesta säädetään oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annetussa laissa (955/2020).

Yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, ja nuorisorangaistuksen täsmennetty rangaistusajan suunnitelma on laadittava, täytäntöönpano on aloitettava ja seuraamus on pantava täytäntöön ilman aiheetonta viivytystä, kun rangaistusta koskeva tuomio on saanut lainvoiman tai se on pantavissa täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Rikosseuraamuslaitoksen on määrättävä tuomitulle rangaistuksen suorittamisen alkamisajankohta.

15 §
Rangaistuksen suorittamisen alkamisajankohta

Yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen suorittaminen alkaa sinä päivänä, jolloin on täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman mukainen ensimmäinen valvontatapaaminen, työpalvelupäivä tai muuhun toimintaan osallistumisen päivä taikka käynnistyy muu yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon mukainen valvonta. Valvontarangaistuksen suorittamisen alkamisajankohdasta säädetään 47 §:ssä.

Ehdollisen vankeuden, jonka tehosteeksi on tuomittu valvontaan, valvonta-aika alkaa sinä päivänä, jolloin on täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman mukainen ensimmäinen valvontatapaaminen.

Jos ehdonalaiseen vapauteen päästettävä on asetettu koeajaksi valvontaan, valvonta alkaa sinä päivänä, jolloin henkilö päästetään vankilasta ehdonalaiseen vapauteen.

16 §
Täytäntöönpanon lykkäys tai keskeytys

Rikosseuraamuslaitos voi lykätä tai keskeyttää yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, nuorisorangaistuksen tai ehdollisen vankeuden valvonnan täytäntöönpanon määräajaksi, jos:

1) yhdyskuntaseuraamuksen suorittaminen vaarantaisi tuomitun vakavan sairauden tai vaikean vamman hoidon;

2) yhdyskuntaseuraamuksen suorittamiselle on tuomitun päihdekuntoutukseen osallistumisesta, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta, lapsen hoitamisesta sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitetun äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden aikana tai muusta näihin rinnastettavasta hyväksyttävästä syystä johtuva tilapäinen este;

3) tuomitun olosuhteiden muutos edellyttää täytäntöönpanoon kuuluvan toimintavelvollisuuden tai määrätyssä paikassa pysymisvelvoitteen uudelleen järjestämistä;

4) yhdyskuntaseuraamuksen suorittamiselle on ehdottoman vankeusrangaistuksen tai toisen yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisesta taikka tutkintavankeuden toimeenpanosta johtuva este.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa täytäntöönpanoa on lykättävä tai se on keskeytettävä kunnes tuomitun terveydentilasta aiheutuvia esteitä täytäntöönpanon aloittamiselle ei enää ole. Edellä 1 momentin 2—4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa lykkäysten ja keskeytysten pituus saa olla yhteensä enintään yksi vuosi tuomitulle määrätystä rangaistuksen suorittamisen alkamisajankohdasta.

Rangaistusaika ei kulu lykkäyksen tai keskeytyksen aikana.

Rikosseuraamuslaitoksen on peruutettava täytäntöönpanon lykkäys tai keskeytys, jos ilmenee, että lykkäyksen tai keskeytyksen edellytykset eivät enää ole olemassa.

17 §
Täsmennetty rangaistusajan suunnitelma

Rikosseuraamuslaitos laatii yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöön panemiseksi täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman. Täsmennetty rangaistusajan suunnitelma sisältää koko yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon aikaa koskevat 11 §:n mukaisesti selvitysvaiheessa laadittua rangaistusajan suunnitelmaa tarkemmat tiedot sekä seuraamuksen täytäntöönpanon alkamis- ja päättymisajan ja yksityiskohtaisen aikataulun.

18 §
Täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman laatiminen ja muuttaminen

Rikosseuraamuslaitos laatii täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman yhteistyössä tuomitun kanssa.

Olosuhteiden olennaisen muuttumisen tai muun siihen rinnastettavan hyväksyttävän syyn vuoksi Rikosseuraamuslaitos voi muuttaa täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa. Täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa muutettaessa noudatetaan 1 ja 3 momenttia.

Täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman yksityiskohdat sekä määräysten rikkomisen seuraamukset käydään tarkoituksenmukaisella tavalla läpi tuomitun kanssa.

19 §
Rangaistusaikojen ja määräaikojen laskeminen

Tässä laissa tarkoitetut rangaistusajat ja 16 §:ssä tarkoitetun lykkäyksen ja keskeytyksen enimmäisaika lasketaan päivinä. Vuosina ja kuukausina ilmoitetut ajat muutetaan päiviksi siten, että vuoteen lasketaan 365 päivää ja kuukauteen 30 päivää.

20 §
Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:

1) täytäntöönpanon aloittamisesta;

2) täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman sisällöstä ja laatimismenettelystä;

3) toimintavelvollisuuden sisällöksi hyväksyttävästä toiminnasta.

22 §
Päihteettömyyden valvonta

Tuomittu voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte:

1) jos on syytä epäillä, että tuomittu on alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen 38, 61, 65 tai 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla; tai

2) valvontarangaistuksen päihteettömyysvelvollisuuden valvomiseksi.

Tuomitulta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei tuomittu sitä vaadi.

Päihteettömyyden valvonnassa todetun päihteettömyysvelvollisuuden rikkomisen käsittelystä säädetään 24 a, 25 ja 26 §:ssä.

22 a §
Päihteettömyyden valvonnan toteuttaminen

Päihteettömyyden valvontaan liittyvän näytteenoton tulee tapahtua asianmukaisissa tiloissa ja valvotuissa olosuhteissa siten, että testattavan yksityisyyden suoja varmistetaan. Jos päihteettömyyden valvonta edellyttää vaatteiden riisumista, valvonnan suorittajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa.

Tuomittu voidaan velvoittaa menemään soveltuvaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain (41/1986) mukaiseen yksikköön virtsanäytteen antamista varten. Verinäyte on otettava tarkoitukseen sopivassa terveydenhuollon yksikössä. Verinäytteen saa ottaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö.

Näytteenotto ja näytteen käsittely on suoritettava teknisesti luotettavalla tavalla siten, että:

1) eri testattavien näytteet eivät voi sekoittua;

2) näytteeseen ei voi joutua epäpuhtauksia; sekä

3) näytettä ei voi väärentää.

Sylki-, virtsa- ja verinäyte on lähetettävä tutkittavaksi tai varmistettavaksi laboratorioon, jollei sylki- tai virtsanäytteestä otetun pikatestin tuloksen perusteella voida todeta, ettei tuomittu ole käyttänyt päihteitä. Laboratorion tulee täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset.

Tuomitulle on ilmoitettava päihteettömyyden valvonnan peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

23 §
Lupa olla tilapäisesti noudattamatta täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa

Tuomitulle voidaan yksittäistapauksessa antaa lupa olla noudattamatta 17 §:ssä tarkoitettuun täsmennettyyn rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää määräystä, jos se on tarpeen tuomitun perheeseen, terveydenhuoltoon, toimeentuloon taikka työ-, koulutus-, sosiaali- tai asuntoasioiden hoitamiseen liittyvästä tai muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä.

Tuomittu voi yksittäistapauksessa olla noudattamatta 1 momentissa tarkoitettua määräystä ilman etukäteen saatua lupaa, jos se on välttämätöntä tuomitun sairastumisen tai muun täytäntöönpanoon vaikuttavan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tuomitun on viivytyksettä ilmoitettava asiasta Rikosseuraamuslaitokselle. Rikosseuraamuslaitos voi ilmoituksen saatuaan myöntää luvan jälkikäteen.

24 a §
Velvollisuuksien rikkominen

Tuomitulle voidaan antaa varoitus, jos hän rikkoo 21, 22, 38, 49, 72 tai 73 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Varoituksen sijasta tuomitulle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa.

Tuomitulle voidaan määrätä 39, 55, 62, 67 ja 75 §:n mukainen seuraamus, jos hän rikkoo velvollisuuksiaan törkeästi. Velvollisuuksien rikkominen on törkeää, jos tuomittu:

1) varoituksesta huolimatta toistuvasti rikkoo velvollisuuksiaan; tai

2) jättää seuraamuksen suorittamisen aloittamatta tai kesken.

Velvollisuuksien rikkominen on törkeää myös, jos tuomittu rikkoo velvollisuuksiaan tavalla, joka osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta rangaistuksen asianmukaisesta suorittamisesta.

25 §
Velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen

Jos tuomitun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan 24 a §:ssä tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä velvollisuuksien rikkominen sen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla.

Rikosseuraamuslaitos voi kieltää yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, 21 vuotta täyttäneelle määrätyn ehdollisen vankeuden valvonnan tai nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisen tai keskeyttää täytäntöönpanon velvollisuuksien rikkomisen selvittämisen ajaksi, jos asiaa ei saada selvitetyksi välittömästi.

26 §
Velvollisuuksien rikkomisen käsittely

Jos tuomitun todetaan rikkoneen velvollisuuksiaan 24 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitos päättää huomautuksen tai varoituksen antamisesta. Varoituksen antamisen yhteydessä tuomitulle on ilmoitettava, mitä velvollisuuksien rikkomisen jatkamisesta saattaa seurata.

Jos tuomitun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on toimitettava 25 §:ssä tarkoitettu selvitys syyttäjälle. Rikosseuraamuslaitoksen on kiellettävä täytäntöönpanon aloittaminen tai keskeytettävä täytäntöönpano, jos kyse on yhdyskuntapalvelusta, valvontarangaistuksesta, 21 vuotta täyttäneelle määrätystä ehdollisen vankeuden valvonnasta tai nuorisorangaistuksesta.

Käsitellessään törkeää velvollisuuksien rikkomista tuomioistuimen on ennen asian ratkaisemista annettava tuomitulle tilaisuus tulla kuulluksi. Myös Rikosseuraamuslaitoksen edustajalle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa, jollei tämä ole asian käsittelyn kannalta selvästi tarpeetonta. Asia voidaan ratkaista tuomitun poissaolosta huolimatta. Käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Muutoin noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään. Valitus, jolla haetaan muutosta tuomioistuimen tämän pykälän nojalla tekemään ratkaisuun, on käsiteltävä kiireellisenä.

26 a §
Kirjaaminen

Päihteettömyyden valvonta ja velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen on kirjattava.

27 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset päihteettömyyden valvonnan kirjaamisesta, velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä ja kirjaamisesta sekä menettelystä velvollisuuksien rikkomistapauksissa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tarkemmat määräykset päihteettömyyden valvonnassa noudatettavasta menettelystä antaa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

30 §
Päätösvalta

Yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja päättää toimenpiteistä, joita 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta törkeästä velvollisuuksien rikkomisesta aiheutuu.

Yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja päättää:

1) 15 §:ssä tarkoitetusta rangaistuksen suorittamisen alkamisajasta;

2) 16 §:ssä tarkoitetusta täytäntöönpanon lykkäyksestä ja keskeytyksestä sekä lykkäyksen ja keskeytyksen peruuttamisesta;

3) 17 ja 46 §:ssä tarkoitetusta täsmennetystä rangaistusajan suunnitelmasta;

4) 22 §:ssä tarkoitetun verinäytteen ottamisesta;

5) 24 §:ssä tarkoitetun noudon pyytämisestä;

6) 24 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta huomautuksesta ja varoituksesta;

7) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon aloittamisen kieltämisestä tai täytäntöönpanon keskeyttämisestä;

8) 60 §:n 4 momentissa ja 76 §:ssä tarkoitetusta valvonnan lakkauttamisesta.

Jos asia ei siedä viivytystä, siitä voi päättää työjärjestyksessä määrätty vankilan johtaja, apulaisjohtaja taikka rikosseuraamusesimies.

Täytäntöönpanosta vastaava virkamies päättää valvontarangaistuksen rangaistusajan laskemisesta ja valvontarangaistuksesta ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä. Täytäntöönpanosta vastaava virkamies tai muu työjärjestyksessä määrätty täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää 34 §:ssä tarkoitetun etsintäkuulutuksen antamisesta ja peruuttamisesta.

Valvoja tai muu työjärjestyksessä tehtävään määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää:

1) 18 §:ssä tarkoitetusta täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta;

2) muusta 22 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta kuin verinäytteen ottamisesta;

3) 23 §:ssä tarkoitetusta oikeudesta olla noudattamatta täsmennettyyn rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta esteen vuoksi;

4) 24 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta huomautuksesta;

5) 32 §:ssä tarkoitetusta matkakustannusten korvaamisesta;

6) 50 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta.

38 §
Tuomitun erityiset velvollisuudet

Tuomittu ei saa olla yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoon liittyvässä työ-, kuntoutus-, koulutuspaikassa ja muussa toimintapaikassa eikä täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.

39 §
Velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamus

Jos syyttäjä arvioi, että yhdyskuntapalvelu olisi muunnettava valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun menettelyn vuoksi, hänen on viipymättä esitettävä tätä koskeva vaatimus sille käräjäoikeudelle, joka on ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt kyseisen rikosasian taikka jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai vakinaisesti oleskelee.

Jos tuomioistuin toteaa tuomitun menetelleen 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, se voi muuntaa yhdyskuntapalvelun suorittamatta olevan osan valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Edellä tarkoitettujen muuntorangaistusten vähimmäisaika on neljä päivää. Tuomioistuin voi muuntaa valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi myös sellaisen yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut.

46 §
Rangaistusajan suunnitelman täsmentäminen

Valvontarangaistuksen tultua täytäntöön pantavaksi Rikosseuraamuslaitos laatii täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman 17 ja 18 §:n mukaisesti. Valvontarangaistuksen täsmennetty rangaistusajan suunnitelma sisältää lisäksi tiedot ja määräykset:

1) tuomitun asunnosta tai muusta hänelle määrätystä paikasta;

2) ajasta, jonka tuomittu on velvollinen pysymään asunnossaan tai muussa hänelle määrätyssä paikassa sekä siitä, miten tämä aika ajoittuu;

3) tuomitun oikeudesta liikkua asuntonsa tai muun hänelle määrätyn paikan ulkopuolella.

47 §
Valvontarangaistuksen suorittamisen alkamisaika ja pituuden laskeminen

Valvontarangaistusta suorittavalle on annettava päätös, joka sisältää 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä tiedon vapauttamisen ajankohdasta. Rangaistusaikaa koskevassa päätöksessä oleva asia-, kirjoitus- ja laskuvirhe voidaan korjata ilman tuomitun suostumusta, jollei korjaaminen johda tuomitun kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ottaen huomioon vapautumisajankohdan läheisyys, virheen vähäisyys tai muu näihin rinnastettava syy.

49 §
Tuomitun erityiset velvollisuudet

Tuomittu ei saa täytäntöönpanon aikana käyttää alkoholia eikä muuta päihdyttävää ainetta eikä olla päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.

54 §
Velvollisuuksien törkeän rikkomisen käsittely

Jos syyttäjä katsoo tuomitun menetelleen 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tai 51 §:ssä tarkoitetulla tavalla, hänen on viipymättä saatettava asia käsiteltäväksi siinä käräjäoikeudessa, joka on ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt kyseisen rikosasian taikka jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai vakinaisesti oleskelee.

55 §
Valvontarangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus

Jos tuomioistuin toteaa tuomitun menetelleen 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tai 51 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sen on muunnettava valvontarangaistuksesta suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jonka vähimmäisaika on neljä päivää.

62 §
Velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamus

Jos ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan tuomittu rikkoo valvontaan kuuluvia velvollisuuksiaan 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla törkeällä tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on viipymättä ilmoitettava asiasta syyttäjälle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta valvonnan tarkoituksen saavuttamiseksi.

Jos syyttäjä arvioi, että 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun törkeän velvollisuuksien rikkomisen vuoksi valvonta-aikaa olisi pidennettävä tai 21 vuotta täytettyään rikoksen tehneen suorittamatta oleva valvonta-aika olisi muunnettava ehdottomaksi vankeudeksi, hänen on viipymättä esitettävä tätä koskeva vaatimus sille käräjäoikeudelle, joka on ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt kyseisen rikosasian taikka jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai vakinaisesti oleskelee.

Jos tuomioistuin toteaa tuomitun rikkoneen valvontaan kuuluvia velvollisuuksia 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla törkeällä tavalla ja jos siihen tuomittuun liittyvät ja rikkomukseen johtaneet syyt kokonaisuutena arvioiden on erityistä syytä, se voi pidentää valvonta-aikaa yhteensä enintään kuudella kuukaudella tai muuntaa suorittamatta olevan 21 vuotta täyttäneenä rikoksen tehneen valvonta-ajan ehdottomaksi vankeudeksi, jonka pituus on vähintään neljä ja enintään 14 päivää. Valvonta-ajan muuntamisessa ehdottomaksi vankeudeksi yksi kuukausi suorittamatta olevaa valvonta-aikaa vastaa yhtä päivää vankeutta. Jos valvonta-aikaan kuuluvasta kuukaudesta on suoritettu osa, se katsotaan suoritetuksi kokonaan.

Pidennettyyn valvonta-aikaan sovelletaan, mitä 60 §:n 2 momentissa säädetään. Rikoksen 21 vuotta täytettyään tehneellä valvonta voi lisäksi sisältää 60 §:n 3 momentissa tarkoitettua osallistumista kuntoutukseen tai avohoitoon siinä määrin kuin sitä on sisältynyt rangaistusajan suunnitelmaan, mutta ei ole vielä toteutunut.

66 §
Velvollisuuksien törkeän rikkomisen käsittely

Jos syyttäjä katsoo nuorisorangaistukseen tuomitun rikkoneen velvollisuuksiaan 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla törkeällä tavalla, hänen tulee viipymättä saattaa asia käsiteltäväksi siinä käräjäoikeudessa, joka on ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt kyseisen rikosasian taikka jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai vakinaisesti oleskelee.

67 §
Velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamus

Jos tuomioistuin toteaa nuorisorangaistukseen tuomitun rikkoneen velvollisuuksiaan 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla törkeällä tavalla, sen tulee tuomita hänet suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osan sijasta muuhun rangaistukseen.

68 §
Suoritetun nuorisorangaistuksen osan huomioon ottaminen

Kun nuorisorangaistukseen tuomittu tuomitaan uuteen rangaistukseen rikoslain 7 luvun 8 §:ssä taikka tämän lain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, jo suoritettu nuorisorangaistuksen osa on otettava kohtuuden mukaan huomioon uutta rangaistusta alentavana seikkana. Kahden nuorisorangaistuspäivän katsotaan vastaavan yhtä päivää ehdotonta vankeutta, jollei tästä jo suoritetun rangaistuksen osan sisältö huomioon ottaen ole erityistä syytä poiketa.

75 §
Velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamus

Jos syyttäjä arvioi, että osa jäännösrangaistusta olisi tuomitun 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun velvollisuuksien törkeän rikkomisen vuoksi pantava täytäntöön, hänen on viipymättä esitettävä tätä koskeva vaatimus sille käräjäoikeudelle, joka on ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt kyseisen rikosasian taikka jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai vakinaisesti oleskelee.

Jos tuomioistuin toteaa tuomitun rikkoneen velvollisuuksiaan 24 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla törkeällä tavalla ja jos siihen tuomitun henkilöön liittyvät ja rikkomukseen johtaneet syyt kokonaisuutena huomioon ottaen on erityistä syytä, se voi määrätä jäännösrangaistusta pantavaksi täytäntöön vähintään neljä ja enintään 14 päivää.

84 §
Täytäntöön pannun rangaistuksen vähentäminen

Rikosseuraamuslaitoksen on vähennettävä täytäntöönpantavasta vankeusrangaistuksesta määrä, joka vastaa valvontarangaistuksena jo suoritettua osaa, kun tuomioistuin on kieltänyt valvontarangaistuksen täytäntöönpanon, muttei ole määrännyt vankeusrangaistuksena täytäntöönpantavaksi jäävän rangaistuksen pituutta. Jos tuomittu on päässyt valvontarangaistuksesta ehdonalaiseen vapauteen, noudatetaan vastaavasti, mitä vankeuslain 3 luvun 6 §:ssä säädetään erotuksen täytäntöönpanosta.

86 §
Muutoksenhakukelpoiset päätökset

Tuomittu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon lykkäystä tai keskeytystä sekä mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon lykkäyksen tai keskeytyksen peruuttamista;

2) 17 ja 46 §:ssä tarkoitettua täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa tai 18 §:ssä tarkoitettua täsmennetyn rangaistusajan suunnitelman muuttamista;

3) 23 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa olla noudattamatta tilapäisesti täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa;

4) 24 a §:n 1 momentissa tarkoitettua huomautusta tai varoitusta taikka huomautuksen tai varoituksen määräämättä jättämistä;

5) 25 §:n 2 momentissa ja 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua täytäntöönpanon aloittamisen kieltämistä tai täytäntöönpanon keskeyttämistä;

6) 32 §:ssä tarkoitettua matkakustannusten korvaamista;

7) 47 §:n 2 momentissa tarkoitettua valvontarangaistuksen rangaistusaikaa;

8) 70 §:ssä tarkoitettuun valvontaan asettamista sekä 76 §:ssä tarkoitettua valvonnan lakkauttamista;

9) muuta kuin 1—8 kohdassa tarkoitettua tämän lain nojalla tehtyä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 6 §:ssä tarkoitettua ratkaisua, jollei muutoksenhakua ole tämän lain 86 a §:n nojalla kielletty.

86 a §
Muutoksenhakukielto

Tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 15 §:ssä tarkoitettua rangaistuksen suorittamisen alkamisajankohtaa;

2) 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla noudattamatta tilapäisesti täsmennettyä rangaistusajan suunnitelmaa.

87 §
Oikaisuvaatimuksen päätösvalta ja käsittely

Rikosseuraamuslaitoksen aluejohtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen 86 §:n 1—6 sekä 8 ja 9 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. Mainitun pykälän 7 kohdan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen ratkaisee Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanojohtaja.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus toimitetaan aluejohtajalle, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajalle tai vankilan johtajalle. Jos kyse on 86 §:n 7 kohdassa tarkoitetusta valvontarangaistuksen rangaistusaikaa koskevasta päätöksestä, oikaisuvaatimus toimitetaan täytäntöönpanojohtajalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä.

Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön muuhun kuin 86 §:n 7 kohdassa tarkoitettuun valvontarangaistuksen rangaistusaikaa koskevaan päätökseen ei voi vaatia oikaisua, vaan siitä valitetaan hallinto-oikeuteen, kuten 88 §:ssä säädetään.

91 §
Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus täytäntöönpanoon

Oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekeminen ei keskeytä 86 §:n 7 ja 8 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa, ellei oikaisuvaatimusta käsittelevä aluejohtaja tai täytäntöönpanojohtaja taikka valitusta käsittelevä tuomioistuin toisin päätä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ehdollisen vankeuden tehosteeksi määrätyn valvonnan alkamisajankohdan määräämisessä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos valvonta on määrätty rangaistukseksi rikoksesta, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa. Muilta osin yhdyskuntaseuraamuksen määräämistä, valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa sovelletaan päätöstä tehtäessä voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin, jos asia tulee ehtojen rikkomisen, edellytysten muuttumisen tai vastaavan syyn vuoksi uudelleen käsiteltäväksi tämän lain tultua voimaan.

Laki valvotusta koevapaudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan valvotusta koevapaudesta annetun lain (629/2013) 10 ja 11 §, 14 §:n 2 momentti, 15 § sekä 16 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 2 momentti ja 15 § laissa 404/2015,

muutetaan 3 §, 5 §:n 2 momentti, 9 §, 14 §:n 4 ja 5 momentti, 18, 19 ja 21 §, 23 §:n 1 momentti, 26 ja 27 §, 31 §:n 4 momentti sekä 32, 40 ja 41 §,

sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti, 14 §:n 4 ja 5 momentti ja 21 § laissa 404/2015, 32 § laeissa 404/2015, 1643/2015 ja 807/2017 sekä 40 § osaksi laeissa 397/2015 ja 404/2015, sekä

lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 19 a ja 25 a §, 31 §:ään uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 31 a—31 c ja 40 a § seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala

Valvottuun koevapauteen sijoitettujen kohtelussa noudatettavista hyvän hallinnon perusteista ja menettelystä hallintoasiassa säädetään tämän lain lisäksi hallintolaissa (434/2003).

3 §
Valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytykset

Sen lisäksi, mitä rikoslain 2 c luvun 8 §:ssä säädetään, vanki voidaan sijoittaa valvottuun koevapauteen, jos:

1) koevapaus edistää vankeuslain (767/2005) 4 luvun 6 §:ssä tarkoitetun rangaistusajan suunnitelman toteutumista;

2) vangin käyttäytymisestä rangaistusaikana sekä hänen henkilöstään ja rikollisuudestaan saatujen tietojen perusteella koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä;

3) vangilla on käytössään koevapauden täytäntöönpanoon soveltuva asunto tai muu tämän lain 2 §:ssä tarkoitettu paikka;

4) vanki suostuu siihen, että hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen;

5) vanki suostuu siihen, että Rikosseuraamuslaitos on tarpeen mukaan yhteydessä koevapauden täytäntöönpanoon liittyviin viranomaisiin, yksityisiin yhteisöihin ja henkilöihin koevapauden edellytysten selvittämistä taikka ehtojen noudattamista koskevissa asioissa sekä että nämä voivat salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle ehtojen rikkomisesta; sekä

6) vanki suostuu siihen, että Rikosseuraamuslaitos selvittää tämän lain 2 §:ssä tarkoitetun asunnon ja 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun toimintaan osallistumispaikan soveltuvuuden koevapauden täytäntöönpanoon.

Koevapauteen sijoittamisen edellytyksenä on lisäksi, että vangin kanssa samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset henkilöt ovat omasta vakaasta tahdostaan suostuneet koevapauden täytäntöönpanoon asunnossa. Suostumus annetaan kirjallisena. Vangin kanssa samassa asunnossa asuvan alle 18-vuotiaan mielipide valvotun koevapauden täytäntöönpanoon asunnossa on selvitettävä. Alaikäistä on kuultava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa noudattaen lastensuojelulain (417/2007) 20 §:ää. Valvotun koevapauden täytäntöönpanoon asunnossa ei saa ryhtyä, jos alaikäinen perustellusta syystä vastustaa täytäntöönpanoa ja hän on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsä arvioimaan asiaa.

5 §
Toimintavelvollisuus

Työtä ja muuta toimintaa koskeva 14 §:ssä tarkoitetussa rangaistusajan suunnitelmassa määrättävä viikoittainen tuntimäärä on vähintään 5 ja enintään 40 tuntia viikossa. Velvollisuus osallistua työhön tai muuhun toimintaan voidaan määrätä tätä suuremmaksi, mutta enintään 50 tunniksi viikossa, jos siihen on toiminnan sisällöstä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva erityinen syy.

9 §
Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen

Vankilassa on selvitettävä edellytykset sijoittaa vanki valvottuun koevapauteen hyvissä ajoin ennen mahdollista koevapauteen sijoittamista, jollei sijoittaminen ole rangaistusajan lyhyyden vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Koevapauteen sijoittamista ei tarvitse käsitellä uudelleen ennen kuin kaksi kuukautta on kulunut edellisestä päätöksestä, jollei vangin työ-, asunto-, perhe- tai muissa vastaavissa olosuhteissa ole tapahtunut olennaista muutosta.

Ennen päätöstä valvottuun koevapauteen sijoittamisesta selvitetään täyttyvätkö 3 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa säädetyt edellytykset sekä antaako vanki mainitun momentin 4—6 kohdassa tarkoitetut suostumukset. Päihteettömyyden valvonnasta valvotun koevapauden edellytysten selvittämiseksi säädetään vankeuslain 16 luvun 7 §:ssä. Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut suostumukset ja ala-ikäisen mielipide selvitetään, jos muut edellytykset täyttyvät.

Vangille on tarkoin selvitettävä valvottuun koevapauteen liittyvien määräysten ja rajoitusten merkitys sekä seuraamukset niiden rikkomisesta.

14 §
Rangaistusajan suunnitelma

Rangaistusajan suunnitelmaan on liitettävä 3 §:ssä tarkoitetut suostumukset.

Rangaistusajan suunnitelma sisältää myös valvotun koevapauden suorittamisen aikataulun.

18 §
Päihteettömyys

Koevapauteen sijoitettu ei saa valvotun koevapauden aikana käyttää alkoholia, muuta päihdyttävää ainetta eikä rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettua dopingainetta eikä olla päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.

19 §
Päihteettömyyden valvonta

Koevapauteen sijoitettu voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte 18 §:ssä tarkoitetun päihteettömyyden valvomiseksi.

Koevapauteen sijoitetulta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei koevapauteen sijoitettu sitä vaadi.

Päihteettömyyden valvonnassa todetun päihteettömyysvelvollisuuden rikkomisen käsittelystä säädetään 25 a, 26 ja 27 §:ssä.

19 a §
Päihteettömyyden valvonnan toteuttaminen

Päihteettömyyden valvontaan liittyvän näytteenoton tulee tapahtua asianmukaisissa tiloissa ja valvotuissa olosuhteissa siten, että testattavan yksityisyyden suoja varmistetaan. Jos päihteettömyyden valvonta edellyttää vaatteiden riisumista, valvonnan suorittajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa.

Koevapauteen sijoitettu voidaan velvoittaa menemään soveltuvaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain (41/1986) mukaiseen yksikköön virtsanäytteen antamista varten. Verinäyte on otettava tarkoitukseen sopivassa terveydenhuollon yksikössä. Verinäytteen saa ottaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö.

Näytteenotto ja näytteen käsittely on suoritettava teknisesti luotettavalla tavalla siten, että:

1) eri testattavien näytteet eivät voi sekoittua;

2) näytteeseen ei voi joutua epäpuhtauksia; sekä

3) näytettä ei voi väärentää.

Sylki-, virtsa- ja verinäyte on lähetettävä tutkittavaksi tai varmistettavaksi laboratorioon, jollei sylki- tai virtsanäytteestä otetun pikatestin tuloksen perusteella voida todeta, ettei koevapauteen sijoitettu ole käyttänyt päihteitä. Laboratorion tulee täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset.

Koevapauteen sijoitetulle on ilmoitettava päihteettömyyden valvonnan peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

21 §
Lupa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa

Koevapauteen sijoitetulle voidaan yksittäistapauksessaantaa lupa olla noudattamatta 14 §:ssä tarkoitettuun rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää määräystä, jos se on tarpeen koevapauteen sijoitetun perheeseen, terveydenhuoltoon, toimeentuloon taikka työ-, koulutus-, sosiaali- tai asuntoasioiden hoitamiseen liittyvästä tai muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä.

Koevapauteen sijoitettu voi yksittäistapauksessa olla noudattamatta 1 momentissa tarkoitettua määräystä ilman etukäteen saatua lupaa, jos se on välttämätöntä koevapauteen sijoitetun sairastumisen tai muun täytäntöönpanoon vaikuttavan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Koevapauteen sijoitetun on viivytyksettä ilmoitettava asiasta Rikosseuraamuslaitokselle. Rikosseuraamuslaitos voi ilmoituksen saatuaan myöntää luvan jälkikäteen.

23 §
Lääkehoitoa koskevan suostumuksen peruuttaminen

Jos koevapauteen sijoitettu peruuttaa suostumuksensa 4 §:ssä tarkoitettuun lääkehoitoon, hänen on ilmoitettava siitä Rikosseuraamuslaitokselle. Tällöin koevapaus voidaan peruuttaa noudattaen 25 a §:n 2 ja 3 momenttia ja 26 ja 27 §:ää.

25 a §
Velvollisuuksien rikkominen

Valvottuun koevapauteen sijoitetulle voidaan antaa varoitus, jos hän rikkoo 17 tai 18 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Varoituksen sijasta koevapauteen sijoitetulle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa.

Valvottu koevapaus voidaan peruuttaa määräajaksi taikka kokonaan, kuitenkin enintään siltä osin kuin sitä ei vielä ole suoritettu, jos valvottuun koevapauteen sijoitettu rikkoo velvollisuuksiaan törkeästi. Velvollisuuksien rikkominen on törkeää, jos koevapauteen sijoitettu:

1) syyllistyy rikokseen; tai

2) varoituksesta huolimatta toistuvasti rikkoo velvollisuuksiaan.

Velvollisuuksien rikkominen on törkeää myös, jos koevapauteen sijoitettu rikkoo velvollisuuksiaan tavalla, joka osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta rangaistuksen asianmukaisesta suorittamisesta.

26 §
Velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen

Jos koevapauteen sijoitetun epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan 25 a §:ssä tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä velvollisuuksien rikkominen sen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla.

Jos koevapauteen sijoitetun epäillään 25 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla törkeästi rikkoneen velvollisuuksiaan eikä asiaa saada selvitetyksi välittömästi, Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voi toimittaa koevapauteen sijoitetun vankilaan velvollisuuksien rikkomisen selvittämisen ja seuraamuksen määräämisen vaatimaksi ajaksi. Tämän momentin nojalla vankilaan toimitetun kohteluun vankilassa sovelletaan vankeuslakia.

27 §
Velvollisuuksien rikkomisen käsittely

Jos koevapauteen sijoitetun todetaan rikkoneen velvollisuuksiaan 25 a §:ssä tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitos päättää seuraamuksen määräämisestä.

Varoituksen antamisen yhteydessä koevapauteen sijoitetulle on ilmoitettava, mitä velvollisuuksien rikkomisen jatkamisesta saattaa seurata.

Jos koevapaus peruutetaan, koevapauteen sijoitettu on palautettava vankilaan suorittamaan peruutettua osaa koevapaudestaan. Jos koevapauteen sijoitettu syyllistyy rikokseen, noudatetaan lisäksi rikoslain 2 luvun 13 §:n 2 momenttia.

31 §
Voimakeinojen käyttö

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä sekä hätävarjelun liioittelusta 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä.

31 a §
Varautuminen voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittaminen

31 b §
Sitominen

Koevapauteen sijoitetun välitöntä toimintavapautta saadaan rajoittaa käsiraudat laittamalla, muovista sidettä käyttämällä, sylkemisen estävää suojaa käyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla, jos rajoittaminen on välttämätöntä virkatehtävän suorittamisen yhteydessä koevapauteen sijoitetun vankilaan toimittamisen turvaamiseksi, väkivaltaisen käyttäytymisen hillitsemiseksi tai uhkaavan väkivallan torjumiseksi.

Sitomista ei saa jatkaa pitempään kuin on välttämätöntä.

31 c §
Menettelysäännökset

Päihteettömyyden valvonta, velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen, voimankäyttövälineen käyttö ja sitominen on kirjattava.

Koevapauteen sijoitetulle on ilmoitettava sitomisen peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

32 §
Päätösvalta

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää elinkautista vankeutta suorittavan vangin valvottuun koevapauteen sijoittamisesta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, jos lupa koskee poistumista Suomen valtion alueelta.

Vankilan johtaja päättää muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen vankien valvottuun koevapauteen sijoittamisesta. Vankilan johtaja päättää myös 22 §:n 3 momentissa tarkoitetun täytäntöönpanoon tulevan uuden rangaistuksen vaikutuksesta koevapauden täytäntöönpanon jatkamiseen sekä 25 §:ssä ja 25 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta valvotun koevapauden peruuttamisesta kokonaan tai määräajaksi ja vankilaan palauttamisesta.

Vankiterveydenhuollon yksikön lääkäri päättää 4 §:ssä tarkoitetun lääkehoidon sekä muun hoidon ja tuen aloittamisesta, valvonnasta ja lopettamisesta. Kiireellisessä tapauksessa lääkehoidon voi tilapäisesti keskeyttää myös 20 §:ssä tarkoitetussa sairaalassa tai erityissairaanhoidon yksikössä toimiva lääkäri. Tieto hoidon väliaikaisesta keskeyttämisestä välitetään viipymättä Vankiterveydenhuollon yksikön lääkärille, joka tekee lopullisen päätöksen lääkehoidosta.

Vankilan johtaja, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja, työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja tai rikosseuraamusesimies päättää 14 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelmasta, 16 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta, 19 §:ssä tarkoitetun verinäytteen ottamisesta, 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, 23 §:ssä tarkoitetun suostumuksen peruuttamisen aiheuttamista seurauksista ja 25 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta huomautuksesta ja varoituksesta.

Täytäntöönpanopäällikkö tai työjärjestyksessä määrätty muu virkamies päättää rangaistusajan laskemisesta ja 28 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajaksi lukemisesta. Täytäntöönpanosta vastaava virkamies tai muu työjärjestyksessä määrätty täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää 37 §:ssä tarkoitetun etsintäkuulutuksen antamisesta ja peruuttamisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää muusta 19 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta kuin verinäytteen ottamisesta, 21 §:n 2 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, 24 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta sekä turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden ja aineiden pois ottamisesta, 22 §:n 2 momentissa ja 26 §:ssä tarkoitetusta vankilaan toimittamisesta, 31 b §:ssä tarkoitetusta sitomisesta sekä 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamisesta.

40 §
Muutoksenhaku

Valvottuun koevapauteen sijoitettu saa vaatia oikaisua tai valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 2 §:ssä tarkoitettuun koevapauteen sijoittamista;

2) 14 §:ssä tarkoitettua rangaistusajan suunnitelmaa ja 16 §:ssä tarkoitettua rangaistusajan suunnitelman muuttamista;

3) 21 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta;

4) 22 §:n 3 momentissa tarkoitettua valvotun koevapauden peruuttamista;

5) 25 §:ssä tarkoitettua valvotun koevapauden peruuttamista;

6) 25 a §:ssä tarkoitettua huomautusta, varoitusta tai valvotun koevapauden peruuttamista taikka huomautuksen, varoituksen tai koevapauden peruuttamisen määräämättä jättämistä;

7) 28 §:ssä tarkoitettua rangaistusajaksi lukemista;

8) 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamista;

Muutoin oikaisuvaatimuksen ja valituksen käsittelyssä noudatetaan vankeuslain 20 luvun 3—9 §:ää.

40 a §
Muutoksenhakukielto

Valvottuun koevapauteen sijoitettu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta.

41 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) lääkehoitoa koskevien määräysten noudattamisen valvonnasta;

2) apuvalvojan määräämiseen liittyvästä menettelystä;

3) turvatarkastuksesta ja sen kirjaamisesta;

4) koevapauteen sijoitetun päihteettömyyden valvonnan kirjaamisesta;

5) valvotun koevapauden ehtojen rikkomisen selvittämisestä ja kirjaamisesta;

6) toiminnasta, joka voidaan hyväksyä 5 §:ssä tarkoitetuksi toiminnaksi;

7) voimankäyttövälineistä, sitomiseen käytettävistä välineistä ja voimankäyttövälineiden käytön ja sitomisen kirjaamisesta;

8) koevapauteen sijoitetulle aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi antaa tarkempia määräyksiä:

1) valvotun koevapauden valmistelusta;

2) menettelystä alaikäisen lapsen mielipiteen selvittämisessä;

3) 9 §:ssä tarkoitetuista tilanteista, joissa valvottuun koevapauteen sijoittaminen on ilmeisen tarpeetonta;

4) valvonnan suorittamisesta ja päihteettömyyden valvonnassa noudatettavasta menettelystä;

5) toimintavelvollisuudesta poikkeamisen perusteista;

6) 28 §:n 2 momentissa tarkoitetuista pakottavista ja ennalta arvaamattomista tilanteista;

7) 39 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (801/2017) 5 §, 8 §:n 3 momentti, 10 §:n 2 momentti, 13, 14, 18 ja 19 §, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti, 29 §, 35 §:n 1 momentti sekä 36 ja 38 §, sellaisena kuin niistä on 35 §:n 1 momentti osaksi laissa 863/2020, sekä

lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 13 a ja 17 a §, 21 §:ään uusi 5 momentti ja lakiin uusi 21 a—21 c § seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala

Valvottavan kohtelussa noudatettavista hyvän hallinnon perusteista ja menettelystä hallintoasiassa säädetään tämän lain lisäksi hallintolaissa (434/2003).

5 §
Päihteettömyys

Valvottava ei saa olla valvontatapaamisissa, valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvässä työ-, kuntoutus-, koulutuspaikassa ja muussa toimintapaikassa eikä täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.

8 §
Rangaistusajan suunnitelma ja aikataulu

Rangaistusajan suunnitelma sisältää myös valvonta-ajan suorittamisen aikataulun.

10 §
Muiden kuin vangin kuuleminen

Myös vangin kanssa samassa asunnossa asuvan alle 18-vuotiaan mielipide on selvitettävä. Alaikäistä on kuultava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa noudattaen lastensuojelulain (417/2007) 20 §:ää. Valvonta-ajan täytäntöönpanoon asunnossa ei saa ryhtyä, jos alaikäinen perustellusta syystä vastustaa täytäntöönpanoa ja hän on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsä arvioimaan asiaa.

13 §
Päihteettömyyden valvonta

Valvottava voidaan velvoittaa suorittamaan puhalluskoe taikka antamaan sylki- tai virtsanäyte sen varmistamiseksi, ettei hän ole alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Valvottavalta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte, jos se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetusta kokeesta tai näytteen antamisesta kieltäytymisen, päihteettömyyden valvonnan turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi.

Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, puhalluskoetta, sylki-, virtsa- tai verinäytettä ei tarvitse ottaa, ellei valvottava sitä vaadi.

13 a §
Päihteettömyyden valvonnan toteuttaminen

Päihteettömyyden valvontaan liittyvän näytteenoton tulee tapahtua asianmukaisissa tiloissa ja valvotuissa olosuhteissa siten, että testattavan yksityisyyden suoja varmistetaan. Jos päihteettömyyden valvonta edellyttää vaatteiden riisumista, valvonnan suorittajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa.

Valvottava voidaan velvoittaa menemään soveltuvaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain (41/1986) mukaiseen yksikköön virtsanäytteen antamista varten. Verinäyte on otettava tarkoitukseen sopivassa terveydenhuollon yksikössä. Verinäytteen saa ottaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö.

Näytteenotto ja näytteen käsittely on suoritettava teknisesti luotettavalla tavalla siten, että:

1) eri testattavien näytteet eivät voi sekoittua;

2) näytteeseen ei voi joutua epäpuhtauksia;

3) näytettä ei voi väärentää.

Sylki-, virtsa- ja verinäyte on lähetettävä tutkittavaksi tai varmistettavaksi laboratorioon, jollei sylki- tai virtsanäytteestä otetun pikatestin tuloksen perusteella voida todeta, ettei valvottava ole käyttänyt päihteitä. Laboratorion tulee täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset.

Valvottavalle on ilmoitettava päihteettömyyden valvonnan peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

14 §
Lupa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa

Valvottavalle voidaan yksittäistapauksessa antaa lupa olla noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää määräystä, jos se on tarpeen valvottavan perheeseen, terveydenhuoltoon, toimeentuloon taikka työ-, koulutus-, sosiaali- tai asuntoasioiden hoitamiseen liittyvästä tai muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä.

Valvottava voi yksittäistapauksessa olla noudattamatta 1 momentissa tarkoitettua määräystä ilman etukäteen saatua lupaa, jos se on välttämätöntä valvottavan sairastumisen tai muun täytäntöönpanoon vaikuttavan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Valvottavan on viivytyksettä ilmoitettava asiasta Rikosseuraamuslaitokselle. Rikosseuraamuslaitos voi ilmoituksen saatuaan myöntää luvan jälkikäteen.

17 a §
Velvollisuuksien rikkominen

Valvottavalle voidaan antaa varoitus, jos hän rikkoo 12 tai 13 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan. Varoituksen sijasta valvottavalle voidaan antaa huomautus, jos velvollisuuksien rikkominen on vähäistä eikä se ole toistuvaa.

Valvonta-aika voidaan muuntaa ehdottomaksi vankeudeksi, jos valvottava rikkoo velvollisuuksiaan törkeästi. Velvollisuuksien rikkominen on törkeää, jos valvottava varoituksesta huolimatta toistuvasti:

1) saapuu valvonta-aikaan liittyvään tilaisuuteen päihtyneenä;

2) yrittää estää teknisten valvontavälineiden toiminnan;

3) oleskelee muualla kuin rangaistusajan suunnitelmassa sallitulla alueella.

Velvollisuuksien rikkominen on törkeää myös, jos valvottava rikkoo velvollisuuksiaan tavalla, joka osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta valvonta-ajan asianmukaisesta suorittamisesta.

18 §
Velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen

Jos valvottavan epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan 17 a §:ssä tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä velvollisuuksien rikkominen sen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla.

Valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvät viranomaiset ja yksityiset yhteisöt saavat salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle siitä, että valvottava on rikkonut rangaistusajan suunnitelman määräyksiä.

Jos valvottavan epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi, hänet voidaan ottaa säilöön 24 §:n mukaisesti.

19 §
Velvollisuuksien rikkomisen käsittely

Jos valvottavan todetaan rikkoneen velvollisuuksiaan 17 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, Rikosseuraamuslaitos päättää huomautuksen tai varoituksen antamisesta. Varoituksen antamisen yhteydessä valvottavalle on ilmoitettava, mitä velvollisuuksien rikkomisen jatkamisesta saattaa seurata.

Jos valvottavan epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan 17 a §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla törkeästi, Rikosseuraamuslaitoksen on toimitettava 18 §:ssä tarkoitettu selvitys syyttäjälle. Jos syyttäjä katsoo valvottavan rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi, hänen on viipymättä saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos tuomioistuin toteaa valvottavan rikkoneen velvollisuuksiaan törkeästi, se muuntaa valvonta-ajasta suorittamatta olevan osan ehdottomaksi vankeudeksi. Menettelystä tuomioistuimessa säädetään 26 §:ssä.

21 §
Voimakeinojen käyttö

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä sekä hätävarjelun liioittelusta 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä.

21 a §
Varautuminen voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittaminen

21 b §
Sitominen

Valvottavan välitöntä toimintavapautta saadaan rajoittaa käsiraudat laittamalla, muovista sidettä käyttämällä, sylkemisen estävää suojaa käyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla, jos rajoittaminen on välttämätöntä virkatehtävän suorittamisen yhteydessä väkivaltaisen käyttäytymisen hillitsemiseksi tai uhkaavan väkivallan torjumiseksi.

Sitomista ei saa jatkaa pitempään kuin on välttämätöntä.

21 c §
Menettelysäännökset

Päihteettömyyden valvonta, velvollisuuksien rikkomisen selvittäminen, voimankäyttövälineen käyttö ja sitominen on kirjattava.

Valvottavalle on ilmoitettava sitomisen peruste niin pian kuin se on mahdollista henkilön tila ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

23 §
Viittaussäännökset

Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvien tietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetussa laissa ( / ).

26 §
Valvonta-ajan muuntaminen vankeudeksi

Valvonta-ajan ehdottomaksi vankeudeksi muuntamisen perusteista säädetään 16 ja 17 a §:ssä. Muunnettavan valvonta-ajan vähimmäisaika on neljä päivää.

29 §
Päätösvalta

Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus päättää 8 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelmasta ja 15 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta.

Täytäntöönpanojohtaja, täytäntöönpanopäällikkö tai työjärjestyksessä määrätty muu virkamies päättää rangaistusajan laskemisesta ja 22 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajaksi lukemisesta. Täytäntöönpanosta vastaava virkamies tai muu työjärjestyksessä määrätty täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää 34 §:ssä tarkoitetun etsintäkuulutuksen antamisesta ja peruuttamisesta.

Vankilan johtaja, työjärjestyksessä määrätty toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies taikka yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja päättää:

1) 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun verinäytteen ottamisesta;

2) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa;

3) 16 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja esityksestä syyttäjälle;

4) 17 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta huomautuksesta ja varoituksesta;

5) 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta törkeän velvollisuuksien rikkomista koskevan selvityksen toimittamisesta syyttäjälle;

6) 24 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä käräjäoikeudelle.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää muusta 13 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta kuin verinäytteen ottamisesta, 14 §:n 2 momentissa tarkoitetusta luvasta olla noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, 17 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta sekä turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden ja aineiden poisottamisesta, 18 §:n 1 momentissa tarkoitetusta selvityksestä, 21 b §:ssä tarkoitetusta sitomisesta ja 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamisesta.

Pakkokeinolain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää tämän lain 20 §:ssä tarkoitetusta noudosta Rikosseuraamuslaitoksen pyynnöstä sekä 16 ja 18 §:ssä tarkoitetusta valvottavan säilöönotosta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää vankilan johtajan esityksestä 28 §:ssä tarkoitetusta tuomitun sijoittamisesta suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa.

35 §
Muutoksenhaku

Valvottava saa vaatia oikaisua ja valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 8 §:ssä tarkoitettua rangaistusajan suunnitelmaa ja 15 §:ssä tarkoitettua rangaistusajan suunnitelman muuttamista;

2) 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta;

3) 17 a §:n 1 momentissa tarkoitettua huomautusta tai varoitusta taikka huomautuksen tai varoituksen määräämättä jättämistä;

4) 22 §:ssä tarkoitettua valvonta-ajaksi ja rangaistusajaksi lukemista;

5) 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamista;

6) muuta kuin 1—5 kohdassa tarkoitettua tämän lain nojalla tehtyä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 6 §:ssä tarkoitettua ratkaisua, jollei muutoksenhakua ole tämän lain 36 §:n nojalla kielletty.

36 §
Muutoksenhakukielto

Valvottava ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:

1) 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa;

2) 28 §:ssä tarkoitettua valvonta-ajan suorittamisen jatkamista.

38 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) turvatarkastuksesta ja sen kirjaamisesta;

2) päihteettömyyden valvonnan kirjaamisesta;

3) velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä ja kirjaamisesta;

4) toiminnasta, joka voidaan hyväksyä 6 §:ssä tarkoitetuksi toiminnaksi;

5) poliisille luovutettavien esineiden ja aineiden kirjaamisesta;

6) sallituista voimankäyttövälineistä ja sitomisvälineistä sekä voimankäyttövälineen käytön ja sitomisen kirjaamisesta;

7) valvottavalle aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta;

8) vapauttamisen ajankohdan määräytymisestä.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi antaa tarkempia määräyksiä:

1) valvonta-ajan valmistelusta;

2) valvonta-ajan suorittamisesta ja päihteettömyyden valvonnassa noudatettavasta menettelystä;

3) toimintavelvollisuudesta poikkeamisen perusteista;

4) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetuista pakottavista ja ennalta arvaamattomista tilanteista sekä mainitussa momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä;

5) vapauttamisessa noudatettavasta menettelystä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki rikoslain 8 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain (39/1889) 8 luvun 12 §, sellaisena kuin se on laissa 297/2003, ja

lisätään 8 lukuun uusi 12 b § seuraavasti:

8 luku
Vanhentumisesta

12 §
Tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanon raukeaminen eräissä tapauksissa

Jos vankeusrangaistuksen, yhdistelmärangaistuksen, valvontarangaistuksen, yhdyskuntapalvelurangaistuksen, nuorisorangaistuksen, ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomitun valvonnan tai sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpano on keskeytynyt tai ehdonalaiseen vapauteen päästetty on määrätty menettämään vapautensa, täytäntöönpanon jatkamisessa sovelletaan vastaavasti 10, 10 a, 11, 12 a ja 12 b §:ää. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen, yhdistelmärangaistuksen, valvontarangaistuksen ja yhdyskuntapalvelurangaistuksen raukeamiseen johtava aika määräytyy jäljellä olevan rangaistuksen mukaan, ja jos useita rangaistuksia on niitä täytäntöön pantaessa laskettu yhteen, yhteenlasketusta rangaistuksesta jäljellä olevan ajan mukaan. Aika on laskettava keskeytymispäivästä ja, mikäli ehdonalainen vapaus on määrätty menetetyksi tai ehdollinen rangaistus pantavaksi täytäntöön, siitä päivästä, jona menettämistä tai täytäntöönpanoa koskeva lainvoiman saanut tuomio annettiin.

12 b §
Ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomitun valvonnan raukeaminen

Ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomittu valvonta raukeaa, jollei sen täytäntöönpano ole alkanut kolmessa vuodessa lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019) 16 §:n 1 momentin 2 kohta seuraavasti:

16 §
Poliisin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä

Poliisilla on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, oikeus saada tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja rekistereistä siten kuin käytännön menettelyistä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, seuraavasti:

2) henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetussa laissa ( / ) tarkoitetusta rikosseuraamusrekisteristä mainitun lain 19 §:n mukaisesti rikosasioiden tietosuojalain 1 §:ssä tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten sekä henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 20 §:n mukaisesti henkilön luotettavuutta edellyttävää poliisin lupaa tai hyväksyntää varten taikka maassa oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, kansalaisuutta, maahantulokieltoon määräämistä tai maahantulokiellon peruuttamista koskevan asian käsittelemiseksi tietoja rikoksesta epäillystä, tuomitusta, vangista, tutkintavangista ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavasta henkilöstä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain (650/2019) 16 §:n 1 momentin 7 kohta seuraavasti:

16 §
Tullin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä

Tullilla on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, oikeus saada tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja rekistereistä siten kuin käytännön menettelyistä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, seuraavasti:

7) henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetussa laissa ( / ) tarkoitetusta rikosseuraamusrekisteristä mainitun lain 19 §:n mukaisesti rikosasioiden tietosuojalain 1 §:ssä tarkoitettua viranomaisen laissa säädettyä tehtävää varten;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Laki Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 6 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 2 kohta, 7 §:n 3 momentti ja 11 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 2 kohta laissa 189/2019 ja 7 §:n 3 momentti laissa 941/2019, seuraavasti:

6 §
Potilasrekisterissä olevien tietojen luovuttaminen

Sen lisäksi, mitä potilastietojen luovuttamisesta ilman potilaan kirjallista suostumusta säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n 3 ja 4 momentissa tai muussa laissa, saa vankien ja tutkintavankien terveydenhuollosta vastaava lääkäri, tai hänen ohjeidensa mukaan muu terveydenhuollon ammattihenkilö, luovuttaa potilasrekisteriin talletettuja tietoja seuraavasti:

1) arviointikeskuksen tai vankilan johtajalle taikka hänen määräämälleen Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevalle virkamiehelle sellaiset vangin tai tutkintavangin väkivalta-, itsemurha- tai tartuntatautiriskiä taikka muita vastaavia sairaudesta johtuvia riskejä koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä kyseisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka muiden henkilöiden hengen, terveyden tai turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi;

2) arviointikeskuksen tai vankilan johtajalle taikka hänen määräämälleen toiminnoista vastaavalle Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle sellaiset työntekijän työturvallisuuden varmistamiseen liittyvät tiedot, jotka ovat välttämättömiä arvioitaessa vangin tai tutkintavangin työkykyä hänen sijoittamisekseen työhön, sekä sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä arvioitaessa vangin tai tutkintavangin toimintakykyä hänen sijoittamisekseen opiskeluun tai muuhun toimintaan;

7 §
Oikeus saada tietoja muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä ja muulta viranomaiselta

Vankiterveydenhuollon yksiköllä on oikeus saada Rikosseuraamuslaitoksen rikosseuraamusrekisteriin sisältyviä tietoja siltä osin kuin se on välttämätöntä Vankiterveydenhuollon yksikössä toimivien henkilöiden tehtävien suorittamiseksi.

11 §
Tarkastusoikeus

Tarkastaja on päästettävä vankilaan ja kaikkiin Vankiterveydenhuollon yksikön toimipaikan tiloihin. Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi, ja annettava niistä maksutta tarkastajan pyytämät jäljennökset. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastusoikeutta ei ole pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin. Oikeus ottaa valokuvia ei koske vankeja ja tutkintavankeja.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Helsingissä 9.11.2021

Eduskunnan puolesta

puhemies

pääsihteeri

Evästeasetukset

EV 154/2021 vp // <![CDATA[ _spBodyOnLoadFunctionNames.push("setupPageDescriptionCallout"); // ]]>

Eduskunnan vastaus EV 154/2021 vp HE 246/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä vankeuslain ja eräiden muiden seuraamusten täytäntöönpanosta annettujen lakien muuttamisesta

Asia

Valiokuntakäsittely

Päätös

Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa

1 luku Yleiset säännökset

1 § Lain soveltamisala

2 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

3 § Määritelmät

2 luku Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit

4 § Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit

5 § Yksilöintitiedot

6 § Tietojen käsittely muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä

7 § Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä

8 § Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä

9 § Sosiaalihuollon tietojen käsittely

10 § Vankien ja tutkintavankien tapaajia, heihin muutoin yhteyttä pitäviä sekä vankilassa asioivia koskevat tiedot

11 § Turvallisuustietorekisteri

12 § Asianomistajarekisteri

3 luku Henkilötietojen käsittelyn periaatteet

13 § Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely

14 § Tietojen käsittelyyn oikeutetut

15 § Rikosseuraamusrekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallentamistarkoitukseen

4 luku Oikeus tietojen saamiseen

16 § Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta

17 § Oikeus saada tietoja tuomioistuimelta

18 § Oikeus saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta

5 luku Henkilötietojen luovuttaminen

19 § Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle

20 § Tietojen luovuttaminen poliisille

21 § Tietojen luovuttaminen Maahanmuuttovirastolle, vastaanottokeskuksille ja säilöönottoyksiköille

22 § Tietojen luovuttaminen Oikeusrekisterikeskukselle

23 § Tietojen luovuttaminen ulosottoviranomaisille

24 § Tietojen luovuttaminen haastemiehelle

25 § Tietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle

26 § Tietojen luovuttaminen sotilasviranomaisille

27 § Tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle

28 § Tietojen luovuttaminen työ- ja elinkeinoviranomaisille

29 § Yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanotietojen luovuttaminen yksityiselle

30 § Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä

6 luku Rikosseuraamuslaitoksen rekistereiden tietojen poistaminen ja arkistointi

31 § Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekistereistä

32 § Virheelliseksi todetun tiedon säilyttäminen

33 § Tietojen säilyttäminen tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten

34 § Tietojen arkistointi

7 luku Rekisteröidyn oikeudet

35 § Rajoitukset rekisterinpitäjän velvollisuuteen toimittaa tietoja rekisteröidylle

36 § Tarkastusoikeuden rajoitukset

37 § Tarkastusoikeuden toteuttaminen

8 luku Erinäiset säännökset

38 § Rangaistussäännös

39 § Voimaantulo

40 § Siirtymäsäännökset

Laki vankeuslain muuttamisesta

1 luku Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta

1 § Soveltamisala

5 § Vankien kohtelu

9 § Toimivalta virka-ajan ulkopuolella

2 luku Täytäntöönpanon aloittaminen

1 § Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtyminen

1 a § Täytäntöönpanokirja ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus

7 § Sakon maksaminen vankilassa

10 § Päätösvalta

3 luku Rangaistusajan laskeminen

7 § Rangaistusajaksi lukeminen

8 § Päätösvalta

4 luku Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

2 § Vankilaan ottaminen

5 § Tulotarkastus

6 § Rangaistusajan suunnitelma

7 § Rangaistusajan suunnitelman laatimismenettely

9 § Sijoittaminen avolaitokseen

11 § Päätösvalta

5 luku Sijoittaminen vankilassa

4 § Sopimusosasto

9 § Päätösvalta

6 luku Siirtäminen vankilasta toiseen

1 § Siirtäminen suljetusta vankilasta avolaitokseen

EV 154/2021 vp

1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Lain soveltamisala

2 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön

3 §
Määritelmät

2 luku
Rikosseuraamuslaitoksen rekisterit

4 §
Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit

5 §
Yksilöintitiedot

6 §
Tietojen käsittely muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä

7 §
Tietojen käsittely yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tehtävissä

8 §
Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon tehtävissä

9 §
Sosiaalihuollon tietojen käsittely

10 §
Vankien ja tutkintavankien tapaajia, heihin muutoin yhteyttä pitäviä sekä vankilassa asioivia koskevat tiedot

11 §
Turvallisuustietorekisteri

12 §
Asianomistajarekisteri

3 luku
Henkilötietojen käsittelyn periaatteet

13 §
Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely

14 §
Tietojen käsittelyyn oikeutetut

15 §
Rikosseuraamusrekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallentamistarkoitukseen

4 luku
Oikeus tietojen saamiseen

16 §
Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta

17 §
Oikeus saada tietoja tuomioistuimelta

18 §
Oikeus saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta

5 luku
Henkilötietojen luovuttaminen

19 §
Tietojen luovuttaminen toiselle rikosasioiden tietosuojalaissa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle

20 §
Tietojen luovuttaminen poliisille

21 §
Tietojen luovuttaminen Maahanmuuttovirastolle, vastaanottokeskuksille ja säilöönottoyksiköille

22 §
Tietojen luovuttaminen Oikeusrekisterikeskukselle

23 §
Tietojen luovuttaminen ulosottoviranomaisille

24 §
Tietojen luovuttaminen haastemiehelle

25 §
Tietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle

26 §
Tietojen luovuttaminen sotilasviranomaisille

27 §
Tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitokselle

28 §
Tietojen luovuttaminen työ- ja elinkeinoviranomaisille

29 §
Yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanotietojen luovuttaminen yksityiselle

30 §
Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä

6 luku
Rikosseuraamuslaitoksen rekistereiden tietojen poistaminen ja arkistointi

31 §
Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekistereistä

32 §
Virheelliseksi todetun tiedon säilyttäminen

33 §
Tietojen säilyttäminen tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten

34 §
Tietojen arkistointi

7 luku
Rekisteröidyn oikeudet

35 §
Rajoitukset rekisterinpitäjän velvollisuuteen toimittaa tietoja rekisteröidylle

36 §
Tarkastusoikeuden rajoitukset

37 §
Tarkastusoikeuden toteuttaminen

8 luku
Erinäiset säännökset

38 §
Rangaistussäännös

39 §
Voimaantulo

40 §
Siirtymäsäännökset

1 luku
Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta

1 §
Soveltamisala

5 §
Vankien kohtelu

9 §
Toimivalta virka-ajan ulkopuolella

2 luku
Täytäntöönpanon aloittaminen

1 §
Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ryhtyminen

1 a §
Täytäntöönpanokirja ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus

7 §
Sakon maksaminen vankilassa

10 §
Päätösvalta

3 luku
Rangaistusajan laskeminen

7 §
Rangaistusajaksi lukeminen

8 §
Päätösvalta

4 luku
Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

2 §
Vankilaan ottaminen

5 §
Tulotarkastus

6 §
Rangaistusajan suunnitelma

7 §
Rangaistusajan suunnitelman laatimismenettely

9 §
Sijoittaminen avolaitokseen

11 §
Päätösvalta

5 luku
Sijoittaminen vankilassa

4 §
Sopimusosasto

9 §
Päätösvalta

6 luku
Siirtäminen vankilasta toiseen

1 §
Siirtäminen suljetusta vankilasta avolaitokseen

2 §
Siirtäminen avolaitoksesta suljettuun vankilaan

6 §
Päätösvalta

7 luku
Perushuolto ja asuminen

7 §
Päätösvalta

8 luku
Toimintaan osallistuminen

10 §
Luvan edellytykset

14 §
Päätösvalta