Eduskunnan vastaus
EV
312
2018 vp
Eduskunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta
HE 286/2018 vp
MmVM 28/2018 vp
Asia
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta (HE 286/2018 vp). 
Valiokuntakäsittely
Valiokunnan mietintö: Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVM 28/2018 vp). 
Päätös
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 
Laki 
vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 7, 8, 16 ja 21 § seuraavasti: 
7 § 
Viranomaiset 
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo vieraslajiasetuksen ja tämän lain noudattamista, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää nopeiden hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta vieraslajiasetuksen 17 ja 18 artiklan mukaisesti.  
Tulli valvoo vieraslajiasetuksen 15 artiklan mukaista maahantuontia sekä tämän lain 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maahantuontikiellon noudattamista Euroopan unionin ulkopuolelta.  
Etelä-Suomen aluehallintovirasto toimii vieraslajiasetuksen 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuna lupaviranomaisena ja vastaa luvissa tarkoitettujen toimipaikkojen valvonnasta.  
Ympäristöön päässeen lintu- tai nisäkäslajin pyydystämisestä ja tappamisesta tässä laissa tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaan sovelletaan, mitä metsästyslain 88 §:ssä säädetään lain noudattamisen valvonnasta. Eläinsuojelua koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta säädetään eläinsuojelulaissa (247/1996). 
8 §  
Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen riistakeskuksen tehtävät 
Luonnonvarakeskus hoitaa sille säädetyt tehtävät tämän lain täytäntöönpanossa.  
Suomen ympäristökeskus ja Suomen riistakeskus tuottavat toimialoillaan tämän lain täytäntöönpanoa varten tarvittavia asiantuntijapalveluja. Suomen riistakeskus huolehtii myös tämän lain 16 §:n toimeenpanoon liittyvistä metsästyslain mukaisista julkisista hallintotehtävistä. 
16 §  
Ympäristöön päässeen lintu- tai nisäkäslajin pyydystäminen ja tappaminen 
Jollei tässä pykälässä toisin säädetä, ympäristöön päässyt lintu- tai nisäkäslaji, joka on unionin luetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji, saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään rauhoittamattoman linnun ja nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta. 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös muuhun vieraslajina pidettävään lintu- tai nisäkäslajiin, josta ei säädetä metsästyslaissa tai luonnonsuojelulaissa (1096/1996). 
Tässä pykälässä tarkoitetun nisäkkään saa ampua sen pyydystämisessä käytettyyn loukkuun poiketen siitä, mitä metsästyslain 25 §:n 1 momentissa säädetään. 
Tässä pykälässä tarkoitetun linnun ja nisäkkään pyydystämiseen ja tappamiseen ei saa käyttää metsästyslain 33 §:n 1 momentin 1—3 ja 6—14 kohdassa tarkoitettuja pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä. 
Sen lisäksi, mitä 4 momentissa säädetään, valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää rajoituksia, jotka koskevat: 
1) tiettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää; 
2) aluetta tai ajankohtaa pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käyttämiseksi; 
3) pyydystettävää eläinlajia. 
Sen lisäksi, mitä 4 momentissa säädetään, valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä:  
1) ampuma-aselain (1/1998) 6 §:ssä tarkoitettujen ampuma-aseiden ja patruunoiden ominaisuuksista ja käyttämisestä; 
2) metsästysjousen ja nuolien ominaisuuksista ja käyttämisestä; 
3) ilma-aseiden ominaisuuksista ja käyttämisestä. 
Kiellosta tuottaa eläimelle tarpeetonta kipua ja tuskaa säädetään eläinsuojelulain 3 §:ssä ja eläinten lopettamisesta mainitun lain 32 §:ssä. 
21 § 
Rangaistukset 
Joka tahallaan vieraslajiasetuksen 7 artiklan tai tämän lain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan taikka vieraslajiasetuksen 8 tai 9 artiklan nojalla myönnetyn luvan vastaisesti  
1) pitää hallussaan, kasvattaa taikka myy tai muutoin luovuttaa,  
2) käyttää taikka kuljettaa omaan lukuunsa tai luovuttaa omaan lukuunsa kuljetettavaksi tai  
3) saattaa markkinoille  
unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, haitallisista vieraslajeista annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.  
Jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, haitallisista vieraslajeista annettujen säännösten rikkomisesta on tuomittava myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta vieraslajiasetuksen 7 artiklan taikka tämän lain 3 §:n 1 momentin tai 11 §:n 2 momentin 1 kohdan vastaisesti päästää ympäristöön unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin taikka 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun vieraslajin.  
Jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, haitallisista vieraslajeista annettujen säännösten rikkomisesta on tuomittava myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta pyydystää tai tappaa 16 §:ssä tarkoitetun linnun tai nisäkkään vastoin 16 §:n 1—4 momentissa säädettyä tai vastoin 16 §:n 5 tai 6 momentin nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöstä. 
Joka rikkoo 17 §:n nojalla määrättyä uhkasakolla tehostettua kieltoa tai määräystä, voidaan jättää tuomitsematta rangaistukseen samasta teosta, jos uhkasakko on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu maksettavaksi.  
Rangaistus säännöstelyrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 46 luvun 1—3 §:ssä. Rangaistus salakuljetuksesta säädetään rikoslain 46 luvun 4 ja 5 §:ssä. Rangaistus laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä säädetään rikoslain 46 luvun 6 ja 6 a §:ssä.  
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Laki 
metsästyslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan metsästyslain (615/1993) 5 §:n 1 momentin 1 kohta, 33 §:n 3 momentti, 34 a §:n 2 momentti, 37 a § sekä 42 §:n 1 momentin 1 kohta, 
sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 555/2018, 33 §:n 3 momentti laissa 422/2016, 34 a §:n 2 momentti laissa 504/2017, 37 a § laissa 206/2013 sekä 42 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1711/2015, seuraavasti: 
5 §  
Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet 
Riistaeläimiä ovat: 
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, susi, tarhattu naali, kettu, karhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni; 
33 §  
Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät 
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta keinotekoisen valonlähteen käytön kiellosta voidaan kuitenkin poiketa käyttämällä kiinteää keinovaloa villisian metsästyksessä ruokintapaikalla.  
34 a §  
Ravintohoukutin 
Edellä 1 momentin nojalla säädettävä kielto ei kuitenkaan voi koskea pyyntivälineenä käytetyn loukun tai rautojen suojuksen sisällä käytettäviä syöttejä ketun, mäyrän, hillerin ja näädän metsästyksessä. 
37 a §  
Majavan pesän rauhoitus 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin euroopanmajavan ja kanadanmajavan pesän ja siihen liittyvän rakennelman rauhoituksesta ja rauhoituksesta poikkeamisesta. 
42 §  
Vierasperäisen riistaeläimen ja riistaeläinkannan maahantuonti ja luontoon laskeminen 
Tässä pykälässä tarkoitetaan: 
1) vierasperäisellä riistaeläimellä villikania, kanadanmajavaa, tarhattua naalia, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa ja muflonia sekä kanadanhanhea ja fasaania; 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Laki 
luonnonsuojelulain 37 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään luonnonsuojelulain (1096/1996) 37 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1069/2004, uusi 4 momentti seuraavasti: 
37 § 
Soveltamisala 
Haitallisista vieraslajeista säädetään haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1143/2014 sekä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Helsingissä 19.3.2019 
Eduskunnan puolesta
puhemies
pääsihteeri
Viimeksi julkaistu 5.4.2019 16:21