Eduskunnan vastaus
EV
320
2018 vp
Eduskunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 284/2018 vp
HaVM 38/2018 vp
Asia
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 284/2018 vp). 
Valiokuntakäsittely
Valiokunnan mietintö: Hallintovaliokunta (HaVM 38/2018 vp). 
Päätös
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 
Laki 
julkisen hallinnon tiedonhallinnasta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
1 § 
Lain tarkoitus 
Tämän lain tarkoituksena on: 
1) varmistaa viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi;  
2) mahdollistaa viranomaisten tietoaineistojen turvallinen ja tehokas hyödyntäminen, jotta viranomainen voi hoitaa tehtävänsä ja tarjota palvelunsa hallinnon asiakkaille hyvää hallintoa noudattaen tuloksellisesti ja laadukkaasti;  
3) edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta. 
Tällä lailla pannaan täytäntöön eräiltä osin julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/37/EU. 
2 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) viranomaisella viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja viranomaisia;  
2) tiedonhallintayksiköllä viranomaista, jonka tehtävänä on järjestää tiedonhallinta tämän lain vaatimusten mukaisesti; 
3) tietojärjestelmällä tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisjärjestelyä;  
4) asiakirjalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua viranomaisen asiakirjaa;  
5) tietoaineistolla asiakirjoista ja muista vastaavista tiedoista muodostuvaa tiettyyn viranomaisen tehtävään tai palveluun liittyvää tietokokonaisuutta;  
6) tietovarannolla viranomaisen tehtävien hoidossa tai muussa toiminnassa käytettäviä tietoaineistoja sisältävää kokonaisuutta, jota käsitellään tietojärjestelmien avulla tai manuaalisesti;  
7) yhteisellä tietovarannolla useiden toimijoiden käyttöön suunniteltua ja ylläpidettyä tietovarantoa, jonka tiedot ovat luovutettavissa ja hyödynnettävissä eri tarkoituksiin;  
8) tietoturvallisuustoimenpiteillä tietoaineistojen saatavuuden, eheyden ja luottamuksellisuuden varmistamista hallinnollisilla, toiminnallisilla ja teknisillä toimenpiteillä;  
9) tiedonhallinnalla viranomaisen tehtävien hoidossa tai sen muussa toiminnassa syntyviin tarpeisiin perustuvia toimia ja tietoturvallisuustoimenpiteitä viranomaisen tietoaineistojen, niiden käsittelyvaiheiden ja tietoaineistoihin sisältyvien tietojen hallinnoimiseksi riippumatta tietoaineistojen tallentamistavasta ja muista käsittelytavoista;  
10) toimintaprosessilla viranomaisen asiankäsittely- tai palveluprosessia;  
11) teknisellä rajapinnalla sähköisen tietojenvaihdon mahdollistavaa tiedonsiirtoratkaisua kahden tai useamman tietojärjestelmän välillä;  
12) katseluyhteydellä tietojärjestelmään toteutettua tietoaineistojen katselun mahdollistavaa rajattua näkymää; 
13) tietovarantojen  yhteentoimivuudella  tietojen  hyödyntämistä  ja  vaihtoa  eri  tietojärjestelmien välillä siten, että tietojen merkitys ja käytettävyys säilyvät; 
14) koneluettavalla muodolla tiedostomuotoa, jonka rakenne mahdollistaa sen, että ohjelmistot pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan siitä tietoaineistoja, yksittäisiä tietoja sekä niiden rakenteita. 
3 § 
Lain soveltamisala ja sen rajoitukset 
Tätä lakia sovelletaan tiedonhallintaan ja tietojärjestelmien käyttöön, kun viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja, jollei muualla laissa toisin säädetä. Mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta, sovelletaan myös yliopistolaissa (588/2009) tarkoitettuihin yliopistoihin ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettuihin ammattikorkeakouluihin. 
Asiankäsittelyssä ja palvelujen tuottamisessa noudatettavista menettelyistä, salassapidosta ja tiedonsaantioikeudesta viranomaisten asiakirjoihin sekä asiakirjojen arkistoinnista säädetään erikseen. Tiedonhallinnasta ja tietojärjestelmien käytöstä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa säädetään kirkkolaissa (1054/1993). 
Tämän lain 19, 20, 26 ja 27 §:ää ei sovelleta tuomioistuimien eikä valitusasioita käsittelemään perustettujen lautakuntien lainkäyttöön. Tämän lain 3 lukua ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamiehen eikä valtioneuvoston oikeuskanslerin toimintaan, tuomioistuimien eikä valitusasioita käsittelemään perustettujen lautakuntien toimintaan, tasavallan presidentin kansliaan, eduskunnan virastoihin, Kansaneläkelaitokseen, Suomen Pankkiin, muihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin, yliopistolaissa tarkoitettuihin yliopistoihin eikä ammattikorkeakoululaissa tarkoitettuihin ammattikorkeakouluihin. Tämän lain 3 lukua sovelletaan kuntiin ja kuntayhtymiin niiden hoitaessa laissa säädettyjä tehtäviä. 
Tämän lain 4 lukua ja 22—27 §:ää sovelletaan yksityisiin henkilöihin tai yhteisöihin taikka muihin kuin viranomaisena toimiviin julkisoikeudellisiin yhteisöihin siltä osin kuin ne hoitavat julkista hallintotehtävää. Yksityisiin henkilöihin ja yhteisöihin sekä muihin kuin viranomaisena toimiviin julkisoikeudellisiin yhteisöihin sovelletaan lisäksi, mitä tämän lain 4 ja 28 §:ssä säädetään, niiden käyttäessä julkista valtaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tai kun mainittu laki on säädetty erikseen sovellettavaksi niiden toiminnassa.  
Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa toimiviin maakunnan, valtion ja kunnallisiin viranomaisiin. 
2 luku 
Tiedonhallinnan järjestäminen 
4 § 
Tiedonhallinnan järjestäminen tiedonhallintayksikössä 
Tässä laissa tarkoitettuja tiedonhallintayksikkojä ovat:  
1) valtion virastot ja laitokset; 
2) tuomioistuimet ja valitusasioita käsittelemään perustetut lautakunnat; 
3) eduskunnan virastot; 
4) valtion liikelaitokset;  
5) kunnat;  
6) kuntayhtymät;  
7) itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset;  
8) yliopistolaissa tarkoitetut yliopistot sekä ammattikorkeakoululaissa tarkoitetut ammattikorkeakoulut. 
Tiedonhallintayksikön johdon on huolehdittava siitä, että tiedonhallintayksikössä on:  
1) määritelty tässä ja muussa laissa säädettyjen tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvien tehtävien vastuut;  
2) ajantasaiset ohjeet tietoaineistojen käsittelystä, tietojärjestelmien käytöstä, tietojenkäsittelyoikeuksista, tiedonhallinnan vastuiden toteuttamisesta, tiedonsaantioikeuksien toteuttamisesta, tietoturvallisuustoimenpiteistä sekä poikkeusoloihin varautumisesta;  
3) tarjolla koulutusta, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä ja tiedonhallintayksikön lukuun toimivilla on riittävä tuntemus voimassa olevista tiedonhallintaa, tietojenkäsittelyä sekä asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevista säädöksistä, määräyksistä ja tiedonhallintayksikön ohjeista;  
4) asianmukaiset työvälineet tiedonhallintaa koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi;  
5) järjestetty riittävä valvonta tiedonhallintaan liittyvien säädösten, määräysten ja ohjeiden noudattamisesta. 
5 § 
Tiedonhallintamalli ja muutosvaikutuksen arviointi 
Tiedonhallintayksikössä on ylläpidettävä sen toimintaympäristön tiedonhallintaa määrittelevää ja kuvaavaa tiedonhallintamallia. Tiedonhallintamallia ylläpidetään palvelujen, asiankäsittelyn ja tietoaineistojen hallinnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi, tiedonsaantia koskevien oikeuksien ja rajoitusten toteuttamiseksi, moninkertaisen tietojen keruun vähentämiseksi, tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuuden toteuttamiseksi sekä tietoturvallisuuden ylläpitämiseksi. 
Tiedonhallintamallin on sisällettävä vähintään tiedot:  
1) toimintaprosesseja kuvaavista nimikkeistä, prosessista vastaavasta viranomaisesta, prosessin tarkoituksesta sekä prosessin sidoksista muihin prosesseihin;  
2) tietovarantojen nimikkeistä, kuvaukset tietovarantojen sidoksista toimintaprosesseihin ja tietojärjestelmiin sekä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus, 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun selosteen sisällöstä tai, jos selostetta ei tarvitse tietosuoja-asetuksen mukaan laatia, tietovarannosta vastaavasta viranomaisesta, tietovarannon käyttötarkoituksesta, keskeisistä tietoryhmistä tietoaineistoissa, tietojen luovutuskohteista ja tietojen säilytysajoista;  
3) tietoaineiston arkistoon siirtämisestä, arkistointitavasta ja arkistopaikasta tai tuhoamisesta;  
4) tietojärjestelmien nimikkeistä, tietojärjestelmästä vastaavasta viranomaisesta, tietojärjestelmän käyttötarkoituksesta, tietojärjestelmän liittymistä muihin tietojärjestelmiin ja liittymissä käytettävistä tiedonsiirtotavoista;  
5) tietoturvallisuustoimenpiteistä. 
Suunniteltaessa tiedonhallintamallin sisältöön vaikuttavia olennaisia hallinnollisia uudistuksia ja tietojärjestelmien käyttöönottoa tiedonhallintayksikössä on arvioitava näihin kohdistuvat muutokset ja niiden vaikutukset suhteessa tiedonhallinnan vastuisiin, 4 luvussa säädettyihin tietoturvallisuusvaatimuksiin ja -toimenpiteisiin, 5 luvussa säädettyihin tietoaineistojen muodostamista ja luovutustapaa koskeviin vaatimuksiin, 6 luvussa säädettyihin asianhallinnan ja palvelujen tiedonhallinnan vaatimuksiin sekä muualla laissa säädettyihin asiakirjojen julkisuuteen, salassapitoon, suojaan ja tiedonsaantioikeuksiin. Tiedonhallintayksikön on tiedonhallinnan muutosten arvioinnissaan otettava huomioon tietovarantojen yhteentoimivuus sekä niiden hyödynnettävyys tietoaineistoja muodostettaessa ja käytettäessä. Arvioinnin perusteella tiedonhallintayksikön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin tiedonhallintamallin muuttamiseksi ja muutosten toimeenpanemiseksi. Tietosuojaa koskevasta vaikutustenarvioinnista ja siihen liittyvästä ennakkokuulemisesta säädetään erikseen. 
3 luku 
Julkisen hallinnon tiedonhallinnan yleinen ohjaus 
6 § 
Tietovarantojen yhteentoimivuuden yleinen ohjaus 
Valtiovarainministeriön tehtävänä on julkisen hallinnon yhteisten tietovarantojen yhteentoimivuuden yleinen ohjaus. Tässä tarkoituksessa valtiovarainministeriö:  
1) huolehtii julkisen hallinnon tiedonhallintakartan ylläpidosta;  
2) ylläpitää julkisen hallinnon tiedonhallinnan kehittämisen yleisiä linjauksia yhteisten tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi. 
Kunkin ministeriön on omalla toimialallaan huolehdittava julkisen hallinnon tiedonhallintakartan sisällön ajantasaisuudesta sekä ylläpidettävä yleisiä linjauksia yhteisten tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin julkisen hallinnon tiedonhallintakartan sisällöstä ja ylläpidon toteutuksesta. 
7 § 
Julkisen hallinnon tiedonhallinnan sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tuottamisen yhteistyö  
Valtiovarainministeriön on huolehdittava, että julkisen hallinnon tiedonhallintaa sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tuottamista koskevan yhteistyön koordinointia varten on järjestetty valtion virastoissa ja laitoksissa toimivien viranomaisten sekä kuntien viranomaisten yhteistyötavat ja -menettelyt. Yhteistyön tarkoituksena on edistää tämän lain tarkoitusten toteuttamista sekä julkisen hallinnon toimintatapojen ja palvelujen tuotantotapojen kehittämistä tietovarantoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä. Yhteistyössä seurataan julkisen hallinnon tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintäteknisten palvelujen kehittymistä, muutoksia ja vaikutuksia. 
Valtioneuvosto voi asettaa 1 momentissa tarkoitettua yhteistyötä varten tarvittavia neuvottelukuntia tai muita yhteistyöelimiä. 
8 § 
Tiedonhallinnan muutosten arviointi valtion virastoissa ja laitoksissa 
Valtion virastojen ja laitosten on arvioitava tiedonhallintaan vaikuttavien muutosten taloudelliset vaikutukset tehdessään 5 §:n 3 momentin mukaista arviointia. 
Toimialasta vastaavan ministeriön on laadittava 5 §:n 3 momentin mukainen arviointi, kun valmisteltavat säännökset vaikuttavat tietoaineistoihin ja tietojärjestelmiin. Lisäksi ministeriön on arvioitava suunniteltujen säännösten vaikutukset asiakirjojen julkisuuteen ja salassapitoon. 
9 § 
Lausunto muutosten arvioinnista valtionhallinnossa 
Valtion virastojen ja laitosten on toimitettava valtiovarainministeriölle 5 §:n 3 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella tehty arviointi tietovarantojen ja tietojärjestelmien hyödyntämistä, yhteentoimivuutta ja tietoturvallisuutta koskevaa lausuntoa varten, kun arvioidulla muutoksella on merkittäviä taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia tiedonhallintaan tai toimintaan taikka muutos koskee julkisen hallinnon yhteisten tietovarantojen rajapintojen tietorakenteiden olennaisia muutoksia. Valtiovarainministeriöllä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä välttämättömät tiedot valtion viranomaiselta lausunnon antamista varten. 
Lausuntoa edellyttävistä tiedonhallinnan muutoksista, lausuntopyynnön sisällöstä ja lausuntoasiassa noudatettavasta menettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
10 § 
Julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunta 
Valtiovarainministeriön yhteydessä toimii julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunta (tiedonhallintalautakunta), jonka tehtävänä on:  
1) arvioida valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien 4 §:n 2 momentin, 5, 19, 22—24 ja 28 §:n sekä 6 luvun säännösten toteuttamista ja noudattamista;  
2) edistää tässä laissa säädettyjen tiedonhallinnan ja tietoturvallisuuden menettelytapojen ja tämän lain vaatimusten toteuttamista. 
Valtioneuvosto nimittää tiedonhallintalautakunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tiedonhallintalautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä jäseniä, joilla on asiantuntemus julkisen hallinnon tietoturvallisuudesta, tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuudesta, tilastoinnista tai tietoaineistojen tiedonhallinnasta. Tiedonhallintalautakunnan tarkemmasta kokoonpanosta, toiminnan järjestämisestä, päätöksentekomenettelystä ja jäsenten pätevyysvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
Valtiovarainministeriö määrää virkamiehistään lautakunnan sivutoimiset sihteerit tehtäviinsä lautakunnan toimikaudeksi. Sihteerien tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
Lautakunnan jäseneen ja varajäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan lautakunnalle säädettyjä tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille maksetaan tehtävien hoitamisesta palkkio. Valtiovarainministeriö vahvistaa palkkioiden määrät. 
Tiedonhallintalautakunta voi asettaa väliaikaisia jaostoja tiedonhallinnan menettelyjen kehittämiseksi. Jaostoihin voi kuulua tiedonhallintayksikköjen asiantuntijoita. Lautakunnan sihteerit toimivat jaostojen puheenjohtajina. Väestörekisterikeskuksen tehtävänä on tuottaa tiedonhallintalautakunnalle asiantuntijapalveluja tiedonhallinnan ja tietoturvallisuuden menettelyjen kehittämiseksi. 
11 § 
Tiedonhallintalautakunnan arviointitehtävä 
Tiedonhallintalautakunnan arviointitehtävän toteuttaminen perustuu tiedonhallintalautakunnan hyväksymään arviointisuunnitelmaan. 
Tiedonhallintalautakunnalla on oikeus saada arviointitehtävän toteuttamiseksi arvioinnin kohteena olevilta viranomaisilta salassapitosäännösten estämättä maksutta arviointitehtävän hoitamiseksi välttämättömät selvitykset sekä tarpeelliset tiedot tiedonhallintamallista, tiedonhallinnan muutosten arvioinnista, 28 §:ssä tarkoitetusta kuvauksesta, käytettävistä asianhallinnan ja palvelujen tiedonhallinnan menettelyistä, asiakirjojen sähköiseen muotoon muuttamista koskevasta teknologiasta, katseluyhteyksien toteutuksesta ja teknisten rajapintojen kuvauksista, teknisten rajapintojen käytöstä ja hallinnoinnista sekä rajapintojen käytön menettelyistä lukuun ottamatta turvallisuusluokiteltavia asiakirjoja. Viranomaisen on toimitettava pyydetyt tiedot asetettuun määräaikaan mennessä tiedonhallintalautakunnalle. 
Jos tiedonhallintalautakunta havaitsee 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen arviointikohteena olevien säännösten noudattamisessa puutteita, voi lautakunta kiinnittää viranomaisen huomiota tiedonhallintaan liittyvien tämän lain mukaisten menettelyjen toteuttamiseen ja vaatimusten täyttämiseen. 
Tiedonhallintalautakunnan on laadittava kertomus arvioinnin tuloksista joka toinen vuosi ja toimitettava se valtiovarainministeriölle. 
4 luku 
Tietoturvallisuus 
12 § 
Luotettavuutta edellyttävien tehtävien tunnistaminen ja luotettavuudesta varmistuminen 
Tiedonhallintayksikön on tunnistettava ne tehtävät, joiden suorittaminen edellyttää sen palveluksessa olevilta tai sen lukuun toimivilta henkilöiltä erityistä luotettavuutta. Henkilöturvallisuusselvityksen laatimisen edellytyksistä säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014). Työnantajan oikeudesta selvittää työntekijän luotettavuuden arvioimiseksi häntä koskevat luottotiedot ja käsitellä huumausainetestejä koskevia tietoja säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). 
13 § 
Tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus 
Tiedonhallintayksikön on seurattava toimintaympäristönsä tietoturvallisuuden tilaa ja varmistettava tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus koko niiden elinkaaren ajan. Tiedonhallintayksikön on selvitettävä olennaiset tietojenkäsittelyyn kohdistuvat riskit ja mitoitettava tietoturvallisuustoimenpiteet riskiarvioinnin mukaisesti. 
Viranomaisen tehtävien hoitamisen kannalta olennaisten tietojärjestelmien vikasietoisuus ja toiminnallinen käytettävyys on varmistettava riittävällä testauksella säännöllisesti. 
Viranomaisen on suunniteltava tietojärjestelmät, tietovarantojen tietorakenteet ja niihin liittyvä tietojenkäsittely siten, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivatta toteuttaa. 
Viranomaisen on varmistettava hankinnoissaan, että hankittavaan tietojärjestelmään on toteutettu asianmukaiset tietoturvallisuustoimenpiteet. 
Viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista säädetään erikseen. 
14 § 
Tietojen siirtäminen tietoverkossa 
Viranomaisen on toteutettava tietojensiirto yleisessä tietoverkossa salattua tai muuten suojattua tiedonsiirtoyhteyttä tai -tapaa käyttämällä, jos siirrettävät tiedot ovat salassa pidettäviä. Lisäksi tietojensiirto on järjestettävä siten, että vastaanottaja varmistetaan tai tunnistetaan riittävän tietoturvallisella tavalla ennen kuin vastaanottaja pääsee käsittelemään siirrettyjä salassa pidettäviä tietoja. 
Käyttäjän tunnistamisesta yleisölle tarjottavissa digitaalisissa palveluissa säädetään digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (306/2019). 
15 § 
Tietoaineistojen turvallisuuden varmistaminen 
Viranomaisen on varmistettava tarpeellisin tietoturvallisuustoimenpitein, että sen:  
1) tietoaineistojen muuttumattomuus on riittävästi varmistettu;  
2) tietoaineistot on suojattu teknisiltä ja fyysisiltä vahingoilta;  
3) tietoaineistojen alkuperäisyys, ajantasaisuus ja virheettömyys on varmistettu;  
4) tietoaineistojen saatavuus ja käyttökelpoisuus on varmistettu;  
5) tietoaineistojen saatavuutta rajoitetaan vain, jos tiedonsaantia tai käsittelyoikeuksia on laissa erikseen rajoitettu;  
6) tietoaineistot voidaan tarvittavilta osin arkistoida. 
Tietoaineistoja on käsiteltävä ja säilytettävä toimitiloissa, jotka ovat tietoaineiston luottamuksellisuuteen, eheyteen ja saatavuuteen liittyvien vaatimusten toteuttamiseksi riittävän turvallisia. 
16 § 
Tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta 
Tietojärjestelmästä vastuussa olevan viranomaisen on määriteltävä tietojärjestelmän käyttöoikeudet. Käyttöoikeudet on määriteltävä käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan, ja ne on pidettävä ajantasaisina. 
17 § 
Lokitietojen kerääminen 
Viranomaisen on huolehdittava, että sen tietojärjestelmien käytöstä ja niistä tehtävistä tietojen luovutuksista kerätään tarpeelliset lokitiedot, jos tietojärjestelmän käyttö edellyttää tunnistautumista tai muuta kirjautumista. Lokitietojen käyttötarkoituksena on tietojärjestelmissä olevien tietojen käytön ja luovutuksen seuranta sekä tietojärjestelmän teknisten virheiden selvittäminen. 
18 § 
Turvallisuusluokiteltavat asiakirjat valtionhallinnossa 
Valtion virastoissa ja laitoksissa toimivien viranomaisten, tuomioistuimien ja valitusasioita käsittelemään perustettujen lautakuntien on turvallisuusluokiteltava asiakirjat ja tehtävä niihin turvallisuusluokkaa koskeva merkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuustoimenpiteitä asiakirjaa käsiteltäessä noudatetaan. Turvallisuusluokkaa koskeva merkintä on tehtävä, jos asiakirja tai siihen sisältyvä tieto on salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 2, 5 tai 7—11 kohdan perusteella ja asiakirjaan sisältyvän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa maanpuolustukselle, poikkeusoloihin varautumiselle, kansainvälisille suhteille, rikosten torjunnalle, yleiselle turvallisuudelle tai valtion- ja kansantalouden toimivuudelle taikka muulla niihin rinnastettavalla tavalla Suomen turvallisuudelle. 
Turvallisuusluokkaa koskevaa merkintää ei saa käyttää muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, ellei merkinnän tekeminen ole tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi tai asiakirja muutoin liity kansainväliseen yhteistyöhön. 
Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004) tarkoitettuihin asiakirjoihin on tehtävä turvallisuusluokituksesta merkintä siten kuin mainitussa laissa säädetään. 
Turvallisuusluokittelusta, turvallisuusluokiteltaviin asiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä ja turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen käsittelyyn liittyvistä tietoturvallisuustoimenpiteistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asiakirjoihin tehtävistä salassapitoa koskevista merkinnöistä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 25 §:ssä. 
5 luku 
Tietoaineistojen muodostaminen ja sähköinen luovutustapa 
19 § 
Tietoaineistojen sähköiseen muotoon muuttaminen ja saatavuus  
Jos asiakirja saapuu viranomaiselle muussa kuin sähköisessä muodossa, on se muutettava sähköiseen muotoon, jos asiakirja on säädetty pysyvästi säilytettäväksi taikka lailla tai lain nojalla arkistoitavaksi. Viranomainen vastaa siitä, että sähköiseen muotoon muutetun asiakirjan luotettavuus ja eheys varmistetaan. Viranomaisen laatimat asiakirjat säilytetään sähköisesti. Sähköiseen muotoon muuttamisesta ja säilyttämisestä voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä turvallisuusluokiteltavien asiakirjojen käsittelyä koskevien vaatimusten, muiden tietoturvallisuusvaatimusten tai muun asiakirjan luonteeseen liittyvän välttämättömän syyn vuoksi. 
Ottaen huomioon, mitä tiedonsaannista ja henkilötietojen suojasta erikseen säädetään, viranomaisen on huolehdittava, että tietoaineisto on saatavilla ja hyödynnettävissä yleisesti käytettävässä koneluettavassa muodossa kuvailutietoineen, jos tietoaineisto voidaan saattaa alkuperäisestä muodosta suoraan koneluettavaan muotoon. 
Viranomainen voi käyttää asiakirjojen sähköiseen muotoon muuttamisessa yksityistä toimijaa, jolla on riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen tällaisen tehtävän hoitamiseksi. Tätä tehtävää suorittavaan yksityiseen toimijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta. Vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään vahingonkorvauslaissa. 
20 § 
Tietoaineistojen kerääminen viranomaisen tehtäviä varten 
Viranomaisen on pyrittävä hyödyntämään toisen viranomaisen tietoaineistoja, jos viranomaisella on oikeus saada tarvittavat tiedot toiselta viranomaiselta teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Tietojen hyödyntämisessä on huolehdittava asianosaisen tai muun hallinnon asiakkaan oikeusturvasta. 
Jos viranomaisella on oikeus saada toisen viranomaisen tietovarannosta tehtäviensä hoitamista varten tietoja luotettavasti ja ajantasaisesti teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla, se ei saa vaatia asiakastaan esittämään tai toimittamaan tällaista todistusta tai otetta, ellei se ole välttämätöntä asian selvittämiseksi. 
21 § 
Tietoaineistojen säilytystarpeen määrittäminen 
Jos tietoaineistojen tai asiakirjojen säilytysajasta ei ole säädetty laissa, säilytysaikoja määritettäessä on otettava huomioon:  
1) tietoaineiston alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen tarpeellisuus viranomaisen toiminnassa;  
2) luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön etujen, oikeuksien, velvollisuuksien ja oikeusturvan toteuttaminen ja todentaminen;  
3) sopimuksen tai muun yksityisoikeudellisen oikeustoimen oikeusvaikutus;  
4) vahingonkorvausoikeudelliset vanhentumisajat; ja  
5) rikosoikeudelliset vanhentumisajat. 
Säilytysajan päättymisen jälkeen tietoaineistot on arkistoitava tai tuhottava viipymättä tietoturvallisella tavalla. 
Säilytysaikojen määrittämisen vastuista, arkistoinnista ja arkistotoimen tehtävistä säädetään erikseen. 
22 § 
Tietojen luovuttaminen teknisen rajapinnan avulla viranomaisten välillä 
Viranomaisten on toteutettava säännöllisesti toistuva ja vakiosisältöinen sähköinen tietojen luovuttaminen tietojärjestelmien välillä teknisten rajapintojen avulla, jos vastaanottavalla viranomaisella on tietoihin laissa säädetty tiedonsaantioikeus. Säännöllisesti toistuva ja vakiosisältöinen tietojen sähköinen luovuttaminen voidaan toteuttaa muulla tavalla, jos teknisen rajapinnan toteuttaminen tai käyttö ei ole teknisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Viranomainen voi avata teknisen rajapinnan tiedonsaantiin oikeutetulle viranomaiselle myös muissa tilanteissa. Asiakirjojen ja tietojen antamisesta muulla tavalla säädetään erikseen. 
Sen lisäksi, mitä 4 luvussa säädetään, tietojen luovuttaminen teknisten rajapintojen avulla on toteutettava tietojärjestelmien välillä siten, että teknisesti varmistetaan luovutettavien tietojen tapauskohtainen tarpeellisuus tai välttämättömyys tietoja saavan viranomaisen tehtävien hoitamiseksi, jos luovutettavat tiedot ovat henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja. 
Teknisen rajapinnan avulla luovutettavien tietojen tietorakenteen kuvauksen määrittelee ja sitä ylläpitää tiedot luovuttava viranomainen. Suunniteltaessa usean viranomaisen välistä tietojen luovuttamista teknisten rajapintojen avulla on tietorakenteen kuvaus määriteltävä ja ylläpidettävä toimialasta vastaavan ministeriön johdolla. 
23 § 
Katseluyhteyden avaaminen viranomaiselle 
Viranomainen voi avata katseluyhteyden toiselle viranomaiselle tietovarannon sellaisiin tietoihin, joihin katseluoikeuden saavalla viranomaisella on tiedonsaantioikeus. Sen lisäksi, mitä 4 luvussa säädetään, edellytyksenä katseluyhteyden avaamiselle on, että:  
1) katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisesti tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin; sekä  
2) tietojen hakemisen yhteydessä selvitetään tietojen käyttötarkoitus. 
Viranomaisen on toteutettava katseluyhteys siten, että katseluyhteyden mahdollistava tietojärjestelmä tunnistaa automaattisesti poikkeavan tietojen hakemisen. 
24 § 
Tietoaineistojen luovuttaminen teknisen rajapinnan avulla muille kuin viranomaisille 
Viranomainen voi luovuttaa teknisten rajapintojen avulla tietoja muulle kuin toiselle viranomaiselle, jos tiedot saavalla toimijalla on erikseen laissa säädetty tiedonsaantioikeus ja oikeus käsitellä näitä tietoja. Tekninen rajapinta voidaan avata 22 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä siten kuin mainitussa pykälässä säädetään. Tiedot luovuttavan viranomaisen on tarvittaessa varmistettava, että tietoja saava toimija noudattaa tietojen käsittelyssä tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia. 
Tiedon antamisesta muussa sähköisessä muodossa ja yleisölle katseluyhteytenä toteutettuna tietopalveluna säädetään erikseen. 
6 luku 
Asianhallinta ja palvelujen tiedonhallinta 
25 § 
Rekisteröinti asiarekisteriin 
Tiedonhallintayksikön on ylläpidettävä viranomaisen käsittelyssä olevista ja olleista asioista asiarekisteriä, johon rekisteröidään asiaa, asiankäsittelyä ja asiakirjoja koskevat tiedot. Viranomaisen on rekisteröitävä viipymättä sille saapunut tai sen laatima asiakirja asiarekisteriin. Sen lisäksi, mitä 26 §:ssä säädetään, asiakirjan rekisteröinnistä on käytävä ilmi asiakirjan saapumisajankohta. 
Tiedonhallintayksikön on huolehdittava siitä, että asiarekisterin tai sen osan julkisista merkinnöistä on mahdollista tuottaa tiedot tiedonsaantia koskevien pyyntöjen yksilöimiseksi. 
26 § 
Asiarekisteriin rekisteröitävät tiedot 
Tiedonhallintayksikön on muodostettava viranomaisen käsiteltäväksi otetun tai annetun asian yksilöivä asiatunnus, jonka avulla asiaan liittyvät tiedot yksilöidään. 
Viranomaisen on rekisteröitävä asialle ainakin seuraavat yksilöintitiedot:  
1) tiedonhallintayksikön yritys- ja yhteisötunnus;  
2) viranomaisen yksilöivä tieto;  
3) toimintaprosessin yksilöivä tieto;  
4) asian vireilletuloajankohta. 
Viranomaiselle saapuneesta asiakirjasta rekisteröidään ainakin: 
1) asiakirjan yksilöivä tieto;  
2) asiakirjan saapumistapa;  
3) asiakirjan lähettäjä tai asiamies. 
Viranomaisen laatimista asiakirjoista rekisteröidään ainakin: 
1) asiakirjan yksilöivä tieto;  
2) asiakirjan laatija;  
3) laatimisajankohta. 
Asiarekisteriin rekisteröidään lisäksi asiasta ainakin: 
1) asian vireillepanija ja tarvittaessa muut asianosaiset;  
2) asian käsittelyn tila;  
3) viranomaisen toimenpiteet ja niissä käsitellyt asiakirjat käsittelyvaiheittain. 
27 § 
Tietoaineistojen hallinta palveluja tuotettaessa 
Tiedonhallintayksikön on järjestettävä muun kuin asiankäsittelyn yhteydessä muodostuvan tietoaineiston hallinta siten, että tietoaineistosta muodostettavat asiakirjat ovat haettavissa jollakin tietokokonaisuudet yksilöivällä tunnuksella, jotta tiedot voidaan antaa siihen oikeutetulle vaivattomasti. Viranomaisen on rekisteröitävä palveluja tuotettaessa muodostuvat asiakirjat ja muut tiedot viipymättä siten, että niiden muodostuminen palvelua tuotettaessa voidaan jälkikäteen todentaa. 
28 § 
Kuvaus asiakirjajulkisuuden toteuttamiseksi  
Tiedonhallintayksikön on julkisuusperiaatteen toteuttamista varten ylläpidettävä kuvausta sen hallinnoimista tietovarannoista ja asiarekisteristä. Kuvauksen on sisällettävä tiedot: 
1) tietojärjestelmistä, jotka sisältävät asiarekisteriin kuuluvia tai palvelujen tiedonhallintaan kuuluvia tietoja; 
2) asiarekisterin tai tietojärjestelmän sisältämien tietojen antamisesta päättävästä viranomaisesta ja sen yhteystiedoista tiedonsaantia koskevan pyynnön esittämiseksi; 
3) tietojärjestelmien sisältämistä tietoaineistoista tietoryhmittäin; 
4) hakutekijöistä, joilla asiakirjoja on mahdollista hakea teknisesti viranomaisen asiarekisteristä tai tietojärjestelmistä; 
5) tietoaineistojen saatavuudesta avoimesti teknisen rajapinnan avulla. 
Tiedonhallintayksikön on julkaistava 1 momentissa tarkoitettu kuvaus yleisessä tietoverkossa siltä osin kuin kuvauksen tiedot eivät ole salassa pidettäviä. 
7 luku 
Erinäiset säännökset 
29 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  . 
Tällä lailla kumotaan julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu laki (634/2011). 
30 § 
Siirtymäsäännökset 
Tiedonhallintayksikköjen on laadittava 5 §:n mukainen tiedonhallintamalli 12 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 
Muiden  kuin  valtion  virastoissa  ja  laitoksissa  toimivien  viranomaisten on toteutettava 12—16 §:ssä säädetyt vaatimukset 36 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 
Tämän lain 19 §:n 1 momenttia sovelletaan 24 kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta viranomaiselle saapuviin ja viranomaisen laatimiin uusiin asiakirjoihin. Ennen lain voimaantuloa muodostuneita tietoaineistoja säilytetään siten kuin ne ovat muodostuneet ennen siirtymäajan päättymistä. Edellä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu tietoaineistojen saatavuus on toteutettava 24 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tämän lain 20 §:ää sovelletaan 12 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. 
Ministeriöiden on selvitettävä 12 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta 22 §:n 3 momentissa tarkoitetut rajapintojen määrittelyn ja ylläpidon hallinnointia edellyttävät tietojärjestelmät. 
Tämän lain 17 ja 22—24 §:n säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen hankittaviin tietojärjestelmiin. Ennen tämän lain voimaantuloa hankittuihin tietojärjestelmiin sovelletaan 22—24 §:ssä säädettyjä tietojen sähköistä luovutustapaa koskevia vaatimuksia päivitettäessä tietojärjestelmien teknisiä rajapintoja tai katseluyhteyksiä, kuitenkin viimeistään 48 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta, ja 17 §:ssä edellytettyjä lokitietojen keräämistä koskevia vaatimuksia 24 kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta. 
Asianhallinta ja palvelujen tiedonhallinta on järjestettävä 24 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta 26 ja 27 §:ssä säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Tämän lain 28 §:ssä säädetyt kuvaukset on ajantasaistettava 12 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta 
Laki 
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 18 § ja 29 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 18 § osaksi laissa 635/2011,  
muutetaan 3 §, 15 §:n 3 momentti, 5 luvun otsikko, 25 §:n 2 ja 3 momentti ja 36 §, sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 3 momentti sekä 25 §:n 2 ja 3 momentti laissa 495/2005 sekä 36 § laeissa 495/2005 ja 635/2011, sekä 
lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 385/2007, uusi 4 momentti ja lakiin uusi 16 a § seuraavasti: 
2 § 
Lain soveltamisala 
Viranomaisen asiakirjojen tiedonhallinnasta säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (   /   ). 
3 § 
Lain tarkoitus 
Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. 
4 luku 
Tiedon antaminen asiakirjasta 
15 § 
Asiakirjan pyytämistä koskevan asian siirtäminen toiselle viranomaiselle 
Jos viranomaiselta pyydetään asiakirjaa, johon julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaisesti on ollut velvollisuus tehdä asiakirjaa käsiteltäessä noudettavia tietoturvallisuusvaatimuksia koskeva turvallisuusluokkamerkintä ja jonka muu viranomainen on laatinut, viranomaisen on siirrettävä asia asiakirjan laatineen viranomaisen ratkaistavaksi. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004) tarkoitettua turvallisuusluokiteltua asiakirjaa koskeva asia on siirrettävä sille viranomaiselle, jolle sopimuspuoli on asiakirjan toimittanut. 
16 § 
Asiakirjan antamistavat 
Tietojen antamisesta teknisen rajapinnan ja katseluyhteyden avulla säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa. 
16 a § 
Muuhun kuin salassa pidettävään asiakirjaan tehtävät merkinnät 
Muuhun kuin lain mukaan salassa pidettävään asiakirjaan voidaan tehdä merkintä "HARKINNANVARAISESTI ANNETTAVA" ja ruotsiksi "UPPGES ENLIGT PRÖVNING", jos asiakirjan luovuttaminen on lain mukaan viranomaisen harkinnassa tai asiakirjaan sisältyviä tietoja saa lain mukaan käyttää tai luovuttaa vain määrättyyn tarkoitukseen ja jos tiedon oikeudeton paljastuminen voi aiheuttaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle tai heikentää viranomaisen toimintaedellytyksiä.  
Merkintä on poistettava tai sen poistamisesta on tehtävä merkintä asiakirjaan, johon alkuperäinen merkintä on tehty, kun asiakirjan antaminen ei enää ole 9 §:n 2 momentin perusteella viranomaisen harkinnassa, siinä olevien tietojen käyttörajoituksille ei enää ole laissa säädettyjä perusteita taikka kun asiakirjassa olevan tiedon oikeudeton paljastuminen ei enää voi aiheuttaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle tai heikentää viranomaisen toimintaedellytyksiä. Merkinnän asianmukaisuus on tarkistettava viimeistään asiakirjaa ulkopuoliselle annettaessa.  
5 luku 
Viranomaisen velvollisuus edistää tiedonsaantia 
25 § 
Salassapito- ja luokitusmerkintä  
Merkintä voidaan tehdä muihinkin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin asiakirjoihin. Salassapitomerkintä tehdään merkitsemällä asiakirjaan "SALASSA PIDETTÄVÄ" ja ruotsiksi "SEKRETESSBELAGD". Merkinnästä tulee käydä ilmi, miltä osin asiakirja on salassa pidettävä ja mihin salassapito perustuu. Jos salassapito perustuu säännökseen, jossa on vahinkoedellytyslauseke, merkintä voidaan tehdä kuitenkin niin, että siitä ilmenee vain se säännös, johon salassapito perustuu. Kun asiakirjan tai siinä olevien tietojen salassapidolle ei enää ole perusteita, merkinnän poistamisesta tai muuttamisesta on tehtävä merkintä asiakirjaan, johon alkuperäinen merkintä on tehty. Merkinnän asianmukaisuus on tarkistettava viimeistään asiakirjaa ulkopuoliselle annettaessa. 
Turvallisuusluokkaa koskevan merkinnän tekemisestä säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa. 
36 § 
Asetuksenantovaltuus 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan 5 luvussa säädettyjen velvoitteiden toteuttamiseksi valtionhallinnossa säätää toiminnan avoimuuden toteuttamisesta viestinnän suunnittelun ja järjestämisen avulla. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  . 
Ennen tämän lain voimaantuloa hankittuihin tietojärjestelmiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 29 §:n 3 momenttia 48 kuukauden ajan tämän lain voimaantulon jälkeen. 
Laki 
sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 13 ja 22 § sekä 
muutetaan 3 ja 21 §, sellaisena kuin niistä on 3 § laissa 534/2016, seuraavasti: 
3 § 
Muu lainsäädäntö 
Viranomaisasiointiin sovelletaan muutoin, mitä asian vireillepanosta, päätöksen tiedoksiannosta, viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietojen käsittelystä, tiedonhallinnasta, asiakirjojen arkistoinnista, asian käsittelyssä käytettävästä kielestä ja asian käsittelystä säädetään. 
21 § 
Arkistointi  
Sähköinen asiakirja on arkistoitava siten, että sen alkuperäisyys ja säilyminen sisällöltään muuttumattomana voidaan myöhemmin osoittaa. 
Kansallisarkisto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa säädettyjen vaatimusten teknisistä toteuttamistavoista.  
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  . 
Laki 
kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 3 ja 8 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti seuraavasti: 
3 § 
Suhde muuhun lainsäädäntöön 
Erityissuojattavan tietoaineiston julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja tiedonhallinnasta, mitä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (   /   ) ja sen nojalla säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. 
8 § 
Turvallisuusluokan merkitseminen 
Erityissuojattavaan tietoaineistoon on siitä riippumatta, mitä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa tai sen nojalla säädetään, tehtävä kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa määritelty luokittelumerkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia sen käsittelyssä on noudatettava. Merkintä voidaan tehdä myös asiakirjaan liitettävälle lomakkeelle, joka sisältää asiakirjan yksilöintitiedot. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  . 
Laki 
turvallisuusselvityslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan turvallisuusselvityslain (726/2014) 3 §:n 1 momentin 11 kohta ja 3 momentti, 16 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentin 1 kohta, 20 §:n 1 kohta, 21 §:n 1 momentin 1 kohta, 25 §:n 2 momentin 3 kohta, 33 §:n 1 momentin 2 kohta, 34 §, 36 §:n 1 momentin 2 kohta, 44 §:n 2 momentin 3 kohta sekä 47 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin niistä on 25 §:n 2 momentin 3 kohta laissa 634/2019, seuraavasti: 
3 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
11) luokitellulla asiakirjalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, johon julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (   /   ) tai sen nojalla annettujen säännösten nojalla taikka kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) nojalla on tehty turvallisuusluokkaa koskeva merkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia asiakirjaa käsiteltäessä noudatetaan. 
Mitä tässä laissa säädetään salassa pidettävästä tai luokitellusta asiakirjasta, sovelletaan myös tietoihin, jotka on saatu suullisesti tai voidaan saada havainnoimalla, jos tällaisia tietoja sisältävät asiakirjat olisivat salassa pidettäviä taikka luokiteltavissa 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettujen säännösten perusteella. 
16 § 
Valtionhallinnon viranomaisen velvollisuus hakea henkilöturvallisuusselvitystä 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että valtionhallinnon viranomaisen on hankittava henkilöturvallisuusselvitys henkilöstä, jolla on muutoin kuin satunnaisesti oikeus käsitellä turvallisuusluokan I tai II asiakirjoja tai muita salassa pidettävä asiakirjoja, jos näihin asiakirjoihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastaminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle, taikka joka muutoin hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa hän salassa pidettäviä tietoja paljastamalla tai muulla lainvastaisella teolla voi merkittävällä tavalla vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, kansainvälisiä suhteita, poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua tai yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja taikka mainittujen etujen suojaamiseksi toteutettuja turvallisuusjärjestelyjä. 
19 § 
Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat tehtävät 
Perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia sellaiseen palvelussuhteeseen tai toimeksiantotehtävää suorittamaan valittavasta taikka palvelussuhdetta tai toimeksiantotehtävää hoitavasta, joka: 
1) saa oikeuden muutoin kuin satunnaisesti käsitellä sellaisia viranomaisen asiakirjoja, jotka tulee turvallisuusluokitella turvallisuusluokkaan II tai III kuuluviksi, taikka muutoin hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa hän salassa pidettäviä tietoja paljastamalla tai muulla lainvastaisella teolla voi merkittävällä tavalla vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, kansainvälisiä suhteita, poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua tai yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja taikka mainittujen etujen suojaamiseksi toteutettuja turvallisuusjärjestelyjä; 
20 § 
Laajan henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat tehtävät 
Laaja henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia vain henkilöstä, joka: 
1) työtehtävissään saa oikeuden muutoin kuin satunnaisesti käsitellä turvallisuusluokan I tai II asiakirjoja tai muita sellaisia salassa pidettävä asiakirjoja, joihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle; 
21 § 
Suppean henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat tehtävät 
Suppea henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia sellaiseen palvelussuhteeseen tai toimeksiantotehtävää suorittamaan valittavasta taikka palvelussuhdetta tai toimeksiantotehtävää hoitavasta, joka: 
1) saa oikeuden käsitellä viranomaisen turvallisuusluokan III tai IV asiakirjoja tai muita sellaisia salassa pidettäviä asiakirjoja, joihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle tai yksityiselle edulle; 
25 § 
Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen tietolähteet 
Perusmuotoista turvallisuusselvitystä laadittaessa voidaan käyttää keskusrikospoliisin tekemää ilmoitusta, joka perustuu poliisin henkilörekisterissä oleviin, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöryhmiä koskeviin tietoihin. Ilmoituksen on sisällettävä tiedot, jotka ovat tarpeen tietojen merkityksen arvioimiseksi suojelupoliisissa. Keskusrikospoliisi voi tehdä ilmoituksen, jos: 
3) henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin sisältyy selvityksen kohteesta useita sellaisia laadultaan ja sisällöltään henkilön luotettavuuden arvioinnin kannalta merkittäviä merkintöjä, joiden muodostaman kokonaisuuden perusteella keskusrikospoliisi katsoo olevan perusteltu syy epäillä, että selvityksen kohde voi vaarantaa selvityksen perusteena olevassa työtehtävässään saamiensa sellaisten salassa pidettävien asiakirjojen ja niiden tietojen suojan, jotka kuuluvat turvallisuusluokkaan I tai II tai joihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastaminen tai oikeudeton käyttö voi muutoin aiheuttaa erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle, ja että selvityksen kohde voi siten edistää järjestäytyneen rikollisryhmän toimia, jos tiedon välittäminen on välttämätöntä valtion keskeisten turvallisuusetujen suojaamiseksi järjestäytyneen rikollisryhmän toimilta tai vaikutuksilta taikka rikoksen ennalta estämiseksi. 
33 § 
Yritysturvallisuusselvityksen hakemiseen oikeutetut 
Yritysturvallisuusselvitystä voi hakea: 
2) viranomainen, jonka on tarkoitus tehdä sopimus selvityksen kohteen kanssa, jos sopimuksen yhteydessä yritykselle annetaan tai sopimuksen johdosta syntyy turvallisuusluokkaan I—III kuuluvaksi luokiteltuja asiakirjoja tai muita salassa pidettäviä asiakirjoja, jos näihin asiakirjoihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle tai yksityiselle edulle; 
34 § 
Valtionhallinnon viranomaisen velvollisuus yritysturvallisuusselvityksen hakemiseen 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että valtionhallinnon viranomaisen on hankittava yritysturvallisuusselvitys yrityksestä, jolle valtionhallinnon viranomaisen kanssa tehtävän sopimuksen toteuttamiseksi annetaan turvallisuusluokan I—III asiakirjoja tai muita salassa pidettäviä asiakirjoja, jos näihin asiakirjoihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle tai yksityiselle edulle. 
36 § 
Yritysturvallisuusselvityksen laatimisen edellytykset 
Yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia, jos selvitys on tarpeen yrityksen arvioimiseksi, kun: 
2) viranomainen on tekemässä yrityksen kanssa sopimusta, jonka yhteydessä yritykselle luovutetaan viranomaisen salassa pidettäviä asiakirjoja; 
44 § 
Henkilöturvallisuusselvitystodistuksen sisältö 
Tarvittaessa todistukseen merkitään tieto: 
3) siitä, mihin turvallisuusluokkaan luokiteltuihin asiakirjoihin tai muihin salassa pidettäviin asiakirjoihin, joiden oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle edulle, selvityksen kohteelle voidaan antaa pääsy; 
47 § 
Yritysturvallisuusselvitystodistuksen sisältö 
Yritysturvallisuusselvitystodistukseen merkitään tieto: 
4) tarvittaessa siitä, mihin turvallisuusluokkaan luokiteltujen asiakirjojen tai muiden asiakirjojen, joiden oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle edulle, käsittelyä koskevat vaatimukset yritys täyttää; 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Laki 
julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 3 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) 3 §:n 2 momentti seuraavasti: 
3 § 
Määritelmät 
Mitä tässä laissa säädetään turvallisuusluokitellusta asiakirjasta, sovelletaan myös salassa pidettävään asiakirjaan, jos tähän asiakirjaan sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle edulle. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Laki 
valtion talousarviosta annetun lain 12 b §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 b §:n 4 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1053/2016, seuraavasti: 
12 b § 
Eräiden taloushallintotehtävien hoitaminen 
Keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavalla virastolla tai laitoksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada kirjanpitoyksiköihin kuuluvilta virastoilta, laitoksilta ja muilta toimielimiltä tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät salassa pidettävät asiakirjat lukuun ottamatta julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (   /   ) tai sen nojalla annettujen säännösten nojalla luokiteltuja turvallisuusluokan I, II ja III asiakirjoja tai muita sellaisia salassa pidettäviä asiakirjoja, joihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastuminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa merkittävää tai erityisen suurta vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle. Jos keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavalla virastolla tai laitoksella ei tämän momentin mukaan ole oikeutta saada välttämättömiä tietoja sen 1 ja 2 momentin nojalla määrättyjen tehtävien hoitamiseksi, kyseisestä tehtävästä vastaa keskitettyjä taloushallintotehtäviä vastaavan viraston tai laitoksen sijasta asianomainen kirjanpitoyksikkö, elleivät edellä tarkoitettu virasto tai laitos ja kirjanpitoyksikkö taloushallintotehtävän hoitamisesta toisin sovi. 
Edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan antaa myös sähköisesti siten kuin kirjanpitoyksikköön kuuluva virasto tai laitos sekä keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaava virasto tai laitos sopivat. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
valtion virkamieslain 7 ja 8 c §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 7 §:n 1 momentin 3 ja 7 kohta sekä 8 c §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentin 3 ja 7 kohta laissa 1011/2018 ja 8 c §:n   3 momentti laissa 948/2017, seuraavasti: 
7 § 
Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen: 
3) ministeriön virka, jonka tehtäviin kuuluu toimia ministeriön valmiuspäällikkönä, jonka tehtäviin kuuluu valmius- ja varautumistehtäviä tai jonka tehtäviin kuuluu muutoin kuin satunnaisesti käsitellä turvallisuusluokan I tai II asiakirjoja; 
7) sisäministeriön toimialan viraston päällikön välittömänä alaisena toimivan päällikön ja johtajan virka, poliisilaissa (872/2011) tarkoitettu poliisimiehen virka, suojelupoliisin muu kuin poliisimiehen virka, poliisihallinnon virka, jonka tehtäviin kuuluu muutoin kuin satunnaisesti käsitellä turvallisuusluokan I tai II asiakirjoja, sekä Rajavartiolaitoksen virka; 
8 c § 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää 2 momentissa tarkoitetusta henkilöturvallisuusselvitystodistusta koskevasta vaatimuksesta, jos virkaan nimitettävällä on oikeus muutoin kuin satunnaisesti käsitellä turvallisuusluokan I tai II asiakirjoja tai muita sellaisia salassa pidettäviä asiakirjoja, joihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastaminen tai oikeudeton käyttö voi aiheuttaa erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle, tai jos hänen on muutoin tarkoitus toimia tehtävässä, jossa sen luonteen vuoksi edellytetään erityistä luotettavuutta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Laki 
autoverolain 87 a §:n 4 momentin kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan autoverolain (1482/1994) 87 a §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1192/2016. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 58 a §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 58 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1231/2004, seuraavasti: 
58 a § 
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) sääde-tään, Suomen Pankin oikeuteen antaa salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä 58 §:ssä tarkoitetun eläketurvan toimeenpanoon perustuvia tietoja, sovelletaan, mitä julkisten alojen eläkelain (81/2016) 157 ja 161—163 §:ssä säädetään. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 12 §, 14 §:n 3 momentti, 17 §:n 3 momentti, 17 a §:n 2 momentti ja 20 e §:n 3 momentti, 
sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 3 momentti laissa 813/2013, 17 §:n 3 momentti laissa 1234/2011 sekä 17 a §:n 2 momentti ja 20 e §:n 3 momentti laissa 793/2014, sekä 
muutetaan 19 §:n 3 kohta sekä 20 §:n 1 ja 3 kohta seuraavasti: 
19 § 
Tietojen antaminen syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille 
Verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa yksittäistapauksessa pyynnöstä verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen: 
3) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille sekä tuomioistuimille rikoslain 2 a luvun 2 §:ssä säädetyn päiväsakon suuruuden määräämistä varten.  
20 § 
Tietojen antaminen eräille viranomaisille 
Verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa pyynnöstä: 
1) ulosottoviranomaisille työantajan tai muun tulonmaksajan tunnistetietoja sekä sellaisia verotustietoja, jotka ovat tarpeen ulosottoa tai muuta täytäntöönpanoa varten;  
3) rekisterihallintolaissa (166/1996) tarkoitetuille viranomaisille väestötietojärjestelmän tie-tojen tarkistamista varten verovelvollista koskevine tunnistetietoineen henkilön osoitetietoja, rakennuksen tunnistetietoja ja tietoja siitä, kuka omistaa kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston, sekä asuinhuoneistosta tiedon siitä, onko huoneisto omistajan omassa käytössä; 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta annetun lain 15 §:n muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta annetun lain (1307/2007) 15 §, sellaisena kuin se on laissa 357/2018, seuraavasti: 
15 § 
Oikeus tietojen saantiin liikenneasioiden rekisteristä  
Polttoainemaksusta vastaavilla viranomaisilla on salassapitosäännösten ja tietojen luovutusta koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada verotusta ja sen valvontaa varten välttämättömät tiedot liikenneasioiden rekisteristä. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
Finanssivalvonnasta annetun lain 20 b §:n muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 20 b §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 402/2018, seuraavasti: 
20 b §  
Oikeus saada tietoja viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavalta 
Finanssivalvonnalla on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 73 §, 
muutetaan 22 §:n 6 momentti, 26 §:n 1 momentti, 44 §, 46 §:n 1 momentti, 47 §:n 1 momentti, 49 §:n 2 momentti, 53 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 56 §:n 1 momentin johdantokappale, 
sellaisina kuin niistä ovat 22 §:n 6 momentti ja 44 § laissa 55/2019 sekä 26 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto laissa 670/2016 ja 26 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 55/2019, seuraavasti: 
22 § 
Muiden viranomaisten toimivalta 
Väestörekisterikeskus voi sopia kunnan kanssa, että kunta vastaa rekisterinpitäjänä alueensa rakennushankkeita, rakennuksia ja huoneistoja koskevien tietojen lisäämistä, muuttamista tai korjaamista koskevien rekisterimerkintöjen tekemisestä väestötietojärjestelmään siten kuin tässä laissa säädetään.  
26 §  
Tietojen ilmoittaminen 
Väestötietojärjestelmään talletettavat tiedot on ilmoitettava rekisterinpitäjälle kirjallisesti, sähköisesti, rajapinnan avulla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla luotettavalla ja turvallisella tavalla. Väestörekisterikeskus antaa luvan tietojen ilmoittamiseen, jos tiedot ilmoitetaan rajapinnan avulla tai muutoin sähköisesti. Jos ilmoittajaan ei sovelleta julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (   /   ) säännöksiä, luvan antamisen edellytyksenä on, että tietojen ilmoittaja on toimittanut Väestörekisterikeskukselle riittävän selvityksen tietojen suojauksesta.  
44 §  
Selvitys tietojen käytöstä ja suojauksesta  
Ennen tietojen luovuttamista Väestörekisterikeskus voi tarvittaessa vaatia käyttäjältä selvi-tyksen siitä, kuinka luovutettujen tietojen käyttö ja suojaus on tarkoitus järjestää. Selvitys on annettava kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava, kuinka luovutettavien tietojen hallinnollinen ja fyysinen turvallisuus sekä henkilöstö-, tietoliikenne-, ohjelmisto-, tietoaineisto-, käyttö- ja laitteistoturvallisuus on tarkoitus varmistaa.  
Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitys on vaadittava, jos:  
1) tiedot luovutetaan rajapinnan avulla tai katseluyhteyksin taikka luovuttaminen koskee laajaa tietojoukkoa ja kysymys on 36—43 §:ssä säädettyjen tietojen luovuttamisesta; tai  
2) tietojen käytön voidaan muusta perustellusta syystä olettaa loukkaavan henkilön yksityiselämän tai henkilötietojen suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka vaarantavan valtion turvallisuutta.  
Poikkeuksena 1 ja 2 momentissa säädetystä selvitystä ei vaadita, jos käyttäjän tietojen käsittelyyn sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain säännöksiä. 
46 §  
Tietojen luovuttamisen tavat ja keinot 
Väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain säännöksiä luovuttamisen tavoista ja keinoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä väestötietojärjestelmästä, siihen kuuluvista asiakirjoista ja muista vastaavista tietoaineistoista annettavista todistuksista ja otteista sekä niihin sisältyvistä tiedoista. 
47 § 
Tietojen luovuttamisesta päättävä viranomainen 
Väestörekisterikeskus päättää väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta, jos luovuttaminen tapahtuu rajapinnan tai katseluyhteyksien avulla taikka kysymys on muiden kuin yksittäisten tietojen luovuttamisesta ulkomaille. 
49 § 
Muu luovutustoimivalta 
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tietojen luovuttajaan sovelletaan, mitä 44 §:ssä säädetään tietojen vastaanottajasta. Tietoja 1 momentin 2 kohdan perusteella luovuttavaan henkilöön sovelletaan tässä tehtävässä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Tietojen luovuttamisessa on noudatettava soveltuvin osin 4 luvun säännöksiä. 
53 § 
Käyttäjärekisteri 
Väestörekisterikeskuksen on pidettävä rajapinnan tai katseluyhteyksien avulla tapahtuvasta väestötietojärjestelmän tietojen käsittelystä käyttäjärekisteriä. Käyttäjärekisteriin voidaan tallettaa seuraavat tiedot: 
56 § 
Lokirekisteri 
Väestörekisterikeskuksen on pidettävä rajapinnan tai katseluyhteyksien avulla tapahtuvasta väestötietojärjestelmän tietojen käsittelystä lokirekisteriä. Lokirekisteriin voidaan tallettaa seuraavat tiedot: 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa käytössä olleisiin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä sekä 53 ja 56 §:n säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
valmisteverotuslain 4 a §:n 4 momentin kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan valmisteverotuslain (182/2010) 4 a §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1178/2016. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) 8 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 252/2012, seuraavasti: 
8 § 
Tietojen maksuttomuus 
Selvitysyksiköllä on oikeus saada tiedot maksutta. Jos luovutuksesta aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, kustannukset on kuitenkin korvattava. 
Selvitysyksiköllä on oikeus käyttää Verohallinnon ja sen yksikön tietojärjestelmiä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseksi. Tietojen saannin välttämättömyyden arvioi Harmaan talouden selvitysyksikkö. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
sijoituspalvelulain 7 luvun 6 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 7 luvun 6 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 294/2019, seuraavasti: 
7 luku  
Sijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestäminen  
6 §  
Sidonnaisasiamies 
Sidonnaisasiamiesten toiminnan lainmukaisuuden valvomiseksi Finanssivalvonta pitää sidonnaisasiamiehistä julkista rekisteriä (sidonnaisasiamiesrekisteri), johon sijoituspalveluyritys ilmoittaa nimeämänsä sidonnaisasiamiehet, jotka täyttävät sidonnaisasiamiehiä koskevat 3 momentissa säädetyt edellytykset. Rekisteriin on merkittävä luonnollisen henkilön täydellinen nimi, asuinpaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Jos asiamies on oikeushenkilö, rekisteriin merkitään sen nimi, yritys- tai yhteisötunnus, kotipaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Finanssivalvonnalle on rekisteriin merkittävien tietojen lisäksi ilmoitettava luonnollisen henkilön henkilötunnus. Rekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta siitä lukien, kun peruste tietojen merkitsemiseen rekisteriin on päättynyt. Rekisteri on saatettava säännöllisesti ajan tasalle, ja siihen sisältyvien tietojen on oltava julkisesti saatavilla. Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, Finanssivalvonta saa luovuttaa tiedon luonnollisen henkilön nimestä, asuinpaikasta ja toimipaikan osoitteesta siten kuin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (   /   ) säädetään tai saattaa ne yleisesti saataville sähköisen tietoverkon kautta.  
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013) 1 §:n 2 momentti ja 4 § seuraavasti: 
1 § 
Lain tarkoitus ja soveltamisala 
Jollei tässä laissa toisin säädetä, julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaukseen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseen ja varmistamiseen sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (   /   ) säännöksiä. 
4 § 
Yhteisten palvelujen ohjaus 
Valtiovarainministeriön tehtävänä on ohjata valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämistä ja palvelujen laatua sekä näiden palvelujen yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurin mukaisuutta. Valtiovarainministeriö vastaa tässä laissa tarkoitettujen yhteisten palvelujen palvelutuotannon yleishallinnollisesta, strategisesta sekä tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Laki 
julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) 1 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 53/2019, seuraavasti: 
1 § 
Lain tarkoitus ja soveltamisala 
Jollei tässä laissa toisin säädetä, turvallisuusverkkotoimintaan sovelletaan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013) säännöksiä ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (   /   ) säännöksiä. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Laki 
rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 4 luvun 6 §:n kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan rikostorjunnasta Tullissa annetun lain (623/2015) 4 luvun 6 §, sellaisena kuin se on laissa 310/2016. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 1 §:n 4 momentti, 12 §:n 6 momentti, 13 §:n 5 momentti ja 14 §:n 3 momentti ja 
muutetaan 1 §:n 3 momentti, 9 §:n johdantokappale, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti ja 22 §:n 1 momentti seuraavasti: 
1 §  
Lain tarkoitus ja soveltamisala 
Jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, yhteisten sähköisen asioinnin tukipalvelujen tuottamisen edellyttämään henkilö- ja muiden tietojen käsittelyyn sovelletaan luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus, tietosuojalakia (1050/2018) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), viestinnän välittämiseen ja viestien ja välitystietojen käsittelyyn sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia (917/2014) sekä tiedonhallintaan ja tietojärjestelmien käyttöön julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia (   /   ). 
9 §  
Palvelutuotannossa säännönmukaisesti hyödynnettävät tietolähteet 
Väestörekisterikeskuksella on oikeus sille tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi käsitellä seuraaviin tietojärjestelmiin tallennettuja tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja noudattaen tätä lukua: 
15 §  
Tietojen käsittely käyttäjäorganisaatiossa 
Palvelunäkymässä näytettävät tiedot haetaan käyttäjäorganisaation rekisteristä palvelunäkymään henkilötunnuksella tai muulla yksilöivällä tunnuksella. Käyttäjäorganisaation on välittömästi hävitettävä palvelunäkymästä sen tietojärjestelmään tullut henkilötunnusta tai muuta yksilöivää tunnusta koskeva tieto, jos sillä ei ole oikeutta käsitellä kyseistä tietoa. 
16 § 
Tukipalvelujen laatu- ja tietoturvallisuusvaatimukset 
Sen lisäksi, mitä tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa säädetään, palvelutuottaja vastaa tukipalvelun tuottamisen edellyttämän tietojen yhdistämisen oikeellisuudesta sekä tukipalveluissa käsiteltävien tietojen tietoturvallisuudesta. 
22 § 
Yleinen ohjaus 
Valtiovarainministeriön tehtävänä on ohjata tässä laissa tarkoitettujen tukipalvelujen järjestämistä, palvelujen laatua sekä näiden palvelujen yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurin mukaisuutta. Valtiovarainministeriö vastaa tukipalvelujen palvelutuotannon yleishallinnollisesta, strategisesta sekä tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetun lain 21 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetun lain (574/2017) 21 §:n 2 momentti seuraavasti: 
21 § 
Tietojen saatavilla pitäminen 
Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, rekisteristä saa luovuttaa tiedon luonnollisen henkilön nimestä tai syntymäajasta siten kuin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (   /   ) säädetään tai saattamalla tiedot yleisesti saataville sähköisen tietoverkon kautta. Henkilötietoja voidaan hakea sähköisen tietoverkon kautta vain yksittäisinä hakuina. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 17 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 992/2018, sekä 
muutetaan 23 § ja 29 §:n 5 momentti, seuraavasti: 
23 § 
Tietojen käsittely 
Viranomaisen hallussa olevien, tässä laissa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan, mitä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 sekä tietosuojalaissa (1050/2018) säädetään, ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (   /   ) säädetään. 
Tässä laissa tarkoitetut hakijan ja Merimieseläkekassan sekä vakuutusyhtiön tiedot voidaan luovuttaa viranomaiselle ja viranomaiselta teknisen rajapinnan avulla tai muutoin sähköisesti. Näiden tietojen toimittaminen edellyttää kuitenkin, että osapuolet sopivat ennalta tietojen toimittamistavasta. 
29 §  
Ilmoitukset ja tiedonannot 
Tukiviranomainen antaa tiedot tämän lain perusteella tehdyistä päätöksistä ja maksetuista tuista siten kuin siitä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa ja muualla erikseen säädetään. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain 27 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain (957/2013) 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 317/2019, seuraavasti: 
27 §  
Katsastusasiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen 
Katsastusluvan haltijan on lähetettävä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastusta koskevat todistukset ja muut asiakirjat Liikenne- ja viestintävirastolle säilytettäviksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun katsastus on suoritettu loppuun. Liikenne- ja viestintävirasto saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa näitä todistuksia ja asiakirjoja sekä muita katsastustoiminnassa tarvittavia asiakirjoja katsastustoimipaikoille katsastustoimintaa varten. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain 20 ja 28 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain (958/2013) 20 §:n 1 momentti ja 28 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 941/2018, seuraavasti: 
20 § 
Asiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen 
Yksittäishyväksynnän myöntäjän on toimitettava yksittäishyväksynnän myöntämistä koskevat asiakirjat Liikenne- ja viestintävirastolle säilytettäviksi sen jälkeen, kun yksittäishyväksyntä on tehty. Liikenne- ja viestintävirasto saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa näitä asiakirjoja ajoneuvojen katsastus- tai rekisteröintitehtäviä suorittaville sekä yksittäishyväksyntöjen myöntämistoimintaa harjoittaville kyseistä toimintaa varten. 
28 § 
Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeus ja oikeus tietojen edelleen luovuttamiseen 
Liikenne- ja viestintävirastolla on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, oikeus saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot rikosrekisteristä yksittäishyväksyntöjen myöntämisen edellytyksiksi säädettyjen luotettavuusvaatimusten selvittämiseksi ja valvontaa varten. Tieto rikoksesta voidaan sopimuksen purkamisen perusteena luovuttaa salassapitosäännösten estämättä yksittäishyväksynnän myöntäjälle. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
kansanterveyslain 13 h §:n kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan kansanterveyslain (66/1972) 13 h §, sellaisena kuin se on laissa 1429/2004. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
lääkelain 30 e ja 89 b §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan lääkelain (395/1987) 30 e §:n 3 momentti ja 89 b §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 30 e §:n 3 momentti laissa 554/2019 ja 89 b §:n 2 momentti laissa 789/2016, seuraavasti: 
30 e §  
Lääkevalmisteen myyntiluvan, rinnakkaistuontimyyntiluvan ja perinteisen kasvirohdosvalmisteen rekisteröinnin haltijan sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ylläpitämässä haittavaikutusrekisterissä olevia tietoja saa käyttää vain lääkkeiden haittavaikutusten seurantaan ja raportointiin, sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) mukaisesti siinä tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin sekä lääkkeiden turvallisuuden ja riski-hyötysuhteen arviointiin. Tietoja ei saa kuitenkaan luovuttaa tai käyttää rekisteröityä koskevaan päätöksentekoon. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on luovutettava saamansa rokotetta koskevat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. 
89 b § 
Verohallinnon tulee pyynnöstä antaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle maksutta ja salassapitosäännösten estämättä apteekkien valvontaa varten tarpeelliset tiedot apteekkitoiminnan harjoittajan veroveloista ja maksujärjestelyistä sekä apteekkiverosta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 . 
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 14 b §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 14 b §, sellaisena kuin se on laeissa 377/2009 ja 1549/2009, seuraavasti: 
14 b §  
Tietojen luovuttaminen yksityisten palvelujen antajien rekisteristä ja niiden julkisuus 
Salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien säännösten estämättä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirastot saavat luovuttaa yksityisten palvelujen antajien rekisteristä sen lisäksi, mitä muualla lainsäädännössä säädetään: 
1) Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutus-, eläke- ja vammaisetuuksia myönnettäessä tarvittavat tiedot yksityisistä terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista sekä sairausvakuutuskorvausten taksojen määrittelemiseksi ja korvausjärjestelmän kehittämiseksi tiedot 10 §:ssä tarkoitetuista toimintakertomuksista; sekä 
2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tilastointia varten tarvittavat tiedot 4 §:n mukaisen luvan saaneista palvelujen tuottajista ja 9 a §:n mukaisen ilmoituksen tehneistä itsenäisistä ammatinharjoittajista sekä 10 §:ssä tarkoitetuista toimintakertomuksista.  
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi julkistaa ja luovuttaa julkisen tietoverkon välityksellä yksityisten palvelujen antajien rekisteristä yksityisten terveyspalvelujen antajan nimen tai toiminimen, palvelualan sekä kaikkien toimintayksiköiden ja toimipaikkojen osoitteet ja yhteystiedot. Muista kuin itsenäisistä ammatinharjoittajista saa julkisessa tietoverkossa olla myös muita yritystoimintaa koskevia julkisia tietoja. Itsenäinen ammatinharjoittaja voi kuitenkin kieltää itseään koskevien osoitteiden ja yhteystietojen julkaisemisen. 
Muuhun kuin julkisessa tietoverkossa tapahtuvaan julkisten henkilötietojen luovutukseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään. Palvelujen tuottajan ja itsenäisen ammatinharjoittajan ilmoitettua toiminnan lopettamisesta saa niitä koskevia tietoja julkaista ja luovuttaa julkisessa tietoverkossa enintään 12 kuukauden ajan siitä, kun lopettamisilmoitus saapui lupaviranomaiselle. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 14 h ja 18 b §, 18 d §:n 3 momentti ja 18 e §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 h § laissa 815/2015 sekä 18 b §, 18 d §:n 3 momentti ja 18 e §:n 2 momentti laissa 1107/2016, seuraavasti: 
14 h § 
Kansaneläkelaitoksen oikeus luovuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tilastoinnin kannalta välttämättömiä tietoja  
Kansaneläkelaitoksella on oikeus luovuttaa tilastojen laatimisen kannalta välttämättömiä 14 g §:ssä tarkoitettuja tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Kansaneläkelaitoksen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tietojen luovutuksesta. 
18 b § 
Tietojen luovuttaminen  
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada kunnan sosiaalihuollon viranomaiselta ja veroviranomaisilta näiden henkilörekistereissä olevia 18 a §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä henkilötietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta, jos se on välttämätöntä tämän lain mukaisen toimeentulotukiasian käsittelemistä varten. Kansaneläkelaitoksen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tästä mahdollisuudesta. Kansaneläkelaitos voi antaa kunnan sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä henkilötietoja, jos luovutusoikeus perustuu nimenomaiseen lainsäännökseen. 
Kunnan sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada 1 momentissa tarkoitettuja tietoja vastaavat henkilötiedot Kansaneläkelaitokselta ja veroviranomaiselta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 21 §:ssä. 
18 d § 
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitoksen sekä apteekkien ja lääkkeellisen hapen toimittajien välillä 
Kansaneläkelaitoksen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tietojen luovutuksesta.  
18 e § 
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen Kansaneläkelaitoksen ja vuokranantajien välillä 
Kansaneläkelaitoksen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tietojen luovutuksesta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 14 ja 21 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 14 §:n 2 momentti ja 21 § seuraavasti: 
14 § 
Asiakirjasalaisuus 
Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. 
21 § 
Tietojen luovuttaminen 
Sosiaalihuollon viranomainen voi saada veroviranomaisilta ja Kansaneläkelaitokselta näiden henkilörekistereissä olevia edellä 20 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä henkilötietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta maksun määräämistä ja tietojen tarkistamista varten. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tietojen luovuttamisesta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 29 § ja  
muutetaan 27 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1109/2016, seuraavasti: 
27 § 
Kansaneläkelaitoksen tietojenantovelvollisuus 
Kansaneläkelaitos toimittaa kunnalle salassapitoa ja muiden tiedon antamista koskevien rajoitusten estämättä tiedot työttömistä alle 25-vuotiaista henkilöistä, joiden pääasiallinen toimeentulo on viimeisten neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen, sekä tiedot 25 vuotta täyttäneistä henkilöistä, joiden pääasiallinen toimeentulo on viimeisten 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Tiedot toimitetaan henkilön kotikuntalain mukaiseen kuntaan.  
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) 15 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 15 §:n 1 momentti laeissa 781/2009, 1567/2009 ja 251/2014, seuraavasti: 
15 § 
Tietojen luovuttaminen viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen 
Salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien säännösten estämättä Kansaneläkelaitos saa rekisterinpitäjänä luovuttaa reseptikeskuksesta ja reseptiarkistosta pyynnöstä sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään: 
1) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa tarvittavat tiedot lääkkeen määrääjien laatimista lääkemääräyksistä ja niiden toimittamisesta;  
2) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle lääkelain (395/1987) 21 f §:ssä tarkoitetun erityisluvan hakemiseksi laaditun lääkemääräyksen, turvallisen ja tarkoituksenmukaisen lääkkeiden käytön ohjauksessa tarvittavat tiedot sekä lääkelain ja huumausainelain mukaisessa valvonnassa tarvittavat tiedot lääkemääräyksistä ja niiden toimittamisesta.  
Tiedot on luovutettava 1 momentissa mainituille viranomaisille maksutta. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 14 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 14 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 539/2016, seuraavasti: 
14 §  
Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut 
Väestörekisterikeskus toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja muun henkilöstön, palvelujen antajien sekä näiden palvelujen antamiseen osallistuvien organisaatioiden, niiden henkilöstön ja tietoteknisten laitteiden vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa tarkoitettuna varmentajana. Väestörekisterikeskuksella on oikeus saada näiden tehtäviensä hoitamiseksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta sen ylläpitämästä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä varmenteen myöntämiseen ja peruuttamiseen, varmenteeseen, varmenteen tekniseen alustaan ja varmenteen toimittamiseen tarvittavat tiedot. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on vastaavasti oikeus saada lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi Väestörekisterikeskukselta tiedot sen edellä mainituin perustein myöntämistä varmenteista. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 31 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 31 § seuraavasti: 
31 § 
Tietojen luovuttaminen  
Salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien säännösten estämättä lupaviranomaiset saavat luovuttaa yksityisten palvelujen antajien rekisteristä sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään: 
1) Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutus-, eläke- ja vammaisetuuksia myönnettäessä tarvittavat tiedot yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista; 
2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tilastointia varten tarvittavat tiedot yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista sekä 16 §:ssä tarkoitetuista toimintakertomuksista. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 13 §:n kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain (684/2015) 13 §. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain 7 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun lain (1635/2015) 7 §:n 3 momentti seuraavasti: 
7 § 
Oikeus saada tietoja muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä ja muulta viranomaiselta 
Vankiterveydenhuollon yksiköllä on oikeus saada Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanorekisteriin, yhdyskuntaseuraamusrekisteriin sekä valvonta- ja toimintarekisteriin sisältyviä tietoja siltä osin kuin se on välttämätöntä Vankiterveydenhuollon yksikössä toimivien henkilöiden tehtävien suorittamiseksi. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
panostajalain 23 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan panostajalain (423/2016) 23 § seuraavasti: 
23 § 
Tietojen luovuttaminen, henkilötietojen käsittely ja rekisteröidyn oikeudet 
Aluehallintovirasto voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 22 §:ssä tarkoitettuja tietoja muulle viranomaiselle sen laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi sekä Euroopan unionin jäsenvaltion ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion viranomaiselle pätevyyskirjan myöntämiseen ja valvontaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi.  
Rekisteriin tallennettujen tietojen julkisuudesta ja tietojen luovuttamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Henkilötietojen käsittelystä ja rekisteröidyn henkilön oikeuksista säädetään erikseen. 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
tartuntatautilain eräiden säännösten kumoamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan tartuntatautilain (1227/2016) 25 §:n 3 momentti, 41 §, 51 §:n 3 momentti ja 53 §:n 4 momentti. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Laki 
ympäristönsuojelulain 222 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 222 §:n 5 momentti seuraavasti: 
222 §  
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä 
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, voidaan tietojärjestelmän tietoja luovuttaa noudattaen, mitä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (   /   ) säädetään.  
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20 .  
Lain voimaan tullessa käytössä oleviin teknisiin käyttöyhteyksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita teknistä käyttöyhteyttä koskevia säännöksiä 48 kuukautta lain voimaantulosta. 
Helsingissä 18.3.2019 
Eduskunnan puolesta
puhemies
pääsihteeri
Viimeksi julkaistu 6.6.2019 15:15