Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

EV 34/2017 vp

Viimeksi julkaistu 5.5.2017 14.26

Eduskunnan vastaus EV 34/2017 vp HE 20/2017 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunta
HE 20/2017 vp
SiVM 1/2017 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 20/2017 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Sivistysvaliokunta (SiVM 1/2017 vp). 

    Päätös

    Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

    Laki lukiolain muuttamisesta 

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
    muutetaan lukiolain (629/1998) 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 7 §:n 2 momentti laissa 1499/2016, ja 
    lisätään lakiin uusi 4 a ja 4 b § seuraavasti: 
    3 § 
    Koulutuksen järjestäjät 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    Lukiokoulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 4 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 4 a ja 4 b §:ssä säädetään. 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    4 a § 
    Erityinen koulutustehtävä 
    Erityisellä koulutustehtävällä tarkoitetaan opetusta, jossa olennaisessa määrin painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta, tai opetusta, joka tähtää ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) 17 §:ssä tarkoitetun ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittamiseen. Opetuksessa poiketaan lukiokoulutusta koskevista säännöksistä ja määräyksistä siten kuin 2 momentissa säädetään. Erityiseen koulutustehtävään voi sisältyä velvoite huolehtia asianomaiseen opetukseen liittyvistä valtakunnallisista kehittämistehtävistä. 
    Erityisen koulutustehtävän mukaisessa opetuksessa voidaan sen mukaan kuin 3 §:ssä tarkoitetussa luvassa määrätään, poiketa opetuksen sisältöä koskevista 7 §:n 2 momentin säännöksistä ja 10 §:n 1 momentin nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen tuntijakoa koskevista säännöksistä sekä jos edellä mainituista säännöksistä poikkeaminen sitä edellyttää, Opetushallituksen 10 §:n 2 momentin nojalla päättämistä lukion opetussuunnitelman perusteista.  
    Erityisen koulutustehtävän myöntäminen edellyttää yleisen lukiokoulutuksen tarpeen lisäksi osaamisen syventämiseen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseen liittyvää tarvetta järjestää 1 momentin mukaista opetusta. Lisäksi edellytetään, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset järjestää erityisen koulutustehtävän mukaista koulutusta. 
    Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin erityisen koulutustehtävän ja siihen mahdollisesti sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisen edellytyksistä ja valtakunnallisen kehittämistehtävän sisällöstä. 
    4 b § 
    Erityisen koulutustehtävän edellytysten täyttymisen seuraaminen ja peruuttaminen 
    Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää erityisen koulutustehtävän ja siihen liittyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän edellytysten täyttymistä säännöllisesti. 
    Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa erityisen koulutustehtävän tai siihen liittyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän, jos sen tarve tai edellytykset siitä huolehtimiseen ovat merkittävästi heikentyneet. 
    7 § 
    Opetuksen laajuus ja sisältö 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveystietoa. Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään  tai  määrätään,  olla  erilaajuisia  oppimääriä.  Taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille säädetyn oppimäärän mukaan. 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
     Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
    Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta 20 . 
    Tätä lakia sovelletaan jo ennen sen voimaantuloa sellaisten hakemusten käsittelyyn ja päätöksiin, jotka koskevat 1 päivänä elokuuta 2018 alkavaa 4 a §:ssä tarkoitettua opetusta. 
    Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen erityistä koulutustehtävää koskevan määräyksen voimassaoloaikana aloitetut erityisen koulutustehtävän mukaiset opinnot voidaan suorittaa loppuun lukiolain 24 §:n 1 momentissa säädetyn opiskeluajan puitteissa. 
     Lakiehdotus päättyy 

    Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
    muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 6 §:n 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 7 §:n 1 momentti, 24 §:n 1, 2 ja 7 momentti, 32 §:n 1 momentti ja 50 §:n 2 momentti, 
    sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta sekä 32 §:n 1 momentti laissa 1410/2014, 24 §:n 1 ja 7 momentti laissa 1502/2016, 24 §:n 2 momentti laissa 1045/2013 ja 50 §:n 2 momentti laissa 1486/2016, sekä 
    lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 926/2010, 1410/2014 ja 1486/2016, uusi 1 a kohta ja 24 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1045/2013, 1410/2014, 1486/2016 ja 1502/2016, uusi 11 momentti, sekä lakiin uusi 24 a § seuraavasti: 
    5 § 
    Rahoituksen laskentaperuste 
    Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy: 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    1 a) lukion erityisessä koulutustehtävässä sillä perusteella, mikä on koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteellinen osuus kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista ja erityisen koulutustehtävän lisärahoituksesta;
     
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    6 § 
    Kunnan valtionosuus ja valtionosuuden peruste lukiolaissa tarkoitetussa koulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 
    Kunnalle myönnetään valtionosuutta 5 §:n 1 ja 1 a kohdassa mainittujen toimintojen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta kunnan valtionosuuden perusteesta vähennetään 8 §:n mukaan lasketut kunnan omarahoitusosuudet. 
    Kunnan valtionosuuden perustetta varten lasketaan yhteen: 
    1) kunnan järjestämää lukiokoulutusta ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot sekä 24 a §:ssä tarkoitettu lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitus, joka muodostuu kunnan järjestämän erityisen koulutustehtävän suoritteiden suhteellisena osuutena kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista kerrottuna erityisen koulutustehtävän valtakunnallisella lisärahoituksella; 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    7 § 
    Kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus 
    Kuntayhtymälle ja yksityiselle koulutuksen järjestäjälle myönnetään 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitusta 6 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärien, yksikköhintojen ja erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen mukaisesti laskettu valtionosuuden perustetta vastaava euromäärä. 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    24 § 
    Lukion yksikköhinnat 
    Lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella, joista on ensin vähennetty 1,57 prosenttia lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta varten. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka opiskelevat lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, painotetaan kertoimella 1,21. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärää, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan kertoimella 0,65 lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita. 
    Kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan vähäisen opiskelijamäärän mukaisen tunnusluvun perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Ulkomailla järjestettävän koulutuksen yksikköhinta määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädettyä lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja opetus- ja kulttuuriministeriö asetuksen nojalla määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi erityisestä muusta kuin 24 a §:ssä tarkoitetusta syystä korottaa yksikköhintaa. 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    Jos opiskelija opiskelee aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, yksikköhinta on 65 prosenttia asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita. 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valtionosuusjärjestelmän merkittävien muutosten vaikutuksen tasoittamiseksi korottaa vuoden 2019 yksikköhintoja sellaisen lukiokoulutuksen järjestäjän osalta, jonka lukiokoulutuksen rahoitus 24 a §:n vuoksi pienenee. 
    24 a § 
    Lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitus 
    Lukiokoulutuksen järjestäjille myönnetään lukiolain 4 a §:ssä tarkoitetun erityisen koulutustehtävän sekä valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella erityisen koulutustehtävän lisärahoituksena euromäärä, joka yhteensä vastaa 24 §:n 1 momentissa säädettyä lukiokoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista vähennettyä osuutta muutettuna kyseisen varainhoitovuoden kustannustasoon. Lisärahoitusta ei kuitenkaan makseta sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, joka perii lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettuja maksuja. 
    Koulutuksen järjestäjän suoritteet saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärien ja erityiselle koulutustehtävälle säädettyjen painokertoimien tulot. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjäkohtaisesti korottaa painokertoimia erityiseen koulutustehtävään sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella. Erityisen koulutustehtävän mukaisen toiminnan käynnistyessä ja sitä seuraavana kahtena varainhoitovuotena rahoitus lasketaan arvioidun opiskelijamäärän mukaan. Aloittavan ensimmäisen vuosiluokan arvioitua opiskelijamäärää painotetaan  kertoimella 5/12. Toteutuneen ja arvioidun opiskelijamäärän erotus otetaan huomioon kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden suoritteita laskettaessa. 
    Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestäjän lisärahoituksen laskennassa huomioon otettavien erityisen koulutustehtävän opiskelijoiden enimmäismäärästä lukiolain 3 §:ssä tarkoitetussa luvassa. 
    Edellä 2 momentissa tarkoitetuista painokertoimista säädetään ja niiden korottamisen perusteista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 
    32 § 
    Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnoissa 
    Lukion, ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja ja 24 a §:ssä tarkoitettua lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta korotetaan yksityisen koulutuksen järjestäjän osalta siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista mainitussa koulutusmuodossa. 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    50 § 
    Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
    Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa 1 momentin mukaan myönnetyn rahoituksen, lukuun ottamatta 10 §:n 1 ja 3 momentissa sekä 11 ja 24 a §:ssä tarkoitettua rahoitusta, varainhoitovuoden keskimääräisten opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoitus tarkistetaan kuitenkin enintään määrään, joka on 87,56 prosenttia ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätystä kokonaisopiskelijamäärästä. 
     Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
     Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
    Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta 20 . 
    Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lukiolain 4 a §:n voimaan tullessa voimassa olleen erityistä koulutustehtävää koskevan määräyksen perusteella myöntää vuosina 2019—2020 tämän lain 24 a §:ssä tarkoitettua lisärahoitusta pykälän 1 momentissa mainitun euromäärän rajoissa sellaisten opiskelijoiden perusteella, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen lukiolain 4 a §:n voimaantuloa. 
     Lakiehdotus päättyy 
    Helsingissä 2.5.2017 

    Eduskunnan puolesta

    puhemies
    pääsihteeri