1 luku
Yleiset säännökset
4 §
Luottolaitokseen, rahastoyhtiöön ja vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovellettavat säännökset
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Rahastoyhtiöön, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 6 luvun 1 §:n 2 tai 4 momentissa, 6 b luvun 5 ja 6 §:ssä, 7 luvun 2, 5, 7—9, 12—14 ja 16 §:ssä, 9 luvussa, 10 luvun 1—4, 4 a, 5—7, 15 ja 16 §:ssä, 11, 12 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 26 artiklassa säädetään sijoituspalveluyrityksestä. Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 6 luvun 1 §:n 2 tai 4 momentissa, 6 b luvun 5 ja 6 §:ssä, 7 luvun 2, 5, 7—9, 12—14 ja 16 §:ssä, 9—11 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 26 artiklassa säädetään sijoituspalveluyrityksestä.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
11 §
Euroopan unionin lainsäädäntö, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan pankkiviranomainen
Tässä laissa tarkoitetaan:
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
5) luottolaitosdirektiivillä oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/36/EU;
6) EU:n vakavaraisuusasetuksella luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
11) komission delegoidulla direktiivillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä asiakkaiden rahoitusvälineiden ja varojen suojaamisen, tuotevalvontavelvoitteiden sekä välityspalkkioiden, provisioiden tai muiden rahallisten tai ei-rahallisten etujen tarjoamiseen tai vastaanottamiseen sovellettavien sääntöjen osalta annettua komission delegoitua direktiiviä (EU) 2017/593;
12) sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivillä sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/2034;
13) EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksella sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/2033;
14) kriisinratkaisudirektiivillä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/59/EU;
15) tilintarkastusdirektiivillä tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/43/EY.
12 §
Euroopan unionin tekniset standardit ja delegoidut asetukset
Tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen ohella sijoituspalveluyrityksiä koskevia säännöksiä on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksessa, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivissä tarkoitetuissa Euroopan komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa ja delegoiduissa asetuksissa.
13 §
Sijoituspalveluyritys, ulkomainen sijoituspalveluyritys, ETA-valtio, kolmas maa, ulkomainen ETA-valvontaviranomainen, kolmannen maan valvontaviranomainen, ulkomainen ETA-sijoituspalveluyritys, ulkomainen ETA-luottolaitos, kolmannen maan yritys, sivuliike ja monialan holdingyhtiö
Tässä laissa tarkoitetaan:
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
10) monialan holdingyhtiöllä emoyritystä, joka on muu kuin EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 16 alakohdassa tarkoitettu rahoitusalan holdingyhtiö, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 23 alakohdassa tarkoitettu sijoitusalan holdingyhtiö, luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/87/EY tarkoitettu rahoitusalan sekaholdingyhtiö ja jonka tytäryrityksistä vähintään yksi on sijoituspalveluyritys;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
19 §
Palveluyritys
Tässä laissa palveluyrityksellä tarkoitetaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua oheispalveluyritystä, joka pääasiallisena toimintanaan tuottaa palveluja yhdelle tai usealle sijoituspalveluyritykselle omistamalla, hallitsemalla tai hoitamalla kiinteistöjä tai joka tuottaa tietojenkäsittelyyn liittyviä palveluja taikka muita vastaavia sijoituspalveluyrityksen pääasialliseen liiketoimintaan liittyviä palveluja yhdelle tai usealle sijoituspalveluyritykselle.
20 §
Omistusyhteisö
Tässä laissa omistusyhteisöllä tarkoitetaan:
1) EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 23 alakohdassa tarkoitettua sijoitusalan holdingyhtiötä; ja
2) EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa tarkoitettua rahoitusalan sekaholdingyhtiötä, jonka tytäryrityksistä ainakin yksi on sijoituspalveluyritys.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
21 §
Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukainen konsolidointiryhmä
Tässä laissa luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisella konsolidointiryhmällä tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 16 §:ssä tarkoitettua konsolidointiryhmää.
21 a §
Sijoituspalvelukonsolidointiryhmä
Tässä laissa sijoituspalvelukonsolidointiryhmällä tarkoitetaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 11 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä.
Sijoituspalvelukonsolidointiryhmään sovellettavan konsolidoidun valvonnan soveltamisalasta säädetään EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa.
26 §
Muut määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
16) osakkeenomistajien oikeudet -direktiivillä osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/36/EY;
17) hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivalla välittäjällä EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 150 alakohdassa määriteltyä hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimivaa välittäjää.
6 luku
Sijoituspalvelun tarjoamisen taloudelliset toimintaedellytykset ja talouden vakauden valvonta
1 §
Perustamispääoma
Sellaisen sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman, joka käy kauppaa omaan lukuunsa tai harjoittaa liikkeeseenlaskun takaamista taikka joka tarjoaa organisoidun kaupankäynnin järjestämistä ja käy kauppaa omaan lukuunsa tai sillä on lupa tehdä niin, on oltava vähintään 750 000 euroa.
Sellaisen sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman, jolla ei ole lupaa pitää hallussaan asiakasvaroja ja joka harjoittaa toimeksiantojen välittämistä, toimeksiantojen toteuttamista, omaisuudenhoitoa, sijoitusneuvontaa tai liikkeeseenlaskun järjestämistä on oltava vähintään 75 000 euroa.
Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman on oltava vähintään 150 000 euroa.
Sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman tulee muodostua yhdestä tai useammasta pääomaerästä, joista säädetään EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 9 artiklassa. Edellä 1, 2 ja 4 momentissa tarkoitettuun perustamispääomaan luettavan osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä ja perustamispääoman on täytettävä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 9 artiklan mukaiset vaatimukset.
2 a §
Sisäisen pääoman riittävyyden ja maksuvalmiuden arviointi
Sijoituspalveluyritysten vähimmäispääomavaatimuksista säädetään tarkemmin EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa. Sijoituspalveluyrityksellä, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, on oltava hyvin perustellut, tehokkaat ja kattavat järjestelyt, strategiat ja menettelytavat, joiden avulla se arvioi, seuraa ja ylläpitää tarvittavan sisäisen pääoman ja likvidien varojen määrää, laatua ja jakautumista tasolla, joka riittää kattamaan senluonteiset ja -tasoiset riskit, joita sijoituspalveluyritys voi aiheuttaa toisille ja joita siihen itseensä kohdistuu tai saattaa kohdistua.
Sijoituspalveluyrityksen on arvioitava säännöllisesti 1 momentissa tarkoitettuja järjestelyjä, strategioita ja menettelytapoja, jotta ne pysyvät sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden kattavina ja oikeasuhteisina.
Finanssivalvonta voi vaatia tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten soveltamista myös 1 momentissa tarkoitettuun pieneen sijoituspalveluyritykseen asianmukaiseksi katsomassaan määrin.
Jos sijoituspalveluyrityksen emoyhtiö on sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, se tulee sisällyttää konsernin pääomavaatimuksen valvontaan.
2 b §
EU:n vakavaraisuusasetuksen vaatimusten soveltaminen eräisiin sijoituspalveluyrityksiin
Jos sijoituspalveluyritys täyttää EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 1 artiklan 2 tai 5 kohdassa säädetyt edellytykset, sovelletaan tämän lain 6 b luvun 1 a, 1 b, 2 a, 2 b, 2 c ja 7—13 §:ssä sekä 6 c luvussa säädettyjen vaatimusten sijaan EU:n vakavaraisuusasetuksen ja luottolaitostoiminnasta annetun lain vaatimuksia siten, kuin 4 momentissa säädetään.
Finanssivalvonta voi päättää, että EU:n vakavaraisuusasetuksen vaatimuksia sovelletaan sellaiseen sijoituspalveluyritykseen, joka harjoittaa 1 luvun 15 §:n 3 tai 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja jonka konsolidoitujen varojen kokonaisarvo kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta keskiarvona laskettuna on vähintään 5 miljardia euroa, jos:
1) sijoituspalveluyritys harjoittaa edellä mainittuja toimintoja sellaisessa laajuudessa, että sijoituspalveluyrityksen maksukyvyttömyys tai taloudelliset vaikeudet voisivat aiheuttaa järjestelmäriskin;
2) sijoituspalveluyritys on 7 a luvun 4 §:ssä tarkoitettu määritysosapuoli; tai
3) Finanssivalvonta katsoo sen olevan perusteltua, kun otetaan huomioon kyseisen sijoituspalveluyrityksen toiminnan koko, luonne, laajuus ja monimuotoisuus ja:a) sijoituspalveluyrityksen merkitys Euroopan unionin tai Suomen talouden kannalta;
b) sijoituspalveluyrityksen rajat ylittävän toiminnan merkitys; sekä
c) sijoituspalveluyrityksen sidokset rahoitusjärjestelmään.
Mitä 2 momentissa säädetään, ei sovelleta hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin, sijoitusrahastodirektiivin taikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaista yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin eikä vakuutusten tarjoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 mukaista toimintaa harjoittaviin vakuutusyrityksiin.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan, mitä luottolaitoksen vakavaraisuudesta ja valvonnasta luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvussa, 5 luvun 14 ja 15 §:ssä sekä 7, 8, 9, 10, 11 ja 20—22 luvussa sekä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava sijoituspalveluyritykselle välittömästi, jos se päättää kumota 2 momentin mukaisesti tekemänsä päätöksen. Finanssivalvonnan 2 momentin mukaisesti tekemä päätös lakkaa myös, jos sijoituspalveluyritys ei enää täytä kyseisessä kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta laskettuna.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan pankkiviranomaiselle viipymättä 2 ja 5 momentin mukaisesti tehdyistä päätöksistä.
2 c §
Luottolaitosten elvytyssuunnitelmia ja rahoitustukea koskevien lukujen soveltaminen eräisiin sijoituspalveluyrityksiin
Sijoituspalveluyritykseen, joka harjoittaa 1 luvun 15 §:n 3 tai 6 kohdassa määriteltyä sijoituspalvelua, sovelletaan lisäksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 a ja 9 a lukua.
6 b luku
Hallinto- ja ohjausjärjestelmät, avoimuus, riskien hallinta ja palkitseminen
1 a §
Sijoituspalveluyrityksen sisäiset hallinto- ja ohjausjärjestelmät
Sijoituspalveluyrityksellä on oltava sen liiketoimintamalliin ja toimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen suhteutetut asianmukaiset ja luotettavat hallinto- ja ohjausjärjestelmät. Näihin kuuluvat:
1) selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja johdonmukaisesti;
2) tehokkaat riskienhallinnan raportointiprosessit;
3) riittävät sisäisen valvonnan, hallinnon ja laskennan prosessit;
4) palkitsemisjärjestelmät ja -käytännöt, jotka ovat yhdenmukaisia hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä.
Palkitsemisjärjestelmien ja -käytäntöjen on oltava sukupuolineutraaleja.
1 b §
Hallinto- ja ohjausjärjestelmien soveltaminen pieniin ja ilman sidossuhteita oleviin sijoituspalveluyrityksiin
Mitä 1 a ja 2 a §:ssä, 2 b §:n 1 momentin 2 kohdassa, 2 b §:n 2—8 momentissa ja 7—11 §:ssä sekä 6 c luvun 1 §:ssä säädetään, ei sovelleta EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävään pieneen ja ilman sidossuhteita olevaan sijoituspalveluyritykseen.
Jos sijoituspalveluyritys, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, myöhemmin täyttää kyseiset edellytykset, lakkaa 1 momentissa mainittujen lainkohtien soveltaminen sijoituspalveluyritykseen kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona kyseiset edellytykset täyttyivät. Lakkaamisen edellytyksenä on, että sijoituspalveluyritys on ilmoittanut tilanteesta Finanssivalvonnalle ja että edellytykset ovat täyttyneet koko kuuden kuukauden ajan.
Sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vastaavasti, mikäli se toteaa, ettei se enää täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja sen on noudatettava 1 momentissa lueteltuja lainkohtia 12 kuukauden kuluessa kyseisen havainnon tekemispäivästä.
Sijoituspalveluyrityksen on sovellettava 9 §:n säännöksiä kuitenkin palkkioihin, jotka perustuvat palveluun tai työsuoritukseen sitä tilikautta seuraavana tilikautena, jona 3 momentissa säädetyn mukaisesti todettiin edellytysten täyttymisen lakkaaminen.
Mikäli sijoituspalveluyritykseen sovelletaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 8 artiklaa ryhmän pääomavaatimuksesta tai 7 artiklan mukaista varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia, on sijoituspalveluyrityksen kuitenkin täytettävä 1 momentissa lueteltujen lainkohtien vaatimukset itsenäisesti ja 7 artiklaa sovellettaessa myös konsolidoidusti.
2 §
Sijoituspalveluyrityksen hallituksen tehtävät
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Sen lisäksi, mitä 1 a §:ssä säädetään hallinto- ja ohjausjärjestelmistä, sijoituspalveluyrityksen hallituksen on määriteltävä ja hyväksyttävä:
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
2 a §
Hallituksen rooli riskienhallinnassa
Sijoituspalveluyrityksen hallituksen on hyväksyttävä ja arvioitava säännöllisesti strategiat ja periaatteet, joita sovelletaan sijoituspalveluyrityksen riskinottohaluun ja sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien tai mahdollisesti kohdistuvien riskien hallintaan, valvontaan ja vähentämiseen, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen makrotaloudellinen toimintaympäristö ja suhdannevaihe.
Hallituksen jäsenten on käytettävä riittävästi aikaa varmistaakseen että 1 momentissa tarkoitetut asiat otetaan huomioon ja että hallitus osoittaa riittävästi resursseja kaikkien sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi.
Sijoituspalveluyritykseen on luotava raportointisuhteet, joissa hallitukselle raportoidaan kaikista olennaisista riskeistä ja riskienhallintapolitiikoista sekä niiden mahdollisista muutoksista.
Sijoituspalveluyritykseen, joka ei täytä 10 §:n 8 momentin 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on perustettava hallituksen riskivaliokunta. Riskivaliokunta koostuu sellaisista johdon jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisissa tehtävissä asianomaisessa sijoituspalveluyrityksessä.
Riskivaliokunnan jäsenillä on oltava riittävät tiedot, taidot ja asiantuntemus, jotta he voivat ymmärtää sijoituspalveluyrityksen riskistrategian ja riskinottohalun sekä hallita ja valvoa niitä. Heidän on varmistettava, että riskivaliokunta antaa hallitukselle neuvoja sijoituspalveluyrityksen senhetkisestä ja tulevasta kokonaisriskinottohalusta ja -strategiasta ja avustaa hallitusta sen valvoessa, että toimiva johto panee tämän strategian täytäntöön. Kokonaisvastuu sijoituspalveluyrityksen riskistrategioista ja -politiikoista säilyy hallituksella.
Sijoituspalveluyrityksen hallituksen ja mahdollisen riskivaliokunnan on huolehdittava siitä, että ne saavat tietoa riskeistä, joille sijoituspalveluyritys altistuu tai voi altistua.
2 b §
Riskien hallinta
Sijoituspalveluyrityksen on otettava käyttöön tehokkaat strategiat, toimintatavat, prosessit ja järjestelmät, joilla tunnistetaan, mitataan, hallitaan ja valvotaan seuraavia riskitekijöitä ja niiden vaikutuksia:
1) asiakkaisiin kohdistuvan riskin merkittävät aiheuttajat ja vaikutukset sekä merkittävät vaikutukset omiin varoihin;
2) markkinoihin kohdistuvan riskin merkittävät aiheuttajat ja vaikutukset omiin varoihin;
3) sijoituspalveluyritykseen kohdistuvan riskin merkittävät aiheuttajat ja vaikutukset, erityisesti ne, jotka voivat vähentää käytettävissä olevin omien varojen määrää;
4) maksuvalmiusriski tarkoituksenmukaisella aikajänteellä, myös päivänsisäisesti, sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyrityksellä on riittävästi likvidejä varoja, jotta voidaan muun muassa puuttua 1—3 kohdassa tarkoitettujen riskien merkittäviin aiheuttajiin.
Strategioiden, toimintatapojen, prosessien ja järjestelmien on oltava oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen monimuotoisuuteen, riskiprofiiliin ja toiminnan laajuuteen sekä johdon vahvistamaan riskien sietorajaan, ja niissä on otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen merkitys järjestelmän kannalta jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa se harjoittaa liiketoimintaa.
Edellä 1 momentin 1 kohtaa ja 2 momenttia sovellettaessa on otettava huomioon 9 luvun säännökset asiakasvarojen pitämisestä erillään.
Edellä 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa sijoituspalveluyrityksen on pidettävä ammatillista vastuuvakuutusta tehokkaana riskienhallintavälineenä.
Sijoituspalveluyritykseen itseensä kohdistuvan riskin merkittäviä aiheuttajia ovat edellä 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa tilanteen mukaan varojen kirjanpitoarvon merkittävät muutokset, mukaan luettuina saamiset sidonnaisasiamiehiltä, asiakkaiden tai vastapuolten maksukyvyttömyys, positiot rahoitusvälineissä, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet sekä velvoitteet etuusperusteisille eläkejärjestelmille.
Sijoituspalveluyrityksen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota omiin varoihin kohdistuviin merkittäviin vaikutuksiin, jos tällaisia riskejä ei kateta asianmukaisesti EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 11 artiklan mukaisesti lasketuissa omien varojen vaatimuksissa.
Sijoituspalveluyrityksen on otettava huomioon asianmukaisesti liiketoimintamalliensa ja strategioidensa vaatimuksiin soveltuvat toimintojen lopettamiseen tarvittavat resurssit. Varattujen resurssien tulee olla riittävät sekä ajallisesti että omien varojen ja maksuvalmiuden säilymisen kannalta koko palvelun tarjoamisen hallitun lopettamisen ajan.
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen riskien hallinnasta.
2 c §
Sijoituspalveluyrityksen ja monialan holdingyhtiön sisäisten liiketoimien valvonta
Sijoituspalveluyrityksellä on oltava riittävät riskienhallintaprosessit ja sisäisen valvonnan menetelmät, joilla se voi yksilöidä, mitata ja valvoa sijoituspalveluyrityksen ja sen emoyrityksenä toimivan monialan holdingyhtiön sekä sijoituspalveluyrityksen ja emoyrityksen tytäryhtiöiden välisiä liiketoimia.
Finanssivalvonta voi antaa määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen liiketoimien ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle.
3 §
Sijoituspalveluyrityksen toimintaa tosiasiallisesti johtavien henkilöiden vähimmäismäärä
Sijoituspalveluyrityksen toimintaa tulee tosiasiallisesti johtaa vähintään kaksi 1 a, 1 b ja 4 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävää henkilöä.
7 §
Palkitsemisjärjestelmät ja noudatettavat periaatteet
Sijoituspalveluyrityksen on laatiessaan ja soveltaessaan henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä noudatettava tässä pykälässä lueteltuja periaatteita. Sijoituspalveluyrityksen hallituksen on hyväksyttävä ja säännöllisesti arvioitava palkitsemisjärjestelmä ja vastattava sen täytäntöönpanon valvonnasta. Sijoituspalveluyrityksen riippumattoman valvontatoiminnon on vähintään kerran vuodessa tarkastettava palkitsemisjärjestelmän täytäntöönpano keskitetysti, riippumattomasti ja sisäisesti.
Tässä pykälässä tarkoitettuja henkilöstöryhmiä ovat toimiva johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat henkilöt, valvontatoiminnoissa työskentelevät henkilöt sekä kaikki sellaiset henkilöstön jäsenet, joiden palkitsemisen kokonaismäärä on vähintään yhtä suuri kuin toimivan johdon tai riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien henkilöiden pienimmän palkitsemisen määrä ja joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin. Palkitsemisjärjestelmän tulee olla:
1) selkeästi dokumentoitu ja oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen kokoon, sisäiseen organisaatioon ja luonteeseen sekä sen toiminnan laajuuteen ja monimuotoisuuteen;
2) sukupuolineutraali;
3) yhdenmukainen hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistää sitä;
4) yhdenmukainen sijoituspalveluyrityksen liiketoimintastrategian ja tavoitteiden kanssa, ja siinä on otettava lisäksi huomioon tehtyjen sijoituspäätösten pitkän aikavälin vaikutukset.
Palkitsemisjärjestelmään tulee sisältyä toimia, joilla vältetään eturistiriidat, kannustetaan vastuulliseen liiketoimintaan ja edistetään riskitietoisuutta ja varovaisuutta riskinotossa. Sisäisessä valvonnassa työskentelevien henkilöiden on oltava riippumattomia valvonnassaan olevista liiketoimintayksiköistä, heillä tulee olla asianmukainen toimivalta ja heidän palkitsemisensa tulee perustua heidän tehtäviinsä liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen riippumatta siitä, millainen on heidän valvonnassaan olevien liiketoiminta-alueiden tulos.
Sijoituspalveluyrityksen hallituksen palkitsemisvaliokunta tai, jos palkitsemisvaliokuntaa ei ole perustettu, hallitus valvoo riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavien ylimpien toimihenkilöiden palkitsemista suoraan. Palkitsemisjärjestelmässä tulee selvästi erottaa, ottaen huomioon kansalliset palkan määräytymissäännöt, seuraavat perusteet:
1) palkitsemisen kiinteä perusmäärä (kiinteä palkkio), jossa ensisijaisesti otetaan huomioon merkityksellinen työkokemus ja organisaatiovastuu sellaisina kuin ne vahvistetaan työntekijän toimenkuvassa osana työsuhteen ehtoja;
2) palkitsemisen muuttuva osa (muuttuva palkkio), jossa otetaan huomioon työntekijän kestävä ja riskien kannalta tarkoituksenmukainen suoritus sekä työntekijän toimenkuvassa vaadittujen tavoitteiden ylittyminen.
Riittävän suuri osuus palkitsemisen kokonaismäärästä tulee säilyttää kiinteänä, jotta pystytään noudattamaan täysin joustavaa muuttuvan palkitsemisen politiikkaa, jonka mukaisesti palkkio voidaan myös jättää maksamatta. Sijoituspalveluyrityksen on määriteltävä palkitsemisjärjestelmiensä kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien asianmukaiset suhteet ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan ja siihen liittyvät riskit sekä 2 momentissa tarkoitettujen eri henkilöstöryhmien vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin.
Sijoituspalveluyrityksen on palkitsemisjärjestelmää laatiessaan varmistettava, että tässä pykälässä luetellut periaatteet tulevat sovelletuksi oikeasuhteisesti sen kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.
8 §
Palkitseminen poikkeuksellista julkista rahoitustukea saavissa sijoituspalveluyrityksissä
Jos sijoituspalveluyritys saa poikkeuksellista julkista rahoitustukea, siten kuin on määritelty luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 24 kohdassa, se ei saa maksaa muuttuvia palkkioita johdon jäsenille. Jos muuttuvien palkkioiden maksaminen muulle henkilölle kuin johdon jäsenelle olisi ristiriidassa sijoituspalveluyrityksen terveen ja vahvan pääomapohjan säilyttämisen ja poikkeuksellisen julkisen rahoitustuen nopean takaisinmaksamisen kanssa, sijoituspalveluyritys saa maksaa muuttuvina palkkioina koko henkilöstölle enintään määrän, joka vastaa määrättyä osuutta sijoituspalveluyrityksen nettotuotoista. Enimmäisosuudesta päättää sijoituspalveluyrityksen hallituksen ehdotuksesta valtiovarainministeriö tilikaudeksi kerrallaan sijoituspalveluyrityksen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella.
9 §
Muuttuva palkkio
Maksaessaan muuttuvia palkkioita 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille, sijoituspalveluyrityksen tulee täyttää seuraavat edellytykset vastaavasti kuin säädetään 7 §:n 6 momentissa:
1) jos muuttuva palkkio perustuu työsuoritukseen, sen kokonaismäärän on perustuttava kokonaisarvioon asianomaisen henkilön ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta ja sijoituspalveluyrityksen kokonaistuloksesta;
2) yksittäistä työsuoritusta arvioitaessa on otettava huomioon taloudelliset ja muut perusteet;
3) 1 kohdassa tarkoitetun työsuorituksen arvioinnin on perustuttava monivuotiseen ajanjaksoon, ja siinä on otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan perussykli ja sen liiketoimintariskit;
4) muuttuva palkkio ei saa vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen kykyyn varmistaa terve pääomapohja;
5) muuttuvaa palkkiota ei saa taata muille kuin uusille henkilöstön jäsenille ja heillekin vain heidän ensimmäisenä työskentelyvuotenaan ja kun sijoituspalveluyrityksellä on vahva pääomapohja;
6) työsopimuksen ennenaikaiseen päättymiseen liittyvät maksut perustuvat henkilön pitkän aikavälin tulokseen eikä niillä saa palkita epäonnistumista tai väärinkäytöstä;
7) palkitsemispaketit, jotka liittyvät korvauksiin tai ulosostoihin aiemmista työsopimuksista, ovat sijoituspalveluyrityksen pitkän aikavälin etujen mukaista;
8) suoritusarvioinnissa, jota käytetään muuttuvien palkkioiden määrän laskemisen perustana, otetaan huomioon kaiken tyyppiset nykyiset ja tulevat riskit ja pääomakustannukset sekä maksuvalmius, joita edellytetään EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa;
9) muuttuvien palkkioiden jakautumisessa sijoituspalveluyrityksen sisällä otetaan myös huomioon kaiken tyyppiset nykyiset ja tulevat riskit;
10) lisäeläke-etuuksien on oltava sopusoinnussa sijoituspalveluyrityksen liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja pitkän aikavälin etujen kanssa.
10 §
Muuttuvan palkkion maksaminen muuna kuin rahana ja maksun lykkääminen
Vähintään puolet määritellystä muuttuvasta palkkiosta on maksettava muuna kuin käteissuorituksena. Suoritus voi muodostua seuraavista instrumenteistä:
1) osakkeet tai vastaavat omistusosuudet kyseisen sijoituspalveluyrityksen oikeudellisen rakenteen mukaan;
2) osakesidonnaiset välineet tai vastaavat muut kuin käteisinstrumentit kyseisen sijoituspalveluyrityksen oikeudellisen rakenteen mukaan;
3) ensisijaisen lisäpääoman instrumentit tai toissijaisen pääoman instrumentit tai muut instrumentit, jotka voidaan muuttaa täysin ydinpääoman instrumenteiksi tai joiden pääoman määrän kirjanpitoarvoa voidaan alentaa ja joissa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon kyseisen sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuus toimintaa jatkavana yksikkönä:
4) muut maksuvälineet kuin käteisinstrumentit, jotka kuvaavat hoidettujen salkkujen välineitä.
Mikäli sijoituspalveluyritys ei laske liikkeeseen mitään 1 momentissa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, Finanssivalvonta voi hyväksyä samojen tavoitteiden mukaisten vaihtoehtoisten järjestelyjen käytön.
Vähintään 40 prosenttia muuttuvasta palkkiosta on lykättävä kolmesta viiteen vuoden ajalle tapauksen mukaan riippuen sijoituspalveluyrityksen liiketoimintasyklistä, sen liiketoiminnan luonteesta, sen riskeistä ja kyseisen henkilön tehtävistä, paitsi silloin, jos muuttuva palkkio on erityisen suuri, jolloin myöhemmin maksettavaksi lykättävä määrä on vähintään 60 prosenttia. Oikeus saada muuttuva palkkio portaittain syntyy suhteessa lykkäysajan kulumiseen.
Muuttuvan palkkion määrä voidaan supistaa osittain tai kokonaan, jos sijoituspalveluyrityksen taloudellinen tulos on heikko tai tappiollinen ja myös käyttäen riskiperusteista alennusta. Maksettu muuttuva palkkio voidaan periä takaisin, jos sijoituspalveluyrityksen asettamat erityisesti seuraavat edellytykset täyttyvät:
1) kyseinen henkilö on osallistunut tai on ollut vastuussa menettelystä, josta on koitunut merkittäviä tappioita sijoituspalveluyritykselle;
2) kyseistä henkilöä ei enää pidetä soveliaana ja luotettavana.
Sovellettaessa 9 §:n vaatimuksia sijoituspalveluyritysten on varmistettava, että:
1) 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät käytä henkilökohtaisia suojausstrategioita tai palkitsemiseen ja vahinkovastuuseen liittyvää vakuuttamista 9 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden heikentämiseksi;
2) muuttuvaa palkkiota ei makseta rahoitusjärjestelyin tai menetelmin, jotka helpottavat laista tai EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimusasetuksesta johtuvien velvoitteiden noudattamatta jättämistä.
Sovellettaessa 1 momenttia, siinä tarkoitettuihin välineisiin on sovellettava asianmukaista yhtiössä säilytettävää voittoa koskevaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on saada yksityishenkilön kannustimet vastaamaan sijoituspalveluyrityksen, sen velkojien ja asiakkaiden pitkän aikavälin etuja. Finanssivalvonta voi tarvittaessa asettaa näiden välineiden tyyppiä ja rakennetta koskevia rajoituksia tai kieltää tiettyjen muuttuvien palkkioiden välineiden käytön.
Sovellettaessa 9 §:n 10 kohtaa, jos työntekijä lähtee sijoituspalveluyrityksen palveluksesta ennen eläkeikää, sijoituspalveluyrityksen on pidätettävä lisäeläke-etuudet viiden vuoden ajan 1 momentissa tarkoitettuina rahoitusvälineinä. Jos työntekijä saavuttaa eläkeiän ja siirtyy eläkkeelle, lisäeläke-etuudet on maksettava työntekijälle 1 momentissa tarkoitettuina rahoitusvälineinä, edellyttäen että työntekijä säilyttää etuuksia sijoituspalveluyrityksessä viiden vuoden ajan.
Edellä 1, 3 ja 7 momenttia ei sovelleta kuitenkaan:
1) sijoituspalveluyritykseen, jonka taseeseen kuuluvien ja taseen ulkopuolisten varojen arvo on keskimäärin enintään 100 miljoonaa euroa kyseistä tilikautta edeltävällä neljän vuoden jaksolla;
2) henkilöön, jonka muuttuva palkkio on enintään 50 000 euroa, eikä palkkio vastaa yli neljännestä kyseisen henkilön vuotuisesta kokonaispalkasta.
11 §
Palkitsemisvaliokunta
Sijoituspalveluyrityksellä, joka ei täytä 10 §:n 8 momentin 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on oltava hallituksen palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunnan on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen, ja sen on pätevästi ja itsenäisesti arvioitava palkitsemisjärjestelmää ja -käytäntöjä sekä riskienhallintaa ja pääomien ja maksuvalmiuden hoitoa varten luotuja kannustimia. Jos sijoituspalveluyritys kuuluu konsolidointiryhmään, on vain sen emoyrityksellä oltava palkitsemisvaliokunta.
Palkitsemisvaliokunta vastaa palkitsemista koskevien päätösten valmistelusta, mukaan luettuina ne johdon tekemät päätökset, joilla on vaikutuksia kyseisen yrityksen riskeihin ja niiden hallintaan. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan sekä jäsenten on oltava sellaisia johdon jäseniä, jotka eivät vastaa sijoituspalveluyrityksen päivittäisestä johtamisesta. Jos hallituksen jäseninä on henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa (725/1990) tarkoitettuja henkilöstön edustajia, vähintään yksi heistä on nimettävä palkitsemisvaliokunnan jäseneksi.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuja päätöksiä valmistellessaan palkitsemisvaliokunnan on otettava huomioon yleinen etu sekä sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajien, sijoittajien ja muiden sidosryhmien pitkän aikavälin edut.
12 §
Maakohtainen raportointi
Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava vuosittain seuraavat tiedot muussa kuin kotijäsenvaltiossaan sijaitsevasta sivuliikkeestä tai tytäryrityksestä, joka täyttää EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa säädetyn rahoituslaitoksen määritelmän:
1) kaikkien tytäryritysten ja sivuliikkeiden nimi, toiminnan luonne ja sijainti;
2) liikevaihto;
3) palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana;
4) tulos ennen veroja;
5) verot tuloksesta;
6) saatu valtiontuki.
Edellä 1 momentissa mainitut tilintarkastusdirektiivin mukaisesti tilintarkastetut tiedot tulee liittää, mikäli mahdollista, sijoituspalveluyrityksen vuositilinpäätöksiin tai konsolidoituihin tilinpäätöksiin.
13 §
Rikkomuksista ilmoittaminen
Sijoituspalveluyrityksellä on oltava menettelytavat, joita noudattamalla sijoituspalveluyrityksen palveluksessa olevat voivat ilmoittaa sijoituspalveluyrityksen sisällä riippumattoman kanavan kautta finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta. Ilmoitusmenettelyn tulee sisältää asianmukaiset ja riittävät toimenpiteet, joilla järjestetään ilmoitusten asianmukainen käsittely sekä suojataan ilmoituksen tekijää ja turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilötietojen suoja. Ilmoitusmenettelyn tulee lisäksi sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä.
Sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevat tarpeelliset tiedot. Tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla ilmoituksen kohteena olevalla rekisteröidyllä ei ole luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus, 15 artiklan mukaista oikeutta saada pääsyä sellaisiin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin, joiden antaminen voisi haitata epäiltyjen rikkomisten selvittämistä.
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä ja niiden käsittelystä sijoituspalveluyrityksessä.
6 c luku
Taloudellisen aseman valvonta ja vakavaraisuuden arviointiprosessi
1 §
Palkitsemisjärjestelmän valvonta
Finanssivalvonnan on kerättävä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 51 artiklan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan mukaisesti julkistetut tiedot sekä sijoituspalveluyritysten sukupuolten palkkaeroista toimittamat tiedot ja käytettävä niitä palkitsemisjärjestelmien kehityssuuntien ja käytäntöjen vertailemiseen. Finanssivalvonnan on toimitettava kerätyt tiedot Euroopan pankkiviranomaiselle.
Sijoituspalveluyrityksen on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedot sen luonnollisten henkilöiden määrästä, joiden palkkiot ovat miljoona euroa tai enemmän tilikautta kohden, mukaan lukien tiedot näiden henkilöiden tehtävien kuvauksesta, liiketoiminta-alueesta sekä palkan, tulospalkkioiden, pitkän aikavälin palkkioiden ja eläkemaksujen keskeisistä perusteista. Tiedot on toimitettava miljoonan euron palkkaryhmittäin.
Sijoituspalveluyrityksen on toimitettava Finanssivalvonnan pyynnöstä tieto kunkin johdon tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonaismäärästä.
Finanssivalvonnan on toimitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot Euroopan pankkiviranomaiselle, joka julkaisee ne kotijäsenvaltioiden osalta koostetusti käyttäen yhteistä raportointikanavaa. Euroopan pankkiviranomainen voi kuultuaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista laatia ohjeita helpottamaan täytäntöönpanoa ja varmistamaan kerättyjen tietojen yhdenmukaisuuden.
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle.
2 §
Vakavaraisuuden arviointi
Finanssivalvonnan on, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen koko, riskiprofiili ja liiketoimintamalli, tarkasteltava sijoituspalveluyrityksen käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja ja arvioitava tarpeen mukaan seuraavat seikat sijoituspalveluyrityksen riskien hyvän hallinnan ja kattamisen varmistamiseksi:
1) 6 b luvun 2 a §:ssä tarkoitetut riskit;
2) sijoituspalveluyrityksen vastuiden maantieteellinen sijaintipaikka;
3) sijoituspalveluyrityksen liiketoimintamalli;
4) järjestelmäriskien arviointi ottaen huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 23 artiklan mukainen järjestelmäriskin tunnistaminen ja mittaaminen ja Euroopan järjestelmäriskikomitean antamat suositukset;
5) sijoituspalveluyrityksen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen kohdistuvat riskit yritysten prosessien, tietojen ja varojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamiseksi;
6) kohdistuuko sijoituspalveluyritykseen kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvä korkoriski;
7) sijoituspalveluyrityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmät sekä johdon jäsenten kyky hoitaa tehtäviään.
Finanssivalvonnan on 1 momentissa tarkoitettua arviota tehdessään otettava huomioon, onko sijoituspalveluyrityksellä ammatillinen vastuuvakuutus. Finanssivalvonnan on päätettävä 1 momentin mukaisen arvioinnin toteuttamistiheys ja perusteellisuus ja sovellettava siinä suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan suuruus, luonne, laajuus ja monimuotoisuus sekä tarvittaessa sen merkitys koko rahoitusjärjestelmälle.
Finanssivalvonnan on tapauskohtaisesti päätettävä arvioinnin tekemisestä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävälle pienelle ja ilman sidossuhteita olevalle sijoituspalveluyritykselle, jos Finanssivalvonta katsoo sen olevan tarpeen sijoituspalveluyrityksen toiminnan suuruuden, luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi.
Edellä 2 momentin tekijöiden arvioinnissa Finanssivalvonnan tulee ottaa huomioon mitä asiakkaan varojen erillään pidosta säädetään tämän lain 9 luvussa.
Finanssivalvonnan on 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua arviointia tehdessään saatava tutustua sijoituspalveluyrityksen johdon ja sen valiokuntien kokousten esityslistoihin, pöytäkirjoihin ja liiteasiakirjoihin sekä johdon toiminnan sisäisen ja ulkoisen arvioinnin tuloksiin.
3 §
Sisäisten mallien käytön jatkuva valvonta
Finanssivalvonnan on jatkuvasti seurattava ja vähintään joka kolmas vuosi tarkastettava, täyttävätkö sijoituspalveluyritykset EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 22 artiklassa tarkoitetut sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan edellytykset. Finanssivalvonnan on erityisesti otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan muutokset ja kyseisten mallien soveltaminen uusiin tuotteisiin sekä tarkasteltava ja arvioitava sitä, soveltaako sijoituspalveluyritys kehittyneitä ja ajan tasalla olevia tekniikoita ja käytäntöjä näissä sisäisissä malleissaan.
Finanssivalvonnan on varmistettava, että olennaiset puutteet, joita havaitaan riskien kattamisessa sijoituspalveluyrityksen sisäisillä malleilla, korjataan, tai toteutettava toimia puutteiden vaikutusten lieventämiseksi esimerkiksi määräämällä pääomavaatimuksen korotuksia tai korottamalla kertoimia.
Jos markkinaan kohdistuvan riskin sisäisten mallien tapauksessa useat EU:n vakavaraisuusasetuksen 366 artiklassa tarkoitetut ylitykset osoittavat, että sisäiset mallit eivät ole tai eivät enää ole tarkkoja, Finanssivalvonnan on peruutettava lupa sisäisten mallien käyttöön tai toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sisäisiä malleja parannetaan viipymättä ja asetetussa määräajassa.
Jos sijoituspalveluyritys, jolle on myönnetty lupa käyttää sisäisiä malleja, ei enää täytä kyseisten sisäisten mallien soveltamista koskevia vaatimuksia, Finanssivalvonnan on vaadittava sijoituspalveluyritystä joko osoittamaan, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, tai vaadittava vaatimusten täyttämistä koskevan suunnitelman ja määräajan esittämistä. Finanssivalvonnan on vaadittava parannuksia esitettyyn suunnitelmaan, jos on epätodennäköistä, että sen tuloksena on täydellinen vaatimustenmukaisuus tai jos määräaika ei ole asianmukainen.
Jos on epätodennäköistä, että sijoituspalveluyritys noudattaa vaatimuksia asetetussa määräajassa, tai jos sijoituspalveluyritys ei ole tyydyttävällä tavalla osoittanut, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, Finanssivalvonnan on peruttava lupa käyttää sisäisiä malleja tai rajoitettava sen koskemaan sellaisia osa-alueita, joilla vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa asianmukaisessa määräajassa.
4 §
Valvontatoimenpiteet
Finanssivalvonnan on edellytettävä sijoituspalveluyrityksen ryhtyvän toimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa seuraavissa tilanteissa:
1) sijoituspalveluyritys ei täytä sille 6 luvun 1, 2 a tai 2 b §:ssä taikka 6 b luvun 1 a, 2 a, 2 b tai 7—11 §:ssä säädettyjä taikka tästä luvusta tai EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksesta aiheutuvia vaatimuksia;
2) Finanssivalvonnalla on näyttöä siitä, että sijoituspalveluyritys ei todennäköisesti noudata 6 luvun 1, 2 a tai 2 b §:ssä taikka 6 b luvun 1 a, 2 a, 2 b tai 7—11 §:n taikka tämän luvun tai EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen säännöksiä seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.
5 §
Valvontavaltuudet
Finanssivalvonta voi 2 §:n, 3 §:n 4 ja 5 momentin sekä 4 §:n säännöksiä sovellettaessa:
1) vaatia, että sijoituspalveluyrityksen on lisättävä omia varoja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 11 artiklassa säädetyn lisäksi tämän luvun 6 §:ssä säädettyjen vaatimusten mukaisesti tai että vaadittujen omien varojen ja likvidien varojen määrä mukautetaan sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan olennaisten muutosten yhteydessä;
2) vaatia tehostamaan 6 luvun 2 a §:n ja 6 b luvun 1 a §:n mukaisesti käyttöön otettuja järjestelyjä, prosesseja, mekanismeja ja strategioita;
3) vaatia sijoituspalveluyritystä esittämään vuoden kuluessa suunnitelma 6 luvun, 6 b luvun 1 a, 1 b, 2 a—2 c ja 7—11 §:ssä säädettyjen ja tämän luvun ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksesta seuraavien valvontavaatimusten noudattamisen palauttamiseksi sekä asettaa määräaika sen täytäntöönpanolle ja vaatia parannuksia suunnitelmaan sen soveltamisalan ja aikataulun osalta;
4) vaatia sijoituspalveluyritystä soveltamaan erityistä politiikkaa varausten tekemiseksi tai erityistä varojen käsittelyä omien varojen vaatimusten osalta;
5) rajoittaa tai supistaa sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaa, toimintoja tai verkostoa tai kehottaa sijoituspalveluyritystä päättämään sellainen toiminta, josta aiheutuu liian suuria riskejä sijoituspalveluyrityksen taloudelliselle vakaudelle;
6) vaatia sijoituspalveluyritystä vähentämään sen toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin, myös ulkoistettuihin toimintoihin, sisältyvää riskiä;
7) vaatia sijoituspalveluyritystä rajoittamaan muuttuvan palkkion määrän tietyksi prosenttiosuudeksi nettotuloista, jos palkkion määrä on ristiriidassa terveen pääomapohjan säilyttämisen kanssa;
8) vaatia sijoituspalveluyritystä käyttämään nettovoittoja omien varojen vahvistamiseen;
9) rajoittaa sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajille, jäsenille tai ensisijaisen lisäpääoman instrumenttien haltijoille tapahtuvaa voitonjakoa tai koronmaksua tai kieltää se edellyttäen, että kieltoa ei voida katsoa sijoituspalveluyrityksen maksulaiminlyönniksi;
10) asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä laissa tai EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa säädetään, mukaan luettuna pääoma- ja maksuvalmiuspositioita koskeva raportointi;
11) asettaa erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia 8 §:n mukaisesti;
12) vaatia sijoituspalveluyritystä antamaan lisätietoja;
13) vaatia sijoituspalveluyritystä vähentämään sijoituspalveluyrityksen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen kohdistuvia riskejä yritysten prosessien, tietojen ja varojen luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistamiseksi.
Soveltaessaan 1 momentin 10 kohtaa Finanssivalvonta saa vaatia lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia vain, jos ilmoitettavat tiedot eivät ole päällekkäisiä muiden tietojen kanssa ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
1) 4 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu ehto soveltuu;
2) Finanssivalvonta katsoo tarpeelliseksi kerätä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua näyttöä;
3) lisätietoja tarvitaan 2 §:ssä tarkoitetussa vakavaraisuuden arviointiprosessissa.
Tietojen katsotaan olevan päällekkäisiä, jos Finanssivalvonnalla on jo hallussaan samat tai olennaisilta osin samat tiedot, Finanssivalvonta voi tuottaa ne tai voi saada ne muilla keinoin kuin vaatimalla sijoituspalveluyritystä ilmoittamaan ne. Finanssivalvonta ei saa vaatia näitä lisätietoja, jos tiedot ovat sen saatavilla eri muodossa tai tarkkuustasolla kuin ilmoitettavat lisätiedot eikä eri muoto tai tarkkuustaso estä sitä tuottamasta olennaisilta osin vastaavia tietoja.
Finanssivalvonta voi antaa tarkemmat määräykset 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta omien varojen kartuttamisvelvollisuudesta ja sen valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle sekä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suunnitelman sisällölle asetettavista vaatimuksista.
6 §
Omien varojen lisävaatimus
Finanssivalvonnan on asetettava 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus silloin kun se toteaa 2 ja 3 §:n mukaisesti suoritettujen tarkastelujen perusteella sijoituspalveluyrityksen osalta jonkin seuraavista tilanteista:
1) sijoituspalveluyritykseen kohdistuu riskejä tai riskitekijöitä tai sijoituspalveluyritys aiheuttaa muille riskejä, jotka ovat olennaisia ja joita ei ole lainkaan tai riittävästi katettu EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyllä omien varojen vaatimuksella, erityisesti K-tekijöiden mukaisilla vaatimuksilla;
2) sijoituspalveluyritys ei täytä 6 luvun 2 a §:ssä tai 6 b luvun 1 a §:ssä asetettuja vaatimuksia ja muiden valvontatoimenpiteiden soveltaminen ei todennäköisesti riittävästi paranna järjestelyjä, prosesseja, mekanismeja ja strategioita niin nopeasti kuin olisi tarpeen;
3) mukautukset, jotka koskevat kaupankäyntivarastoon sovellettavaa varovaista arvostamista, eivät riitä siihen, että sijoituspalveluyrityksellä olisi mahdollisuus myydä tai suojata positionsa lyhyen ajan kuluessa ilman merkittäviä tappioita normaaleissa markkinaolosuhteissa;
4) 3 §:n mukaisesti suoritetussa tarkastelussa ilmenee, että sallittujen sisäisten mallien soveltamista koskevat vaatimukset eivät täyty, ja se todennäköisesti johtaa riittämättömiin pääoman tasoihin;
5) sijoituspalveluyritys ei toistuvasti kykene saavuttamaan tai ylläpitämään 7 §:ssä säädettyä omien varojen lisäyksen riittävää tasoa.
Sovellettaessa 1 momentin 1 kohtaa katsotaan, ettei riskejä tai riskitekijöitä ole lainkaan tai riittävästi katettu EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyillä omien varojen vaatimuksilla vain, jos sellaisen pääoman määrä, tyyppi ja jakautuminen, jota Finanssivalvonta pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyrityksen 6 luvun 2 a §:n 1 momentin mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, on suurempi kuin EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen omien varojen vaatimus.
Edellä 2 momenttia sovellettaessa riittävään pääomaan voi kuulua riskejä tai riskitekijöitä, jotka on nimenomaisesti jätetty EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen ulkopuolelle.
Finanssivalvonnan on määritettävä 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen omien varojen lisävaatimuksen taso edellä tämän pykälän 2 momentin mukaisesti riittävänä pidetyn pääoman ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen erotuksena.
Finanssivalvonnan tulee edellyttää, että sijoituspalveluyritys täyttää 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun omien varojen lisävaatimuksen omilla varoilla seuraavin edellytyksin:
1) vähintään kolme neljäsosaa omien varojen lisävaatimuksesta täyttyy ensisijaisella pääomalla;
2) vähintään kolme neljäsosaa ensisijaisesta pääomasta muodostuu ydinpääomasta;
3) kyseisiä omia varoja ei käytetä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen omien varojen vaatimusten täyttämiseen.
Sen lisäksi mitä päätöksen perustelemisesta muualla laissa säädetään, tässä pykälässä tarkoitetusta päätöksestä on käytävä ilmi ne seikat, joiden perusteella Finanssivalvonta katsoo lisäpääomavaatimuksen asettamisedellytysten täyttyvän sekä selvitys lisäpääomavaatimusten kohdentumisesta. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa päätökseen tulee sisältyä erityiset perustelut siitä, miksi 7 §:n 1 momentin mukaan vahvistetun pääoman tason ei enää katsota riittävän.
Finanssivalvonta voi asettaa tämän pykälän mukaisesti omien varojen lisävaatimuksen EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle pienelle ja ilman sidossuhteita olevalle sijoituspalveluyritykselle tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ja, jos Finanssivalvonta katsoo sen olevan perusteltua.
7 §
Omien varojen lisävaatimuksia koskeva ohjaus
Finanssivalvonta voi edellyttää, että myös sellaisen sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienelle ja ilman sidossuhteita olevalle sijoituspalveluyritykselle säädettyjä edellytyksiä, omien varojen taso ylittää oikeassa suhteessa 6 luvun 2 a §:n perusteella riittävästi EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa osassa ja tämän lain 6 luvussa ja 6 b luvun 1 a, 1 b, 2 a—2 c ja 7—11 §:ssä asetetut vaatimukset sekä tämän luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut omien varojen lisävaatimukset, sen varmistamiseksi, että suhdannevaihtelut eivät johda kyseisten vaatimusten rikkomiseen tai uhkaa sijoituspalveluyrityksen kykyä ajaa toimintansa alas tai lopettaa se hallitusti.
Finanssivalvonnan on tarvittaessa tarkasteltava kullekin sijoituspalveluyritykselle, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, 1 momentin mukaisesti asetettua omien varojen tasoa ja tarpeen mukaan ilmoitettava kyseiselle sijoituspalveluyritykselle tämän tarkastelun päätelmistä ja myös 1 momentin mukaisesti asetetun omien varojen tason mukauttamista koskevista odotuksista. Tällaiseen ilmoitukseen on sisällyttävä päivämäärä, johon mennessä Finanssivalvonta edellyttää mukautuksen olevan valmis.
8 §
Erityiset maksuvalmiusvaatimukset
Finanssivalvonnan on asetettava 5 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettuja erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia vain, jos se 2 ja 3 §:n mukaisesti suoritettujen arviointien perusteella toteaa, että sijoituspalveluyritys, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, tai joka täyttää edellä mainitun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan edellytykset mutta jota ei ole vapautettu mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdassa säädetystä maksuvalmiusvaatimuksesta, on jossakin seuraavista tilanteista:
1) sijoituspalveluyritykseen kohdistuu likviditeettiriski tai -riskitekijöitä, jotka ovat olennaisia ja joita ei ole lainkaan tai riittävästi katettu EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen viidennessä osassa säädetyllä maksuvalmiusvaatimuksella;
2) sijoituspalveluyritys ei täytä 6 luvun 2 a §:ssä ja 6 b luvun 1 a §:ssä asetettuja vaatimuksia ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden soveltaminen ei todennäköisesti riittävästi paranna järjestelyjä, prosesseja, mekanismeja ja strategioita niin nopeasti kuin olisi tarpeen.
Edellä 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa katsotaan, että likviditeettiriskiä tai -riskitekijöitä ei ole lainkaan tai riittävästi katettu EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen viidennessä osassa säädetyllä maksuvalmiusvaatimuksella vain, jos sellaisen likviditeetin määrät ja tyypit, joita Finanssivalvonta pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyrityksen 6 luvun 2 a §:n 1 momentin mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, ovat suuremmat kuin EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen viidennessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen maksuvalmiusvaatimus.
Finanssivalvonnan on määritettävä 5 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaisen erityisen maksuvalmiusvaatimuksen taso edellä tämän pykälän 2 momentin mukaisesti riittävänä pidetyn likviditeetin ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen viidennessä osassa säädetyn maksuvalmiusvaatimuksen erotuksena.
Finanssivalvonnan on vaadittava, että sijoituspalveluyritys täyttää 5 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetun erityisen maksuvalmiusvaatimuksen käteisvaroilla EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 43 artiklan mukaisesti.
Finanssivalvonnan on kirjallisesti perusteltava päätöksensä asettaa erityinen maksuvalmiusvaatimus 5 §:n 1 momentin 11 kohdan nojalla antamalla selkeä selvitys tämän pykälän 1—3 momentissa tarkoitettuja seikkoja koskevasta täysimääräisestä arvioinnista.
9 §
Yhteistyö kriisinratkaisuviranomaisten kanssa
Finanssivalvonnan on ilmoitettava Rahoitusvakausvirastolle 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti asetetusta omien varojen lisävaatimuksesta, jota edellytetään kriisinratkaisudirektiivin soveltamisalaan kuuluvalta sijoituspalveluyritykseltä, ja mahdollisista tämän luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuista mukauttamista koskevasta ohjeistuksesta.
10 §
Julkistamisvaatimukset
Finanssivalvonta voi vaatia sijoituspalveluyritystä, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, sekä mainitun asetuksen 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä julkistamaan mainitun asetuksen 46 artiklassa tarkoitetut tiedot useammin kuin kerran vuodessa ja asettamaan julkistamiselle määräajat.
Finanssivalvonta voi vaatia 1 momentissa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä käyttämään muiden kuin tilinpäätösasiakirjojen julkistamiseen tiettyjä muita viestintäkanavia ja paikkoja, erityisesti sijoituspalveluyrityksen verkkosivuja.
Finanssivalvonta voi vaatia emoyritystä julkistamaan vuosittain kuvauksen sijoituspalveluyrityksen ryhmän oikeudellisesta rakenteesta, hallinnointi- ja ohjausrakenteesta sekä organisaatiorakenteesta 3 luvun 3 ja 4 §:n, 6 a luvun 1 §:n ja 6 b luvun 1 a §:n mukaisesti joko kokonaisuudessaan tai esittämällä viittaukset vastaaviin tietoihin.
11 §
Ilmoitus Euroopan pankkiviranomaiselle
Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan pankkiviranomaiselle:
1) 2 §:ssä tarkoitetusta arviointiprosessista;
2) 5, 6 ja 7 §:ssä tarkoitettujen päätösten tekemiseksi käytettävästä menetelmästä;
3) 15 luvussa tarkoitettujen hallinnollisten seuraamusten taso.
12 §
Valvojan määrittäminen
Finanssivalvonta vastaa konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta, jos se toimii sijoituspalveluyrityksen Euroopan unioniin sijoittuneen emoyrityksen toimivaltaisena viranomaisena.
Jos sijoituspalveluyrityksen emoyritys on Euroopan unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa kyseisen sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen.
Jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan kahdessa tai useammassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, on sama unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jolla on toimilupa siinä jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu.
Jos kahdessa tai useammassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden kahden tai useamman sijoituspalveluyrityksen emoyritykset muodostuvat useammista sijoitusalan holdingyhtiöistä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöistä, joiden pääkonttorit ovat eri jäsenvaltioissa, ja jos jokaisessa näistä jäsenvaltioista on sijoituspalveluyritys, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa sen sijoituspalveluyrityksen, jonka taseen loppusumma on suurin, toimivaltainen viranomainen.
Jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan Euroopan unionissa, on emoyrityksenä sama unionissa toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö eikä mikään näistä sijoituspalveluyrityksistä ole saanut toimilupaa siinä jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa sen sijoituspalveluyrityksen, jonka taseen loppusumma on suurin, toimivaltainen viranomainen.
Toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia olla soveltamatta 3—5 momentissa tarkoitettuja perusteita, jos niiden soveltaminen olisi epätarkoituksenmukaista konsolidoidun tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen tehokkaan valvonnan kannalta ottaen huomioon kyseessä olevat sijoituspalveluyritykset ja niiden toimintojen merkitys asianomaisissa jäsenvaltioissa, ja nimetä jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamaan pääomavaatimuksen noudattamisen konsolidoidun valvonnan tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnan. Toimivaltaisten viranomaisten on tällaisissa tapauksissa ennen päätöksen tekemistä annettava Euroopan unionissa emoyrityksenä toimivalle sijoitusalan holdingyhtiölle tai unionissa emoyrityksenä toimivalle rahoitusalan sekaholdingyhtiölle tai sille sijoituspalveluyritykselle, jonka taseen loppusumma on suurin, mahdollisuus esittää kantansa kyseisestä päätöksestä. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle kaikista tällaisista päätöksistään.
13 §
Valvontaan liittyvät erityiset tehtävät
Jos Finanssivalvonta vastaa 12 §:n mukaisesti valvonnasta ja valvontaa varten on perustettu Finanssivalvonnasta annetun lain 65 b §:ssä tarkoitettu valvontakollegio, valvontakollegion on sen lisäksi, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 65 c §:ssä säädetään valvontakollegion tehtävistä ja toiminnasta, suoritettava seuraavat tehtävät:
1) valvonnassa tarvittavien tietojen tarkastaminen ja tietopyyntöjen koordinointi silloin, kun se on tarpeen konsolidoidun valvonnan helpottamiseksi EU:n sijoituspalveluryitysten vakavaraisuusasetuksen 7 artiklan mukaisesti; sijoituspalveluyrityksen konsernin osalta merkityksellisiin tietoihin sisältyy selvitys konsernin oikeudellisesta rakenteesta sekä hallinnointi- ja ohjausrakenteesta ja konsernin säänneltyjen yritysten toimivaltaisista viranomaisista; organisaatioselvityksen tulee kattaa kaikki säännellyt ja sääntelemättömät yritykset, sääntelemättömät tytäryritykset ja emoyritykset;
2) tietojen jakaminen epäsuotuisista muutoksista sijoituspalveluyrityksessä tai sellaisissa sijoituspalveluyrityksen konserniin kuuluvissa muissa yrityksissä, joilla voisi olla vaikutusta sijoituspalveluyritykseen;
3) tietojen jakaminen sijoituspalveluyritykselle vakavaraisuussäännösten noudattamiseksi määrätyistä huomattavista seuraamuksista ja poikkeustoimenpiteistä sekä 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen omien varojen vaatimuksen asettamisesta.
Jos 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ei ole toimitettu ilman aiheetonta viivytystä tai jos yhteistyöpyyntö on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa, erityisesti kun on kysymys merkityksellisten tietojen vaihdosta, Finanssivalvonta voi saattaa asian Euroopan pankkiviranomaisen käsiteltäväksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
14 §
Tietojenvaihto kriisitilanteissa
Jos Finanssivalvonta vastaa 12 §:n mukaisesti valvonnasta, sen on varoitettava kriisitilanteesta mukaan lukien Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 18 artiklassa kuvattu tilanne tai tilanne, jossa markkinoiden muutokset ovat epäsuotuisia ja joka mahdollisesti vaarantaa markkinoiden likviditeetin ja rahoitusjärjestelmän vakauden jossakin niistä Euroopan unionin jäsenvaltioista, joissa sijoituspalveluyritysryhmään kuuluville yrityksille on myönnetty toimilupa. Finanssivalvonnan tulee ottaen huomioon, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään viranomaisen salassapitovelvollisuudesta ja yhteistyöstä kolmansien maiden viranomaisten kanssa ja tilintarkastajien ilmoitusvelvollisuudesta, tehdä ilmoitus mahdollisimman pian Euroopan pankkivalvontaviranomaiselle, Euroopan järjestelmäriskikomitealle sekä kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja ilmoittaa niille tehtävien suorittamisen kannalta olennaiset tiedot.
15 §
Yhteistyö ja tietojenvaihto sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin mukaisten tehtävien hoitamisessa
Finanssivalvonnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tässä laissa säädettyjen vakavaraisuuden valvontatehtävien suorittamiseksi erityisesti vaihtamalla viipymättä muun muassa seuraavia sijoituspalveluyrityksiä koskevia tietoja:
1) tiedot sijoituspalveluyrityksen liikkeenjohto- ja omistusrakenteesta;
2) tiedot siitä, miten sijoituspalveluyritys noudattaa omien varojen vaatimuksia;
3) tiedot siitä, miten sijoituspalveluyritys noudattaa keskittymäriskiä koskevia vaatimuksia ja maksuvalmiusvaatimuksia;
4) muut merkitykselliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen riskeihin.
Finanssivalvonnan on kotijäsenvaltion toimivaltaisena viranomaisena toimiessaan toimitettava välittömästi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kaikki tiedot ja havainnot sijoituspalveluyrityksen toimintaa valvoessaan toteamistaan mahdollisista ongelmista ja riskeistä, joita sijoituspalveluyrityksestä aiheutuu sen asiakkaiden suojelulle tai rahoitusjärjestelmän vakaudelle vastaanottavassa jäsenvaltiossa.
Finanssivalvonnan on toimittava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella toteuttamalla kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään tai korjataan 2 momentissa tarkoitetut mahdolliset ongelmat ja riskit. Finanssivalvonnan on pyynnöstä ilmoitettava yksityiskohtaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, miten se on ottanut huomioon kyseisten toimivaltaisten viranomaisten toimittamat tiedot ja havainnot.
Finanssivalvonta voi pyytää EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan edellytyksen arvioinnissa toimiessaan sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisena viranomaisena määritysosapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimittamaan tietoja asianomaisen sijoituspalveluyrityksen vakuusvaatimuksen laskennassa käytetyistä vakuusmallista ja parametreistä.
16 §
Finanssivalvonnan tarkastus- ja tietojensaantioikeus
Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus toteuttaa Suomessa paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeessä liittyen sen toimintaan Suomessa ja vaatia tietoja sivuliikkeen toiminnasta, jos Finanssivalvonta katsoo sen olevan tarpeen rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi Suomessa.
Finanssivalvonnan on ennen 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen tai todentamisen toteutusta kuultava ETA-sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion viranomaisia.
Finanssivalvonnan on viipymättä 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen tai todentamisen jälkeen ilmoitettava ETA-sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion viranomaiselle riskiarvioinnin kannalta merkitykselliset saadut tiedot ja havainnot.
Finanssivalvonnan tarkastus- ja tiedonsaantioikeudesta on lisäksi voimassa, mitä muualla laissa säädetään.
17 §
Kolmansien maiden valvonnan ja muiden valvontatekniikoiden arviointi
Finanssivalvonnan on arvioitava kolmannen maan valvonnan tason vastaavuutta tilanteessa jossa vähintään kaksi sijoituspalveluyritystä, jotka ovat sellaisen saman emoyrityksen tytäryrityksiä, jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, eivät kuulu tehokkaan valvonnan piiriin ryhmän tasolla.
Mikäli Finanssivalvonta toimisi ryhmän valvojana ja se toteaisi, että vastaavaa valvontaa ei sovelleta, on sen päätettävä sellaisista valvontatoimista, joilla saavutetaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 7 ja 8 artiklan mukaiset valvontatavoitteet, kuultuaan ensin muita toimivaltaisia viranomaisia. Kaikista tässä pykälässä tarkoitetuista valvontatoimista on ilmoitettava muille asianomaisille viranomaisille, Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan komissiolle.
Jos Finanssivalvonta on ryhmän valvoja ja jos emoyritys on sijoittautunut Euroopan unioniin, Finanssivalvonta voi vaatia sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön perustamista unionissa ja soveltaa EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 7 ja 8 artiklaa kyseiseen sijoitusalan holdingyhtiöön tai kyseiseen rahoitusalan sekaholdingyhtiöön.
18 §
Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus
Finanssivalvonta voi antaa sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen täytäntöönpanon edellyttämät tarkemmat määräykset 6, 7 ja 10 §:n täytäntöönpanosta ja tässä luvussa tarkoitetuista taloudellisista edellytyksistä ja niiden valvonnan edellyttämästä säännöllisestä tietojenantamisvelvollisuudesta.
12 luku
Salassapito ja asiakkaan tunteminen
1 §
Salassapitovelvollisuus
Joka sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, sijoituspalveluyritysten yhteenliittymän taikka sijoituspalveluyrityksen asiamiehen tai muun sijoituspalveluyrityksen lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan sijoituspalvelukonsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa sijoituspalveluyrityksen yhtiökokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
2 §
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
Sijoituspalveluyrityksellä, sen omistusyhteisöllä ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella sekä sijoituspalveluyritysten yhteenliittymällä on velvollisuus antaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja.
Jollei yleisestä tietosuoja-asetuksesta muuta johdu, sijoituspalveluyrityksellä ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus antaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, sijoituspalvelukonsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, sijoituspalvelukonsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamista eikä sellaisia tietoja, jotka perustuvat asiakkaan ja muun kuin ryhmittymään kuuluvan yrityksen välisten maksutietojen rekisteröintiin.
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, sijoituspalveluyritys ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluva yritys voivat luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu sijoituspalveluyrityksen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamista.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, sijoituspalveluyrityksellä ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus luovuttaa toiselle sijoituspalveluyritykselle, luottolaitokselle, rahoituslaitokselle tai maksulaitokselle näihin kohdistuvista rikoksista luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 18 a §:ssä tarkoitetut välttämättömät tiedot rahoitusmarkkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi.
3 §
Asiakkaan tunteminen
Sijoituspalveluyrityksen ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on tunnettava asiakkaansa. Sijoituspalveluyrityksen ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja se, joka toimii asiakkaan lukuun, sekä lisäksi tarvittaessa todennettava näiden henkilöllisyys. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä.
Sijoituspalveluyrityksellä ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla ne voivat arvioida asiakkaista toiminnalleen aiheutuvia riskejä.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois