Keskustelualoite
KA
1
2016 vp
Emma
Kari
vihr
ym.
Keskustelualoite YK:n uusista kehitystavoitteista eli Agenda 2030:stä
Eduskunnan puhemiehelle
YK:ssa hyväksyttiin viime syksynä uudet kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030. Nämä tavoitteet ja niiden pohjalta laadittavat toimintaohjelmat ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. 
Uutta aiempiin tavoitteisiin nähden on se, että nämä tavoitteet koskevat kaikkia 193 YK:n jäsenvaltiota. Aiemmat vuosituhattavoitteet koskivat pääasiassa kehitysmaita. Nyt keskiössä on universaaliuden ajatus ja perustana tavoitteille ovat ihmisoikeudet: köyhyyttä pitää poistaa kaikkialla, laadukasta koulutusta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa vaatia kaikkialla, nälänhätä pitää poistaa, ympäristön tilasta maan päällä ja veden alla pitää huolehtia kaikkialla ja niin edelleen. 
Suomen eduskunnalla ja hallituksella on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa Suomessa. Valtioneuvosto laatii Suomen toimintaohjelmaa. Sen tukena toimii kestävän kehityksen toimikunta. Toimikunnassa ovat edustettuina hallituksen ja eduskunnan lisäksi hallinto, elinkeinoelämä, kunnat ja maakunnat, ammattiliitot, koulutus- ja kasvatustoimijat, kansalaisjärjestöt, tiede- ja taidemaailma sekä kirkkokunnat. Eduskunnassa on pidettävä huolta, että valiokunnat käsittelevät kattavasti niiden toimialaan kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita. 
Tavoitteita on yhteensä 17, niillä alatavoitteensa ja niillä kaikilla omat indikaattorinsa, joilla tavoitteiden toteutumista mitataan. Kehys ry on todennut, että Suomen tulee sitoutua kaikkiin näihin tavoitteisiin ja alatavoitteisiin ja täydentää niitä omilla kunnianhimoisilla kansallisilla mittareillaan. Tavoitteet liittyvät kiinteästi toisiinsa, mikä lisää eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisen vuorovaikutuksen sekä johdonmukaisuuden merkitystä. 
Bertelmann-säätiön ja järjestöjen vertailun mukaan Suomi pärjää hyvin esimerkiksi köyhyyden torjunnassa, ilman puhtaudessa ja korruption vähäisessä määrässä. Sen sijaan naisiin kohdistuva väkivalta, sukupuolten väliset palkkaerot, biodiversiteetin turvaaminen, materiaalien kulutus ja energiatehokkuus eivät saa kehuja. 
Uusissa kehitystavoitteissa ei ole kyse kaukana tapahtuvasta YK-toiminnasta, vaan meidän kaikkien tulevaisuudesta. Nyt pallo onkin suomalaisilla poliitikoilla kuntatasolta eduskuntaan, ja aikaa on vuoteen 2030 asti: tavoitteista jokainen pitää jalkauttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan lukien Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö. Suomi voi omalla ripeällä ja aktiivisella toiminnallaan kannustaa myös Euroopan unionia tarttumaan toimeen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun YK:n uusista kehitystavoitteista eli Agenda 2030:stä. 
Helsingissä 25.2.2016 
Emma
Kari
vihr
Jani
Toivola
vihr
Viimeksi julkaistu 19.4.2017 11:04