Viimeksi julkaistu 29.9.2021 16.06

Keskustelualoite KA 7/2021 vp 
Pekka Aittakumpu kesk ym. 
 
Keskustelualoite suomen kielen asemasta

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto ja ministeriöt muuttavat sähköpostiosoitteitaan englanninkielisiksi. Tämä tuore muutos on herättänyt keskustelua suomen kielen asemasta ja saanut myös kritiikkiä muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoilta. 

Aikaisemmin oikeusasiamies on moittinut Liikenne- ja viestintäviraston käyttämää oheisnimeä "Traficom" siitä, että julkista hallintotehtävää hoitavan yksityisen tahon nimeäminen pelkällä vieraalla kielellä ei ole hyvää hallintoa ja kielellisiä oikeuksia koskevan sääntelyn mukaista. 

Myös valtioneuvoston sähköpostiosoitteiden muuttaminen englanninkielisiksi on ongelmallinen kielilain näkökulmasta, koska sen mukaan viranomaisen tulee tarjota palvelunsa kansalliskielillämme suomeksi ja ruotsiksi. 

"Valtion viranomaiset toimivat ensisijaisesti oman maan kansalaisia ja omaa yhteiskuntaa varten", toteaa Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamo lehtihaastattelussa. 

Elämme aikaa, jossa englannin kielen asema kasvaa erityisesti suomen kielen aseman kustannuksella. Tämä heikentää suomen kielen käyttöä ja myös lisää eriarvoisuutta. Palvelujen tulee olla kielellisesti saavutettavissa niin verkossa kuin muuallakin. 

Englannin kieli on käyttökelpoinen muun muassa kansainvälisissä yhteyksissä ja sen osaaminen on tärkeää. Silti sen varjolla ei pidä rapauttaa äidinkieltemme asemaa. Tällaisesta rapautumisesta on esimerkkinä vaikkapa erilaisten nimikkeiden käyttö englanninkielisinä, vaikka suomenkielinen nimike olisi selkeämpi ja ymmärrettävämpi. 

Erityisesti julkista hallintotehtävää hoitavien viranomaisten tulisi käyttää viestinnässään kansalliskieliämme ja kantaa osaltaan myös vastuuta niiden asemasta. 

Äidinkielen oppiminen ja omaksuminen varhaisimmasta lapsuudesta alkaen on ihmisen kasvulle ja kehitykselle tärkeää. Nykyisin lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa verkossa, jossa englannin kieltä käytetään paikoin hyvin vahvasti kansalliskieltemme tilalla. Samaan aikaan asiantuntijat ovat huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta, jolla on yhteys kaikkeen oppimiseen. 

Opetushallitus toteaa julkaisussaan Oma kieli — oma mieli: "Oma kieli, äidinkieli, on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan." 

Suomen kansan ja valtion vaiheissa kielipolitiikalla on ollut valtava merkitys. Kansallisen heräämisen ja itsenäisyyden tavoittelemisen aikoina keskeisenä välineenä oli suomen kielen vaaliminen ja edistäminen. Suomi haluttiin niin hallinnon kuin tieteen ja taiteen kieleksi. 

Nyt kehitys on päinvastainen, kun esimerkiksi maamme yliopisto-opinnoissa englanti on paikoin kasvattanut asemaansa ainoana kielivaihtoehtona. Englannin kieli päätyy jopa valtioneuvoston ja ministeriöiden viestintään. 

Suomen kielen lautakunta kiinnitti tähän kiihtyneeseen kehitykseen huomiota jo vuonna 2018: "Suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä kahden vuosisadan mittaisen määrätietoisen työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä." 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun suomen kielen asemasta. 
Helsingissä 20.9.2021 
Pekka Aittakumpu kesk 
Aki Lindén sd 
Hannu Hoskonen kesk 
Juha Mäenpää ps 
Veijo Niemi ps 
Markus Mustajärvi vas 
Hanna-Leena Mattila kesk 
Merja Kyllönen vas 
Hanna Huttunen kesk 
Mikko Savola kesk 
Arto Pirttilahti kesk 
Ari Torniainen kesk 
Anne Kalmari kesk 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
Markus Lohi kesk 
Katri Kulmuni kesk 
Mikko Kinnunen kesk 
Pasi Kivisaari kesk 
Jani Mäkelä ps 
Ritva Elomaa ps 
Olli Immonen ps 
Riikka Slunga-Poutsalo ps 
Joonas Könttä kesk 
Mikko Kärnä kesk 
Tuomas Kettunen kesk 
Wille Rydman kok 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd 
Antero Laukkanen kd 
Ano Turtiainen vkk 
Atte Harjanne vihr