Koronapandemian talousvaikutusten hiipuessa on budjettipolitiikan elvytysvaihe päättymässä maailmanlaajuisesti. Huomattavasti nousseet valtioiden velkatasot niin ulkomailla kuin Suomessa supistavat liikkumavaraamme. Väestömme ikääntyminen, haittamaahanmuutto ja valuuttaliiton pysyväisluonteiset rakenteelliset ongelmat eivät mahdollista vaihtoehtoja tarkalle taloudenpidolle. 

Perussuomalaiset haluaa tässä tilanteessa nostaa Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin etusijalle. Vaihtoehtobudjettimme leikkaisi huomattavasti tämän hyvinvoinnin kannalta toissijaisia menoja erityisesti kehitysavun ja maahanmuuton saralla. Näin säästyneet varat suuntaisimme energian, työn ja eläkkeiden verotuksen keventämiseen.  

Kun välttämättömien menojen jälkeen tavallisen kansalaisen käyttöön jää enemmän rahaa, tällä on taloudellista aktiviteettia piristävä vaikutus. Verojen keventämisenkin jälkeen polttoaineiden verotuksemme olisi maailman huippuluokkaa, joten ainakaan ilmasto ei tästä vaarantuisi. Polttoaineiden veronalennuksilla on myös yrityksille kustannustasoa laskeva ja siten kilpailukykyä parantava vaikutus. Näin syntyy luottamusta. 

Luottamus talouteen niin yritysten kuin kotitalouksien keskuudessa on ensiarvoisen tärkeää. Ilman luottamusta ei synny investointeja, lapsia tai työsuhteita. Luottamus syntyy vain pitkäjänteisellä politiikalla, jossa kantavana linjana on, että Suomi on paikka, jossa kannattaa elää, tehdä työtä ja yrittää. Ilman tätä meillä ei ole varaa pitää huolta niistä kansalaisistamme, jotka apua tarvitsevat, maailman parantamisesta puhumattakaan.  

Velkakestävyys on otettava vakavasti, mutta sitä on pyrittävä saavuttamaan ensisijaisesti menoleikkauksilla. Verorasituksen nostaminen vaarantaisi kansainvälisen kilpailukyvyn lisäksi kotimaisen kysynnän. Menojen asettamisella tärkeysjärjestykseen ja kohdentamalla veronalennukset taitavasti on mahdollista kiihdyttää talouskasvua, joka on viime kädessä velkakestävyytemme lähde.