Talousarvioaloite
TAA
246
2015 vp
Sirpa
Paatero
sd
ym.
Talousarvioaloite  määrärahan lisäämisestä Kimolan kanavan toteuttamiseen (4 000 000 euroa)
Eduskunnalle
Heinola—Kouvola vesiväylä Kimolan kautta on Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kärkihanke ja se tukee vaikutusalueen kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita. Kimolan kanavan toteuttaminen yhdistää Kymijoen vesitieyhteyden Kouvolan Voikkaalta ja Iitin Pyhäjärveltä Konniveden ja Ruotsalaisen kautta Päijänteelle, josta edelleen Vesijärven sekä Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin. Investointi luo uusia mahdollisuuksia vaikuttaa rakennemuutoskehitykseen luomalla lisää edellytyksiä matkailu- ja palvelutoimintojen kehittymiselle.  
Hanke perustuu silloisen Merenkulkuhallituksen suunnitelmaan vuodelta 2006—2007 ja sitä on valmisteltu Liikenneviraston ohjauksessa. Hankkeesta on edellisen vaalikauden 2011—2014 eduskunnan ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston kannanotot.  
Pohjois-Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueella arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 400 työpaikkaa, joilla on selkeä yhteys vesistöihin ja vesiliikenteeseen. Vaikutusalueen kunnissa ml. Lahti, Asikkala ja Padasjoki on noin 7 200 vesikulkuneuvoa ja Päijänteellä yhteensä yli 15 000.  
Mikäli Kimolan kanavan kautta toteutettavien venematkojen määrä olisi noin 3 000 venematkaa vuodessa, merkitsisi se noin 16 000 matkavuorokautta, mitä vastaava matkailutulo olisi noin 1,3 miljoonaa euroa. 
Vesistöjen ja liikenneyhteyksien merkitys on korostunut erityisesti Kaakkois-Suomessa, jossa uudet satojen miljoonien arvoiset matkailu- ja palveluinvestoinnit tukeutuvat suurten vesistöjen tuomaan vetovoimaan ja liikenneyhteyksiin. Kimolan kanavan sijainti on erittäin edullinen matkailun kehittämisen näkökulmasta, sillä pääkaupunkiseudun ja Pietarin alueen sekä Päijänteen vesistöalueen saavutettavuus on hyvä. Matkailullisen kiinnostavuuden näkökulmasta Kimolan kanavan sulutuskorkeus olisi Suomen sisävesien suurimpia, ellei suurin ja muista Suomen sisävesikanavista poiketen Kimolan vesiväylä sisältäisi myös kalliotunnelin. 
Heinolaan toteutuva uusi venetelakka ja Vierumäen toimintojen laajentuminen kohti Konniveden rantaa ja vesiliikenneväyliä sekä Päijänteen rannoilla sijaitseviin taajamiin muodostuneet satama- ja tukipalvelut osoittavat, että vastaavaa kehitystä on mahdollista vahvistaa myös tällä alueella. Vesitieyhteys Pohjois-Kymenlaakson noin 100 000 asukaan väestökeskittymään luo uusia edellytyksiä ja investointiperustaa palveluyrityksille. 
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Pääosa kustannuksista muodostuu sulun ja sen ympäristön rakentamisesta, joiden osalta kustannusarvio on noin 7 miljoonaa euroa. Kanavan varren tieyhteyksien toteuttaminen, siltojen korottaminen, kanavan verhoilu ja väylätyöt aiheuttavat kustannuksia noin 3 miljoonaa euroa. Kunnat ovat sitoutuneet rahoitukseen seuraavasti: Kouvolan kaupunki 1,9 miljoonaa euroa, Heinolan kaupunki 505 000 euroa ja Iitin kunta 330 000 euroa. 
Hankkeen valmistelut ovat edenneet vaiheeseen, että sen toteuttaminen on valtion rahoitusta vaille. Valtion rahoitus voidaan jakaa kahdelle vuodelle. Vuodelle 2016 tulisi varata 4,0 miljoonaa euroa ja vuodelle 2017 3,0 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt väylähankkeelle perustamisluvan ja Kouvolan kaupunki on teettänyt vesiväylän sulusta rakennussuunnitelman. Hanke on merkittävä työllistäjä sekä rakennusvaiheessa, että sen jälkeen matkailun ja muun toiminnan osalta. Mainittavaa on, että Kimolan kylän yrittäjät ja asukkaat ovat olleet hankkeelle myönteisiä, josta esimerkkinä läjitysalueista sopiminen sekä vesiväylän varrelle tarvittavan kiviaineen toimittaminen edulliseen hintaan. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 4 000 000 euroa momentille 31.10.20 Kimolan kanavan toteuttamiseen. 
Helsingissä 9.10.2015 
Sirpa
Paatero
sd
Suna
Kymäläinen
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Satu
Taavitsainen
sd
Heli
Järvinen
vihr
Viimeksi julkaistu 22.10.2015 14:04