Talousarvioaloite
TAA
356
2019 vp
Ano
Turtiainen
ps
Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä Suomen sisävesiammattikalastajien liiton toimintaan (110 000 euroa)
Eduskunnalle
Suomen sisävesiammattikalastajaliitto on merkitty maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaan luetteloon (Din.nro 818/04.02.03.00/2018) valtakunnallisista järjestöistä (KaL 379/2015,23§2. mom). Järjestö on siten tunnustettu valtakunnan tasolla toimiva neuvontajärjestö.  
Järjestö muutti sääntöjään ja nimeään vuoden 2018 alussa, jolloin Suomen sisävesiammattikalastajat ry muuttui sisävesialueen kalastajaseurasta liitoksi, jolla on jäseninään alajärjestöjä.  
Suomen sisävesiammattikalastajaliitolla on tällä hetkellä jäsenenään neljä maakunnallista jäsenjärjestöä: Etelä-Karjalan ammattikalastajaseura, Pohjois-Karjalan ammattikalastajaseura sekä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen ammattikalastajat ry. sekä Kemijärven ammattikalastajaseura ry. Liiton toiminta-alue kattaa kaikki Suomen sisävedet. Liitossa on suoraan jäseniä rekisterissään Inarista Saimaalle yhteensä noin viisikymmentä kalastusyritystä, joiden lisäksi jäsenseurojen kautta jäseniä on noin sata kalastusyritystä (kalastajajäsenseuroilta saadut suulliset tiedonannot 2019). Jäsenistö kattaa siis noin 2/3 sisävesillä päätyönään toimivista kaupallisista kalastajista. 
Suomen sisävesillä on yli 200 000 järveä, joilla kalastaa yli 1 800 kaupallista kalastajaa (Luke 2018). Sisävesikalastuksen saaliin määrä on ollut 4,5 miljoonaa kiloa ja sen arvo on ollut Luken tilaston mukaan vuonna 2008 7,3 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa sisävesikalastuksen saaliin määrä on kohonnut 6,5 miljoonaan kiloon ja sen arvo vuonna 2017 oli 15,3 miljoonaa euroa. Samaan aikaan rannikkokalastajien määrä on vähentynyt ja saaliin arvo sen mukana.  
Vaikka valtio, EU, kalastusvakuutusyhdistykset sekä säätiöt ovat tukeneet rannikkokalastuksen tuotantoa, sen arvo ei tukien jälkeenkään ole kuin hieman yli 9 miljoonaa euroa vuonna 2016 (Luke 2017). Ilman tukia rannikkokalastuksen saaliin arvo on alle puolet (eli noin 7 miljoonaa euroa) sisävesisaaliin arvosta. Avomerikalastuksesta valtaosa on silakan ja kilohailin rehukalastusta, joka pyydetään ulkomaalaisten alusten toimesta, kun sisävesien koko saalis on elintarvikkeen tuotantoa kotimaisten yritysten toimesta.  
SSAK on edustettuna useissa erilaisissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa seuranta-, ohjaus- ja yhteistyöryhmissä, joista esimerkkinä mainittakoon: EMKR — Seurantakomitean työryhmä, MMM; ELV kalastustuotteet työryhmä, EVIRA; Kalaviikko työryhmä; Kalastuslain toimeenpanon koordinaatiotyöryhmä, MMM; Kalastuslain tiedottamistyöryhmä, MMM; Kalaleader-toimintaryhmät; Alueelliset kalatalousalueiden yhteistyöryhmät (7 valtakirjaa sekä heille henkilökohtaiset varaedustajat); Kalatalousalueiden kokoukset (noin 60 valtakirjaa); Valtakunnallinen kalasatamaselvitystyöryhmä; Edustus useiden eri hankkeiden seuranta- ja ohjausryhmissä (esim. SEOS, VAKAVA ja TUKALA). 
Nyt kun järjestöstä on muodostettu liitto, sen toiminta on kasvanut niin paljon, että on välttämätöntä saada tehtävien hoitamiseen määrärahaa, jotta etujärjestön tehtävät voidaan hoitaa ja liiton jäsenistöä aktivoida. Ilman liittoa Suomen sisävesien kaupallista kalastusta ja sen etuja ei aja mikään järjestö Suomessa.  
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta lisää 110 000 euroa momentille 30.40.51 Suomen sisävesiammattikalastajien liiton toimintaan. 
Helsingissä 18.10.2019 
Ano
Turtiainen
ps
Viimeksi julkaistu 4.11.2019 16.42