Suomen kestävän kasvun vahvistamisen kannalta on olennaista elinkeinoelämän, teollisuuden ja myös yksityisten palvelujen uudistuminen. Panostukset osaamiseen, uusiin kestäviin ratkaisuihin, tuotekehitykseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan laaja-alaisesti Suomen pk-yrityskentällä ovat keskeisiä toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamisessa. Tarvitaan enemmän yrityksiä, jotka tekevät organisoitua oman toiminnan kehittämistyötä. 

Suomalaiset yliopistokeskukset ovat edelläkävijöitä jatkuvan oppimisen palvelujen tuottamisessa, ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on toiminnan keskiössä. Etelä-Pohjanmaa ja muut Länsi-Suomen pohjalaismaakunnat ovat tunnettuja yrittäjämaakuntia, joissa yliopistokeskuksilla on ollut keskeinen rooli tutkimusyhteistyön vahvistamisessa. Keskusten resurssit ovat kuitenkin pienet. Koronakriisin aikana joudutaan miettimään myös uudenlaisia tapoja lähestyä yrityksiä. Täytyy pystyä tarjoamaan erilaisia, hyvin matalan kynnyksen aktivoivia toimia, joilla innostetaan tulevaisuuteen tähtäävään yhteistyöhön. 

Hyvin usein, päästäkseen julkisesti osarahoitetun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan piiriin, täytyy yrityksen täyttää annetut tukikriteerit. Suuret yritykset nämä tuntevat ja usein myös täyttävät. Todellisuudessa monen pienen ja keskisuuren yrityksen tai yritysryhmän arki on se, minkä pohjalle kehityshanke tulisi rakentaa. Taloudelliset ja ajankäytölliset asiat asettavat reunaehdot. Yliopistojen antamat tukitoimet voivat olla myös pieniä ja edullisia, mutta silti ne tukevat toiminnan kehittämistä ja tulevaisuuteen varautumista. Tähän palvelutyöhön tarvitaan enemmän tuotekehitystä ja kokeiluja. Se voi olla tiedottamista, aktivoivaa koulutusta, selvitystyötä, yhteissuunnittelua tai näitä yhdessä. 

Etelä-Pohjanmaan koulutustaso ja tutkimus- ja kehittämistyön panostukset ovat vähitellen kasvaneet, mutta ne ovat yhä maakuntien välisessä vertailussa huolestuttavan matalalla tasolla. Monipuolinen yritysrakenne on maakunnan vahvuus, mutta yritysten keskikoko pieni. Seinäjoen yliopistokeskukselle tulisi suunnata lisäresurssi yliopistojen ja pk-yritysten väliseen vuorovaikutuksen vahvistamiseen ja yrityksiä aktivoivaan toimintaan. Monipuolisen yritystoiminnan pohjalaismaakunnissa on perusteltua investoida elävään ja jatkuvasti muuntautuvaan vuorovaikutukseen yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä, jopa yli maakuntarajojen. 

Ehdotettu määräraha kanavoidaan Seinäjoen yliopistokeskusta koordinoivan Tampereen yliopiston kautta.