Talousarvioaloite
TAA
47
2015 vp
Pekka
Haavisto
vihr
ym.
Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön (290 000 000 euroa)
HE 30/2015 vp
Eduskunnalle
Hallitus kohdentaa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön mittavat 330 miljoonan euron leikkaukset. Tästä 130 miljoonaa euroa käytetään korottamaan Finnfundin pääomaa tai muulla tavalla tehtäviin finanssisijoituksiin.  
Suuruusluokaltaan vastaavia leikkauksia on nähty 1990-luvun lamassa ja niiden vaikutukset kehitysyhteistyömäärärahojen tasoon ulottuivat yli 20 vuoden päähän. Tänään tehtävillä päätöksillä on siten kauaskantoisia seurauksia.  
Vuonna 2014 saavutettiin Suomen kehitysyhteistyössä 0,6 prosentin taso. Vuoden 2015 piti alun alkaen olla vuosi, jolloin saavuttaisimme YK:n suosittaman 0,7 prosentin tavoitetason. Tämän leikkauksen jälkeen käytämme kehitysyhteistyöhön vain 0,35prosenttia BKT:stämme. Ei siten ole liioiteltua sanoa, että Suomi vetäytyy globaalista vastuustaan ja kansainvälisesti antamistaan lupauksista.  
Leikkauksilla on suoria vaikutuksia moniin maihin ja satoihintuhansiin ihmisiin. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on ollut laajasti kansalaisten hyväksymää ja tukemaa, ja myös eduskunta on antanut sille laaja-alaista kannatusta. Nyt juuri tähän toimintaan kohdistuu mittavia leikkauksia. Monet kansalaisjärjestöistä ovat joutuneet keskeyttämään tai ajamaan alas hankkeensa, ja järjestöissä on käynnistetty yt-neuvotteluja. 
Päätöksillä on väistämättä vaikutuksia myös Suomen imagoon ja vaikutusvaltaan kansainvälisessä yhteistyössä sekä asemaamme pohjoismaisena toimijana. Valtaosa (lähes 60 %) leikkauksista kohdistuu monenkeskiseen yhteistyöhön ja suurin osa siitä YK-rahoitukseen.  
Suomi on vuosia ollut yksi YK:n ympäristöohjelma UNEPin suurimpia rahoittajia ja meillä on ollut järjestössä kokoamme suurempi painoarvo. Nyt hallitus leikkaa järjestöltä koko kuuden miljoonan euron perusrahoituksen. Valitettava tosiasia on, että kansainvälisessä yhteistyössä maine rakennetaan hitaasti, mutta sen voi menettää hetkessä.  
Myös leikkausten ajoitus on pahin mahdollinen. YK on juuri hyväksynyt uudet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka pitäisi nyt panna toimeen.Tavoitteissa on poikkeuksellisen paljon ympäristötavoitteita, joiden toteutuminen on Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeää, mutta vahvistaa myös suomalaisen ympäristöosaamisenja clean techin vientimahdollisuuksia. Meidän tulisi olla näitä tavoitteita täyspainoisesti toteuttamassa. 
Pariisin ilmastokokous vaatisi myös kehittyneiltä mailta toimia ja globaalin vastuun kantamista. Edellisen hallituksen aikana luotiin yksi innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä, päästöhuutokauppatulojen käyttäminen kokonaisuudessaan kehitysrahoitukseen, ennen kaikkea ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. Tämä suomalainen innovaatio on saanut laajaa kiitosta maailmalla. Nyt hallitus romuttaa tämän kehitysyhteistyön rahoitusmallin.  
Mittavat leikkaukset vähemmän kehittyvien valtioiden ja niissä asuvien ihmisten apuun sotivat vahvasti myös sitä periaatetta vastaan, että ihmisiä autettaisiin heidän kotimaissaan tai lähialueillaan. Kehitysyhteistyöllä on luotu elämisen mahdollisuuksia, näköaloja ja toivoa sinne, missä olosuhteet ajavat ihmisiä sotien, nälänhädän tai ympäristömuutosten ajamaan pakolaisuuteen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 290 000 000 euroa momentille 24.30.66 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. 
Helsingissä 9.10.2015 
Pekka
Haavisto
vihr
Emma
Kari
vihr
Jani
Toivola
vihr
Ville
Niinistö
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Heli
Järvinen
vihr
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Antero
Vartia
vihr
Ozan
Yanar
vihr
Satu
Hassi
vihr
Touko
Aalto
vihr
Johanna
Karimäki
vihr
Viimeksi julkaistu 15.10.2015 11:53