Uudet työpaikat syntyvät suurelta osin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näiden yritysten on kuitenkin usein vaikeaa kasvaa, ja erityisesti markkinoiden laajentaminen ulkomaille on haasteellista PK-yrityksille. Pienemmillä yrityksillä ei ole aina riittävää kokemusta ja osaamista eikä samanlaisia mahdollisuuksia kansainvälistymisen suunnitteluun kuin suuremmilla yrityksillä. Suomalaiset pk-yritykset häviävät ulkomaisille kilpailijoilleen erityisesti tuotteidensa markkinoinnissa.  

PK-yritykset tarvitsevat kansainvälistymisen helpottamiseksi perusneuvontaa, asiantuntijapalveluita ja kehittämispalveluita. Kansainvälistymistä voidaan tukea myös markkinointituella, mikä mahdollistaisi osallistumisen kansainvälisiin markkinointitapahtumiin sekä markkinointi- ja myyntimateriaalin kehittämiseen suunnatulla tuella. 

Hallituksen talousarvioesityksessä vähennetään merkittävästi valtionavustusta yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Määrärahan raju tippuminen johtuu hallituksen kärkihankkeen päättymisestä. Yritysten tarve saada tukea kansainvälistymiseen ei kuitenkaan pääty, vaikka hallituksen kärkihankkeet ovatkin tiensä päässä. Hallituksen esityksen mukainen vajaan 5 miljoonan euron määräraha ei ole riittävä tarpeeseen nähden. Tästä syystä tarvitaan merkittävä lisäpanostus erityisesti PK-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. 

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.