Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.44

Toimenpidealoite TPA 109/2020 vp 
Mai Kivelä vas ym. 
 
Toimenpidealoite kansallisesta suunnitelmasta turkistuotannon alas ajamiseksi ja luopumistukijärjestelmän luomisesta turkistarhauksen lopettaville tarhaajille

Eduskunnalle

Turkistarhauksesta luopuminen on tullut jälleen ajankohtaiseksi vaatimukseksi myös Suomessa. Turkistarhaus on kokonaan kielletty yhä useammassa Euroopan maassa sen vakavien eläineettisten ongelmien vuoksi. Lisäksi koronakriisi on osoittanut, kuinka intensiivinen eläintuotanto on uhka myös ihmisille.  

Suomessa kasvatettavista turkiseläinlajeista yleisimmät ovat naali, kettu, minkki ja supikoira. Turkiseläimet eivät kesyynny, ja niillä on villieläinten käyttäytymistarpeet: kettu pyrkii kaivamaan ja minkki uimaan. Turkistarhoilla eläimet kasvatetaan varjotaloissa, joissa ne elävät koko elämänsä verkkopohjaisissa häkeissä lähes täysin ilman virikkeitä. Vuodesta 2011 lähtien häkkien tilat ovat olleet lakisääteisesti 0,8 neliömetriä ketuille ja supikoirille ja 0,25 neliömetriä minkeille. Käytöshäiriöt, pakkoliikkeet sekä itsensä ja häkkitoverinsa vahingoittaminen ovat yleisiä virikkeettömässä häkissä elävälle turkiseläimelle. Myös terveysongelmat ovat yleisiä. 

Turkisalan taloudelliset vaikeudet jo nykyisenkin, vanhentuneen ja pian korvattavan sääntelyn alaisuudessa osoittavat, että turkistarhaaminen on menneisyyden elinkeino. Turkistarhaaminen ei ole nykyiselläänkään kannattavaa, ja koronakriisin vuoksi ala on entistä pahemmissa vaikeuksissa. Turkisalalta kuuluu myös säännöllisesti, että pienienkin eläinten hyvinvointia kohentavien uusien määräysten noudattaminen kävisi liian kalliiksi. Tarhoilla on myös vaikeuksia noudattaa jo nykyistä lainsäädäntöä, sillä vuosittain merkittävä osa tarhoista saa huomautuksia Ruokaviraston valvomissa eläinsuojelutarkastuksissa. 

Uutiset turkistarhoista koronaviruksen levittäjinä antoivat jälleen uuden syyn nostaa turkistarhauskielto pöydälle. Esimerkiksi Hollannissa jopa 50 tarhalla on todettu koronatapauksia. Ta-pausten myötä Hollannin parlamentti kannattaa turkistarhauksen kiellon toimeenpanon siirtymäajan lyhentämistä siten, että tarhat on suljettava tämän vuoden aikana. Tuoreimpana päätöksenä Puolan parlamentin alahuone hyväksyi uudessa eläinoikeuslaissaan turkistarhauskiellon vuoden siirtymäajalla. Kansainväliseen kehitykseen peilaten Suomi näyttäytyy takapajuisena ja eläinten oikeuksia polkevana yhteiskuntana. 

Turkistarhaajille on luotava luopumisjärjestelmä, jolloin turkistarhauksesta voidaan luopua siirtymäajan jälkeen. Tarhojen sukupolvenvaihdoksista on luovuttava tukemalla siirtymistä toiseen elinkeinoon. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kansallisen suunnitelman ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten laatimiseksi turkistuotannon alas ajamiseksi ja että Suomi osoittaa EU:lta neuvotellusta elpymisvälineestä tai maatalouskirjekuoresta turkistarhaajille luopumistukea ja vauhdittaa sillä tavoin reilua siirtymää kohti eläineettisesti ja ekologisesti kestäviä elinkeinoja. 
Helsingissä 2.10.2020 
Mai Kivelä vas 
Leena Meri ps 
Pihla Keto-Huovinen kok 
Juho Kautto vas 
Anna Kontula vas 
Hanna Sarkkinen vas 
Jussi Saramo vas 
Veronika Honkasalo vas 
Ilmari Nurminen sd 
Saara-Sofia Sirén kok 
Johannes Yrttiaho vas 
Pia Lohikoski vas 
Paavo Arhinmäki vas 
Satu Hassi vihr 
Ritva Elomaa ps 
Atte Harjanne vihr 
Noora Koponen vihr 
Inka Hopsu vihr 
Tiina Elo vihr 
Hanna Holopainen vihr 
Saara Hyrkkö vihr 
Merja Kyllönen vas 
Jenni Pitko vihr 
Bella Forsgrén vihr 
Jaana Pelkonen kok