Kotitalousvähennystä on mahdollista saada esimerkiksi kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista.  

Vähennykseen on oikeutus, kun työ tehdään omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa ja vanhempien tai isovanhempien kodissa. Työn tekevän yrityksen täytyy kuulua ennakkoperintärekisteriin. 

Kotitalousvähennyksen tavoitteena on ollut työllisyyden lisääminen ja harmaan talouden kitkeminen. Tavoitteena on saada kotitaloudet hankkimaan palveluja, joita ei ilman kotitalousvähennystä välttämättä hankittaisi. Ajatuksena on ollut ennen kaikkea hoivapalvelujen osuuden kasvattaminen kotitalousvähennyksen piirissä. 

Aiheesta vuonna 2016 esitettyyn kirjalliseen kysymykseen silloinen valtionvarainministeri vastasi muun muassa seuraavaa:  

"Sen jälkeen, kun kotitalousvähennys laajennettiin koskemaan myös verovelvollisen vanhempien kotona tehtävää työtä, on aika ajoin käyty keskustelua myös verovelvollisen lasten kotona tehtävän työn vähennysoikeudesta. Tähän suuntaan laajennusta ei kuitenkaan ole pidetty perusteltuna. On hyvin tyypillistä, että vanhemmat tukevat kotoa pois muuttaneita lapsiaan monin eri tavoin jo ilman verovähennystäkin." 

Lisäksi ministeri pelkäsi vastauksessaan vuotovaikutuksia, joissa hankinnan kohteiksi tulisi lähinnä remonttipalveluita tai palveluita, joita joka tapauksessa hankittaisiin. 

Viimeinen vuosi on muuttanut tilannetta paljon. Akuutti kriisi on aiheuttanut sekä tarvetta työlle että taloudellisia haasteita kaikenlaisille perheille. Kotona vietetään nyt myös erityisen paljon aikaa, ja koteja muokataan sopivammiksi niin koulunkäynnille kuin etätyöskentelyynkin.  

Tästä syystä vanhemmat ovat halukkaita auttamaan myös omia lapsiaan arjen moninaisissa asioissa ja turvaamaan osaltaan edellytykset nuoremman polven mahdollisimman normaalille elämälle.  

Kotitalousvähennyksen mahdollistaminen myös verovelvollisen omille lapsille tai lapsenlapsille teetetystä työstä on syytä ottaa nyt uudelleen tarkasteluun.