Yleistä asumistukea koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin merkittävästi vuonna 2015. Uudistuksessa poistettiin mm. omaisuuskriteeri tuen myöntämisen yhteydessä. Uudistuksen valmistelussa arvioitiin, että omaisuuskriteerin poistaminen lisäisi asumistukimenoja noin miljoona euroa vuodessa (HE 52/2018 vp). Arvio oli pahasti pielessä, sillä yleisen asumistuen menot kasvoivat uudistuksen jälkeen merkittävästi. Arvio perustui siihen, että asumistuen hakijoilla ei ollut omaisuutta. Uudistuksen ongelmana kuitenkin on se, että uudistuksen jälkeen yleiseen asumistukeen ovat oikeutettuja myös kaikki ne, joilla on omaisuutta.  

Ensimmäisenä vuotena vuonna 2015 yleisen asumistuen uudistukset kasvattivat menoja 176 milj. euroa ja vuonna 2016 jo 339 milj. euroa vuoden 2014 tasosta. Menojen kasvua selittävät muutkin tekijät kuin omaisuuskriteerin poisto. Uudistus johti kuitenkin siihen, että asumistukea saavien määrä kasvoi merkittävästi. Lähes 900 000 suomalaista ovat nykyään asumistukien piirissä. Yleistä asumistukea sai vuonna 2015 246 400 ruokakuntaa ja vuonna 2017 jo 381 500 ruokakuntaa. Yleistä asumistukea maksettiin 1 260,8 miljoonaa euroa vuonna 2017, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 917,6 miljoonaa euroa. Uudistuksen yhteydessä tehtiin oletus, etteivät varakkaat ihmiset hae asumistukea, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Näin ei kuitenkaan tosielämässä ole tapahtunut.  

Kun omistuskriteeri on poistettu asumistuesta, ei sen vaikutusta asumistuen hakemiseen enää voi täsmällisesti tutkia. Asumistukikulut ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Palauttamalla omaisuusrajat asumistuen myöntämiskriteeriksi saadaan taitettua asumistukimenojen kasvu ja samalla saavutetaan arviolta ainakin 200 milj. euron säästöt jo vuoden 2019 aikana. 

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.