Imetyksen edistäminen on yksi tehokkaimmista tavoista edistää kansanterveyttä, ja siksi imetyksen edistämiseen tarvitaan kansallista koordinointia. Yksi merkittävä keino tämän varmistamiseen on kansallisen imetyskoordinaattorin tehtävän vakiinnuttaminen. Kansallisten imetyskoordinaattoreiden tarve on kirjoitettu jo vuonna 1990 julkaistuun Unicefin julistukseen (Innocenti Declaration). Vuonna 2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa aloitti Suomen ensimmäinen kansallinen imetyskoordinaattori tehden vaikuttavaa ja hyvää työtä. Tehtävä on kuitenkin loppunut, ja tarve imetyskoordinaattorin tehtävän jatkamiselle on yhä suuri.  

Imetyskoordinaattorin keskeisimmät työtehtävät olivat näyttöön perustuvan imetysohjauksen implementoinnin tuki sairaaloille ja neuvoloille sekä Vauvamyönteisyysohjelman koordinointi ja kansallisten imetysohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen. Lisäksi imetyskoordinaattori tuotti tutkimustietoa kansallisesta tilanteesta päätöksenteon tueksi. Lähivuosina olisi olennaista jatkaa Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman toimeenpanoa antamalla vahvaa tukea implementoinnille. Erityisesti neuvoloiden vauva- ja perhemyönteisyysohjelman kehittäminen ja implementointi kansallisesti koordinoituna on olennaista, jotta toimintaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. 

Tammikuussa 2022 voimaan tuleva sote-uudistus muuttaa merkittävästi suomalaista terveydenhuoltoa. Tällaisessa suuressa murroskohdassa on erityisen tärkeää turvata imetyksen kansallinen koordinointi. Imetyskoordinaattorin nimeäminen olisi myös linjassa vuosille 2018—2022 asetetun Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman kanssa, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta imetyksen kärkimaa.