8.1
Laki liikenteen palveluista
109 a §.Laivaväen pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolon pidentäminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi 109 a §, jossa säädettäisiin 109 §:ssä tarkoitettujen laivaväen määräaikaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloajan pidentämisestä covid-19-epidemian aikana. Ehdotettavan pykälän mukaan niiden pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten, joiden voimassaoloaika päättyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021, voimassaolo jatkuu ilman erillistä hakemusta kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jona pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen voimassaolo päättyy. Voimassaoloajan pidennystä ei tarvitsisi erikseen hakea ja pidennykset olisivat voimassa enintään 31.12.2021 saakka.
Ehdotettu poikkeusten voimassaoloaika on tarpeellinen ottaen huomioon merenkulkualan kansainvälisyys. Meriliikenteen toimivuus on vahvasti sidoksissa Suomen ja muiden valtioiden asettamiin liikkumisrajoituksiin, eikä niiden päättymisestä vielä tiedetä. Suomalaisia merenkulkijoita palvelee myös ulkomaalaisilla aluksilla, joten kansainvälisillä toimilla on merkitystä muun muassa miehistönvaihtokysymyksiin. Ehdotuksen kanssa vastaavanlaisia toimia on toteutettu laajasti muissa valtioissa.
Ehdotuksen tarkoituksena on turvata merikuljetusten jatkuvuutta myös epidemiatilanteessa. Laivaliikenteellä on Suomen elinkeinoelämälle suuri merkitys, sillä arviolta noin 80–90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse. Katkokset laivaliikenteessä ja erityisesti merikuljetuksissa voivat herkästi heijastua haitallisesti laajemminkin yhteiskunnan toimivuuteen ja elinkeinotoimintaan. Merikuljetusten jatkuvuudella on tärkeä merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta.
Liikenne- ja viestintäviraston arvion mukaan ehdotus ei vaarantaisi merenkulun turvallisuutta, koska kyse on jo saavutetun pätevyyden voimassaolon pidentämisestä määräajaksi. Pätevyyden haltijat työskentelevät ammatissaan yleensä jatkuvasti. Aluksilla myös pidetään määräajoin harjoituksia keskeisimpiä turvallisuustehtäviä koskien.
Ehdotuksella ei ole tarkoitus lisätä alan toimijoille tai viranomaisille oikeuksia tai velvollisuuksia, vaan säilyttää väliaikainen tilanne aiemmin säädettyä pidempään.
204 §.Rautatielääkärin hyväksyminen. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi. Kohdassa säädettäisiin voimassa olevaa säännöstä vastaavasti rautatielääkäriksi hyväksymisen ehtona olevan, että hakija on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaisesti laillistettu lääkäri ja on saanut tehtävään soveltuvan erikoislääkärin oikeudet. Kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että siitä kävisi ilmi myös vaatimus siitä, että hakijan oikeuksia toimia lääkärin ammatissa ei ole rajoitettu tavalla, joka rajoittaa toimimista rautatielääkärinä. Ehdotetun muutoksen myötä säännöksestä kävisi selvemmin ilmi, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi hyväksyä rautatielääkäriksi vain sellaisen ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti laillistetun lääkärin, joka olisi saanut tehtävään soveltuvan erikoislääkärin oikeudet ja jonka oikeuksia toimia lääkärin ammatissa ei olisi rajoitettu sellaisella tavalla, joka rajoittaisi tämän toimimista rautatielääkärinä.
Muutoksen tavoitteena olisi edistää erityisesti liikenneturvallisuutta. Lääkärintarkastusten tarkoituksena on selvittää, onko tarkastettavalla riittävät edellytykset toimia liikenteessä niin oma kuin muiden turvallisuus huomioiden. Valviran tekemän lääkäriä koskevan rajoituspäätöksen takana oleva syytekijä voi vaikuttaa lääkärin valmiuksiin tehdä lain mukaisia tarkastuksia asetettujen vaatimusten mukaisesti, mikä voisi heijastua erityisesti liikenneturvallisuuteen.
Muutos vastaisi asiallisesti merimieslääkärin hyväksymistä koskevaan 206 §:ään ehdotettavaa muutosta ja muutoksen perustelut vastaisivat jäljempänä merimieslääkärin hyväksymisen osalta esitettyä.
206 §.Merimieslääkärin hyväksyminen. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi. Kohdassa säädettäisiin voimassa olevaa säännöstä vastaavasti merimieslääkäriksi hyväksymisen ehtona olevan, että hakija on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti laillistettu lääkäri ja on saanut tehtävään soveltuvan erikoislääkärin oikeudet. Kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että siitä kävisi ilmi myös vaatimus siitä, että hakijan oikeuksia toimia lääkärin ammatissa ei ole rajoitettu tavalla, joka rajoittaa toimimista merimieslääkärinä. Ehdotetun muutoksen myötä säännöksestä kävisi selvemmin ilmi, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi hyväksyä merimieslääkäriksi vain sellaisen ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti laillistetun lääkärin, joka olisi saanut tehtävään soveltuvan erikoislääkärin oikeudet ja jonka oikeuksia toimia lääkärin ammatissa ei olisi rajoitettu sellaisella tavalla, joka rajoittaisi tämän toimimista merimieslääkärinä.
Muutoksen tavoitteena olisi edistää erityisesti merenkulun turvallisuutta. Lääkärintarkastusten tarkoituksena on selvittää, onko tarkastettavalla riittävät edellytykset toimia liikenteessä niin oma kuin muiden turvallisuus huomioiden. Valviran tekemän lääkäriä koskevan rajoituspäätöksen takana oleva syytekijä voi vaikuttaa lääkärin valmiuksiin tehdä lain mukaisia tarkastuksia asetettujen vaatimusten mukaisesti, mikä voisi heijastua erityisesti merenkulun turvallisuuteen.
Nykyistä merimieslääkärijärjestelmää ja -lääkärinä toimimista on kuvattu hallituksen esityksessä HE 145/2017 vp. Sen mukaisesti hakijalta edellytettäisiin pykälän 1 momentin 1 kohdassa edelleen, että hän on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti laillistettu ammattihenkilö. Hakijan olisi siten oltava Suomessa laillistettu lääkäri. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää Suomessa tai muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa koulutuksensa saaneelle lääkärille taikka Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolella koulutuksensa saaneelle lääkärille oikeuden harjoittaa Suomessa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä siten kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään. Hakijalta edellytettäisiin edelleen myös, että hän on saanut tehtävään soveltuvan erikoislääkärin oikeudet. Vaikka lähtökohtana olisi edelleen, että laillistettu lääkäri, jolla on tehtävään soveltuva erikoislääkärin koulutus saisi toimia merimieslääkärinä, esitetyllä muutoksella mahdollistettaisiin kuitenkin hyväksynnän epääminen sellaisessa tilanteessa, jossa kyseisen laillistetun lääkärin lääkärinä toimimista olisi Valviran toimesta rajoitettu sellaisella tavalla, joka käytännössä estäisi henkilöä toimimasta merimieslääkärin tehtävässä itsenäisesti.
Päätökset lääkärin oikeuksien rajoittamisesta tekee Valvira ja jokainen päätös on yksilöllinen. Rajoituksia ei määrätä kevyin perustein, esimerkiksi yhden potilaan epäasianmukaisen hoidon takia, vaan rajoitusten määräämisen takana on pitkäaikainen lääkärin toiminta, joka on vaarantanut potilasturvallisuuden. Lääkärinoikeudet voidaan poistaa joko kokonaan tai osittain. Ratkaisuissa noudatetaan pienimmän puuttumisen periaatetta eli lääkärinoikeuksia rajoitetaan vain sen verran mitä potilasturvallisuuden varmistaminen vaatii. Lääkäri voi saada oikeutensa takaisin, kun aikaisemman päätöksen perusteet ovat lakanneet. Näin ollen olisi yksittäistapauksissa kyettävä arvioimaan, onko juuri kyseinen lääkärin ammatinharjoittamiseen liittyvä rajoitus sellainen, joka estää merimieslääkärinä toimimisen.
Valviran määräämiä rajoituksia on erilaisia. Esimerkiksi on selvää, että lääkärinoikeuksien rajoittaminen tietyn lääkkeen määräämisen osalta ei ole sellainen rajoitus, joka estäisi toimimisen merimieslääkärinä. Sen sijaan varsin tavanomainen rajoitus on, että lääkäri saa harjoittaa työtään ainoastaan palvelussuhteessa julkisella sektorilla ja toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Usein rajoitusten taustalla on päihteiden tai lääkkeiden väärinkäyttö tai ikääntymiseen liittyvät tai muusta syystä johtuvat muistisairaudet. Tällaisessa tilanteessa olisi perusteltua katsoa, että henkilön kyky toimia merimieslääkärinä on estynyt, vaikka henkilö ei olekaan menettänyt lääkärin oikeuksiaan kokonaan.
Merimieslääkäritarkastustoiminta tapahtuu pääosin yksityisellä sektorilla, jossa ei ole mahdollista määrätä ammatinharjoittajalle valvovaa lääkäriä ja merimieslääkärin olisi kyettävä harjoittamaan ammattiaan itsenäisesti. Merimieslääkärin hyväksyntää annettaessa ei voida rajata esimerkiksi sitä, missä toimipaikassa henkilö voi toimia ammatinharjoittajana, jolloin ei ole mahdollista rajata hyväksyntää esimerkiksi vain siihen toimipaikkaan, jossa hakija työskentelisi toisen valvonnan alaisena.
Liikenne- ja viestintävirastolla on liikenteen palveluista annetun lain 197 §:n 3 momentin nojalla oikeus saada Valviralta salassapitosäännösten estämättä säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot henkilöluvan hakijasta ja haltijasta.
Pykälän 3 momentin mukaisesti Liikenne- ja viestintävirasto voisi edelleen tarvittaessa tarkentaa kelpoisuusvaatimuksia antamallaan määräyksellä.
8.2
Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta
13 §.Miehitystodistuksessa määrätystä pätevyydestä poikkeaminen. Pykälään lisättäisiin väliaikaisesti uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston mahdollisuudesta covid-19-epidemiaan liittyvän häiriötilanteen tai muiden pakottavien syiden vuoksi myöntää erivapauksia myös liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 98 §:ssä tarkoitettujen lisäpätevyystodistuksien osalta.
Erivapauden myöntämisen tarkoituksena on mahdollistaa laivaliikenteen katkeamattomuus poikkeuksellisissa tilanteissa. Ilman vaadittavan pätevyyden omaavaa, riittävää miehistöä alus ei voi lähteä satamasta. Erivapauden myöntäminen olisi tarkoitettu poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa laivanisäntä ei löydä covid-19-epidemiatilanteen aiheuttamien erityisten olosuhteiden vuoksi tarpeeksi henkilöitä, joilla on tietty vaadittava lisäpätevyys. Erivapaus myönnettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
Harkinnassa otettaisiin ensinnäkin huomioon poikkeuksen välttämättömyys. Säännöksessä edellytettäisiin covid-19-epidemiaan liittyvän häiriötilanteen tai muun pakottavan syyn olemassaoloa, jonka vuoksi alukselle ei ole saatavissa riittävästi lisäpätevyyden omaavaa miehistöä.
Lisäksi edellytettäisiin, ettei erivapauden myöntämisestä aiheudu vaaraa ihmishengelle, omaisuudelle eikä ympäristölle. Erivapautta harkitessaan Liikenne- ja viestintävirasto ottaisi huomioon erivapauden kohteena olevan henkilön muodolliset pätevyydet ja tekisi niiden pohjalta kokonaisarvioinnin hänen kyvystään hoitaa tehtävä turvallisesti. Tapauskohtaisessa harkinnassa voitaisiin ottaa huomioon myös se, että onko aluksella muita lisäpätevyystodistuksen omaavia henkilöitä.
Erivapauksia voidaan jo voimassa olevan lain mukaan myöntää laivaväen pätevyyskirjojen osalta. Erivapauksien myöntäminen aluksilla vaadituista pätevyyskirjoista on tavallinen käytäntö sellaisissa tilanteissa, joissa lainvanisännällä ei ole mahdollisuutta toimittaa alukselle riittävää määrää sellaisia henkilöitä, joilla muodollinen pätevyys on riittävän korkealla tasolla. Erivapautta myönnettäessä Liikenne- ja viestintävirasto voi ottaa huomioon henkilön muut muodolliset pätevyydet ja kyvyn hoitaa ylempi tehtävä turvallisesti. Tarkoituksena on, että erivapaus on aina lyhytaikainen ja väliaikainen ratkaisu.
Nyt ehdotettavan väliaikaisen poikkeuksen osalta noudatettaisiin samoja periaatteita. Säännöksen tarkoituksena on valmistautua sellaiseen tilanteeseen, jossa laivanisäntä ei löydä riittävästi jonkin erityisen lisäpätevyystodistuksen omaavia merenkulkijoita alukselle, eikä esimerkiksi kokoontumisrajoitusten johdosta kyseistä lisäpätevyyttä koskevaa lyhytkurssitarjontaa voida tarjota. Myöntämällä erivapaus myös aluksella vaadittavasta lisäpätevyydestä mahdollistettaisiin aluksena vähimmäismiehitysvaatimuksen toteutuminen, jolloin alus voisi lähteä merelle. Erivapaus sidottaisiin määräajaksi määrättyyn alukseen ja myöntämisessä otettaisiin huomioon se, että aluksella on kuitenkin kyseisen lisäpätevyyden omaavia muita merenkulkijoita.
Erivapauksia aluksella vaadittavasta lisäpätevyyksiä ennakoidaan tarvittavan vain erittäin pieniä määriä. Mahdollisuus erivapauden myöntämiselle on kuitenkin tärkeä olla olemassa, jotta alusliikenteen katkeamattomuus epidemian aiheuttamissa poikkeustilanteissa voidaan varmistaa.
Säännöksen ehdotetaan olevan voimassa 30.6.2021 saakka niin, että sen nojalla myönnetyt erivapaudet olisivat voimassa erivapauden ehtojen mukaisesti. Enintään erivapaudet olisivat voimassa 30.12.2021 saakka. Ehdotettu poikkeusten voimassaoloaika on tarpeen ottaen huomioon merenkulkualan kansainvälisyys. Meriliikenteen toimivuus on vahvasti sidoksissa sekä Suomen että muiden valtioiden asettamiin liikkumisrajoituksiin. Suomalaisia merenkulkijoita palvelee myös ulkomaalaisilla aluksilla, joten kansainvälisillä toimilla on merkitystä muun muassa miehistönvaihtokysymyksiin.
Toisin kuin voimassa olevassa 13 §:n 1 momentissa, 4 momentissa ei edellytettäisi asianomaisen valtakunnallisen merenkulkualan työmarkkinajärjestön kuulemista ennen erivapauden myöntämistä. Kuulemisesta voi aiheutua tarpeettomia viiveitä, jotka voivat vaikeuttaa meriliikenteen toimintaa poikkeusoloissa.