1.1  Tausta

EU:n rahastosääntely antaa rahastoyhtiöille ja vaihtoehtorahastojen hoitajille mahdollisuuden hoitaa ja markkinoida sijoitusrahastoja ja vaihtoehtorahastoja rajat ylittävistä Euroopan talousalueella joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaikka rahastojen kohdalla EU:n sisämarkkinoiden on katsottu onnistuneen suhteellisen hyvin, rajat ylittävää toimintaa ETA-valtiosta toiseen vaikeuttaa edelleen monet esteet ja kansalliset lisävaatimukset. Näiden sääntelyerojen ja esteiden vähentämiseksi sekä rahastojen sisämarkkinoiden yhdentymisen tukemiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2019 rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan sääntelypaketin, jossa rahastosääntelyä uudistettiin seuraavilla EU-säädöksillä:  

direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU muuttamisesta yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rajatylittävän markkinoinnin osalta 20.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1160 (jäljempänä rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva muutosdirektiivi tai muutosdirektiivi); sekä 

yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rajatylittävän markkinoinnin helpottamisesta ja asetusten (EU) N:o 345/2013, (EU) N:o 346/2013 ja (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta 20.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1156 (jäljempänä rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva asetus tai asetus) 

Muutosdirektiivistä ja asetuksesta käytetään tässä esityksessä jäljempänä yhteistä nimitystä rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva sääntelypaketti.  

Muutosdirektiivi on tullut voimaan 1.8.2019. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 2.8.2021. 

Tällä esityksellä pannaan kansallisesti täytäntöön rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva muutosdirektiivi sekä tehdään asetuksen edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.  

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Komissio julkaisi 12.3.2018 pääomamarkkinaunionin syventämiseen tähtäävän toimenpidepaketin sekä tiedonannon toimien vauhdittamisesta pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä (COM(2018) 114 final). Toimenpidepaketin tavoitteena oli monipuolistaa käytettävissä olevia rahoituslähteitä, lisätä rajat ylittävien pääomavirtojen saatavuutta sekä helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuutta toimivan pääomamarkkinaunionin luomiseksi. 

Osana toimenpidepakettia komissio julkaisi direktiiviehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta kollektiivisten sijoitusrahastojen rajat ylittävän markkinoinnin osalta (COM(2018) 92 final). Lisäksi komissio julkaisi asetusehdotuksen rajat ylittävän kollektiivisten sijoitusrahastojen markkinoinnin helpottamisesta ja asetusten (EU) N:o 345/2013 ja (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta (COM(2018) 110 final). Ehdotusten yhteydessä komissio julkisti myös niihin liittyvät yhteiset vaikutusarviot (SWD(2018) 54 final).  

Valmistellessaan toimenpidepakettiaan komissio teki arvioinnin senhetkisestä rahastosääntelystä, jonka keskeisimmät säädökset olivat edelleen siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, jäljempänä sijoitusrahastodirektiivi tai UCITS IV, sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, jäljempänä vaihtoehtorahastojen hoitajista annettu direktiivi tai AIFMD. Samalla komissio tutki jäsenvaltioiden asettamia kansallisia lisävaatimuksia. Komission arviointi osoitti, ettei sisämarkkinoiden koko potentiaalia ollut saatu vielä käyttöön, sillä rahastojen rajat ylittävää markkinointia haittaisivat yhä monet esteet. Samoin komission eri kuulemismenettelyssä saamat vastaukset viittasivat siihen, että sääntelyesteet olivat merkittävästi vaikeuttaneet rajat ylittävää toimintaa.  

Komission lainsäädäntöehdotuksessa ehdotettiin useita muutoksia, joiden tarkoituksena oli vähentää sääntelyesteitä rahastojen rajat ylittävässä markkinoinnissa sekä pienentää sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hoitajille tällaisesta toiminnasta syntyviä kuluja. Säännösten yhdenmukaistamisen rinnalla komissio ehdotti myös kokonaan uusia toimenpiteitä, jotka omalta osaltaan voisivat helpottaa rajat ylittävää toimintaa, kuten ennakkomarkkinointia koskevien säännösten harmonisointi. Komissio kuitenkin totesi lainsäädäntöehdotuksensa yhteydessä, että on olemassa myös muita tekijöitä, jotka tällä hetkellä saattavat vaikeuttaa rahastojen markkinoimista, mutta ne tekijät eivät kuuluneet ehdotuksen soveltamisalaan. Tällaisiksi tekijöiksi komissio tunnisti esimerkiksi rahastoihin ja sijoittajiin sovellettavien kansallisten verojärjestelmien eroavaisuudet, käytettävissä olevat vertikaaliset markkinointikanavat sekä kulttuurisidonnaiset piirteet kotimaisten sijoitustuotteiden suosimisesta.  

Komission direktiivi- ja asetusehdotukset sekä luonnos valtioneuvoston kirjelmäksi eduskunnalle komission ehdotuksista olivat lausuntokierroksella EU-asioiden komitean alaisessa rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet -jaostossa (jaosto EU-10). Komission ehdotuksista annettiin eduskunnalle U-kirjelmä (U 20/2018 vp) 26.4.2018. Talousvaliokunta antoi 6.6.2018 asiasta lausunnon (TaVL 30/2018 vp). 

Direktiiviä ja asetusta koskevissa neuvotteluissa Suomi piti komission ehdottamia toimia kannatettavina sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen rajat ylittävän markkinoinnin helpottamiseksi. Neuvotteluissa Suomi kuitenkin pyrki täsmentämään ehdotuksen sanamuotoja siten, että esityksen tavoitteet voisivat käytännössä toteutua myös rahastojen ennakkomarkkinointia koskevan ehdotuksen sekä joustavan markkinoinnin lopettamisen osalta sijoittajien tarpeen huomioiden. Ennakkomarkkinointia ja markkinoinnin lopettamista koskevia vaatimuksia lievennettiin neuvotteluissa komission alkuperäiseen ehdotukseen nähden. 

Hallituksen esityksen valmistelu

Esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Osana hallituksen esityksen valmistelua on osallistuttu komission järjestämään kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen direktiivin ja asetuksen täytäntöönpanosta (Transposition Workshop on cross-border distribution of investment funds) 5.11.2019. 

Esitysluonnos lähettiin laajalle julkiselle lausuntokierrokselle 7.5.2021–17.6.2021. Lausuntoja pyydettiin yhteensä 21 viranomaiselta ja yhteisöltä. Lausuntopalautteen sisällöstä ja huomioon ottamisesta kerrotaan tarkemmin jaksossa 6.  

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM106:00/2020.  

2.1  Tavoitteet

EU:n rahastosääntelyssä rahastot jaetaan sijoitusrahastodirektiivissä säänneltyihin siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin eli yhteissijoitusyrityksiin (UCITS) sekä vaihtoehtorahastoihin (AIF), joita hoitavat vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa direktiivissä tarkoitetut vaihtoehtorahastojen hoitajat. Tätä sääntelykehystä puolestaan täydentävät vielä seuraavat EU-säädökset:  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 345/2013 eurooppalaisista riskipääomarahastoista (jäljempänä EuVECA-asetus); 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 346/2013 eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (jäljempänä EuSEF-asetus);  

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760 eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (jäljempänä ELTIF-asetus); sekä 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131 rahamarkkinarahastoista. 

EU:n rahastosääntely on viime vuosina ollut useiden muutosten kohteena, mikä ilmenee jo eri säädösten lukumäärästä. Sääntelyn yhteisenä tavoitteena on ollut varmistaa rahastojen ja niiden hoitajien tasapuoliset toimintaedellytykset ja poistaa rahasto-osuuksien vapaata liikkuvuutta rajoittavia tekijöitä siten, että samalla varmistetaan yhdenmukaisempi sijoittajansuoja eri jäsenvaltioissa.  

Eurooppalaiset rahastot ovat yleistyneet sijoituskohteena ja niiden hallinnoimat varat ovat olleet lähes jatkuvassa kasvussa. Siitä huolimatta EU:n rahastomarkkinat ovat yhä pääasiassa kansallisia markkinoita. Komissio arvioi vuonna 2018 lainsäädäntöehdotuksensa yhteydessä, että 70 prosenttia kaikista hoidettavina olevista varoista olivat sellaisissa rahastoissa, joita markkinoitiin ainoastaan rahaston kotijäsenvaltiossa. Yhteissijoitusyrityksistä 37 prosenttia ja vaihtoehtorahastoista vain noin 3 prosenttia markkinoivat useammassa kuin kolmessa jäsenvaltiossa. Vaihtoehtorahastojenkin osalta suunta on kuitenkin ollut ylöspäin. AIFMD:n soveltamisen ja soveltamisalan arviointia koskevan kertomuksen (COM(2020) 232 final) yhteydessä vuonna 2020 komissio arvioi vaihtoehtorahastojen rajat ylittävän markkinoinnin lähes kaksinkertaistuneen kesäkuun 2017 ja lokakuun 2019 välisenä aikana, jolloin se kasvoi 3 prosentista 5,8 prosenttiin. Kertomuksessa vahvistettiin rajat ylittävää toimintaa koskeva AIFM-passi tärkeäksi osatekijäksi tässä suhteessa, mutta kansallisen ylisääntelyn, kansallisten markkinointisääntöjen erojen, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten erilaisten tulkintojen ja AIFMD:n rajallisen soveltamisalan katsottiin heikentävän AIFM-passin tehokkuutta.  

Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan sääntelypaketin tavoitteena on vähentää kustannuksia, joita rahastoyhtiöille ja vaihtoehtorahastojen hoitajille aiheutuu rajat ylittävän toiminnan aloittamisesta Euroopan talousalueella. Tarkoituksena on vähentää nykyisiä sääntelyesteitä ja parantaa kansallisten vaatimusten läpinäkyvyyttä. Samalla sääntelypaketin tarkoituksena on varmistaa korkeantasoinen sijoittajansuoja. Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva asetus ja muutosdirektiivi muodostavat kokonaisuuden, jolla koordinoidaan paremmin niitä edellytyksiä, joiden mukaisesti sääntelyn piiriin kuuluvien rahastojen hoitajat toimivat sisämarkkinoilla. Tämän pitäisi vauhdittaa rahastojen rajat ylittävän markkinoinnin kasvua, vähentää markkinoiden hajanaisuutta, lisätä kilpailua ja tarjota viime kädessä myös sijoittajille enemmän sijoitusmahdollisuuksia.  

2.2  Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva muutosdirektiivi

Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevalla muutosdirektiivillä muutetaan sijoitusrahastodirektiiviä ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua direktiiviä. Sijoitusrahastodirektiivin muutokset ovat muutosdirektiivin 1 artiklassa ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun direktiivin muutokset ovat 2 artiklassa. Sijoitusrahastodirektiiviin ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun direktiiviin tehdyt muutokset ja lisäykset ovat monilta osin yhdenmukaisia. Sen sijaan ainoastaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun direktiiviin on lisätty uudet säännökset ennakkomarkkinoinnista.  

2.3  Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva asetus

Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevassa asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten markkinointivaatimuksia koskevien kansallisten säännösten julkaisemista ja sijoittajille suunnattua mainontaa. Lisäksi asetuksessa vahvistetaan yhteiset periaatteet yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten hoitajilta veloitettavista palkkioista ja maksuista niiden rajat ylittävän toiminnan osalta. Asetuksessa säädetään myös yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rajat ylittävää markkinointia koskevan keskustietokannan perustamisesta.  

Asetusta sovelletaan 2 artiklan mukaan AIFMD:ssä tarkoitettuihin vaihtoehtorahastojen hoitajiin, sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitettuihin yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiöihin, kuten myös sellaiseen yhteissijoitusyritykseen, joka ei ole nimennyt rahastoyhtiötä, EuVECA-asetuksessa tarkoitettuihin eurooppalaisen riskipääomarahaston hoitajiin sekä EuSEF-asetuksessa tarkoitettuihin eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajiin.  

Asetuksen 4 artiklassa säädetään sijoittajille suunnattua mainontaa koskevista vaatimuksista. Artiklan mukaan sijoittajille suunnatun mainonnan tulee olla tunnistettavissa sellaiseksi, mainonnassa on kuvattava rahastojen osuuksien ja osakkeiden ostamiseen liittyvät riskit ja tuotot yhtä näkyvästi, ja mainonnan sisältämien tietojen tulee olla tasapuolisia ja selkeitä, eivätkä ne saa johtaa harhaan. Rahastoyhtiöiden on varmistettava, ettei niiden harjoittama mainonta ole ristiriidassa tarjousesitteen tai avaintietojen kanssa, eikä vähennä niiden merkitystä. Lisäksi artiklassa säädetään mainontaa koskevista tarkemmista sisältövaatimuksista. Mainonnan on sisällettävä selkeät tiedot siitä, miten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten markkinointijärjestelyt voidaan päättää. Myös vaihtoehtorahastojen hoitajien, eurooppalaisten riskipääomarahastojen hoitajien sekä eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien on varmistettava, ettei niiden harjoittama mainonta ole ristiriidassa sijoittajille AIFMD:n 23 artiklan, EuVECA-asetuksen 13 artiklan tai EuSEF-asetuksen 14 artiklan mukaisesti annettavien tietojen kanssa tai vähennä niiden merkitystä. ESMA antaa ohjeet mainontaa koskevien vaatimusten soveltamisesta.  

Asetuksen 5 artiklassa säädetään markkinointivaatimuksia koskevien kansallisten säännösten julkaisemisesta. Artiklan mukaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava verkkosivustoillaan ajantasaiset ja täydelliset tiedot sovellettavista kansallisista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, jotka koskevat vaihtoehtorahastoihin ja yhteissijoitusyrityksiin liittyviä markkinointivaatimuksia, sekä niiden tiivistelmät ainakin kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Komissiolle siirretään lisäksi valta hyväksyä ESMAn laatimat luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa vahvistetaan vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt markkinointivaatimuksia koskevien kansallisten säännösten julkaisuja ja ilmoituksia varten. 

Asetuksen 6 artiklan mukaisesti ESMA pitää keskustietokantaa markkinointivaatimuksia koskevista kansallisista säännöksistä. 

Asetuksen 7 artiklassa annetaan kansallisille toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus vaatia rahastoyhtiöiltä ennakkoilmoitusta mainonnasta, jota ne aikovat käyttää suoraan tai välillisesti liikeasioissaan sijoittajien kanssa. Toimivaltaisten viranomaisten ainoana tarkoituksena saa kuitenkin olla vain varmistua asetuksen ja markkinointivaatimuksia koskevien kansallisten säännösten noudattamisesta. Ennakkoilmoituksen vaatiminen ei saa olla ennakkoedellytys yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoinnille eikä osa sijoitusrahastodirektiivin 93 artiklassa tarkoitettua ilmoitusmenettelyä. Asetuksessa asetetaan ennakkoilmoitusta koskevalle menettelylle 10 työpäivän aikaraja mainonnan vastaanottamisesta. Jos vaihtoehtorahastojen, eurooppalaisten riskipääomarahastojen tai eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yritykseen erikoistuneiden rahastojen hoitajat markkinoivat vaihtoehtorahastojen osuuksia tai osakkeita vähittäissijoittajille, säännöksiä mainonnan tarkistamisesta ennakolta sovelletaan soveltuvin osin myös tällaisiin hoitajiin.  

Asetuksen 8 artiklassa säädetään ESMAn velvollisuudesta laatia mainontaa koskeva kertomus kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella. 

Asetuksen 9–11 artiklassa säädetään palkkioita ja maksuja koskevista yhteisistä periaatteista ja niitä koskevien tietojen julkistamisesta. Asetuksen 9 artiklassa edellytetään, että toimivaltaisten viranomaisten veloittamien rajat ylittävään toimintaan liittyvien palkkioiden tai maksujen on oltava johdonmukaisia suhteessa toimivaltaisen viranomaisen tehtävien suorittamiseen liittyviin kokonaiskustannuksiin. Asetuksen 10 artiklan mukaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava ja pidettävä ajan tasalla verkkosivuillaan tiedot 9 artiklan mukaisista palkkioista tai maksuista tai tarvittaessa niiden laskentamenetelmistä sekä ilmoitettava ESMAlle hyperlinkit näihin tietoihin. Lisäksi komissiolle siirretään valta hyväksyä ESMAn laatimat luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa vahvistetaan vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt näitä julkaisuja ja ilmoituksia varten. Asetuksen 11 artiklassa säädetään ESMAn velvollisuudesta julkaista verkkosivuillaan nämä hyperlinkit sekä kehittää ja antaa verkkosivuillaan interaktiivinen väline, jolla voidaan laskea suuntaa-antavasti 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut palkkiot tai maksut.  

Asetuksen 12 artiklassa säädetään ESMAn velvollisuudesta ylläpitää vaihtoehtorahastojen ja yhteissijoitusyritysten rajat ylittävää markkinointia koskevaa keskustietokantaa ja 13 artiklassa ESMAlle toimitettavien ilmoitusten standardisoinnista. Asetuksen 14 artiklan mukaan toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava tarvittavat valvonta- ja tutkintavaltuudet.  

Asetuksen 15 ja 16 artikloilla lisätään EuSEF- ja EuVECA-asetuksiin ennakkomarkkinoinnin määritelmä sekä edellytykset eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja eurooppalaisten yhteistenkunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ennakkomarkkinoinnille. Ennakkomarkkinointia koskevat säännökset ovat pitkälti yhdenmukaisia AIFMD:hen lisättyjen ennakkomarkkinointisäännösten kanssa, mutta ennakkomarkkinointia ei ole rajattu pelkästään ammattimaisiin sijoittajiin. 

Asetuksen 17 artiklassa säädetään muutoksista vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1286/2014 (jäljempänä PRIIPS-asetus). PRIIPS-asetuksen 32 artiklan mukaisia siirtymäaikoja on muutettu siten, että sijoitusrahastodirektiivin mukaiset rahastoyhtiöt, sijoitusyhtiöt sekä yhteissijoitusyritysten osuuksia koskevaa neuvontaa antavat tai niitä myyvät henkilöt vapautetaan PRIIPS-asetuksen mukaisista velvoitteista edelleen 31.12.2021 saakka. Samalla on muutettu kyseisen asetuksen uudelleentarkastelua koskevia päivämääriä. Tarkoituksena on välttää edelleen se, että sijoittavat saisivat samasta tuotteesta kaksi erilaista asiakirjaa eli sijoitusrahastodirektiivin mukaisen avaintietoasiakirjan ja PRIIPS-asetuksen mukaisen avaintietoasiakirjan ennen kuin komissio on voinut suorittaa PRIIPS-asetuksen uudelleenarvioinnin.  

3.1  Sijoitusrahastolaki

3.2  Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

3.3  Direktiivin säännökset, jotka eivät edellytä kansallista täytäntöönpanoa

Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan muutosdirektiivin 2 artiklan 7 kohdassa (AIFMD:n uusi 69 a artikla) säädetään passijärjestelmän arvioinnista. Koska artiklassa asetetaan komissiolle velvollisuus antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa otetaan huomioon AIFMD:ssä säädetyn passijärjestelmän arvioinnin tulos, ei artikla edellytä kansallista täytäntöönpanoa.  

Muutosdirektiivin 4 artikla koskee komission suorittamaa arviota direktiivin soveltamisesta, 5 artikla sijoitusrahastodirektiivin uudelleentarkastelua ennakkomarkkinointiin sovellettavien säännösten yhdenmukaistamisen osalta ja 6 artikla direktiivin voimaantuloa. Säännökset eivät edellytä kansallista täytäntöönpanoa. 

3.4  Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevasta asetuksesta johtuvien muutostarpeiden arviointi

4.1  Keskeiset ehdotukset

4.2  Pääasialliset vaikutukset

7.1  Sijoitusrahastolaki

1 luku Yleiset säännökset 

1 §.Soveltamisala ja rahastoyhtiöön sovellettava muu lainsäädäntö. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti, joka sisältäisi informatiivisen viittauksen rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevaan asetukseen. 

3 luku Toimintaedellytykset ja vähimmäispääoma. 

3 §.Rahastoyhtiön hallitus. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi. Momentissa selvennettäisiin, että rahastoyhtiön hallituksen jäsenet valitsee rahastoyhtiön yhtiökokous. Uuden sijoitusrahastolain (213/2019) säätämisen yhteydessä luovuttiin rahasto-osuudenomistajien valitsemasta hallituksen jäsenestä. Sen sijaan säädettiin, että hallituksen jäsenistä vähintään kolmasosan tulee olla riippumattomia. Riippumattomilta jäseniltä vaaditaan enemmän osaamista ja kokemusta kuin, mitä rahasto-osuudenomistajien valitsemalta jäseneltä edellytettiin (HE 243/2018 vp, s. 56 ja 86). Samalla sijoitusrahastolaissa luovuttiin myös säännöllisestä rahasto-osuudenomistajien kokouksesta. Nykyisessä sijoitusrahastolaissa ei ole määritelty, mikä taho valitsee rahastoyhtiön hallituksen jäsenet, vaan sovellettavaksi tulevat osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 9 §:n yleiset säännökset. Näin ollen on olemassa edelleen se mahdollisuus, että rahasto-osuudenomistajien kokous valitsee osan rahastoyhtiön hallituksen jäsenistä, mitä ei voida pitää uuden sijoitusrahastolain tarkoituksen mukaisena. Ehdotettu säännös rahastoyhtiön hallitusten jäsenten valinnasta olisi tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että riippumattomilla jäsenillä on riittävä osaaminen ja kokemus tehtävänsä suorittamista varten. Rahastoyhtiö ja sen hallitus vastaavat siitä, että hallituksen jäsenillä on riittävä osaaminen ja kokemus tehtävänsä hoitamiseen. Mikäli rahasto-osuudenomistajat valitsevat rahastoyhtiön hallituksen jäsenen, ei rahastoyhtiöllä ja sen hallituksella ole tosiasiallisesti mahdollista vastata ja valvoa hallituksen jäsenen osaamista ja kokemusta. 

15 luku Rahasto-osuuksien markkinointi ja rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuus 

1 §.Markkinointiperiaatteet. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen johdosta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edelleen voimassa olevaa lakia vastaavasti siitä, että rahasto-osuuksia markkinoitaessa on käytettävä suomen tai ruotsin kieltä tai Finanssivalvonnan hyväksymää muuta kieltä, jos Finanssivalvonta sitä vaatii. Markkinointia koskevien kielivaatimusten säilyttäminen kansallisessa laissa on edelleen perustelua markkinoinnin ymmärrettävyyden turvaamiseksi.  

Pykälän 2 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevaan asetukseen, jonka 4 artiklassa asetetaan yhdenmukaistetut säännöt sijoittajille suunnattua mainontaa koskevista vaatimuksista ETA-valtioissa. Kyseisen artiklan nojalla rahastoyhtiön on muun muassa varmistettava, että kaikki sijoittajille suunnattu mainonta on tunnistettavissa sellaiseksi ja mainonnassa kuvataan sijoitusrahaston rahasto-osuuksien ostamiseen liittyvät riskit ja tuotot yhtä näkyvästi. On myös varmistettava, että kaikki mainonnan sisältämät tiedot ovat tasapuolisia ja selkeitä eivätkä johda harhaan. Lisäksi sellainen mainonta, joka sisältää erityisiä tietoja sijoitusrahastosta, ei saa olla ristiriidassa rahastoesitteen tai avaintietoesitteen tietojen kanssa. Voimassa olevan 2 momentin mukaiset kansalliset markkinointivaatimukset ehdotetaan kumottavaksi, sillä niiden taustalla ollut sijoitusrahastodirektiivin 77 artikla on kumottu muutosdirektiivillä. Ehdotus vastaa tältä osin muutosdirektiivin 1 artiklan 2 kohtaa.  

Pykälän 3 momentti sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 7 artiklaan, jossa säädetään Finanssivalvonnalle oikeus vaatia ennakkoilmoitusta markkinointiaineistosta. Jotta toimijat voivat tietää, vaatiiko Finanssivalvonta tällaista ennakkoilmoitusta ja millainen menettelyn mahdollinen sisältö on, Finanssivalvonnan on asetuksen mukaisesti julkaistava ennakkoilmoitusta koskevat menettelyt verkkosivustollaan.  

Voimassa olevan pykälän 3 momentin säännökset velvollisuudesta ilmoittaa rahastoesitteessä ja tarvittaessa markkinointiaineistoissa sijoitusrahaston varojen nettoarvon huomattavasta vaihtelusta ehdotetaan siirrettäväksi 2 §:n uuteen 2 momenttiin.  

2 §.Riskikeskittymien ja varojen nettoarvon vaihtelun ilmoittaminen rahastoesitteessä ja markkinointiaineistossa. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi pykälään lisättävän uuden momentin johdosta. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin voimassa olevaa 1 §:n 3 momenttia vastaavasti velvollisuudesta ilmoittaa rahastoesitteessä ja tarvittaessa markkinointiaineistoissa sijoitusrahaston varojen nettoarvon huomattavasta vaihtelusta sijoituksen koostumuksen tai niiden hoidossa käytettävien menetelmien johdosta. Momentti vastaa sijoitusrahastodirektiivin 70 artiklan 3 kohtaa.  

21 luku Säilytysyhteisön tehtävät 

5 §.Säilytystoiminnan ulkoistamisen edellytykset. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti. Momentissa säädettäisiin sijoitusrahastodirektiivin 22 a artiklan 4 kohdan mukaisesti siitä, että säilytystoiminnan ulkoistamiseksi ei katsottaisi selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY tarkoitettujen palvelujen tarjoamista mainitussa direktiivissä tarkoitetuissa arvopaperien selvitysjärjestelmissä eikä vastaavien palvelujen tarjoamista kolmansien maiden selvitysjärjestelmissä. Momentilla korjattaisiin komission Suomelle esittämä puute niin sanotun UCITS V -direktiivin (2014/91/EU) täytäntöönpanossa.  

22 luku Rahastoyhtiön toiminta ja sijoitusrahaston markkinointi ulkomailla 

1 §. Rahastoyhtiön toiminta ulkomailla sivuliikkeen välityksellä. Pykälän 5 ja 6 momentti ehdotetaan kumottavaksi, sillä ne siirrettäisiin sisällöllisesti uuteen 2 a §:ään ilmoitettujen tietojen muuttumisesta.  

2 a §. Ilmoitettujen tietojen muuttuminen. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin ilmoitusmenettelystä silloin, kun rahastoyhtiön isäntävaltioon perustamaa sivuliikettä koskevat tiedot muuttuvat.Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta ilmoittaa 1 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskevista muutoksista viimeistään kuukautta ennen niiden voimaantuloa Finanssivalvonnalle sekä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Näillä muutoksilla tarkoitettaisiin esimerkiksi muutoksia rahastoyhtiön isäntävaltiossa harjoitetussa toiminnassa taikka sivuliikkeen hallintorakenteessa, riskienhallintamenetelmissä tai vastuuhenkilöissä. Säännös vastaa asiallisesti voimassa olevan 1 §:n 5 momentin säännöstä, jolla on pantu täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 17 artiklan 8 kohdan ensimmäinen alakohta.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta kieltää määräajassa rahastoyhtiön sivuliikkeen toimintaan ehdotettu muutos. Finanssivalvonnan tulisi 15 työpäivän kuluessa kieltää sivuliikkeen toimintaan 1 momentin mukaisesti ilmoitettu muutos, jos rahastoyhtiö ei muutoksen johdosta enää noudattaisi sijoitusrahastolakia. Finanssivalvonnan tulisi ilmoittaa kiellosta myös rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin, jos rahastoyhtiö toteuttaa muutoksen sen jälkeen, kun se on saanut Finanssivalvonnalta asiaa koskevan kiellon. Finanssivalvonnan olisi viipymättä ilmoitettava toteuttamistaan toimenpiteistä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.  

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jos rahastoyhtiön toimiluvan laajuuteen tai niitä sijoitusrahastotyyppejä mahdollisesti koskeviin rajoituksiin, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa, on tehty muutoksia. Finanssivalvonnan olisi muutettava vastaavasti 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun todistukseen sisältyvät tiedot. Säännös vastaa asiallisesti voimassa olevan 1 §:n 6 momentin säännöstä, jolla on pantu täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin 17 artiklan 9 kohta.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 1 kohtaa (sijoitusrahastodirektiivin 17 artiklan 8 kohtaan lisätty toinen ja kolmas alakohta). 

3 §.Finanssivalvonnan oikeus vaatia luvan edellytysten täyttämistä. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälässä säädettäisiin pitkälti voimassa olevaa pykälää vastaavasti Finanssivalvonnan mahdollisuudesta puuttua rahastoyhtiön muussa kuin ETA-valtiossa olevan sivuliikkeen toimintaan, jos rahastoyhtiö ei täytä 2 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Pykälästä poistettaisiin kuitenkin viittaus 1 §:ään, sillä rahastoyhtiön ETA-valtioon perustaman sivuliikkeen osalta asiasta säädettäisiin erikseen uudessa 2 a §:ssä. 

7 §.Rahasto-osuuksien markkinointi muussa ETA-valtioissa kuin Suomessa. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi. Momentissa säädettäisiin edelleen velvollisuudesta ilmoittaa Finanssivalvonnalle, jos rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö aikoo markkinoida Suomessa hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa. Voimassa olevan momentin 1–3 kohdan mukaisia vaatimuksia ilmoitukseen liitettävistä tiedoista ja selvityksistä täydennettäisiin vastaamaan sijoitusrahastodirektiivin 93 artiklan 1 kohtaan tehtyjä muutoksia. Momentin 1 kohta vastaisi voimassa olevaa 1 kohtaa järjestelyistä, jotka on tehty rahasto-osuuksien markkinoimiseksi sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa. Ilmoitukseen olisi uuden 2 kohdan mukaan liitettävä myös sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen tarvitsemat tiedot palkkioiden ja maksujen perimiseen, kuten osoite tätä varten. Momentin uuden 3 kohdan mukaan ilmoituksessa olisi lisäksi oltava tiedot järjestelyistä 7 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Momentin 4 ja 5 kohta vastaisi voimassa olevaa 2 ja 3 kohtaa.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 5 kohdan a alakohtaa (sijoitusrahastodirektiivin 93 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta). 

7 a §.Sijoittajien käytettävissä olevat järjestelyt sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön velvollisuudesta toteuttaa sijoitusrahastodirektiivin 92 artiklassa tarkoitetut järjestelyt siinä yksilöityjen tehtävien hoitamiseksi sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa. Näiden järjestelyjen toteuttaminen ei kuitenkaan edellyttäisi sitä, että rahastoyhtiön tai ETA-rahastoyhtiön tulisi olla fyysisesti läsnä kyseisessä ETA-valtiossa tai että se nimeäisi kolmannen osapuolen hoitamaan näitä tehtäviä. Järjestelyt voitaisiin tarjota myös sähköisesti. Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin sijoitusrahastodirektiivin 92 artiklan 1 kohtaa vastaavasti ne tehtävät, joiden hoitamista varten rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön olisi toteuttava tarvittavat järjestelyt.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin järjestelyjä koskevista kielivaatimuksista. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että pykälässä yksilöidyt tehtävät voi rahastoyhtiön ja ETA-rahastoyhtiön puolesta tai sen kanssa tarjota sellainen kolmas osapuoli, johon sovelletaan näitä tehtäviä koskevaa sääntelyä ja valvontaa. Kolmannen osapuolen nimeämisestä on oltava todisteena kirjallinen sopimus.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 4 kohtaa (sijoitusrahastodirektiivin muutettu 92 artikla). 

8 §.Rahastoyhtiön velvollisuus pitää asiakirjat ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen saatavilla. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevaa 1 momenttia sillä muutoksella, että lakiviittaukset korjattaisiin vastaamaan 7 §:ään ehdotettuja muutoksia.  

Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevaa 3 momenttia lakiteknisin viittauskorjauksin. Voimassa oleva 2 momentti ehdotetaan sisällöllisesti siirrettäväksi uuteen 9 a §:ään rahasto-osuuksien markkinointia koskevien tietojen muuttumisesta.  

9 a §.Rahasto-osuuksien markkinointia koskevien tietojen muuttuminen. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin sijoitusrahastodirektiivin 93 artiklan 8 kohdan mukaisesta ilmoitusmenettelystä silloin, kun rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön ilmoittamiin tietoihin sijoitusrahaston markkinoimiseksi muussa ETA-valtiossa kohdistuu muutoksia. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön ilmoitusvelvollisuudesta 7 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin kohdistuvista muutoksia. Momentti vastaisi pitkälti voimassa olevaa 8 §:n 2 momenttia, mutta sitä laajennettaisiin vastaamaan sijoitusrahastodirektiiviin tehtyjä muutoksia. Sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten lisäksi muutoksista olisi jatkossa ilmoitettava myös Finanssivalvonnalle. Muutos liittyy Finanssivalvonnalle jäljempänä 2 momentissa ehdotettuihin uusiin velvollisuuksiin. Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin myös siten, että sijoitusrahaston rahasto-osuuksien markkinointia koskeviin järjestelyihin tehtävien muutosten lisäksi olisi ilmoitettava muutoksista myös sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen tarvitsemiin tietoihin palkkioiden ja maksujen perimiseksi tai niistä ilmoittamiseksi sekä 7 a §:n 1 momentin mukaisiin järjestelyihin. Muutoksista olisi ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen niiden voimaantuloa.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan uudesta velvollisuudesta kieltää 15 työpäivän kuluessa rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön 1 momentin mukaisesti ilmoittama muutos, jos rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö ei muutoksen johdosta enää noudattaisi sijoitusrahastolakia. Finanssivalvonnan olisi lisäksi ilmoitettava asiasta sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuuksista ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa kieltää sijoitusrahaston markkinointi, jos rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö toteuttaa 1 momentissa tarkoitetun muutoksen Finanssivalvonnan kiellosta huolimatta. Finanssivalvonnan tulisi lisäksi viipymättä ilmoittaa toteuttamistaan toimenpiteistä sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 5 kohdan b alakohtaa (sijoitusrahastodirektiivin 93 artiklan 8 kohta). 

10 §.Finanssivalvonnan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön säännösten vastaisen toiminnan lopettamiseksi myös silloin, kun ilmoituksen tekee sen ETA-valtion toimivaltainen viranomainen, jonka osalta rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö on ilmoittanut sijoitusrahaston markkinoinnin lopettamisesta 12 §:ssä säädetyllä tavalla. Sijoitusrahastodirektiiviin lisättävän uuden 93 a artiklan 6 kohdan mukaan markkinoinnin päättämistä koskevassa ilmoituksessa yksilöidyn jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin yhteissijoitusyrityksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla 21 artiklan 2 kohdan, 97 artiklan 3 kohdan ja 108 artiklan mukaisesti. 

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 6 kohtaa (sijoitusrahastodirektiivin 93 a artiklan 6 kohta). 

12 §.Markkinoinnin lopettaminen sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin sijoitusrahastodirektiivin 93 a artiklan mukaisesta oikeudesta päättää markkinointijärjestelyt sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa. Pykälässä säädettäisiin yhdenmukaistetuista vaatimuksista ja menettelystä rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön Suomessa hoitaman sijoitusrahaston markkinoinnin lopettamiseksi toisessa ETA-valtiossa sen jälkeen, kun sijoitusrahaston markkinoinnista kyseisessä ETA-valtiossa on aiemmin tehty 7 §:ssä tarkoitettu ilmoitus. Markkinoinnin lopettaminen olisi siten käänteinen menettely markkinoinnin aloittamista koskevalle ilmoitukselle tilanteessa, jossa rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö haluaa poistua kyseisiltä markkinoilta. Markkinoinnin lopettaminen voisi koskea kaikkia sijoitusrahaston rahasto-osuuksia tai esimerkiksi sijoitusrahaston tiettyä osuuslajia. Markkinoinnin lopettamista koskeva ilmoitus tehtäisiin Finanssivalvonnalle, joka huolehtisi ilmoituksen edelleen lähettämisestä asianomaisiin ETA-valtioihin ja ESMAlle. 

Markkinoinnin lopettamiseksi rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön olisi 1 momentin mukaan tehtävä yleinen lunastustarjous kaikista kyseisessä ETA-valtiossa sijoittajien hallussa olevista markkinoinnin lopettamista koskevan ilmoituksen kohteena olevista sijoitusrahaston osuuksista. Lunastustarjouksen tulisi olla julkisesti saatavilla vähintään 30 työpäivää ja se olisi osoitettava suoraan tai välittäjien kautta erikseen kaikille niille sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa oleville rahasto-osuudenomistajille, joiden henkilöllisyys on tiedossa. Lisäksi aikomus lopettaa sijoitusrahaston rahasto-osuuksien markkinointi kyseisessä ETA-valtiossa olisi julkaistava julkisesti saatavilla olevalla välineellä. Tämän välineen tulisi olla yleisesti käytössä sijoitusrahaston markkinoinnissa ja asianmukainen sijoitusrahaston tyypillisen sijoittajan kannalta. Se voisi olla myös sähköinen väline. Markkinoinnin lopettamiseksi rahastoyhtiön tai ETA-rahastoyhtiön olisi muutettava tai päätettävä välittäjien tai asiamiesten kanssa tehtyjä sopimusjärjestelyjä siitä päivästä, jolloin markkinoinnin lopettamisesta ilmoitetaan, jotta estetään markkinoinnin lopettamisilmoituksessa yksilöityjen rahasto-osuuksien kaikenlainen uusi tai jatkuva, suora tai välillinen tarjoaminen ja kohdentaminen kyseisessä ETA-valtiossa. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yleiseen lunastustarjoukseen ja markkinoinnin lopettamista koskevaan ilmoitukseen sovellettavista kielivaatimuksista. Lisäksi momentissa säädettäisiin velvollisuudesta selkeästi kuvata rahasto-osuudenomistajille aiheutuvat seuraukset siitä, jos he eivät hyväksy rahasto-osuuksiinsa kohdistuvaa lunastustarjousta. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin markkinoinnin lopettamiseen sovellettavasta ilmoitusmenettelystä.  

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta tarkastaa rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön tekemä ilmoitus sekä toimittaa se viimeistään 15 työpäivän kuluttua vastaanottamisesta ilmoituksessa yksilöidyn sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille sekä ESMAlle. Finanssivalvonnan olisi lisäksi viipymättä ilmoitettava rahastoyhtiölle tai ulkomaiselle ETA-rahastoyhtiölle ilmoituksen toimittamisesta. 

Pykälän 5 momentin mukaan rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön olisi lopetettava sijoitusrahaston rahasto-osuuksien kaikenlainen tarjoaminen tai kohdentaminen sijoittajille sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa siitä päivästä, jolloin markkinoinnin lopettamisesta kyseissä ETA-valtiossa ilmoitetaan.  

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin lisäksi rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuudesta sijoittajia kohtaan sen jälkeen, kun sijoitusrahaston markkinoinnin lopettamisesta on ilmoitettu. Markkinoinnin lopettamisilmoituksesta ja yleisestä lunastustarjouksesta huolimatta rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön olisi toimitettava momentissa säädetyt tiedot ja asiakirjat edelleen niille kyseisessä ETA-valtiossa oleville sijoittajille, joiden hallussa olisi sijoitusrahaston rahasto-osuuksia. Vastaavat tiedot ja asiakirjat olisi lisäksi toimitettava Finanssivalvonnalle. Muutosdirektiivin mukaan sijoittajille olisi toimitettava sijoitusrahastodirektiivin 68–82 artiklan ja 94 artiklan nojalla vaaditut tiedot. Tämän johdosta tiedonantovelvollisuuden osalta viitattaisiin 9 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin ja asiakirjoihin sekä niiden muutoksiin. Tiedonantovelvollisuus voitaisiin täyttää käyttämällä sähköisiä tai muita etäviestintäkeinoja. 

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot kaikista muutoksista 7 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin myös sen jälkeen, kun markkinointijärjestelyjen päättämisestä kyseisessä ETA-valtiossa on ilmoitettu. 

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 6 kohtaa (sijoitusrahastodirektiivin 93 a artiklan 1–5 ja 7 kohta). 

23 luku Yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinointi Suomessa 

1 §. Notifikaatioilmoitus. Pykälän 1, 4 ja 5 momentti ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin pitkälti voimassa olevaa lakia yhteissijoitusyrityksen oikeudesta markkinoida osuuksiaan Suomessa, jos sen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut markkinoinnin aloittamisesta Finanssivalvonnalle. Voimassa olevan momentin 1–4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ilmoituksessa olevista tiedoista ja selvityksistä tarkistettaisiin vastaamaan sijoitusrahastodirektiivin 93 artiklan 1 kohtaan lisättyjä vaatimuksia. Ilmoituksessa olisi edelleen oltava momentin 1 kohdan mukaan tiedot järjestelyistä, jotka on tehty yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoimiseksi Suomessa ja maininta siitä, että yhteissijoitusyrityksen osuuksia markkinoi yhteissijoitusyritystä hoitava rahastoyhtiö. Jatkossa ilmoituksessa tulisi uuden 2 kohdan mukaan olla myös Finanssivalvonnan tarvitsemat tiedot palkkioiden ja maksujen perimiseen tai niistä ilmoittamiseen sekä uuden 3 kohdan mukaan tiedot 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toteutetuista järjestelyistä. Voimassa olevan momentin 2–4 kohtaa vastaavasti ilmoituksessa olisi oltava myös yhteissijoitusyrityksen rahastosäännöt tai perustamisasiakirjat, rahastoesite, viimeisin vuosikertomus ja sen jälkeen julkistettu puolivuotiskatsaus (uusi 4 kohta) sekä yhteissijoitusyrityksen avaintietoesite (uusi 5 kohta) ja yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, että yhteissijoitusyritys täyttää sijoitusrahastodirektiivissä säädetyt edellytykset (uusi 6 kohta).  

Pykälän 4 momentin viittaukset muutettaisiin vastaamaan 1 momenttiin ehdotettuja muutoksia.  

Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteissijoitusyrityksen velvollisuutta ilmoittaa Finanssivalvonnalle kirjallisesti jo ilmoitettuihin tietoihin tehtävistä muutoksista laajennettaisiin. Markkinoimista koskevien järjestelyjen lisäksi olisi ilmoitettava muutoksista myös Finanssivalvonnan tarvitsemiin tietoihin palkkioiden ja maksujen perimiseksi tai niistä ilmoittamiseksi sekä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toteutettuihin järjestelyihin. Muutoksista olisi myös ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen niiden voimaantuloa.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 5 kohtaa (sijoitusrahastodirektiivin 93 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta ja 8 kohta) 

2 §. Sijoittajien käytettävissä olevat järjestelyt Suomessa. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän otsikko päivitettäisiin vastaamaan pykälän muuttunutta sisältöä. Pykälässä säädettäisiin yhteissijoitusyrityksen velvollisuudesta toteuttaa sijoitusrahastodirektiivin 92 artiklassa tarkoitetut järjestelyt siinä yksilöityjen tehtävien hoitamiseksi, jos yhteissijoitusyritys aikoo markkinoida osuuksia Suomessa. Voimassa olevaan säännökseen nähden yhteissijoitusyrityksen asetettavat vaatimukset kasvaisivat. Näiden järjestelyjen toteuttaminen ei kuitenkaan edellyttäisi sitä, että yhteissijoitusyrityksen tulisi olla fyysisesti läsnä Suomessa tai että se nimeäisi kolmannen osapuolen hoitamaan näitä tehtäviä. Järjestelyt voitaisiin tarjota myös sähköisesti. Pykälän 1 momentissa yksilöitäisiin ne tehtävät, joiden hoitamista varten järjestelyt olisi jatkossa toteutettava.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin 1 momentissa tarkoitettuja järjestelyjä koskevista kielivaatimuksista. Näitä kielivaatimuksia tulisi noudattaa myös sähköisesti tarjottavissa järjestelyissä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhteissijoitusyrityksen oikeudesta määrätä kolmas osapuoli tarjoamaan 1 momentissa tarkoitetut järjestelyt yhteissijoitusyrityksen puolesta tai tämän kanssa. Järjestelyt voisi tarjota sellainen kolmas osapuoli, johon sovelletaan hoidettavia tehtäviä koskevaa sääntelyä ja valvontaa. Tehtävien hoitamisesta tulisi laatia kirjallinen sopimus, jossa täsmennetään, mitä tehtäviä yhteissijoitusyritys ei hoida, ja jossa sovitaan kolmannen osapuolen tietojensaantioikeudesta yhteissijoitusyritykseltä.  

Pykälässä ei enää säädettäisi voimassa olevaa 2 momenttia vastaavasti yhteissijoitusyrityksen velvollisuudesta ilmoittaa Finanssivalvonnalle päätöksestään lopettaa osuuksien markkinoiminen Suomessa, sillä markkinoinnin lopettamisesta ehdotetaan säädettäväksi erikseen uudessa 7 §:ssä.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 4 kohtaa (sijoitusrahastodirektiivin muutettu 92 artikla). 

3 §.Markkinointivaatimuksia koskevien tietojen pitäminen saatavilla. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi kokonaisuudessaan. Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetään sijoitusrahastodirektiivin 91 artiklan 3 kohdan mukaisesti Finanssivalvonnan velvollisuudesta pitää saatavilla tietoja laeista, asetuksista ja määräyksistä, joilla on erityistä merkitystä yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoimiseksi tarvittaville järjestelyille Suomessa. Koska kyseinen sijoitusrahastodirektiivin säännös on kumottu muutosdirektiivin 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ehdotetaan myös sitä vastaava kansallinen säännös kumottavaksi. Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 5 artiklassa säädetään jatkossa toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudesta julkaista markkinointivaatimuksia koskevat kansalliset säännökset sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtorahastojen osalta.  

Voimassa olevan pykälän 2 momentissa säädetään valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuudesta komission sulautumisdirektiivin 2010/44/EU 30 artiklan täytäntöönpanemiseksi. Kyseinen asetuksenantovaltuus ehdotetaan kumottavaksi, koska sijoitusrahastodirektiivin 95 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen komission valtuus toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä 91 artiklan 3 kohdan osalta on kumottu. Kyseisen säädösvallan siirron johdosta komission sulautumisdirektiivin 30 artiklassa on säädetty tarkemmin niiden tietojen laajuudesta, jotka jäsenvaltioiden on 91 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettava saataville. Komission sulautumisdirektiivin 30 artiklan kumoutuessa myös rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön lupahakemuksiin liitettävistä selvityksistä, palkitsemisjärjestelmästä, rahastoesitteestä ja sijoitusrahastolain 13 luvussa tarkoitetuista rahoitusvälineistä sekä yhteissijoitusyrityksen saatavilla pidettävien tietojen laajuudesta annetun valtiovarainministeriön asetuksen (257/2019) 6 lukua yhteissijoitusyrityksen saatavilla pidettävistä tiedoista on tarpeen muuttaa tältä osin.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 3 ja 7 kohtaa.  

7 §.Yhteissijoitusyrityksen markkinoinnin lopettaminen Suomessa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin yhteissijoitusyrityksen markkinoinnin lopettamista koskevasta menettelystä Suomessa. Pykälä vastaisi sijoitusrahastodirektiivin 93 a artiklan sääntelyä yhteissijoitusyrityksen vastaanottaneen ETA-valtion osalta. Uusilla säännöksillä samalla korvattaisiin voimassa olevan 2 §:n 2 momenttiin sisältynyt kansallinen sääntely yhteissijoitusyrityksen velvollisuudesta ilmoittaa Finanssivalvonnalle päätöksestään lopettaa osuuksien markkinoiminen Suomessa. Sijoitusrahastodirektiivin 93 a artiklan mukaan yhteissijoitusyritys voi päättää markkinointijärjestelyt siinä ETA-valtiossa, jonka osalta se on tehnyt 93 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen heti, kun artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Markkinoinnin lopettaminen voisi koskea kaikkia yhteissijoitusyrityksen Suomessa markkinoitavia osuuksia tai esimerkiksi tiettyä osuuslajia. Markkinoinnin lopettamista koskeva ilmoitus tehdään yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka huolehtii edelleen lähettämisestä Finanssivalvonnalle.  

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edellytyksistä yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoinnin lopettamiseksi Suomessa. Yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoinnin lopettaminen edellyttäisi yleisen takaisinosto- tai lunastustarjouksen tekemistä kaikista tällaisista Suomessa osuudenomistajien hallussa olevista osuuksista. Yleisen takaisinosto- tai lunastustarjouksen tulisi olla saatavilla vähintään 30 työpäivää ja se tulisi osoittaa erikseen kaikille niille Suomessa oleville yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajille, joiden henkilöllisyys on tiedossa. Lisäksi ilmoitus yhteissijoituksen aikomuksesta lopettaa osuuksiensa markkinointi Suomessa tulisi julkaista julkisesti saatavilla olevalla välineellä. Markkinoinnin lopettaminen edellyttäisi myös sitä, että yhteissijoitusyritys muuttaa tai päättää välittäjien tai asiamiesten kanssa tekemiään sopimusjärjestelyjä siitä päivästä, jolloin markkinoinnin lopettamisesta ilmoitetaan, jotta estetään yhteissijoitusyrityksen osuuksien suora tai välillinen tarjoaminen tai kohdentaminen Suomessa.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua takaisinosto- tai lunastustarjousta ja 2 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta koskevista kielivaatimuksista. Lisäksi niissä olisi selkeästi kuvattava yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajille aiheutuvat seuraukset siitä, jos he eivät hyväksy yhteissijoitusyrityksen takaisinosto- tai lunastustarjousta. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhteissijoitusyrityksen velvollisuudesta lopettaa osuuksiensa kaikenlainen suora tai välillinen tarjoaminen tai kohdentaminen sijoittajille Suomessa siitä päivästä, jolloin markkinoinnin lopettamisesta Suomessa ilmoitetaan.  

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin yhteissijoitusyrityksen tiedonantovelvollisuudesta niitä Suomessa olevia sijoittajia kohtaan, joilla on edelleen hallussaan yhteissijoitusyrityksen osuuksia. Yhteissijoitusyritys voisi toimittaa tiedonantovelvollisuuden kohteena olevat 6 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot sekä niihin tehdyt muutokset myös sähköisesti tai käyttämällä muita etäviestintäkeinoja sillä edellytyksellä, että nämä tiedot ja asiakirjat sekä viestintäkeinot ovat sijoittajien saatavilla suomen tai ruotsin kielellä taikka Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.  

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin siitä, että siitä päivästä, kun yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut Finanssivalvonnalle tiedot kaikista muutoksista 1 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, Finanssivalvonta ei voi vaatia yhteissijoitusyritystä osoittamaan, että tämä noudattaa rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuja markkinointivaatimuksia koskevia säännöksiä Suomessa. 

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 1 artiklan 6 kohtaa (sijoitusrahastodirektiivin uusi 93 a artikla).  

26 luku Salassapito- ja vahingonkorvausvelvollisuus sekä asiakkaan tunteminen 

3 §.Rahastoyhtiön vahingonkorvausvelvollisuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin korvausperusteeksi myös rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen vastainen menettely. Kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädetään sijoittajalle suunnattua markkinointiaineistoa koskevista vaatimuksista, joiden vastainen menettely on syytä ulottaa rahastoyhtiön vahingonkorvausvellisuuden piiriin.  

27 luku Seuraamukset ja rikkomuksista ilmoittaminen 

2 §.Seuraamusmaksu. Pykälän 2 momentin 8 kohta ja 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 2 momentin 8 kohdassa lueteltuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrättäisiin seuraamusmaksu, täsmennettäisiin vastaamaan 15 luvun 1 ja 2 §:ään tehtyjä muutoksia.  

Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettujen säännösten, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, piiriin lisättäisiin myös rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklan 1–3 kohdan säännökset sijoittajille suunnattua markkinointiaineistoa koskevista vaatimuksista sijoitusrahastojen osalta. Ehdotus perustuu mainitun asetuksen 14 artiklaan, jonka mukaan toimivaltaisille viranomaisille sijoitusrahastodirektiivin mukaisesti annettuja valtuuksia, mukaan lukien seuraamuksiin tai muihin toimenpiteisiin liittyvät valtuudet, olisi käytettävä myös asetuksen 4 artiklan osalta. Sijoittajille suunnattua markkinointiaineistoa koskevien, asetuksen 4 artiklan 1–3 kohdassa säädettyjen vaatimusten rikkominen rinnastuisi tämän pykälän 2 momentin 8 kohdassa lueteltujen markkinointia ja sijoittajille annettavia tietoja koskevien velvollisuuksien rikkomiseen. Sen johdosta oikeana hallinnollisen seuraamuksen lajina kyseisten säännösten rikkomisesta olisi pidettävä seuraamusmaksua.  

7.2  Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

1 luku Yleiset säännökset 

3 §. Rekisteröitymisvelvollinen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan siten, että rekisteröitymisvelvolliseen hoitajaan sovellettavien säännösten joukkoon lisättäisiin uuden 13 a luvun säännökset ennakkomarkkinoinnista.  

6 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 7 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi ELTIF-asetuksen lyhytnimi myöhempien viittaustarpeiden johdosta, Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 momentti, joka sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevaan asetukseen. 

9 §.Euroopan unionin sääntely. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Informatiivinen viittaussäännös yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/2402, jäljempänä arvopaperistamisasetus, siirrettäisiin 2 luvun 5 §:n 2 momenttiin lain johdonmukaisuuden säilyttämiseksi.  

2 luku Määritelmät 

4 §.Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 a kohta ennakkomarkkinoinnin määritelmästä. Ennakkomarkkinoinnin määritelmä perustuisi AIFMD:n 4 artiklan 1 kohdan aea alakohtaan. Ennakkomarkkinoinnilla tarkoitettaisiin laissa vaihtoehtorahastojen hoitajan suorittamaa tai sen lukuun tapahtuvaa sijoitusstrategioita tai -ideoita koskevien tietojen suoraa tai välillistä toimittamista sijoittajalle, jotta voidaan testata tämän kiinnostusta vaihtoehtorahastoa kohtaan. Määritelmän mukaisesti ennakkomarkkinointi voisi koskea joko vielä perustamatonta vaihtoehtorahastoa tai sellaista vaihtoehtorahastoa, joka on perustettu mutta jonka markkinoinnista ei ole tehty laissa säädettyä ilmoitusta siihen ETA-valtioon, jossa ennakkomarkkinoinnin kohteena olevalla sijoittajalla on kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka. AIFMD:ssä viitataan tältä osin markkinointia koskevan ilmoituksen toimittamiseen 31 tai 32 artiklan mukaisesti, mutta koska kansallisesti ennakkomarkkinointisäännökset ulotettaisiin koskemaan myös kolmanteen maahan sijoittautuneita vaihtoehtorahastojen hoitajia ja kolmanteen maahan sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja, ennakkomarkkinoinnin määritelmässä viitattaisiin myös 20 luvun 2 ja 3 §:n mukaisiin markkinointi-ilmoituksiin. Määritelmänsä mukaisesti ennakkomarkkinointia ei pidettäisi kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksien tai osakkeiden tarjoamisena tai kohdentamisena mahdollisille sijoittajille. 

Ehdotetun lain mukainen ennakkomarkkinointi tulisi arvioitavaksi ainoastaan silloin, kun se tapahtuu vaihtoehtorahastojen hoitajan toimesta tai sen lukuun. Tietojen toimittaminen sijoittajalle voisi olla suoraa tai välillistä. Määritelmän mukaisesti ennakkomarkkinoinnilta edellytettäisiin yhteyttä tiettyyn vaihtoehtorahastoon. Näin ollen ei ole perusteita katsoa ennakkomarkkinoinniksi sellaista toimintaa, jossa vaihtoehtorahastojen hoitaja ainoastaan esittelee omaa osaamistaan ilman yhteyttä vaihtoehtorahaston sijoitusstrategiaan tai -ideaan. Koska ennakkomarkkinoinnin tarkoituksena olisi sijoittajien kiinnostuksen testaaminen, ennakkomarkkinoinniksi ei tulisi katsoa tilannetta, jossa sijoittaja on itse ottanut yhteyttä vaihtoehtorahastojen hoitajaan ja vaihtoehtorahastojen hoitaja tämän perusteella esittelee sijoittajalle eri sijoitusvaihtoehtoja.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 1 kohtaa (AIFMD:n 4 artiklan 1 kohdan aea alakohta) 

5 §.EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät. Pykälän 2 momentin 15 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi luettelotekninen muutos momenttiin lisättävän uuden 16 kohdan johdosta. Uuteen 16 kohtaan siirrettäisiin aiemmin 1 luvun 9 §:n 2 momentissa ollut arvopaperistamisasetuksen määritelmä lain johdonmukaisuuden säilyttämiseksi.  

5 luku Rekisteröinti 

3 §.Rekisteröinnin edellytykset. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Rekisteröitymisvelvolliseen vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovellettavien säännösten piiriin ehdotetaan lisättäväksi myös 7 luvun 9 §:n säännökset osakkeiden hankintaa ja luovutusta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Lailla 214/2019 pykälää muutettiin siten, että johdon ja merkittävien omistajien luotettavuutta koskevat säännökset ulotettiin koskemaan myös rekisteröitymisvelvollisia vaihtoehtorahastojen hoitajia. Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahaston osakkeita hankkivalla tai luovuttavalla henkilöllä ei kuitenkaan voimassa olevan sääntelyn mukaan ole ollut velvollisuutta ilmoittaa Finanssivalvonnalle omistuksessa tapahtuneista muutoksista, koska rekisteröitymisvelvollisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin ei ole sovellettu 7 luvun 9 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Koska lain esitöiden mukaan lakimuutoksen tarkoituksena oli asettaa rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan johdolle ja merkittäville omistajille samat luotettavuusvaatimukset kuin mitä edellytetään toimiluvallisilta vaihtoehtorahastojen hoitajilta (HE 243/2018 vp, s. 59), on perusteltua ulottaa osakkeiden hankintaan ja luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus koskemaan myös rekisteröitymisvelvollisia vaihtoehtorahastojen hoitajia. Finanssivalvonnan tulee voida varmistua omistajien luotettavuudesta myös omistuksen muutostilanteissa, jotta rekisteröinnin edellytykset täyttyvät jatkuvasti. Ehdotuksesta seuraa, että Finanssivalvonta voisi tarvittaessa kieltää omistusosuuden hankinnan Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:n mukaisesti tai rajoittaa osakkeisiin perustuvia oikeuksia 32 c §:n mukaisesti.  

IV OSA TIEDONANTOVELVOLLISUUS, MARKKINOINTI JA ENNAKKOMARKKINOINTI 

Osan otsikkoa ehdotetaan täydennettäväksi ennakkomarkkinointia koskevan uuden 13 a luvun johdosta. 

12 luku Osuuksien tarjoaminen 

3 §.Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklan johdosta. Kyseisessä artiklassa harmonisoidaan sijoittajille suunnattua markkinointiaineistoa koskevat vaatimukset sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen osalta. Vaihtoehtorahastojen hoitajien on kyseisen artiklan nojalla varmistettava, että kaikki sijoittajille suunnattu mainonta on tunnistettavissa sellaiseksi ja mainonnassa kuvataan vaihtoehtorahaston osuuksien ostamiseen liittyvät riskit ja tuotot yhtä näkyvästi ja että kaikki mainonnan sisältämät tiedot ovat tasapuolisia ja selkeitä eivätkä johda harhaan. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, ettei mainonta, jossa kehotetaan ostamaan vaihtoehtorahaston osuuksia ja joka sisältää erityistietoja vaihtoehtorahastosta ole ristiriidassa sijoittajille AIFMD:n 23 artiklan mukaisesti annettavien tietojen kanssa tai vähennä niiden merkitystä. Koska artiklan säännökset ovat osittain päällekkäisiä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten kanssa, kansalliset säännökset kiellosta käyttää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja vaihtoehtorahastojen markkinoinnissa on tarpeen kumota. Voimassa olevassa laissa säädetty kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja on kuitenkinkin asetuksen soveltamisalaa laajempi, sillä kansallinen kielto kattaa myös tilanteet, joissa täytetään lain mukaista tiedonantovelvollisuutta. Tätä koskevasta kiellosta ja oikaisuvaatimuksesta säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti pykälän 1 momentissa. Säännös sisältyisi myös voimassa olevaa lakia vastaavasti 22 luvun 8 §:n vahingonkorvaussäännöksen soveltamisalaan. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti siitä, että myös niin sanotuissa reverse solicitation -tilanteissa, joissa sijoittaja on aloitteellinen sijoituskohteen valinnassa, tulee pidättäytyä antamasta totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja.  

Pykälän 3 momentti sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen edellä mainittuun rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklaan, jolla korvataan osa kansallisesta sääntelystä. 

4 §.Tiedonantovelvollisuus sijoittajalle. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän 1–3 momentti vastaisivat voimassa olevaa 1–3 momenttia.  

Pykälän 4 momentti olisi uusi. Kyseisessä momentissa korjattaisiin komission Suomelle esittämä puute AIFMD:n 23 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanossa. Momentissa säädettäisiin AIFMD:n 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan velvollisuudesta ilmoittaa sijoittajalle ennen vaihtoehtorahastoon sijoittamista sellaisista järjestelyistä, joita säilytysyhteisö on tehnyt vapautuakseen sopimusperusteisesti vastuusta direktiivin 21 artiklan 13 kohdan mukaisesti. Tältä osin laissa viitattaisiin järjestelyihin, jotka säilytysyhteisö on tehnyt vapautuakseen 16 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesta vastuustaan 3 §:n 2 momentin mukaisesti. Kyseisessä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta säilytysyhteisön riittävästä huolellisuudesta vastuusta vapautumiseksi säädetään tarkemmin vaihtoehtorahaston säilytysyhteisön velvollisuuksista annetun valtiovarainministeriön asetuksen (230/2014) 6 §:ssä, mistä käy ilmi myös tässä momentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden konkreettinen sisältö. Lisäksi säilytysyhteisön vastuussa tapahtuneista muutoksista olisi viipymättä ilmoitettava sijoittajille.  

Pykälän 5 momentti sisältäisi pitkälti voimassa olevaa 4 momenttia vastaavan yhteensovitussäännöksen esitettä ja perustietoasiakirjaa koskevaan sääntelyyn. Momenttia muutettaisiin kuitenkin siten, että vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi julkaistava erikseen tai täydentävinä tietoina esitteessä tai perustietoasiakirjassa myös ne uudessa 4 momentissa tarkoitetut tiedot, jotka eivät sisälly esitteeseen tai perustietoasiakirjaan. Momentti vastaisi AIFMD:n 23 artiklan 3 kohtaa, joka sisältää viittauksen myös 23 artiklan 2 kohdan tietoihin.  

Pykälän 6 momentti vastaisi voimassa olevaa 5 momentti sillä muutoksella, että vaihtoehtorahaston osuuksia markkinoivalle taholle säädetty tiedonantovelvollisuus sijoituspäätöstä harkitsevaa sijoittajaa kohtaan koskisi jatkossa myös uuden 4 momentin mukaisesti sijoittajalle ilmoitettavia tietoja säilytysyhteisön tekemistä järjestelyistä vastuustaan vapautuakseen.  

13 luku Markkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle 

6 §. Ennakkomerkinnän ja varojen varhaisten vastaanottamisen kielto.Pykälän 4 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin Finanssivalvonnan mahdollisuus myöntää poikkeus 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista. Pykälän 1 momentissa asetetaan kielto markkinoida vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle ennen 12 luvun 1 §:ssä säädettyä ilmoitusta. Finanssivalvonta on kuitenkin voinut myöntää poikkeuksen markkinoida vaihtoehtorahastoa ennen 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja tietojen toimittamista noudattaen vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta annetun valtiovarainministeriön asetuksen 10 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Koska esityksessä ehdotetaan selkiytettävän ennakkomarkkinoinnin ja markkinoinnin määritelmien välistä rajanvetoa ottamalla lakiin nimenomainen määritelmä ennakkomarkkinoinnista ja sen harjoittamisen edellytyksistä, ei Finanssivalvonnan poikkeuslupamahdollisuuden säilyttämistä katsota enää tarpeelliseksi. Esityksessä ehdotetaan AIFMD:n uuden 30 a artiklan ennakkomarkkinointia koskevien säännösten ulottamista myös ei-ammattimaisille asiakkaille kohdistettavaan ennakkomarkkinointiin ja siten ennakkomarkkinoinnin sallimista noudattaen uuden 13 a luvun säännöksiä. Ennakkomarkkinoinnin kohteena olevat ei-ammattimaiset asiakkaan voisivat hankkia vaihtoehtorahaston osuuksia vasta, kun vaihtoehtorahaston markkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle on 13 luvun nojalla sallittua. 

Finanssivalvonnan poikkeusmahdollisuuden poistaminen edellyttäisi myös sitä, että kumottaisiin tätä koskevat poikkeusedellytykset, jotka on säädetty 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn asetuksenantovaltuuden nojalla.  

6 a §.Ei-ammattimaisten asiakkaiden käytettävissä olevat järjestelyt. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin vaihtoehtorahastojen hoitajan velvollisuudesta toteuttaa järjestelyt pykälässä lueteltujen tehtävien hoitamiseksi, jos vaihtoehtorahastoa markkinoidaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle. Pykälässä luetellut tehtävät vastaisivat AIFMD:n 43 a artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Pykälää sovellettaisiin yhtä lailla sekä toimiluvallisiin että rekisteröitymisvelvollisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin, kuten myös niitä vastaaviin toiseen ETA-valtioon sijoittautuneisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin, jos näillä on tämän lain nojalla oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa. Vaatimus toteuttaa ei-ammattimaisten asiakkaiden käytettävissä olevat järjestelyt ei merkitsisi sitä, että ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi oltava fyysisesti läsnä Suomessa tai että sen tulisi nimetä kolmas osapuoli huolehtimaan näistä tehtävistä. Järjestelyt voitaisiin toteuttaa myös sähköisesti. Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin AIFMD:n 43 a artiklan 1 kohtaa vastaavasti ne tehtävät, joita varten järjestelyt olisi toteutettava.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin järjestelyjä koskevista kielivaatimuksista. Järjestelyt olisi tarjottava suomen tai ruotsin kielellä taikka Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kolmannen osapuolen oikeudesta toteuttaa 1 momentissa tarkoitetut tehtävät vaihtoehtorahastojen hoitajan puolesta. Kolmannen osapuolen käyttäminen edellyttäisi sitä, että kolmanteen osapuoleen sovelletaan hoidettavia tehtäviä koskevaa sääntelyä ja valvontaa. Soveltuva sääntely määräytyisi hoidettavien tehtävien mukaan. Kolmannen osapuolen nimeämisestä olisi oltava todisteena kirjallinen sopimus.  

Pykälän 4 momentti sisältäisi selventävän säännöksen siitä, etteivät kansalliset vaatimukset ei-ammattimaisille asiakkaille tarjottavista järjestelyistä rajoita millään tavalla ELTIF-asetuksen 26 artiklan soveltamista. Kyseisen artiklan mukaan sellaisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, jonka osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille, hoitajan on kussakin jäsenvaltiossa, jossa se aikoo markkinoida tällaisia osuuksia tai osakkeita, otettava käyttöön toiminnot, jotka mahdollistavat merkintöjen tekemisen, maksujen suorittamisen osuuden- tai osakkeenomistajille, osuuksien tai osakkeiden takaisinoston ja lunastuksen ja sellaisten tietojen saataville asettamisen, jotka eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja sen hoitajan on annettava. Kyseisiä vaatimuksia on täsmennetty komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/480 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/760 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, jotka koskevat ainoastaan suojautumistarkoitukseen käytettäviä johdannaisinstrumentteja, eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen riittävän pitkää toiminta-aikaa, mahdollisten ostajien markkinoita koskevassa arvioinnissa käytettäviä perusteita ja niiden omaisuuserien arvon määritystä, joista aiotaan luopua, sekä yksityissijoittajille tarjolla olevien toimintojen tyyppejä ja ominaisuuksia.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 6 kohtaa (AIFMD:n uusi 43 a artikla). 

6 b §.Markkinointimateriaalit. Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevaan asetukseen, jonka 4 artiklassa asetetaan yhdenmukaistetut säännöt sijoittajille suunnattua markkinointimateriaalia koskevista vaatimuksista. Kyseisen artiklan nojalla vaihtoehtorahastojen hoitajan on muun muassa varmistettava, että kaikki sijoittajille suunnattu mainonta on tunnistettavissa sellaiseksi ja mainonnassa kuvataan vaihtoehtorahaston osuuksien ostamiseen liittyvät riskit ja tuotot yhtä näkyvästi. On myös varmistettava, että kaikki markkinointimateriaalien sisältämät tiedot ovat tasapuolisia ja selkeitä eivätkä johda harhaan.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vaihtoehtorahastoa koskevista markkinointimateriaaleista ja sen sisällöstä suhteessa sijoittajille annettaviin avaintietoihin sovellettaisiin myös tässä laissa tarkoitettuun avaintietoesitteeseen. Artiklan 5 kohdan mukaan vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin vaihtoehtorahastoihin, jotka julkaisevat esitteen tai soveltavat sijoitusrahastodirektiivin 78 artiklassa tarkoitettujen sijoittajille annettavien avaintietojen muotoa ja sisältöä koskevia sääntöjä. Suomessa vaihtoehtorahastoista on laadittu avaintietoesite samaan tapaan kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisista sijoitusrahastoista. Halutessaan vaihtoehtorahastojen hoitaja on voinut siirtyä tuottamaan PRIIPS-asetuksessa tarkoitetun avaintietoasiakirjan. Koska vaihtoehtorahastoa koskevan avaintietoesitteen on katsottu vastaavan sijoitusrahastolaissa 15 luvun 4 §:ssä säädettyä sijoitusrahastodirektiivistä johtuvaa sääntelyä, olisi myös kansallinen avaintietoesite rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklan sääntelyn piirissä. Vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi siten muun muassa varmistettava, ettei sellainen markkinointi, jossa esitetään erityisiä tietoja vaihtoehtorahastosta, olisi ristiriidassa vaihtoehtorahastosta laaditun avaintietoasiakirjan kanssa tai vähennä sen merkitystä.  

Pykälän 3 momentti sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 7 artiklaan, jossa säädetään Finanssivalvonnalle oikeus vaatia ennakkoilmoitusta markkinointimateriaaleista, jos vaihtoehtorahastoa markkinoidaan ei-ammattimaisille asiakkaille. Jotta toimijat voivat tietää, vaatiiko Finanssivalvonta tällaista ennakkoilmoitusta ja millainen menettelyn mahdollinen sisältö on, Finanssivalvonnan tulee asetuksen mukaisesti julkaista ennakkoilmoitusta koskevat menettelyt verkkosivustollaan. 

13 a luku Ennakkomarkkinointi 

Lain IV osaan ehdotetaan lisättäväksi uusi 13 a luku, jossa säädettäisiin AIFMD:n uuden 30 a artiklan täytäntöönpanemiseksi ennakkomarkkinointia koskevista edellytyksistä. Luvussa säädettyjen edellytysten mukainen ennakkomarkkinointi ei merkitsisi vaihtoehtorahaston osuuksien tai osakkeiden tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille, joten tällöin 12 luvun sääntely osuuksien tarjoamisesta Suomessa ei tulisi sovellettavaksi. Luvun sääntely koskisi ennakkomarkkinointia harjoittavan vaihtoehtorahastojen hoitajan lisäksi myös sitä, joka harjoittaa ennakkomarkkinointia vaihtoehtorahastojen hoitajan lukuun. Ennakkomarkkinoinnista muissa ETA-valtioissa säädettäisiin 19 luvussa ja kolmanteen maahan sijoittautuneen hoitajan oikeudesta ennakkomarkkinoida Suomessa 20 luvussa. 

1 §.Edellytykset ennakkomarkkinoinnille. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edellytyksistä, joiden mukaisesti vaihtoehtorahastojen hoitaja voisi harjoittaa ennakkomarkkinointia Suomessa. Pykälässä säädetty oikeus ennakkomarkkinointiin koskisi yhtä lailla sekä toimiluvan saanutta vaihtoehtorahastojen hoitajaa että rekisteröitynyttä vaihtoehtorahastojen hoitajaa. Rekisteröityneeseen vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovellettaisiin myös samoja rajoituksia liittyen ennakkomarkkinoinnin yhteydessä sijoittajalle annettaviin tietoihin ja asiakirjoihin sekä muita tämän luvun säännöksiä ennakkomarkkinoinnista. Pykälän tarkoittamat oikeudet ja velvollisuudet olisivat yhdenmukaiset 19 luvun 5 a §:ssä säädettyjen ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa.  

AIFMD:n 4 artiklan 1 kohdan aea alakohdan mukaan ennakkomarkkinointi on vaihtoehtorahastojen hoitajan suorittamaa tai sen lukuun tapahtuvaa tietojen tai tiedonannon suoraa tai välillistä toimittamista sijoitusstrategioista tai sijoitusideoista mahdollisille ammattimaisille sijoittajille, jotta voidaan testata niiden kiinnostusta vaihtoehtorahastoon tai alarahastoon, jota ei ole vielä perustettu tai jonka markkinoinnista ei ole vielä toimitettu 31 tai 32 artiklan mukaisesti ilmoitusta ETA-valtioon, jossa mahdollisilla sijoittajilla on kotipaikka. Direktiivistä poiketen kansallisesti sallittaisiin ennakkomarkkinointi ammattimaisten asiakkaiden lisäksi myös ei-ammattimaisille asiakkaille. Tämä olisi yhdenmukaista sen kanssa, että laissa on jo aiemmin hyödynnetty AIFMD:n 43 artiklan sallimaa kansallista harkintaa siitä, että Suomeen ja muuhun ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja voidaan markkinoida myös ei-ammattimaisille asiakkaille sijoittajansuojan varmistavin edellytyksin. Kuten markkinoinnissa, lähtökohtana myös vaihtoehtorahaston ennakkomarkkinoinnin osalta tulisi kuitenkin olla sen suuntaaminen ammattimaisille asiakkaille. Sääntelyn hyväksyttävyys ja oikeasuhtaisuus huomioon ottaen ei olisi perusteltua kategorisesti kieltää ennakkomarkkinointia ei-ammattimaisille asiakkaille, sillä ennakkomarkkinointia koskevat säännökset eivät merkitsisi poikkeusta 13 luvussa säädettyihin edellytyksiin ei-ammattimaiselle asiakkaalle markkinoinnista Suomessa. Kyseisen luvun mukainen keskeinen edellytys ei-ammattimaisiin asiakkaisiin kohdistuvalle markkinoinnille olisi edelleen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. Ennakkomarkkinoinnista huolimatta rekisteröitymisvelvollisten vaihtoehtorahastojen hoitajien kohdalla tulisi arvioitavaksi Finanssivalvonnan erityisestä syystä myöntämä poikkeuslupa markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa.  

Ei-ammattimaisille asiakkaille ennakkomarkkinoinnin salliminen sekä ennakkomarkkinointia koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien ulottaminen yhtä lailla myös rekisteröityneisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin olisi yhdenmukaista myös sen kanssa, että eurooppalaisen riskipääomarahaston hoitajalle ja eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalle on sallittu ennakkomarkkinoida myös ei-ammattimaiselle asiakkaalle suoraan niitä sääntelevien EuVECA- ja EuSEF-asetusten nojalla. Kyseisissä asetuksissa säädetyt menettelyt ennakkomarkkinoille vastaavat pääosin AIFMD:n 30 a artiklan vaatimuksia.  

Pykälässä säädettäisiin tarkemmista rajoituksista koskien ennakkomarkkinoinnin yhteydessä sijoittajille toimitettavia tietoja. Näillä rajoituksilla pyrittäisiin varmistamaan, ettei ennakkomarkkinoinnin yhteydessä annettaisi sijoitusstrategioista ja -ideoista niin tarkkoja tietoja, että sijoittajat voisivat jo niiden perusteella tehdä sijoituspäätöksen. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa edellytettäisiin, että sijoittajille esitettävät tiedot eivät saisi olla niin tarkkoja, että sijoittajat voisivat sitoutua hankkimaan vaihtoehtorahaston osuuksia. Momentin 2 kohdan mukaan sijoittajille esitettävät tiedot eivät myöskään saisi vastata merkintälomakkeita tai vastaavia asiakirjoja riippumatta siitä, esitettäisiinkö ne luonnoksina tai lopullisessa muodossa. Lisäksi momentin 3 kohdan mukaan sijoittajille ei saisi esittää vielä perustamatta olevan vaihtoehtorahaston lopullisessa muodossa olevia perustamisasiakirjoja, esitettä tai tarjousasiakirjoja. Näiden asiakirjojen osalta sallittaisiin kuitenkin luonnosten esittäminen. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vaihtoehtorahaston esitteen tai tarjousasiakirjan luonnokseen sovellettavista tarkemmista vaatimuksista. Momentin mukaan luonnos ei saisi sisältää niin tarkkoja tietoja, että sijoittajat voisivat tehdä sijoituspäätöksen. Lisäksi luonnokseen olisi otettava momentissa säädetyt maininnat ja varoitukset. 

Pykälän 3 momentissa asetettaisiin vaihtoehtorahastojen hoitajalle velvollisuus varmistaa, että ennakkomarkkinointi dokumentoidaan asianmukaisesti.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 2 kohtaa (AIFMD:n 30 a artiklan 1 ja 4 kohta). 

2 §.Ilmoitus ennakkomarkkinoinnista. Pykälässä säädettäisiin ennakkomarkkinointiin liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle. Ennakkomarkkinointiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus olisi jälkikäteistä. Vaatimus toimittaa ilmoituksen yhteydessä kuvaus ennakkomarkkinoinnista ei merkitsisi hyväksymismenettelyä ennakkomarkkinoinnin sisällölle. Vaihtoehtorahastojen hoitajan ei tarvitsisi ilmoittaa Finanssivalvonnalle ennakkomarkkinoinnin tarkempaa sisältöä tai sen kohteena olevia sijoittajia ennen ennakkomarkkinoinnin aloittamista. Pykälässä säädettäisiin, että vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi lähetettävä kahden viikon kuluessa ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta Finanssivalvonnalle vapaamuotoinen ilmoitus, jonka tarkempi sisältövaatimus määriteltäisiin 1–4 kohdassa.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 2 kohta (AIFMD:n 30 a artiklan 2 kohdan kolmas alakohta). 

3 §.Vaihtoehtorahaston osuuksien hankkiminen ennakkomarkkinoinnin perusteella. Pykälässä säädettäisiin ennakkomarkkinointiin liittyvistä rajoituksista vaihtoehtorahaston osuuksien hankkimiselle, jotta estettäisiin osuuksien tarjoamista koskevien 12 ja 13 luvun edellytysten kiertäminen ennakkomarkkinointia hyödyntämällä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin vaihtoehtorahastojen hoitajan yleisestä velvollisuudesta estää vaihtoehtorahaston osuuksien hankkiminen ennakkomarkkinoinnin perusteella. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalla olisi velvollisuus varmistaa, että ennakkomarkkinoinnin kohteena olleet sijoittajat voivat hankkia vaihtoehtorahastojen osuuksia vasta sen jälkeen, kun vaihtoehtorahaston markkinointi on Suomessa lain nojalla sallittua. Ennakkomarkkinoinnin aikana sijoittajien ei siten pitäisi voida merkitä sijoitusrahaston osuuksia eikä sijoittajille olisi sallittua jakaa merkintälomakkeita tai vastaavia asiakirjoja. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin 18 kuukauden mittaisesta ajanjaksosta ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta, jonka kuluessa Suomessa sijoittajan tekemän merkinnän ennakkomarkkinoinnin yhteydessä toimitetuissa tiedoissa tarkoitettuun tai sen tuloksena perustettuun vaihtoehtorahastoon katsottaisiin syntyneen markkinoinnin tuloksena. Tällöin vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi voitava osoittaa, että se on noudattanut 12 luvun 1 §:n sääntelyä ja tehnyt asianmukaisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle markkinoinnin aloittamisesta. Momentin sääntely tulisi sovellettavaksi riippumatta siitä, onko merkinnän tehnyt sijoittaja itse ollut ennakkomarkkinoinnin kohteena vai ei.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 2 kohtaa (AIFMD:n 30 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta). 

4 §.Kolmannen osapuolen harjoittama ennakkomarkkinointi. Pykälässä määriteltäisiin kolmannet osapuolet, jotka voisivat harjoittaa ennakkomarkkinointia vaihtoehtorahastojen hoitajan lukuun. Pykälän 1 momentin mukainen oikeus ennakkomarkkinoinnin harjoittamiseen olisi toisella vaihtoehtorahastojen hoitajalla, sijoituspalveluyrityksellä, luottolaitoksella, rahastoyhtiöllä sekä niillä, jotka ovat saaneet näitä vastaavan toimiluvan toisessa ETA-valtiossa. Lisäksi ennakkomarkkinoinnin harjoittamiseen olisi mahdollista käyttää sijoituspalvelulaissa tarkoitettua sidonnaisasiamiestä.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että ennakkomarkkinointia harjoittavaan kolmanteen osapuoleen sovellettaisiin 1–3 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. 

Ehdotuksella pannaan täytäntöön muutosdirektiivin 2 artiklan 2 kohta (AIFMD:n uuden 30 a artiklan 3 kohta). 

19 luku ETA-valtiot 

3 §.Oikeus markkinoida ja ennakkomarkkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Suomessa. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä siihen maininta ennakkomarkkinoinnista. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, joka vastaisi AIFMD:n 30 a artiklassa säädettyä toimiluvan saaneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeutta ennakkomarkkinoida toiseen ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa kotijäsenvaltiossaan. Myös ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston ennakkomarkkinoinnista olisi noudatettava 13 a luvussa säädettyjä vaatimuksia ja ennakkomarkkinoinnista olisi tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle. 

4 a §.Oikeus ennakkomarkkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa muissa ETA-valtioissa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin toimiluvan saaneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeudesta ennakkomarkkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa ammattimaisille asiakkaille muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa. Momentti vastaisi AIFMD:n 30 a artiklassa säädettyä vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeutta harjoittaa ennakkomarkkinointia muussa ETA-valtiossa kuin kotijäsenvaltiossaan. Ennakkomarkkinointi voisi koskea vielä perustamatonta vaihtoehtorahastoa tai sellaista vaihtoehtorahastoa, jonka markkinoinnista ei ole toimitettu AIFMD:n 32 artiklan mukaista markkinoinnin aloitusilmoitusta kyseiseen ETA-valtioon. Pykälässä säädetyt edellytykset ennakkomarkkinoille vastaisivat pitkälti 13 a luvussa säädettyjä vaatimuksia. Koska direktiivissä säädetty rajat ylittävä oikeus ennakkomarkkinointiin koskee vain ennakkomarkkinointia ammattimaisille asiakkaille, toimiluvan saaneella vaihtoehtorahastojen hoitajalla olisi oikeus ennakkomarkkinoida toisessa ETA-valtioissa lähtökohtaisesti vain tällaisille sijoittajille. Säännöksellä ei kuitenkaan ole tarkoitus rajoittaa vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeutta ennakkomarkkinointiin myös ei-ammattimaisille asiakkaille, jos toisen ETA-valtion lainsäädännössä se sallitaan.  

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin AIFMD:n 30 a artiklan 1 kohdan mukaisista rajoituksista ennakkomarkkinoinnin yhteydessä ammattimaisille asiakkaille esitettäviin tietoihin tai asiakirjoihin.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ennakkomarkkinointia koskevasta ilmoitusmenettelystä Finanssivalvonnalle. Ennakkomarkkinointi toisessa ETA-valtiossa edellyttäisi vapaamuotoista ilmoitusta 2 viikon kuluessa ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta. Samalla ilmoituksella voitaisiin ilmoittaa ennakkomarkkinoinnista useassa ETA-valtiossa. Finanssivalvonta huolehtisi ilmoituksen edelleen lähettämisestä asianomaisiin ETA-valtioihin. Finanssivalvonnan toiminnasta säädettäisiin tarkemmin 21 luvun 5 a §:ssä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin AIFMD:n 30 a artiklan 2 kohdan mukaisista vaihtoehtorahastojen hoitajan velvollisuuksista varmistaa, että ennakkomarkkinoinnin kohteena olleet sijoittajat voivat hankkia kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksia vasta, kun markkinointi kyseisessä ETA-valtiossa on 4 §:n nojalla sallittua.  

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ennakkomarkkinoinnin aloittamisen jälkeen sovellettavasta 18 kuukauden ajanjaksosta, jonka kuluessa ammattimaisen asiakkaan kyseisessä ETA-valtiossa tekemää merkintää pidettäisiin markkinoinnin tuloksena. Tällöin vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi noudatettava 4 §:n 1 momentin mukaista ilmoitusmenettelyä ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston markkinoinnista toisessa ETA-valtiossa. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin ennakkomarkkinointia koskevasta dokumentaatiovaatimuksesta.  

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin kolmannen osapuolen oikeudesta harjoittaa ennakkomarkkinointia toisessa ETA-valtiossa vaihtoehtorahastojen hoitajan lukuun.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 2 kohtaa (AIFMD:n 30 a artikla). 

5 a §.Toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus ennakkomarkkinoida vaihtoehtorahastoa Suomessa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeudesta harjoittaa ennakkomarkkinointia Suomessa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin toimiluvan saaneen ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeudesta ennakkomarkkinoida Suomessa. Säännös vastaisi AIFMD:n 30 a artiklan sääntelyä sen ETA-valtion osalta, jossa ennakkomarkkinointia harjoitetaan ennen direktiivin 32 artiklan mukaista markkinointi-ilmoitusta. AIFMD:n 30 a artiklan 1 kohdan mukaisesti toimiluvan saanut ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi harjoittaa ennakkomarkkinointia ETA-valtioissa, paitsi jos ammattimaisille asiakkaille esitettävät tiedot eivät täytä artiklassa tarkemmin säädettyjä edellytyksiä. Pykälässä ei asetettaisi tätä pidemmälle meneviä edellytyksiä. ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan ei tarvitsisi ilmoittaa ennakkomarkkinoinnin sisältöä tai sen kohteena olevia sijoittajia ennen ennakkomarkkinoinnin aloittamista eikä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan tarvitsisi täyttää muita kuin tässä pykälässä sekä 13 a luvun 1 ja 3 §:ssä ja 4 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset. ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan on direktiivin mukaan lähettävä kahden viikon kuluessa ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle vapaamuotoinen kirje, jossa täsmennetään muun muassa toisessa ETA-valtiossa harjoitettavan tai harjoitetun ennakkomarkkinoin ajanjaksot sekä ennakkomarkkinoinnin kohteena olevat vaihtoehtorahastot. Pykälässä säädettäisiin AIFMD:n 30 a artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti Finanssivalvonnan oikeudesta pyytää ulkomaista ETA-valvontaviranomaista toimittamaan lisätietoja Suomessa harjoitettavasta tai harjoitetusta ennakkomarkkinoinnista sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on saanut tätä koskevan ilmoituksen.  

AIFMD:ssä säädetty oikeus harjoittaa ennakkomarkkinointia ETA-valtioissa koskee pääsääntöisesti vain toimiluvan saaneita ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastojen hoitajia. Pykälän 2 momentissa sallittaisiin kuitenkin myös ETA-rekisteröitymisvelvolliselle vaihtoehtorahastojen hoitajalle vastaava oikeus ennakkomarkkinoida Suomessa kuin mitä 13 a luvussa on säädetty suomalaiselle rekisteröitymisvelvolliselle vaihtoehtorahastojen hoitajalle. Tällaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi noudettava 13 a luvun 1 ja 3 §:n ja 4 §:n 1 momentin sääntelyä ennakkomarkkinoinnista. Lisäksi ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi tehtävä kahden viikon kuluessa ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta Suomessa Finanssivalvonnalle vapaamuotoinen ilmoitus.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin AIFMD:n 30 a artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesta, ennakkomarkkinoinnin aloittamisen jälkeen sovellettavasta 18 kuukauden ajanjaksosta, jonka kuluessa sijoittajan Suomessa tekemää merkintää pidettäisiin markkinoinnin tuloksena. Tällöin ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan tai ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi soveltuvin osin noudatettava 5 §:n markkinointisäännöksiä. 

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 2 kohtaa (AIFMD:n 30 a artikla). 

6 §.Oikeus lopettaa markkinointi toisessa ETA-valtiossa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin AIFMD:n 32 a artiklan mukaisesta oikeudesta päättää markkinointijärjestelyt muissa ETA-valtioissa kuin vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltiossa. Suomalaisen toimiluvan saaneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus markkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa ammattimaisille asiakkaille muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa on lähtökohtaisesti ilmoituksenvaraista toimintaa. Pykälässä säädettäisiin ETA-valtioiden kesken yhdenmukaistetuista vaatimuksista ja menettelyistä, joita noudattamalla toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi lopettaa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston markkinoimiseksi tehdyt järjestelyt toisessa ETA-valtiossa. Markkinoinnin lopettaminen olisi siten käänteinen menettely 4 §:ssä säädetylle markkinoinnin aloittamista koskevalle ilmoitukselle tilanteessa, jossa vaihtoehtorahastojen hoitaja haluaa poistua kyseisen ETA-valtion markkinoilta. Markkinoinnin lopettaminen voisi koskea joitakin tai kaikkia vaihtoehtorahaston osuuksia. Markkinoinnin lopettamista koskeva ilmoitus tehtäisiin Finanssivalvonnalle, joka huolehtisi ilmoituksen edelleen lähettämisestä asianomaisiin ETA-valtioihin ja ESMAlle. Finanssivalvonnan toiminnasta markkinoinnin lopettamiseen liittyen säädettäisiin 21 luvun 6 c §:ssä.  

Markkinoinnin ja siihen liittyen markkinointijärjestelyjen lopettamiseksi vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi 1 momentin mukaan tehtävä yleinen takaisinosto- tai lunastustarjous kaikista tällaisista vaihtoehtorahaston osuuksista, jotka ovat vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavassa jäsenvaltiossa sijoittajien hallussa. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi julkaistava ilmoitus aikomuksestaan lopettaa kyseisen vaihtoehtoehtorahaston markkinointi tässä ETA-valtiossa julkisesti saatavilla olevalla välineellä. Tämän väline voisi olla myös sähköinen väline. Lisäksi markkinoinnin lopettamiseksi vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi muutettava tai päätettävä välittäjien tai asiamiesten kanssa tehtyjä sopimusjärjestelyjä siitä päivästä, kun markkinoinnin lopettamisesta ilmoitetaan, jotta estetään markkinoinnin lopettamisen kohteena olevien osuuksien kaikenlainen uusi tai jatkuva, suora tai välillinen tarjoaminen ja kohdentaminen. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin AIFMD:n 32 a artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesta poikkeuksesta tehdä yleinen takaisinosto- tai lunastustarjous, jos kyseessä on suljettu vaihtoehtorahasto tai ELTIF-rahasto.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin AIFMD:n 32 a artiklan 2 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle.  

Pykälän 4 momentin mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi lopetettava hoitamansa vaihtoehtorahaston osuuksien kaikenlainen suora tai välillinen tarjoaminen tai kohdentaminen sijoittajille toisessa ETA-valtiossa siitä päivästä, jolloin markkinoinnin lopettamisesta kyseisessä ETA-valtioissa ilmoitetaan.  

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin vaihtoehtorahastojen hoitajan tiedonantovelvollisuudesta niitä sijoittajia kohtaan, joiden hallussa olisi edelleen vaihtoehtorahaston osuuksia markkinointijärjestelyn päättämisestä ja vaihtoehtorahastojen hoitajan tekemästä julkisesta takaisinosto- ja lunastustarjouksesta huolimatta. Tiedonantovelvollisuus voitaisiin täyttää myös sähköisiä välineitä tai muita etäviestintäkeinoja käyttäen AIFMD:n 32 a artiklan 8 kohdan mukaisesti. 

Pykälän 6 momentin mukaan markkinoinnin lopettamisesta ilmoittamisesta seuraisi vaihtoehtorahastojen hoitajalle 36 kuukauden pituinen ennakkomarkkinointikielto tässä ETA-valtiossa ilmoituksessa yksilöidyn vaihtoehtorahaston tai sitä vastaan sijoitusstrategian tai -idean osalta. 

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 4 kohtaa (AIFMD:n uusi 32 a artikla 1 ja 2 kohta, 3 kohdan kolmas alakohta sekä 4 ja 8 kohta) 

6 a §.ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus lopettaa markkinointi Suomessa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin käänteisestä menettelystä 5 §:ssä säädetylle tuotenotifikaatiolle. Pykälän 1 momentti vastaisi AIFMD:n 32 a artiklan sääntelyä markkinointijärjestelyjen päättämisestä vastaanottaneen jäsenvaltion osalta. Artiklan 1 kohdan mukaan ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voisi päättää hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston markkinoimiseksi tehdyt markkinointijärjestelyt ETA-valtiossa, jonka osalta se on tehdyt 32 artiklan mukaisen ilmoituksen, kun artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät. Pykälässä ei asetettaisi tätä pidemmälle meneviä velvollisuuksia. Markkinoinnin lopettaminen edellyttäisi yleisen takaisinosto- tai lunastustarjouksen tekemistä Suomessa oleville sijoittajille, ilmoituksen julkaisemista ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan aikomuksesta lopettaa kyseisen vaihtoehtorahaston markkinointi Suomessa sekä sopimusjärjestelyjen muuttamista tai päättämistä kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksien kaikenlaisen suoran tai välillisen tarjoamisen tai kohdentamisen estämiseksi. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin suljettuja vaihtoehtorahastoja ja eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevasta poikkeuksesta velvollisuuteen tehdä yleinen takaisinosto- tai lunastustarjous 32 a artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.  

Pykälän 3 momentin mukaan ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi lopetettava hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien kaikenlainen suora tai välillinen tarjoaminen tai kohdentaminen sijoittajille Suomessa siitä päivästä, kun markkinoinnin lopettamisesta ilmoitetaan.  

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin riittävän sijoittajansuojan varmistamiseksi ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan tiedonantovelvollisuudesta Suomessa niitä sijoittajia kohtaan, joiden hallussa olisi edelleen ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia. Momentin mukainen tiedonantovelvollisuus voitaisiin täyttää myös sähköisiä välineitä tai muita etäviestintäkeinoja käyttäen AIFMD:n 32 a artiklan 8 kohdan mukaisesti. 

Pykälän 5 momentin mukaan markkinoinnin lopettamista koskevasta ilmoituksesta seuraisi ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalle 36 kuukauden pituinen ennakkomarkkinointikielto ilmoituksessa yksilöidyn vaihtoehtorahaston tai sitä vastaan sijoitusstrategian tai -idean osalta Suomessa. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin AIFMD:n 32 a artiklan 7 kohdan mukaisesti siitä, että kun Finanssivalvonta on saanut ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan kotivaltion ETA-valvontaviranomaiselta AIFMD:n liitteessä IV olevassa b–f alakohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja tietoihin Finanssivalvonta ei voi enää vaatia ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa noudattamaan rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuja markkinointivaatimuksia koskevia säännöksiä Suomessa.  

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitaman ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston markkinoinnin lopettamisesta Suomessa. ETA-rekisteröitymisvelvolliseen vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovellettaisiin pääsoin samoja vaatimuksia kuin toimiluvalliseen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan. Koska kyseessä olisi kansallinen säännös, ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi tehtävä markkinoinnin lopettamisesta ilmoitus Finanssivalvonnalle.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 4 kohtaa (AIFMD:n 32 a artikla) 

20 luku Kolmannet maat 

2 a §. Oikeus ennakkomarkkinoida kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston ennakkomarkkinoinnista Suomessa. Pykälässä säädetty oikeus koskisi sekä Suomessa toimiluvan saanutta vaihtoehtorahastojen hoitajaa että ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa. Oikeus ennakkomarkkinoida kolmanteen maahan sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja Suomessa olisi kuitenkin rajatumpaa kuin vastaavien ETA-valtioon sijoittautuneiden vaihtoehtorahastojen ennakkomarkkinointi. Koska kolmanteen maahan sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja saadaan lähtökohtaisesti markkinoida vain ammattimaisille asiakkaille ja koska ei-ammattimaisille asiakkaille markkinointi edellyttäisi Finanssivalvonnan erityisen painavasta syystä myöntämää poikkeuslupaa, ehdotetaan tällaisten vaihtoehtorahastojen ennakkomarkkinointi rajattavaksi vain ammattimaisille asiakkaille. Kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston ennakkomarkkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa olisi siten kiellettyä.  

Pykälän 1 momentin mukaan kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston ennakkomarkkinointiin sovellettaisiin tämän pykälän lisäksi 13 a luvun 1 §:n, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n säännöksiä ennakkomarkkinoinnista Suomessa. 

Pykälän 2 momentin mukaan kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta olisi tehtävä kahden viikon kuluessa vapaamuotoinen ilmoitus Finanssivalvonnalle. Ilmoituksen sisältövaatimukset vastaisivat pääosin 13 a luvun 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin 13 a luvun 3 §:n 2 momenttia vastaavasta 18 kuukauden mittaisesta ajanjaksosta ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta, jonka kuluessa ammattimaisen asiakkaan tekemän merkinnän ennakkomarkkinoinnin yhteydessä toimitetuissa tiedoissa tarkoitettuun tai sen tuloksena kolmanteen maahan perustettuun vaihtoehtorahastoon katsottaisiin syntyneen markkinoinnin tuloksena. Tällöin vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi voitava osoittaa, että se on noudattanut tämän luvun 2 §:n sääntelyä ja tehnyt asianmukaisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle markkinoinnin aloittamisesta.  

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin vastaava oikeus ennakkomarkkinoida kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa myös ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalle.  

3 a §. Kolmannesta maasta ennakkomarkkinointi. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeudesta harjoittaa ennakkomarkkinointia Suomessa. Ennakkomarkkinointi voisi koskea sekä ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa että kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa, jonka markkinoinnista Suomessa ei ole vielä tehty 3 §:ssä säädettyä ilmoitusta Finanssivalvonnalle. Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevassa muutosdirektiivin johdanto-osan 12. perustelukappaleessa todetaan, että AIFMD:n ja erityisesti ennakkomarkkinointia koskevien yhdenmukaistettujen säännösten noudattamisen edellyttämät kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset eivät saisi asettaa ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastojen hoitajia millään tavalla epäedulliseen asemaan suhteessa muuhun kuin ETA-valtioon sijoittautuneisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin. AIFMD:n mukainen ennakkomarkkinointisääntely merkitsee ennakkomarkkinointiin sovellettavien vaatimusten kiristymistä Suomessa, koska Suomen kansallisen sääntely on osittain ollut direktiivin vaatimuksia alemmalla tasolla. Tältä osin pidetään perusteltuna, että lakiin lisättäisiin AIFMD:n ennakkomarkkinointisääntelyä vastaavat säännökset myös kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan harjoittamasta ennakkomarkkinoinnista Suomessa.  

Pykälän 1 momentin mukaan kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voisi ennakkomarkkinoida hoitamaansa ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa tai kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa ammattimaisille asiakkaille Suomessa. Koska kolmanteen maahan sijoittautuneella vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus markkinoida Suomessa vai ammattimaisille asiakkaille, myös ennakkomarkkinointi sallittaisiin vain ammattimaisille asiakkaille. Kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan harjoittamaan ennakkomarkkinointiin sovellettaisiin, mitä 13 a luvun 1 §:ssä, 3 §:n 1 momentissa ja 4 §:ssä säädetään ennakkomarkkinoinnista.  

Pykälän 2 momentin mukaan kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi tehtävä kahden viikon kuluessa ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta vapaamuotoinen ilmoitus Finanssivalvonnalle. Ilmoituksen sisältövaatimukset vastaisivat pääosin 13 a luvun 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Ennakkomarkkinointiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus olisi jälkikäteistä. Vaatimus toimittaa ilmoituksen yhteydessä kuvaus ennakkomarkkinoinnista ei merkitsisi hyväksymismenettelyä ennakkomarkkinoinnin sisällölle, eikä kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan tarvitsisi ilmoittaa Finanssivalvonnalle ennakkomarkkinoinnin tarkempaa sisältöä tai sen kohteena olevia sijoittajia ennen ennakkomarkkinoinnin aloittamista. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin 13 a luvun 3 §:n 2 momenttia vastaavasta 18 kuukauden mittaisesta ajanjaksosta ennakkomarkkinoinnin aloittamisesta, jonka kuluessa ammattimaisen asiakkaan tekemän merkinnän ennakkomarkkinoinnin yhteydessä toimitetuissa tiedoissa tarkoitettuun tai sen tuloksena ETA-valtioon tai kolmanteen maahan perustettuun vaihtoehtorahastoon katsottaisiin syntyneen markkinoinnin tuloksena. Tällöin kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi voitava osoittaa, että se on noudattanut tämän luvun 3 §:n sääntelyä ja tehnyt asianmukaisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle markkinoinnin aloittamisesta Suomessa. Momentin sääntely tulisi sovellettavaksi riippumatta siitä, onko merkinnän tehnyt sijoittaja itse ollut ennakkomarkkinoinnin kohteena vai ei. Momentin sääntely soveltuisi myös niin sanottuihin reverse solicitation -tilanteisiin, jossa ammattimainen asiakas on aloitteellinen sijoituskohteen valinnassa ja ottaa itse yhteyttä kolmanteen maahan sijoittautuneeseen hoitajaan. 

5 §.Rajat ylittävä sijoittaminen vaihtoehtorahastoon. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lakiteknistä viittauskorjausta 12 luvun 4 §:n 6 momenttiin. 

5 a §.Kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus lopettaa markkinoinnin Suomessa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitaman ETA-valtioon sijoittautuneen tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston markkinoinnin ja siihen liittyen järjestelyjen lopettamisesta Suomessa.  

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin markkinoinnin lopettamisen edellytyksistä. Momentin 1 kohdan mukaan markkinoinnin lopettaminen edellyttäisi, että kaikista Suomessa sijoittajien hallussa olevista kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksista tehtäisiin yleinen takaisinosto- tai lunastustarjous, joka olisi julkisesti saatavilla vähintään 30 pankkipäivän ajan ja joka osoitettaisiin erikseen kaikille niille sijoittajille, joiden henkilöllisyys on tiedossa. Momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan aikomus lopettaa kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinointi Suomessa julkaistaisiin julkisesti saatavilla olevalla välineellä. Lisäksi momentin 3 kohdan mukaan siitä päivästä, kun markkinoinnin lopettamisesta ilmoitetaan, välittäjien ja asiamiesten kanssa mahdollisesti tehtyjä sopimusjärjestelyjä muutetaan tai ne päätetään, jotta estetään kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksien suora tai välillinen tarjoaminen tai kohdentaminen Suomessa.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin suljettuja vaihtoehtorahastoja koskevasta poikkeuksesta yleisen takaisinosto- tai lunastustarjouksen osalta.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin markkinoinnin lopettamista koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle. Kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka haluaa lopettaa hoitamansa vaihtoehtorahaston markkinoinnin Suomessa, olisi toimitettava 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut tiedot Finanssivalvonnalle.  

Pykälän 4 momentin mukaan kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi lopetettava markkinoinnin lopettamista koskevassa ilmoituksessa tarkoitetun ETA-valtioon sijoittautuneen tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien kaikenlainen suora tai välillinen tarjoaminen tai kohdentaminen sijoittajille Suomessa siitä päivästä, jolloin se ilmoittaa kyseisen vaihtoehtorahaston markkinoinnin lopettamisesta. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin riittävän sijoittajansuojan varmistamiseksi kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan tiedonantovelvollisuudesta Suomessa niitä sijoittajia kohtaan, joiden hallussa olisi edelleen markkinoinnin lopettamisilmoituksen kohteena olevan vaihtoehtorahaston osuuksia. Momentin mukainen tiedonantovelvollisuus voitaisiin täyttää myös sähköisiä välineitä tai muita etäviestintäkeinoja käyttäen. 

Pykälän 6 momentin mukaan markkinoinnin lopettamista koskevasta ilmoituksesta seuraisi kolmanteen maahan sijoittautuneelle hoitajalle 36 kuukauden pituinen ennakkomarkkinointikielto Suomessa ilmoituksessa yksilöidyn vaihtoehtorahaston tai sitä vastaan sijoitusstrategian tai -idean osalta. 

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin siitä, että pykälän säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka lopettaa hoitamansa kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston markkinoinnin Suomessa. 

21 luku Finanssivalvontaa koskevat säännökset 

5 a §. Vaihtoehtorahaston ennakkomarkkinointi toiseen ETA-valtioon. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi AIFMD:n 30 a artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetettuja velvollisuuksia silloin, kun toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja harjoittaa ennakkomarkkinointia toisessa ETA-valtiossa.  

6 §.Vaihtoehtorahaston hoitoa tai sijoituspalvelun tarjoamista koskevien tietojen muuttuminen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi säännökset markkinointia koskevien tietojen muuttumisesta, sillä niistä säädettäisiin erikseen 6 a ja 6 b §:ssä. Koska AIFMD:n 32 ja 33 artiklaan tehtyjen muutosten johdosta vaihtoehtorahastojen hoitajan ilmoittamien tietojen muuttamiseen sovellettavat menettelyt eroaisivat jatkossa sisällöltään toisistaan, ehdotetaan niistä selkeyden vuoksi säädettäväksi eri pykälissä. 

Vaihtoehtorahaston hoitoa tai sijoituspalvelun tarjoamista koskevien tietojen muuttamisen osalta Finanssivalvonnalle säädettyjä velvollisuuksia täsmennettäisiin tarkemmilla aikarajoilla menettelyn yhdenmukaistamiseksi eri ETA-valtioissa ja vaihtoehtorahastojen hoitajien rajat ylittävän toiminnan helpottamiseksi. Pykälän 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tulisi arvioida vaihtoehtorahaston hoitoa tai sijoituspalvelun tarjoamista koskevien tietojen muuttumista ja tarvittaessa 15 pankkipäivän kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki tiedot muutoksista vaihtoehtorahastojen hoitajan aiemmin ilmoittamiin tietoihin, kieltää vaihtoehtorahastojen hoitajaa toteuttamasta muutosta.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin säännösten vastaisen toiminnan lopettamiseksi siinä tapauksessa, että momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kyseeseen tulisivat etenkin Finanssivalvonnasta annetun lain 3 luvun mukaisten valvontavaltuuksien käyttäminen. Finanssivalvonnan olisi lisäksi viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muutosilmoituksen hyväksymisen perusteista sekä menettelystä siinä tapauksessa, että muutokset olisi hyväksyttäviä. Finanssivalvonnan olisi viipymättä ilmoitettavan muutoksista toisen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 5 kohtaa (AIFMD:n 33 artiklan 6 kohdan toinen ja kolmas alakohta). 

6 a §.Markkinointia koskevien tietojen muuttuminen. Pykälä olisi uusi.Pykälässä säädettäisiin osittain voimassa olevaa 6 §:ää vastaavasti Finanssivalvonnan velvollisuudesta arvioida markkinointia koskevien tietojen olennaista muuttumista 12 luvun 1 §:n 4 momentissa säädetyn ilmoituksen osalta. Menettelyä sovellettaisiin AIFMD:n 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti markkinointia koskevien tietojen muuttumiseen silloin, kun vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi vaihtoehtorahastoa tai ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Suomessa.  

Pykälän 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tulisi arvioida vaihtoehtorahaston markkinointia koskevien tietojen muuttumista ja tarvittaessa viipymättä kieltää vaihtoehtorahastojen hoitajaa toteuttamasta muutosta. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin säännösten vastaisen toiminnan lopettamiseksi siinä tapauksessa, että momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muutosilmoituksen hyväksymisen perusteista sekä menettelystä siinä tapauksessa, että muutokset olisi hyväksyttäviä. Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuutta vaihtoehtorahastojen hoitajalle muutosten hyväksymisestä pidettäisiin edelleen perusteluna, koska pykälässä säädettyyn menettelyyn ei sovellettaisi yhtä täsmällisiä määräaikoja kuin rajat ylittäviin markkinointitilanteisiin.  

6 b §. Markkinointia koskevien tietojen muuttuminen rajat ylittävissä tilanteissa. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin osittain voimassa olevaa 6 §:ää vastaavasti Finanssivalvonnan velvollisuudesta arvioida markkinointia koskevien tietojen olennaista muuttumista 19 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisen ilmoituksen osalta. Menettelyä sovellettaisiin AIFMD:n 32 artiklan 7 kohdan mukaisesti markkinointia koskevien tietojen muuttumiseen silloin, kun vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi hoitamaansa ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa. Voimassa olevaan sääntelyyn nähden Finanssivalvonnalle säädettyjä velvollisuuksia täsmennettäisiin tarkemmilla aikarajoilla menettelyn yhdenmukaistamiseksi eri ETA-valtioissa ja vaihtoehtorahastojen hoitajien rajat ylittävän markkinoinnin helpottamiseksi. Pykälän 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tulisi arvioida markkinointia koskevien tietojen muuttumista ja tarvittaessa 15 pankkipäivän kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki tiedot muutoksista vaihtoehtorahastojen hoitajan aiemmin ilmoittamiin tietoihin, kieltää vaihtoehtorahastojen hoitajaa toteuttamasta muutosta. Finanssivalvonnan olisi samalla ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin säännösten vastaisen toiminnan lopettamiseksi siinä tapauksessa, että momentissa säädetyt kriteerit täyttyvät. Kyseeseen tulisivat etenkin Finanssivalvonnasta annetun lain 3 luvun mukaisten valvontavaltuuksien käyttö ja tarvittaessa Finanssivalvonnan olisi nimenomaisesti kiellettävä vaihtoehtorahaston markkinoiminen.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muutosilmoituksen hyväksymisen perusteista sekä menettelystä siinä tapauksessa, että muutokset olisi hyväksyttäviä. Tällöin Finanssivalvonnan olisi kuukauden kuluessa ilmoitettava muutoksista vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 3 kohtaa (AIFMD:n 32 artiklan 7 kohdan toinen, kolmas ja neljäs alakohta). 

6 c §.Markkinoinnin lopettaminen toisessa ETA-valtiossa. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuuksista silloin, kun vaihtoehtorahastojen hoitaja aikoo lopettaa hoitamansa vaihtoehtorahaston markkinoinnin toisessa ETA-valtiossa. Pykälä vastaisi AIFMD:n 32 a artiklassa vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle säädettyjä velvollisuuksia. Artiklan mukaisista vaihtoehtorahastojen hoitajaa koskevista edellytyksistä markkinoinnin lopettamiseksi säädettäisiin 19 luvun 6 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tulisi tarkastaa vaihtoehtorahastojen hoitajan tekemä ilmoitus ja toimittaa se 15 pankkipäivän kuluessa sekä sen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle, jonka osalta markkinoinnin lopettamisesta ilmoitetaan, että ESMAlle. Vaihtoehtorahastojen hoitajalle tulisi ilmoittaa viipymättä ilmoituksen toimittamisesta.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle tarvittavat tiedot muutoksista vaihtoehtorahastojen hoitajan markkinointi-ilmoitusta koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin asetuksenantovaltuudesta, jonka mukaan valtiovarainministeriön asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista. AIFMD:n 32 a artiklan 5 kohdan mukaisen tiedonantovelvollisuuden kohteena olisivat tiedot kaikista muutoksista kyseisen direktiivin liitteessä IV olevassa b–f alakohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja tietoihin. Liitteen IV mukaan näihin asiakirjoihin ja tietoihin kuuluisivat vaihtoehtorahaston säännöt tai perustamisasiakirjat; vaihtoehtorahaston säilytysyhteisön tunnistetiedot; vaihtoehtorahaston kuvaus ja muut tiedot, jotka annetaan sijoittajille; tiedot siitä, minne kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut, jos vaihtoehtorahasto toimii syöttörahastona; sekä mahdolliset 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisätiedot kustakin vaihtoehtorahastosta, jota vaihtoehtorahastojen hoitaja aikoo markkinoida. Koska liitteen IV mukaiset vaatimukset on pantu täytäntöön vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta annetun valtiovarainministeriön asetuksen 10 §:ssä, on Finanssivalvonnan velvollisuuksien osalta myös tarpeen viitata kyseisiin asetuksentasoisiin vaatimuksiin.  

Ehdotus vastaa muutosdirektiivin 2 artiklan 4 kohtaa (AIFMD:n 32 a artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta sekä 5 kohta) 

22 luku Seuraamukset, muutoksenhaku ja rikkomuksista ilmoittaminen 

2 §. Seuraamusmaksu. Pykälän 4 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettujen säännösten, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, piiriin lisättäisiin myös rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklan 1–5 kohdan säännökset sijoittajille suunnattua markkinointiaineistoa koskevista vaatimuksista vaihtoehtorahastojen osalta. Ehdotus perustuu mainitun asetuksen 14 artiklaan, jonka mukaan toimivaltaisille viranomaisille AIFMD:n mukaisesti annettuja valtuuksia, mukaan lukien seuraamuksiin tai muihin toimenpiteisiin liittyvät valtuudet, olisi käytettävä myös asetuksen 4 artiklan osalta. Sijoittajille suunnattua markkinointimateriaalia koskevien, asetuksen 4 artiklan 1–5 kohdassa säädettyjen vaatimusten rikkominen rinnastuisi tämän pykälän 1 momentin 8 kohdassa lueteltujen sijoittajille annettavia tietoja koskevien velvollisuuksien rikkomiseen. Sen johdosta oikeana hallinnollisen seuraamuksen lajina kyseisten säännösten rikkomisesta olisi pidettävä seuraamusmaksua. 

4 §.Muutoksenhaku. Pykälästä poistettaisiin viittaus kumottuun hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Voimassaoleva oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki (808/2019) tulee sovellettavaksi Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:ään tehdyn viittauksen kautta.  

4 a §.Muutoksenhaku eräiden EU-asetusten johdosta. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän 1 ja 2 momentista poistettaisiin viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin. Voimassaoleva oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki tulee sovellettavaksi Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:n viittauksen kautta Pykälän 2 momentissa säädetyissä tapauksissa siirryttäisiin noudattamaan yleissääntelyn sijaan Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:ää, jotta muutoksenhaku myös näissä tilanteissa keskitettäisiin Helsingin hallinto-oikeuteen.  

8 §. Vahingonkorvausvelvollisuus. Pykälän 1 momentti ja 5 momentin 2 kohta ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 1 momentissa säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan vahingonkorvausvelvollisuudesta. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi korvausperusteeksi myös rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen vastainen menettely. Kyseisessä asetuksessa ja erityisesti sen 4 artiklassa säädetään sijoittajille suunnattua markkinointimateriaalia koskevista vaatimuksista, joiden vastainen menettely on syytä ulottaa korvausvastuun piiriin. Sen sijaan ei olisi kohtuullista, että myös vaihtoehtorahastojen hoitajan johdolla olisi henkilökohtainen korvausvastuu kyseisen asetuksen mukaisten mainontaa koskevien säännösten rikkomisesta. Tämän johdosta pykälässä säädettyä johdon korvausvastuuta ei ehdoteta laajennettavaksi asetuksen takia.  

Pykälän 5 momentin 2 kohtaan ehdotetaan lakiteknistä viittauskorjausta 12 luvun 4 §:ään ehdotettujen muutosten johdosta.  

7.3  Laki Finanssivalvonnasta

26 §. Toimiluvan ja rekisteröitymisen peruuttaminen ja siihen rinnastettava toiminnan määrääminen lopetettavaksi. Pykälän 8 momentti ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 8 momentissa säädetään toimiluvan perumista koskevien säännösten soveltamisesta eräisiin siihen rinnastettaviin tilanteisiin. Momenttiin lisättäisiin maininta siitä, että toimiluvan perumista koskevia säännöksiä sovelletaan vastaavasti vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetun rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan rekisteröitymisen perumiseen. 

27 §. Toimiluvan ja rekisteröitymisen mukaisen toiminnan rajoittaminen. Pykälän 5 momentti ehdotetaan muutettavaksi. Momenttiin lisättäisiin maininta siitä, että pykälän säännöksiä toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittamisesta sovelletaan myös vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetun rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan rekisteröinnin mukaisen toiminnan rajoittamiseen 

28 §.Johdon toiminnan rajoittaminen. Pykälän 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin viittaus myös 5 §:n 24 kohdassa tarkoitettuun muuhun finanssimarkkinoilla toimivaan. Kun vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia muutettiin lailla 214/2019 siten, että kyseisessä laissa säädetyt johdon luotettavuutta koskevat velvoitteet ulotettiin koskemaan rekisteröitymisvelvollisia vaihtoehtorahastojen hoitajia, ei vastaavia Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia muokattu samassa yhteydessä. Näin ollen Finanssivalvonnalla ei ole ollut riittäviä valvontavaltuuksia puuttua rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajien johdon luotettavuuteen. Rekisteröitymisvelvollisten vaihtoehtorahastojen hoitajien johdon luotettavuusvaatimusten tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi tässä pykälässä säädettyjä Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia johdon toiminnan rajoittamisesta ehdotetaan sovellettavaksi myös 5 §:n 24 kohdassa tarkoitettuihin rekisteröitymisvelvollisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin.  

32 a §.Omistusosuuden hankinnan kieltäminen. Pykälän 1 momentin johdantokappale ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin viittaus vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 5 luvun 3 §:ään, jotta Finanssivalvonta voi kohdistaa tässä pykälässä säädettyjä valvontavaltuuksia myös rekisteröitymisvelvollisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin. 

32 c §.Osakkeisiin ja osuuksiin perustuvien oikeuksien rajoittaminen. Pykälän 1 momentin 1 kohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin viittaus myös vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 5 luvun 3 §:än, jotta Finanssivalvonta voi kohdistaa tässä pykälässä säädettyjä valvontavaltuuksia myös rekisteröitymisvelvollisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin.  

12.1  Hallinnolliset seuraamukset

Esityksen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 27 luvun 2 §:n 2 momentin 8 kohdassa ja 3 momentissa sekä 2. lakiehdotuksen 22 luvun 2 §:n 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi seuraamusmaksusta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkinnan mukaan tällaiset maksut ovat sanktioluonteisia hallinnollisia seuraamuksia, jotka eivät ole perustuslain 81 §:n mukaisia veroja tai maksuja. Valiokunta on asiallisesti rinnastanut sanktioluonteisen hallinnollisen seuraamuksen rikosoikeudelliseen seuraamukseen (katso esimerkiksi PeVL 12/2019 vp, s. 8, PeVL 9/2018 vp, s. 2, PeVL 2/2017 vp, s. 4—5, PeVL 14/2013 vp ja PeVL 17/2012 vp). Koska sanktioluonteisten hallinnollisten seuraamusten määräämiseen sisältyy julkisen vallan käyttöä, niistä tulee säätää perustuslain 2 §:n 3 momentin nojalla lailla. Valiokunta on katsonut hallinnollisten seuraamusten määräämisessä olevan kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä, minkä vuoksi maksuvelvollisuuden ja maksun suuruuden perusteista sekä maksuvelvollisen oikeusturvasta samoin kuin lain täytäntöönpanon perusteista tulee säätää lailla (katso esimerkiksi PeVL 12/2019 vp, s. 8, PeVL 9/2018 vp, s. 2, PeVL 2/2017 vp, s. 5, PeVL 14/2013 vp, PeVL 17/2012 vp, PeVL 9/2012 vp, s. 2/I). Valiokunta on myös katsonut, että perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvä täsmällisyysvaatimus ei sellaisenaan kohdistu hallinnollisten seuraamusten sääntelyyn, mutta tarkkuuden yleistä vaatimusta ei kuitenkaan voida tällaisenkaan sääntelyn yhteydessä sivuuttaa (katso esimerkiksi PeVL 12/2019 vp, s. 8, PeVL 9/2018 vp, s. 3, PeVL 2/2017 vp, s. 5, PeVL 14/2013 vp, PeVL 17/2012 vp ja PeVL 9/2012 vp). Lisäksi säännösten tulee täyttää sanktioiden oikeasuhtaisuuteen liittyvät vaatimukset (PeVL 2/2017 vp, s. 5, PeVL 28/2014 vp, PeVL 15/2014 vp). 

Edellä mainituissa 1. lakiehdotuksen 27 luvun 2 §:n 3 momentissa ja 2. lakiehdotuksen 22 luvun 2 §:n 4 momentissa on lisätty Finanssivalvonnalle oikeus määrätä seuraamusmaksu rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskevan asetuksen 4 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta tai laiminlyönnistä. Kyseisessä asetuksessa edellytetään, että toimivaltaisille viranomaisille sijoitusrahastodirektiivin, AIFMD:n sekä EuVECA-, EuSEF ja ELTIF-asetusten mukaisesti annettuja seuraamuksiin liittyviä valtuuksia olisi käytettävä myös asetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen hoitajien osalta. Esityksessä on pyritty sovittamaan yhteen yhtäältä perustuslain vaatimukset seuraamusten täsmällisyydestä ja oikeasuhtaisuudesta sekä toisaalta vaatimukset seuraamusten tehokkuudesta ja varoittavuudesta. Ehdotetut hallinnolliset seuraamukset mahdollistaisivat tehokkaan puuttumisen asetuksen vastaiseen menettelyyn, mikä osaltaan tehostaisi sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen markkinointiaineistojen julkista valvontaa. Ehdotetut hallinnolliset seuraamukset myös vastaisivat pitkälti jo voimassa olevassa laissa seuraamusmaksun piiriin saatettuja rikkomisia ja laiminlyöntejä. Sääntelyn katsotaan täyttävän perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisen lailla säätämisen ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset. Kohdassa yksilöityjen säännösten katsotaan myös sisällöltään täyttävän täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset, sillä sanktioitavat teot ja laiminlyönnit on luonnehdittu laissa niiden yksilöimiseksi.  

12.2  Ministeriön asetuksenantovaltuus

Perustuslain 80 §:n mukaan tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Valtuuden säätämiseen laissa on perustuslakivaliokunnan käytännössä kohdistettu vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta (esimerkiksi PeVL 1/2004 vp, s. 2/I). Lähtökohtana valtioneuvoston ja ministeriön välisessä toimivallan jaossa on, että valtioneuvosto antaa asetukset laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista sekä niistä muista asioista, joiden merkitys sitä vaatii. Ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa (esimerkiksi PeVL 33/2004 vp, s. 6) 

Esityksen 2. lakiehdotuksen 21 luvun 6 c §:n 3 momenttiin sisältyy uusi asetuksenantovaltuus valtiovarainministeriölle. Esitykseen sisältyvä asetuksenantovaltuus liittyy Finanssivalvonnan tehtäviin silloin, kun vaihtoehtorahaston markkinointi on tarkoitus lopettaa toisessa ETA-valtiossa. Esitykseen sisältyvä asetuksenantovaltuus on siten lähinnä teknisluonteinen. Asetuksenantovaltuus myöskään ole valtioneuvoston koko toiminnankannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä eikä se kuulu useamman ministeriön toimialaan. Tästä syystä sen antaminen voidaan säätää rahoitusmarkkinalainsäädännöstä vastaavan valtiovarainministeriön tehtäväksi. 

Esitykseen sisältyvän asetuksenantovaltuuden mukaan valtiovarainministeriön asetuksella annetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset saman pykälän 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista, jotka Finanssivalvonnan on toimitettava toisen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle. Asetuksenantovaltuus on tarpeen AIFMD:n 32 a artiklan 5 kohdan mukaisen Finanssivalvonnan tiedonantovelvollisuuden täytäntöönpanemiseksi. Tiedonantovelvollisuuden osalta on tarpeen täsmällisesti viitata sellaisiin tietoihin, jotka on pantu kansallisesti täytäntöön vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 19 luvun 7 §:n nojalla vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta annetussa valtiovarainministeriön asetuksessa. Asetuksenantoantovaltuus olisi siten täsmällinen ja tarkkarajainen, sillä se rajattaisiin AIFMD:n täytäntöönpanemikseksi tarvittaviin säännöksiin. Asetuksenantovaltuus vastaisi myös muuta rahoitusmarkkinalainsäädäntöä. 

Edellä sanotun perusteella arvioidaan, että lakiehdotukset voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.