Hallituksen esitys
HE
113
2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotettaisiin 0,11 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2018 alusta 25,34 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,66 prosenttia. 
Valtionosuusprosentin muutoksessa esitetään otettavaksi huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 miljoonalla eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa esitetään otettavaksi vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta siirrettiin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuonna 2017. 
Veroperustemuutoksista johtuvaa kunnallisverojen 131 miljoonan euron nettomääräistä vähennystä vastaavasti ehdotetaan lisättäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta keskimäärin 23,93 eurolla asukasta kohden. 
Kilpailukykysopimukseen liittyvä 468 miljoonan euron leikkaus ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 85,47 euroa asukasta kohden. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 
YLEISPERUSTELUT
1
Nykytila ja nykytilan arviointi
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:ssä säädetään niistä valtionosuustehtävistä, joiden käyttökustannuksiin myönnetään lain perusteella valtionosuutta. 
1.1.1
Veroperustemuutosten huomioon ottaminen valtionosuuksissa
Vuosina 2003—2009 veromenetyksiä kompensoitiin valtionosuusjärjestelmässä nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia. Kuntakohtaisesti valtionosuuksien korotus oli asukaskohtaisesti tasasuuruinen. Vuosina 2010—2018 veromenetykset on kompensoitu korottamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuutta veromenetyksiä vastaavalla määrällä. Muutokset on siis tehty siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu veroperustemuutosten vaikutuksesta.  
1.1.2
Määräaikaiset valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 §:ssä säädetään määräaikaisista valtionosuuteen kohdistuvista vähennyksistä ja lisäyksistä. Pykälän 1 momentissa säädetään vuosina 2016—2019 vuosittain vähennettävästä indeksikorotusta vastaavasta määrästä. Pykälän 2 momentissa säädetään kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvästä valtionosuuden vähentämisestä. Vuonna 2017 vähennys on 356 miljoonaa euroa ja se on toteutettu vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 65,24 euroa asukasta kohden. 
Pykälän 3 momentissa säädetään pitkäaikaistyöttömien eläketuen käyttöönottoon liittyvästä valtionosuuden vähentämisestä. Opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi tehtävästä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennettävä määrästä säädetään pykälän 4 momentissa. Pykälän 5 momentissa säädetään lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä. Pykälän 6 momentissa säädetään kiinteistöverotuksen kehittämisen rahoittamiseksi tehtävästä valtionosuuden vähennyksestä. 
1.1.3
Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Valtionosuustehtävistä aiheutuvat laskennalliset kustannukset ja määräytymisperusteet jakautuvat siten, että valtionosuus laskennalliseen kustannukseen vuodelle 2018 on 25,34 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,66 prosenttia. Valtionosuusprosentti määrittelee valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa peruspalveluiden rahoituksessa koko maan tasolla eikä yksittäisten kuntien saamaa valtionosuutta. Omarahoitusosuus asukasta kohden on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuodesta 2016 lukien uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia laskennallisista kustannuksista. 
2
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,11 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2018 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,34. Vastaavasti kuntien omarahoitusosuus olisi 74,66 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista. Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointi, kuntien hallintomenojen väheneminen kun perustoimeentulotuen maksatus siirrettiin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuonna 2017 sekä uusien ja laajenevien tehtävien aiheuttamat vaikutukset. 
Vuonna 2018 kunnallisveroperusteisiin tehtävät muutokset esitetään huomioitavaksi peruspalvelujen valtionosuudessa. Nettomääräisesti verotulot vähenevät 131 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 23,93 euroa asukasta kohti. Koska kuntakohtaiset kunnallisveromuutokset vaihtelevat, muutokset tasataan kuntien kesken siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu. Näin jatketaan aikaisempaa menettelyä. 
Valtionosuuden mitoituksessa otetaan huomioon määräytymistekijöiden muutos sekä hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman mukaiset muut muutokset, kuten opiskelijahuollon laajentaminen toisen asteen oppilaitoksissa siten, että lainmukaisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin tulee uusia opiskelijoita sekä lääkemääräysten voimassaoloajan pidentäminen yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Viitatut säädösmuutokset koskevat hallituksen esitystä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetusta lääkkeen määräämisestä (1088/2010), jota on muutettu 1.1.2017 alkaen. 
Kilpailukykysopimukseen liittyen valtionosuutta vähennetään 468 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vähennys toteutetaan vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 85,47 euroa asukasta kohden. 
Lakiin ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi säännökset siitä, että valtionosuutta ei myönnetä kustannuksiin, jotka aiheutuvat työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta. Näitä kustannuksia ei oteta huomioon myöskään kustannustenjaon tarkistuksessa. 
3
Esityksen vaikutukset
3.1
Taloudelliset vaikutukset
3.1.1
Lain soveltamisala – uudet ja laajenevat tehtävät
Valtionosuusprosentin korottaminen 0,03 prosenttiyksiköllä liittyy uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen niin, että valtionosuus on 100 prosenttia. Tämän johdosta peruspalvelujen valtionosuutta on korotettu noin 8 miljoonalla eurolla. 
3.1.2
Veroperustemuutosten huomioon ottaminen valtionosuudessa
Verolainsäädännössä tehtävien veroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto vähenee yhteensä 131 miljoonalla eurolla. Tämän johdosta ehdotetaan vastaavasti lisättäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 23,93 euroa asukasta kohden. Laskelmissa on sovellettu vuoden 2016 verotustietoja ja vuoden 2017 veroprosenttia. Koska kuntakohtaiset kunnallisveromuutokset vaihtelevat, muutokset tasataan kuntien kesken siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu veroperustemuutosten takia. 
3.1.3
Määräaikaiset valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden 468 miljoonan euron vähennys ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 85,47 euroa asukasta kohden. Valtionosuuden kustannustason muutosta (indeksikorotus) vastaavan määrän vähentämiseen liittyen valtionosuutta ehdotetaan vähennettäväksi 7,72 euroa asukasta kohden. 
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyen ehdotetaan vähennettäväksi valtionosuutta 4,40 euroa asukasta kohden sekä lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi 4,10 euroa asukasta kohden. 
3.1.4
Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus
Valtionosuusprosentin ja kunnan omarahoitusosuuden jakautumisessa otetaan huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 miljoonalla eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta on siirretty Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. 
3.2
Vaikutukset kuntien toimintaan
Vuonna 2018 valtionosuusprosentti nousee 0,11 prosenttiyksikköä mutta valtionosuudet vähenevät noin 140 miljoonaa euroa. Vähennyksestä noin 177 miljoonaa euroa johtuu valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys kasvaa lähes 119 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasoon verrattuna. Kilpailukykysopimuksen vaikutus on lyhyellä aikavälillä kuntataloutta hieman heikentävä. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen suotuisat vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun hyödyttävät myös kuntataloutta. Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan. 
3.3
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan tai organisaatioon. 
4
Asian valmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Esityksestä on neuvoteltu Suomen Kuntaliiton kanssa. Esitys on käsitelty kuntatalouden ja –hallinnon neuvottelukunnassa. 
5
Riippuvuus muista esityksistä
Kuntien peruspalvelujen määrärahan mitoitukseen liittyy hallituksen esitys laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä hallituksen esitys laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotettua lakia ei voida hyväksyä ja vahvistaa, ellei edellä mainittuja lakeja ole vahvistettu. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Lakiehdotuksen perustelut
2 §. Poikkeukset soveltamisalasta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momenttiin lisättäisiin uusi 10 a) kohta, jossa viitattaisiin työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitettuun kuntien rahoitusosuuteen. Pykälään on tarpeen selvyyden vuoksi lisätä säännös siitä, että valtionosuutta ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat edellä mainitusta kuntien rahoitusosuudesta. 
35 §. Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuoden 2018 verotuksessa toteutettavista nettomäärältään 131 miljoonan euron veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti kuntien valtionosuutta lisätään 23,93 euroa asukasta kohden. 
36 §. Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset. Pykälän 1 momentissa säädetään vuosina 2016—2019 valtionosuudesta vähennettävästä indeksikorotusta vastaavasta määrästä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 indeksikorotusta vastaava määrä on 7,72 euroa asukasta kohden. 
Pykälän 2 momentissa säädetään kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvästä valtionosuuden vähennyksestä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 85,47 euroa asukasta kohden. 
Pykälän 3 momentissa säädetään pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksen perusteella tehtävästä valtionosuuden vähennyksestä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 4,40 euroa asukasta kohden. 
Pykälän 4 momentissa säädetään opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi tehtävästä valtionosuuden vähennyksestä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 0,28 euroa asukasta kohden. 
Pykälän 5 momentissa säädetään lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä. Vuodelle 2018 ehdotettavan vähennyksen määrä on 4,10 euroa asukasta kohden. 
Pykälän 6 momentissa ehdotetaan säädettäväksi opetushallituksen oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköisen käsittelynjärjestelmän rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä. Vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 0,03 euroa asukasta kohti. 
55 §. Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,34 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,66 prosenttia. Vuoteen 2017 verrattuna valtionosuusprosentti nousisi 0,11 prosenttiyksiköllä. 
Valtionosuusprosentin ja kunnan omarahoitusosuuden jakautumisessa otetaan huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 miljoonalla eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta on siirretty Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. 
59 §. Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 7 a) kohta, jossa viitattaisiin työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitettuun kuntien rahoitusosuuteen. Pykälään on tarpeen selvyyden vuoksi lisätä säännös siitä, että kustannusten jaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kustannuksia, jotka johtuvat edellä mainitusta kuntien rahoitusosuudesta. 
2
Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta. 
3
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,11 prosenttiyksiköllä. Kuntien valtionosuudet kuitenkin vähenevät euromääräisesti noin 140 miljoonaa euroa. Vähennyksestä 177 miljoonaa euroa johtuu valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta.  
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden euromääräinen vähennys toteutuu kuntatalouden kannalta pääosin kustannusneutraalisti. Vähennys ei aseta kuntia eriarvoiseen asemaan siten, että se vaarantaisi rahoitusperiaatteen toteutumista. Esityksellä on vaikutuksia kuntatalouteen, mutta se ei kuitenkaan vaaranna perustuslain 121 §:ssä suojattua kunnan verotusoikeutta ja oikeutta päättää omasta taloudestaan. 
Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että lakiesitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 
Lakiehdotus
Laki 
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 ja 36 § sekä 55 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1485/2016, sekä 
lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1347/2010 ja 1485/2016, uusi 10 a kohta ja 59 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1347/2010, 676/2014 ja 1508/2016, uusi 7 a kohta seuraavasti: 
2 § 
Poikkeukset soveltamisalasta 
Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: 
10 a) työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; 
35 § 
Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa 
Vuoden 2018 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 23,93 euroa asukasta kohden. 
Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 23,93 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 23,93 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 23,93 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 23,93 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2016 verotustietoja ja vuoden 2017 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa. 
36 § 
Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset 
Vuosina 2016—2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2018 indeksikorotusta vastaava määrä on 7,72 euroa asukasta kohden. 
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 85,47 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin. 
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,40 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen. 
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,28 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi. 
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. 
Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,03 euroa asukasta kohden oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköisen käsittelyjärjestelmän rahoittamiseksi. 
55 § 
Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus 
Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,34 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,66 prosenttia. 
59 § 
Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset 
Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat: 
7 a) työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2017  
Pääministeri
Juha
Sipilä
Kunta- ja uudistusministeri
Anu
Vehviläinen
Viimeksi julkaistu 19.9.2017 14:59