1
Lakiehdotuksen perustelut
2 §. Poikkeukset soveltamisalasta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momenttiin lisättäisiin uusi 10 a) kohta, jossa viitattaisiin työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitettuun kuntien rahoitusosuuteen. Pykälään on tarpeen selvyyden vuoksi lisätä säännös siitä, että valtionosuutta ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat edellä mainitusta kuntien rahoitusosuudesta.
35 §. Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuoden 2018 verotuksessa toteutettavista nettomäärältään 131 miljoonan euron veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti kuntien valtionosuutta lisätään 23,93 euroa asukasta kohden.
36 §. Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset. Pykälän 1 momentissa säädetään vuosina 2016—2019 valtionosuudesta vähennettävästä indeksikorotusta vastaavasta määrästä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 indeksikorotusta vastaava määrä on 7,72 euroa asukasta kohden.
Pykälän 2 momentissa säädetään kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvästä valtionosuuden vähennyksestä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 85,47 euroa asukasta kohden.
Pykälän 3 momentissa säädetään pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksen perusteella tehtävästä valtionosuuden vähennyksestä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 4,40 euroa asukasta kohden.
Pykälän 4 momentissa säädetään opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi tehtävästä valtionosuuden vähennyksestä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 0,28 euroa asukasta kohden.
Pykälän 5 momentissa säädetään lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä. Vuodelle 2018 ehdotettavan vähennyksen määrä on 4,10 euroa asukasta kohden.
Pykälän 6 momentissa ehdotetaan säädettäväksi opetushallituksen oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköisen käsittelynjärjestelmän rahoittamiseksi tehtävästä vähennyksestä. Vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden vähennys olisi 0,03 euroa asukasta kohti.
55 §. Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2018 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,34 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,66 prosenttia. Vuoteen 2017 verrattuna valtionosuusprosentti nousisi 0,11 prosenttiyksiköllä.
Valtionosuusprosentin ja kunnan omarahoitusosuuden jakautumisessa otetaan huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 miljoonalla eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta on siirretty Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.
59 §. Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 7 a) kohta, jossa viitattaisiin työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitettuun kuntien rahoitusosuuteen. Pykälään on tarpeen selvyyden vuoksi lisätä säännös siitä, että kustannusten jaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kustannuksia, jotka johtuvat edellä mainitusta kuntien rahoitusosuudesta.
3
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,11 prosenttiyksiköllä. Kuntien valtionosuudet kuitenkin vähenevät euromääräisesti noin 140 miljoonaa euroa. Vähennyksestä 177 miljoonaa euroa johtuu valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden euromääräinen vähennys toteutuu kuntatalouden kannalta pääosin kustannusneutraalisti. Vähennys ei aseta kuntia eriarvoiseen asemaan siten, että se vaarantaisi rahoitusperiaatteen toteutumista. Esityksellä on vaikutuksia kuntatalouteen, mutta se ei kuitenkaan vaaranna perustuslain 121 §:ssä suojattua kunnan verotusoikeutta ja oikeutta päättää omasta taloudestaan.
Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että lakiesitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.