Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten asumismenoja ja turvata kohtuullinen asumistaso. Yleistä asumistukea voidaan maksaa Suomessa asuvalle pienituloiselle ruokakunnalle. Samaan ruokakuntaan kuuluviksi katsotaan samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt.
Asumistukea myönnetään Suomessa sijaitsevan vakinaiseksi asunnoksi katsottavan vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon tai omistusasunnon asumismenoista. Vuokra-asunnossa edellytyksenä on, että asunnon hallinta perustuu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaisen vuokrasopimukseen.
Yleistä asumistukea selkeytettiin ja yksinkertaistettiin vuoden 2015 alusta voimaan tulleella lailla (938/2014). Asumistuen myöntäminen perustuu ruokakunnan koon ja asunnon sijainnin mukaan määräytyviin kokonaisvuokriin ja lineaarisesti määräytyviin bruttotulojen mukaisiin omavastuuosuuksiin. Myös valintaoikeus eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen välillä poistui, minkä vuoksi eläkkeensaajan asumistukea saaneet lapsiperheet siirtyvät seuraavassa tarkistuksessa yleisen asumistuen piiriin.
Yleistä asumistukea myönnetään ruokakunnalle ruokakunnan jäsenten yhteisten jatkuvien kuukausitulojen perusteella. Yleinen asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävän asumismenon ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttävä asumismeno muodostuu asumistuessa huomioon otettavista asumismenoista laissa määriteltyyn enimmäismäärään asti. Perusomavastuu on 40 prosenttia niistä tuloista, jotka ylittävät täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulorajan. Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tuloraja on 555 euroa. Täysimääräiseen tukeen oikeuttavaa tulorajaa korotetaan 92 eurolla jokaista ruokakunnan aikuisjäsentä ja 205 eurolla alaikäistä lasta kohden. Tuloraja riippuu siten ruokakunnan koon ja alaikäisten lasten lukumäärästä: samalla tulotasolla omavastuu pienenee ruokakunnan koon ja alaikäisten lasten lukumäärän kasvaessa. Samaa laskentakaavaa sovelletaan kaikissa kuntaryhmissä, ruokakunnissa ja kaikilla tulotasoilla. Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tuloraja on sovitettu yhteen työmarkkinatuen tason kanssa. Työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saava henkilö maksaa omavastuuosuutena 20 prosenttia hyväksytyistä, enintään enimmäismääräisistä asumismenoista.
Yleisessä asumistuessa vuokra- ja osakehuoneistoissa asumismenoina otetaan huomioon vuokra tai vastike, johon lisätään erikseen maksetut lämmitys- ja vesimaksut. Vesi- ja lämmityskustannuksina käytetään ruokakunnan koon mukaan määräytyviä keskimääräisiä arvoja. Muissa omistusasunnoissa hoitomenoina otetaan huomioon asunnon sijainnin ja ruokakunnan koon mukaan määräytyvät hoitomenoerät. Kaikissa omistusasunnoissa asumismenoihin luetaan lisäksi rahoitusmenoina 73 prosenttia henkilökohtaisten asuntolainojen vuotuisista koroista. Tontin vuokraa ja kiinteistöveroa ei hyväksytä asumismenoiksi.
Yleisessä asumistuessa hyväksyttävät enimmäisasumismenot määräytyvät ruokakunnan koon ja asunnon sijainnin mukaan. Enimmäisasumismenoja tarkistetaan vuosittain Tilastokeskuksen vuokraindeksin muutosta vastaavasti. Vuokra-asunnoissa yhden hengen ruokakuntien enimmäisasumismeno on asunnon sijainnista riippuen 362—508 €/kk, kahden hengen ruokakunnilla 527—735 €/kk, kolmen hengen ruokakunnilla 675—937 €/kk ja neljän hengen ruokakunnilla 804—1 095 €/kk. Osakeasunnoissa enimmäisasumismenon kokonaismäärä on sama kuin vuokra-asunnoissa, mutta se on jaettu hoitomenoihin ja rahoitusmenoihin. Enimmäishoitomeno on 30 prosenttia vuokra-asuntojen enimmäisasumismenon määrästä (yhden hengen ruokakunnassa 109—152 €/kk), loput 70 prosenttia määrästä voidaan hyväksyä enimmäisrahoitusmenoina (yhden hengen ruokakunnassa 253—356 €/kk). Jos omistusasunnon hoitomenot ylittävät hoitomenojen enimmäismäärän, hyväksytään ylimenevästä osasta 73 prosenttia rahoitusmenoina.
Yleisen asumistuen määrä tarkistetaan vuoden välein. Asumistuen taso voi kuitenkin tulla tarkistettavaksi ennen vuositarkistusta, jos ruokakunnan koko muuttuu, ruokakunnan tulot nousevat vähintään 400 euroa tai laskevat vähintään 200 euroa kuukaudessa tai ruokakunnan asumismenot muuttuvat yli 50 euroa kuukaudessa.
Syyskuun 2015 alusta alkaen asumistuen määrittelyssä otettiin käyttöön 300 euron suuruinen ansiotulovähennys. Ansiotulovähennys tehdään jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Ansiotulovähennyksen tavoitteena on alentaa työn vastaanottokynnystä.
Yleistä asumistukea sai vuoden 2014 joulukuussa 206 100 ruokakuntaa, joihin kuului yhteensä 379 400 henkilöä. Keskimääräinen ruokakunnalle maksettu asumistuki oli 295 euroa kuukaudessa. Ruokakuntien asumismenot olivat keskimäärin 598 euroa kuukaudessa. Yksin asuvien keskimääräinen tuki oli 241 euroa ja asumismenot 469 euroa kuukaudessa. Yleinen asumistuki kattoi keskimäärin 49 prosenttia asumismenoista, jos otetaan huomioon sekä vuokra-asuntojen että omistusasuntojen asumismenot.
Yleisen asumistuen saajien lukumäärä ja määrärahan tarve ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2009 alkaen asumistukeen tehtyjen uudistusten, asumismenojen nousun ja erityisesti työttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun vuoksi. Vuonna 2014 asumistukimäärärahan käyttö oli 54 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009. Vastaavana aikana tuensaajien lukumäärä kasvoi 27 prosenttia ja keskimääräinen tuki 18 prosenttia. Muutos johtui osittain asumistukeen vuosina 2012 ja 2014 tehdyistä uudistuksista.
1.2
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaisen asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten eläkkeensaajien asumiskustannuksia ja täydentää pientä eläkettä saavan henkilön perustoimeentulon turvaa.
Eläkkeensaajan asumistukeen on oikeutettu henkilö, joka on täyttänyt 16 vuotta ja saa kansaneläkelain tai työntekijän eläkelain tai muuta vastaava lakiin perustuvaa työ- tai virkasuhteen perusteella maksettavaa vanhuuseläkettä, leskeneläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä taikka takuueläkettä. Eläkkeensaajan asumistukeen on myös oikeutettu henkilö, joka saa täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmalain (1211/1990), liikennevakuutusta koskevan lainsäädännön tai sotilasvammalain (404/1948) mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä, leskeneläkettä, huoltoeläkettä tai sellaista ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Lisäksi eläkkeensaajan asumistukeen on oikeutettu henkilö, joka saa tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai sellaista ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Myös edellä mainittuja etuuksia vastaava ulkomainen etuus oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.
Asumistukea myönnetään sekä vuokra- että omistusasunnossa asuville. Asumistukea voi saada vain yhteen vakinaiseen asuntoon, joka sijaitsee Suomessa. Eläkkeensaajan asumistukea ei makseta julkisessa laitoshoidossa olevalle, jos laitoshoito kestää yli yhdeksän kuukautta. Eläkkeensaajan asumistukea ei myöskään myönnetä henkilölle, joka saa yleistä asumistukea.
Eläkkeensaajan asumistukea maksetaan 85 prosenttia perusomavastuun sekä tulojen perusteella määräytyvän lisäomavastuun ylittävistä kohtuullisista asumiskustannuksista. Perusomavastuu asumismenoista on kaikille eläkkeensaajille sama, 617,97 euroa vuodessa. Korvattavista asumiskustannuksista vähennetään perusomavastuun lisäksi lisäomavastuuna 40 prosenttia tuensaajan ja hänen puolisonsa tulorajan ylittävistä vuosituloista. Lisäomavastuun tuloraja on yksinäisellä tuensaajalla 8 783 euroa. Avio- tai avoliitossa olevalla henkilöllä tuloraja on 12 875 euroa, jos toisella puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen. Silloin kun molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen, tuloraja on 14 108 euroa. Pienin maksettava asumistuki on 6,76 euroa kuukaudessa ja puolisoilla 3,38 euroa kuukaudessa. Edellä mainitut rahamäärät on sidottu kansaneläkeindeksiin ja on esitetty vuoden 2015 tasossa.
Eläkkeensaajan asumistukea laskettaessa vuositulona otetaan huomioon hakijan ja hänen avio- tai avopuolisonsa jatkuvasti tai vuosittain toistuvasti saamat bruttotulot. Tuloja ovat eläketulojen lisäksi kaikki säännölliset ansio- ja pääomatulot, joita ei ole erikseen säädetty etuoikeutetuiksi tuloiksi. Vuosituloina otetaan huomioon myös osa omaisuudesta. Omaisuutena ei kuitenkaan oteta huomioon henkilön omassa käytössä olevaa asuntoa tai osuutta jakamattomaan kuolinpesään.
Eläkkeensaajan asumistukea maksetaan kohtuullisista asumismenoista. Asumiskustannuksina otetaan huomioon asunnosta suoritettava vuokra tai vastike, asumispalveluyksikön palvelumaksun asumismeno-osuus, erikseen maksettava tontin vuokra sekä omistusasunnon hankkimiseksi tai korjaamiseksi otettujen lainojen korot. Lisäksi otetaan huomioon omassa omakotitalossa asuvan lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset valtioneuvoston vuosittain vahvistamien normikustannusten suuruisina. Lämmityksen ja veden normikustannuksia sovelletaan myös osake- ja vuokra-asunnoissa, jos asunnon vastikkeeseen tai vuokraan ei sisälly lämmitys- tai vesikustannuksia taikka hakija ei maksa erillistä kiinteää vesimaksua. Lämmityskustannuksia laskettaessa yksin asuvan henkilön kohtuullisena asuinpinta-alana hyväksytään enintään 70 neliömetriä. Lisäksi asumiskustannuksina otetaan huomioon asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) mukaisen asumisoikeuden hankkimiseksi tai asuntokauppalain (843/1994) 3 §:ssä tarkoitetun osaomistusasunnon hankkimista varten otettujen lainojen korot.
Eläkkeensaajan asumistuen kohtuullisten asumismenojen enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja keskimääräisiä asumismenoja tarkistetaan vuosittain enintään asumismenojen muutosta vastaavasti. Asumismenojen enimmäismäärät on sidottu kansaneläkeindeksiin ja lisäksi enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain siten, että ne vastaavat asumismenojen muutosta.
Eläkkeensaajalle myönnetyn asumistuen määrää tarkistetaan viimeistään kahden vuoden kuluttua asumistuen myöntämisestä tai tarkistamisesta. Asumistuki maksetaan tuensaajalle kuukausittain.
Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2014 lopussa 192 000 henkilöä. Keskimääräinen eläkkeensaajien asumistuki oli 214 euroa ja saajien asumismenot olivat keskimäärin 466 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuki kattoi keskimäärin 46 prosenttia asumismenoista. Eläkkeensaajan tuessa määrärahan käyttö on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2014 34 prosenttia ja tuensaajien lukumäärä 7,6 prosenttia sekä keskimääräinen tuki 26 prosenttia.
