4.1
Keskeiset ehdotukset
Tavoiteltu 105 miljoonan euron lisätuotto lämmityspolttoaineiden veroa korottamalla ja yhteistuotannon verotukea alentamalla ehdotetaan toteutettavaksi siten, että yhteistuotannon 0,9-laskentasääntö poistettaisiin ja loput tarvittavasta tuotosta toteutettaisiin veron korotuksena huomioiden sen, että maatalouden ja energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautukset veronkorotuksesta johtuen kasvavat. Laskentasäännön kautta tehtävä yhteistuotannon verotuki olisi perusteltua poistaa, sillä sen poistaminen kohdistuisi kaikkeen verolliseen yhteistuotannossa tapahtuvaan polttoainekäyttöön. Lisäksi laskentasääntöön liittyy EU-oikeudellisia puutteita. Veronkorotus kohdistettaisiin pelkästään lämmityspolttoaineiden energiasisältöveroon, jolloin korotuksen suuruus olisi kaikille verollisille polttoaineille 2,7 euroa megawattitunnilta. Yhteistuotannon energiasisältöveron alennus säilytettäisiin nykyisellä tasolla 7,63 eurossa megawattitunnilta.
Osana lämmityspolttoaineiden veronkorotusta myös turpeen energiaveroa ehdotetaan korotettavaksi 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Lisäksi turpeen verotuksessa otettaisiin käyttöön lattiahintamekanismi vuodesta 2022 lähtien, minkä tarkoituksena on yhdessä päästöoikeuden hinnan kanssa vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelmaan sisältyvän tavoitteen mukaisesti. Samalla tavoitteena on pitää huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.
Sähköveroluokan II vero ehdotetaan alennettavaksi EU:n sallimalle sähkön vähimmäisverotasolle 0,05 senttiin kilowattitunnilta vuoden 2021 alusta. Samalla energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta poistuisi automaattisesti noin kaksi kolmasosaa, kun veroa ei palauteta enää sähköstä. Jäljelle jäävästä energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta luovuttaisiin vuoden 2021 alusta alkaen neljän vuoden määräajassa siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen. Palautuksen poistaminen toteutettaisiin niin, että eniten nettoverorasituksen nousua kohtaavien yritysten energiaverorasitus nousisi voimakkaammin vasta siirtymäkauden loppupuolella. Lisäksi tuen määrän alentaminen toteutettaisiin näistä lähtökohdista mahdollisimman tasaisesti. Muutokset kannustaisivat energiaveron palautuksen piirissä olevia toimijoita päästövähennyksiin lähitulevaisuudessa, ja antaisivat niille aikaa sopeutua muutoksiin.
Palautuksen laskentakaava on nykyisin:
palautus = (energiaverot - kynnysarvo x jalostusarvo) x palautusprosentti – 50 000 euroa
Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistaminen aloitettaisiin taulukossa 2 kuvatulla tavalla kynnysarvoa pienentämällä vuosina 2021—2024. Palautusprosenttia pienennettäisiin vasta vuonna 2024.
Taulukko 2. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen kynnysarvo ja palautusprosentti vuosina 2020—2024
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Kynnysarvo | 0,5 % | 1,0 % | 1,7 % | 3,7 % | 3,7 % |
Palautusprosentti | 85 % | 85 % | 85 % | 85 % | 45 % |
Sähköveroluokan II veron alennus ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta luopuminen koskisi myös kaivostoimintaa. Tällä esityksellä ei siten toteutettaisi hallitusohjelmaan sisältyvää kirjausta kaivosten energiaverotukien poistamisesta. Kaivosten verotusta arvioitaisiin kokonaisuutena sen jälkeen, kun parhaillaan käynnissä oleva valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshanke kaivoksiin kohdistuvasta erillisestä kaivosverosta on valmistunut. Hankkeessa selvitetään vaihtoehtoja ja vaikutuksia kaivosverolle, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti saada maaperän kaivannaisista yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus.
Lisäksi sähköveroluokan II veron alennus ja vaiheittainen energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta luopuminen koskisi ammattimaisia kasvihuoneita. Kasvihuoneet voisivat nykyiseen tapaan hankkia sähköä suoraan sähköveroluokan II verolla. Koska maataloutta on kohdeltava yhdenvertaisesti, sähköveroluokan II alentaminen ulotettaisiin koskemaan kasvihuoneiden lisäksi muussa maataloudessa käytettävää sähköä. Tämä toteutettaisiin palauttamalla maataloudelle jälkikäteen nykyistä vastaavalla tavalla sähköveroluokkien I ja II välinen erotus.
Esityksessä ei ehdoteta kavennettavaksi ammattimaisten maatalouden harjoittajien oikeutta maataloudessa käytettyjen energiaverojen palautukseen. Palautus koskisi kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä biopolttoöljystä kannettua energiasisältöveron osuutta kuten nykyisinkin, mikä tarkoittaa, että energiasisältöveroa korotettaessa palautus kasvaa eikä maatalouden energiaverorasitus lämmityspolttoaineiden osalta veronkorotuksesta huolimatta muutu. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistuessa myös kasvihuoneille jäisi maksettavaksi energiatuotteisiin kohdistuva vero samassa määrin kuin muulle maataloudelle, jota energiaintensiivisten yritysten veronpalautus ei nykyisinkään koske. Muutos yhdenmukaistaisi maatalouden energiaverokohtelua kasvihuoneiden ja muun maatalouden veronpalautusten osalta. Toisaalta muutokset merkitsisivät kokonaisuutena maatalouden energiaverotukien kasvattamista.
Sähköveroluokan II veron alennus koskisi myös kokonaisteholtaan yli viiden megawatin konesaleja.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
Valtiontaloudelliset vaikutukset
Kaikkiaan vuoden 2021 alusta voimaatulevaksi ehdotetut muutokset lisäisivät valtion nettomääräisiä verotuloja vuositasolla noin 44 miljoonaa euroa huomioiden muutokset sekä tuloissa että veronpalautusten osalta menoissa. Valmisteverojen tilitysten ja veronpalautusten ajoittumisesta johtuen valtion talousarvion mukainen kassaperusteinen verotuotto laskisi noin 88 miljoonaa euroa vuonna 2021, sillä kassaperusteisuudesta johtuen tulopuolen muutokset eivät vaikuta täysimääräisesti vielä vuonna 2021 ja muutokset veronpalautusmäärissä vaikuttavat menopuolelle pääasiassa vasta vuoden 2022 talousarviossa.
Lämmitys- ja työkonepolttoaineiden bruttoverotuotot kasvaisivat vuonna 2021 vuositasolla noin 135 miljoonaa euroa eli noin 18 prosenttia. Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kasvattaisi energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen kautta myönnettävää verotukea vuositasolla noin 23 miljoonalla eurolla ja maatalouden energiaveron palautuksen kautta myönnettävää verotukea noin 7 miljoonalla eurolla. Lämmityspolttoaineiden veronkorotusten nettomääräinen vuositason vaikutus valtiontalouteen olisi siten noin 105 miljoonaa euroa ennen sähköveroluokan II alentamisen ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaisen pienenemisen huomioimista.
Sähköveroluokan II alentaminen EU:n sallimalle vähimmäisverotasolle alentaisi bruttoverotuottoja noin 241 miljoonalla eurolla vuoden 2021 tasolla. Sähköveroluokan II alentamisen seurauksena energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset laskisivat noin 167 miljoonalla eurolla ja maatalouden energiaveron palautukset sähköstä kasvaisivat noin 6 miljoonalla eurolla.
Kun sähkövero on poistunut veronpalautuksen piiristä, energiaintensiivisten yritysten fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvan veronpalautuksen asteittainen poistaminen siirtymäkauden aikana vähentäisi valtion menoja arviolta 77 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 mennessä, jos teollisuuden lämmityspolttoaineiden kulutus pysyisi vuoden 2018 mukaisella tasolla. Vuonna 2021 tehtävän veronpalautuksen supistamisen seurauksena maksettava veronpalautus pienenisi noin 19 miljoonalla euroa. Koska energiaverojen palautusta haetaan yrityksen tilikauden päättymisen jälkeen, veromuutokset muuttaisivat valtion vuotuisia energiaverotukimenoja pääasiassa vasta vuodesta 2022 alkaen.
Kaikkiaan vuoteen 2025 mennessä voimaantulevaksi ehdotetut muutokset lisäisivät valtion nettomääräisiä energiaverotuloja vuoden 2025 tasossa staattisesti arvioiden noin 73 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 tasoon verrattuna nettomääräisiä energiaverotuloja kasvattaisi veronpalautuksen asteittainen pienentäminen. Toisaalta ilman veromuutoksiakin lämmityspolttoaineiden veropohjan ennustetaan pienentyvän ja sähköveroluokan II veropohjan kasvavan, mikä osaltaan vähentäisi veromuutoksista syntyviä tuottoja vuoteen 2025 mennessä. Koska ehdotetut muutokset lisäisivät kannusteita korvata verollisten lämmityspolttoaineiden käyttöä muilla keinoin, veromuutosten vaikutus polttoaineiden keskipitkän aikavälin verotuottoon voi jäädä tätä staattista arviota selvästi pienemmäksi.
Ehdotetuilla veromuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta muihin välillisiin verotuloihin, kuten esimerkiksi arvonlisäverotuloihin. Arvio perustuu oletukseen, että kotitaloudet vähentäisivät kulutustaan valmisteverokertymän kasvun verran.
Vaikutukset lämmityspolttoaineiden verotasoihin, kilpailukykyyn ja ajojärjestykseen
Verokertymän mukaan painotettuna lämmityspolttoaineiden veronkorotus olisi keskimäärin noin 18 prosenttia. Taulukossa 3 on esitetty ehdotettujen muutosten vaikutukset polttoaineiden nimellisiin verotasoihin samassa energiayksikössä ilmaistuna käyttäen polttoaineiden tehollisia lämpöarvoja. Lämmityspolttoaineiden nimelliset verotasot nousisivat 2,7 euroa megawattitunnilta lukuun ottamatta niin sanottua tuplalaskettavaa biopolttoöljyä yhteistuotannossa, jonka osalta EU:n vähimmäisverotason täyttyessä voidaan veronkorotuksen jälkeen siirtyä verorakenteen mukaiseen tasoon.
Taulukko 3. Lämmityspolttoaineiden nimellisiä verotasoja suhteutettuna polttoaineen energiasisältöön. Yhteistuotannon (CHP) nimellinen verotaso eritelty
| Verotaso nykytilassa, €/MWh | Uusi verotaso, €/MWh | Veronkorotus, €/MWh |
| Yleinen | CHP | Yleinen | CHP | Yleinen | CHP |
Kevyt polttoöljy rikitön | 24,9 | 17,3 | 27,6 | 20,0 | 2,7 | 2,7 |
Biopolttoöljy | 24,9 | 17,3 | 27,6 | 20,0 | 2,7 | 2,7 |
Biopolttoöljy R | 16,4 | 8,8 | 19,1 | 11,5 | 2,7 | 2,7 |
Biopolttoöljy T | 8,0 | 4,2 | 10,7 | 3,1 | 2,7 | -1,1 |
Raskas polttoöljy | 24,5 | 16,9 | 27,2 | 19,6 | 2,7 | 2,7 |
Kivihiili | 29,2 | 21,5 | 31,9 | 24,2 | 2,7 | 2,7 |
Maakaasu | 20,7 | 13,0 | 23,4 | 15,7 | 2,7 | 2,7 |
Nestekaasu | 21,8 | 14,2 | 24,5 | 16,8 | 2,7 | 2,7 |
Turve | 3,0 | 3,0 | 5,7 | 5,7 | 2,7 | 2,7 |
Kivihiilen verollisesta kulutuksesta lähes 100 prosenttia, maakaasun verollisesta kulutuksesta noin 55 prosenttia sekä turpeen verollisesta kulutuksesta noin 70 prosenttia käytetään yhteistuotannossa. Nimellistasojen osalta yhteistuotannon verotukeen ei tulisi muutosta, vaan se säilyy 7,63 eurossa megawattitunnilta. Koska ehdotus sisältää yhteistuotannon verollisten polttoaineiden määrään sovellettujen laskentasääntöjen muutoksen, yleisiin verotasoihin vertailukelpoisten yhteistuotannon efektiivisten verotasojen muutokset eroaisivat verojen nimellistasojen muutoksista. Yhteistuotannon 0,9-laskentasäännön poistaminen kasvattaisi yhteistuotannossa käytettävien lämmityspolttoaineiden veropohjaa 11 prosentilla ja siten nostaisi erityisesti korkean nimellisen verotason omaavien polttoaineiden efektiivisiä verotasoja. Toisaalta yhteistuotannon lämmityspolttoaineiden veropohjan määritteleminen hyötylämmön kautta säilyisi, mikä pienentäisi edelleen nimellisten verotasojen nousun vaikutusta yhteistuotannon efektiivisiin verotasoihin. Taulukossa 4 on esitetty keskeisten yhteistuotannon polttoaineiden efektiiviset verotasot ja niiden muutokset. Kivihiilen efektiivinen verotaso yhteistuotannossa nousisi noin 4,2 euroa megawattitunnilta, maakaasun efektiivinen verotaso nousisi noin 3,5 euroa megawattitunnilta ja turpeen efektiivinen verotaso nousisi noin 2,5 euroa megawattitunnilta. Yhteistuotannon polttoaineiden efektiiviset verotasot lämmöntuotannossa olisivat energiasisältöveron alennuksen ja jäljelle jäävän laskentasäännön johdosta edelleen yleisiä verotasoja selvästi alhaisempia.
Taulukko 4. Erillisen lämmöntuotannon verotasoihin vertailukelpoiset efektiiviset verotasot yhteistuotannossa (Oletetut yhteistuotantolaitosten hyötysuhteet polttoaineittain: kivihiili 0,86, maakaasu 0,88 ja turve 0,84)
| Verotaso nykytilassa, €/MWh | Uusi verotaso, €/MWh | Muutos, €/MWh |
Kivihiili | 16,7 | 20,8 | +4,2 |
Maakaasu | 10,3 | 13,8 | +3,5 |
Turve | 2,3 | 4,8 | +2,5 |
Yhteistuotannon vuotuinen verotuki pienenisi noin 12 miljoonalla eurolla noin 87 miljoonaan euroon. Turpeesta kannettava energiavero ei edelleenkään vastaisi energiaveromallin mukaista verotasoa. Turpeen verotuki ei kuitenkaan nousisi, sillä turpeen nimellinen verotaso erillislämmön tuotannossa ja yhteistuotannossa kasvaisi saman verran kuin muilla polttoaineilla. Puupohjaisten polttoaineiden verottomuudesta johtuva verotuki kasvaisi arviolta 80 miljoonalla eurolla noin 300 miljoonaan euroon. Biokaasun verottomuudesta johtuva verotuki lämmityskäytössä kasvaisi muutoksen myötä noin kahdella miljoonalla eurolla kuuteen miljoonaan euroon.
Pelkkää sähköä tuottavalle lauhdetuotannolle ehdotetuilla polttoaineiden veromuutoksilla ei olisi vaikutusta, koska sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia energiaverodirektiivin mukaisesti ja koska energiavero maksetaan lopputuotteesta eli sähköstä. Vastaavasti myöskään yhteistuotannossa sähkön tuotantoon käytetyistä polttoaineista ei kanneta veroa.
Biomassan kilpailukyky suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin paranisi erillisessä lämmöntuotannossa ja yhteistuotannossa. Nykytilassa vallitseviin veroeroihin nähden biomassan verohyöty erityisesti turpeeseen kasvaisi, mikä voisi lisätä biomassan kysyntää ja siten nostaa biomassan hintaa energian tuotannossa. Biomassan käytön lisäksi ehdotetut muutokset lisäisivät kannusteita irtautua polttoon perustuvista lämmöntuotantotavoista.
Sähköveroluokan II alentaminen ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistaminen nostaisi energiaintensiivisten yritysten käyttämien verollisten lämmityspolttoaineiden ja niiden hankkimaan ostolämpöön sisältyvien verollisten lämmityspolttoaineiden efektiivisiä verotasoja huomattavasti. Teollisuuden lämmityspolttoaineiden efektiivisen verotason muutos riippuisi yrityksen nykyisestä palautuksen osuudesta, käytettävästä energialähteestä ja siitä, tuotetaanko lämpö erillis- vai yhteistuotannossa. Taulukossa 5 on kuvattu esimerkinomaisesti kivihiilen, maakaasun ja turpeen efektiivisten verotasojen muutosta energiaintensiiviselle yritykselle, kun energiaveronpalautus on poistettu, jos oletetaan, että nykytilassa yritykselle palautettaisiin 70 prosenttia lämmityspolttoaineiden veroista takaisin.
Taulukko 5. Esimerkki ehdotettujen muutosten vaikutuksesta lämmityspolttoaineiden efektiivisiin verotasoihin yritykselle, jolle palautetaan nykytilassa 70 prosenttia veroista takaisin, kun palautus on poistettu
| Erillistuotanto, verotason muutos €/MWh | Yhteistuotanto, verotason muutos €/MWh |
Kivihiili | +23,1 | +15,8 |
Maakaasu | +17,2 | +10,7 |
Turve | +4,8 | +4,1 |
On huomattava, että yli neljä viidesosaa palautukseen oikeuttavista lämmityspolttoaineista on turvetta tai on käytetty yhteistuotannossa. Tältä osin polttoaineiden efektiiviset verotasot jäisivät edelleen selvästi energiaveromallin yleisiä verotasoja alhaisemmiksi. Siltä osin kuin palautusta saavien yritysten lämpö olisi tuotettu energiaveromallin mukaisesti verotetuilla polttoaineilla erillislämmöntuotannossa, efektiivisten verotasojen nousut olisivat suurempia. Veronpalautuksen piirissä olevien yritysten kannalta merkittävin tällainen polttoaine on maakaasu. Biomassan ja polttoon perustumattomien lämmöntuotantotapojen kilpailukyky teollisuuslämmön tuotannossa paranisi merkittävästi, koska muutokset eivät kohdistu niihin.
Vaikutukset kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja -velvoitteisiin
Ehdotetuista lämmityspolttoaineiden veronkorotuksista noin puolet kohdistuisi päästökaupan ulkopuoliselle taakanjakosektorille, jolle on EU:ssa sovittu jäsenvaltiokohtainen sitova päästövähennysvelvoite. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden osalta Suomen taakanjakosektorin laskennallisiin päästöihin vaikuttavat erityisesti kevyen polttoöljyn käyttö työkoneissa ja rakennusten erillislämmityksessä sekä turpeen käyttö pienissä päästökaupan ulkopuolisissa lämpölaitoksissa ja maataloudessa. Kevyen polttoöljyn osuus taakanjakosektorin päästöistä on yhteensä noin 16 prosenttia ja turpeen noin 3 prosenttia. Kevyen polttoöljyn verotason nousu edistäisi Suomen päästövähennysvelvoitteen toteutumista. Samoin turpeen verotason nousu edistäisi päästövähennyksiä, joskin maatalouden ja muun turpeen pienkäyttöön veronkorotuksella ei olisi vaikutusta, koska turve olisi edelleen verotonta alle 5 000 megawattitunnin vuosikäytöllä. Lämmityspolttoaineiden veronkorotukset tukisivat myös hallituksen tavoitetta luopua öljylämmityksestä vuoteen 2030 mennessä.
Ehdotetut muutokset edistäisivät hallituksen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Merkittävin toimenpide hiilineutraaliustavoitteen kannalta koskisi energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistamista. Veronpalautuksen piirissä olleiden teollisuuden itse käyttämien polttoaineiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2018 arviolta noin 2,7 miljoonaa tonnia, kun mukaan lasketaan myös yhteistuotannon sähköntuotannon päästöt. Jos veronpalautuksen poistumisen ja sähköveroluokan II alentamisen seurauksena näiden polttoaineiden käyttö loppuisi kokonaan tai ne korvautuisivat päästöttömillä energiantuotantomuodoilla, voisivat kansalliset kasvihuonekaasupäästöt vähentyä pitkällä aikavälillä siten korkeimmillaan 2,7 miljoonaa tonnia. On kuitenkin todennäköistä, että vero-ohjauksen lisäksi myös päästökaupan hinnan nykyinen taso ja mahdollinen nousu alentavat teollisuuden fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitkällä aikavälillä. Koska muut toimet itsessään vähentävät päästöjä, ehdotettujen toimenpiteiden vaikutus on edellä mainittua teoreettista tarkastelua vähäisempi. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistamisen lisäksi lämmityspolttoaineiden veronkorotukset edistäisivät kansallisen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.
Ilmasto- ja ympäristövaikutukset
Ehdotetut muutokset lisäisivät kannusteita korvata verollisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa biomassalla sekä muilla lämmöntuotantomuodoilla. Muutokset kannustaisivat myös sähköistymiseen. Päästökauppasektorille kohdistuvan vero-ohjauksen osalta pidemmän aikavälin vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin riippuisivat käytetystä tarkasteluaikavälistä, päästökauppamekanismin reagoinnista kansallisiin ohjaustoimiin sekä korvautuvan ja korvaavan lämmöntuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Päästökauppasektorilla käytettyjen fossiilisten polttoaineiden korvautuminen biomassalla, sähköllä tai muilla lämmöntuotantomuodoilla vähentäisi globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä valitulla tarkasteluaikavälillä, jos päästöoikeuksien määrä hiilidioksiditonneissa vähenee tämän seurauksena enemmän kuin korvaavasta lämmöntuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. On epävarmaa, kuinka suuri osa vero-ohjauksen kiristymisen myötä vapautuvista päästöoikeuksista mitätöityisi markkinavakausvarannon kautta. Jotta päästökauppasektorille kohdistuvat veromuutokset vähentäisivät globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä, tulisi korvaavan lämmöntuotannon päästöjen olla todennäköisesti selvästi korvautuvan tuotannon päästöjä alhaisemmat.
Ehdotetut veronkorotukset lisäisivät kannusteita vähentää kevyen polttoöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden kulutusta työkoneissa ja kiinteistöjen erillislämmityksessä sekä muuta taakanjakosektorille kohdistuvaa lämmityskäyttöä kuten turpeen käyttöä pienissä erillislämmöntuotannon laitoksissa. Näillä taakanjakosektorille kohdistuvilla muutoksilla olisi globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Siltä osin kuin muutoksen myötä öljylämmitystä korvautuisi puun tai turpeen pienpoltolla, lisäisi muutos terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä.
Esityksessä ehdotetut veronkiristykset ja tukien leikkaamiset eivät kohdistuisi taakanjakosektoriin kuuluvaan maatalouteen.
Yritysvaikutukset
Kokonaisuutena esityksen veronkorotusten aiheuttama päästöohjauksen kiristyminen kohdistuisi yrityksille, jotka kuluttavat fossiilisia polttoaineita tai niillä tuotettua lämpöä, lukuun ottamatta maataloutta. Niiden yritysten, joiden energiankulutuksesta fossiilisten polttoaineiden osuus sähköön verrattuna on pieni ja jotka ovat sähköveroluokka II piirissä, verorasitus puolestaan alenee.
Lämmityspolttoaineiden 105 miljoonan euron veronkorotuksen osalta kustannusvaikutukset kohdistuisivat eri sektoreille taulukon 6 mukaisesti, kun otetaan huomioon nykytilan mukainen energiaintensiivisten yritysten veronpalautusten ja maatalouden energiaveron palautusten energiakustannuksia pienentävä vaikutus. Taulukko perustuu arvioihin polttoaineiden verollisesta kulutuksesta eri käyttökohteissa ja oletukseen, että veromuutokset menisivät läpi energiatuotteiden ja kaukolämmön hintoihin täysimääräisesti.
Taulukko 6. Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksen jakautuminen sektoreittain
| miljoonaa euroa |
Teollisuus | 15 |
Rakennustoiminta | 12 |
Liikenne | 1 |
Maa- ja metsätalous | 3 |
Muut työkoneet | 4 |
Talokohtainen lämmitys | 20 |
Kaukolämpösektori | 49 |
Yhteensä | 105 |
Vuoden 2018 energiankulutuksella arvioituna kaikki ehdotetut muutokset nostaisivat nykytilassa energiaintensiivisten yritysten palautuksen piirissä olevien yritysten energiaverorasitusta noin 52 miljoonalla eurolla ja alentaisivat sähköveroluokkaan II kuuluvien veronpalautuksen ulkopuolisten teollisuusyritysten, konesalien sekä kasvihuoneiden sähköverorasitusta noin 45 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi muun maatalouden kuin kasvihuoneiden energiaverorasitus laskisi kuudella miljoonalla eurolla, kun maatalouden energiaveron palautukset sähköstä kasvaisivat eikä lämmityspolttoaineiden veronkorotus kohdistuisi maatalouteen, koska energiaveron palautusta kasvatetaan vastaavasti.
Taulukossa 7 on esitetty ehdotettujen muutosten toimialoittaisia vaikutuksia niille yrityksille, jotka tällä hetkellä ovat oikeutettuja energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen. Sähköveroluokan II alennuksen ja energiaintensiivisten yritysten energiaveron palautuksen poistaminen nostaisi tällä hetkellä palautuksen piirissä olevien yritysten verorasitusta absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten metsä-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa. Muutoin toimialatasoilla muutokset olisivat vähäisiä.
Taulukko 7. Energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautusta saavien yritysten energiaverorasitus ja sen muutokset päätoimialoittain
Päätoimiala | Energiaverorasituksen muutos, milj. euroa | Energiaverorasituksen muutos, suhteessa jalostusarvoon | Energiaverorasituksen muutos, suhteessa liikevaihtoon |
Kaivosteollisuus | 0 | 0,0 % | 0,0 % |
Kasvihuoneviljely | 0 | 0,1 % | 0,0 % |
Kemianteollisuus | 11 | 0,6 % | 0,1 % |
Metalliteollisuus | 1 | 0,1 % | 0,0 % |
Metsäteollisuus | 25 | 0,6 % | 0,1 % |
Elintarviketeollisuus | 13 | 1,0 % | 0,2 % |
Muu teollisuus | 1 | 0,2 % | 0,0 % |
Yhteensä | 52 | 0,5 % | 0,1 % |
Vaikka muutosten vaikutukset ovat toimialatasolla tarkasteluna maltillisia, on verorasituksen muutoksissa kuitenkin huomattavaa yrityskohtaista vaihtelua. Vaihtelua on kuvattu taulukossa 8 luokittelemalla veronpalautusta saavat yritykset energiaverorasituksen euromääräisen muutoksen sekä liikevaihtoon suhteutetun muutoksen mukaan. Staattisesti arvioiden energiaverorasitus nousisi niillä energiaveronpalautusta saavilla yrityksillä, joiden verollisten fossiilisten lämmityspolttoaineiden kulutus verrattuna sähkön kulutukseen on suurta. Toisaalta energiaveron palautusjärjestelmän alasajo lämmityspolttoaineista on rakennettu toimimaan niin, että näillä yrityksillä energiaverorasitus kasvaisi voimakkaammin vasta siirtymäkauden loppupuolella. Fossiilisten lämmityspolttoaineiden verollinen kulutus pienenee ennusteiden mukaan lähivuosina edelleen voimakkaasti, minkä lisäksi energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautuksen poisto vaiheittain antaa yrityksille aikaa sopeutua. Siten verorasitus ei useimmissa tapauksissa kasva todellisuudessa yhtä paljon kuin staattisessa tarkastelussa.
Taulukko 8. Veronpalautusta saavat yritykset luokiteltuna energiaverorasituksen muutoksen mukaan
Energiaverorasituksen muutos, milj. euroa | Yritysten lukumäärä | | Energiaverorasituksen muutos liikevaihtoon suhteutettuna, % | Yritysten lukumäärä |
Verorasitus kasvaa | yli 1 | 16 | | Verorasitus kasvaa | yli 2 | 12 |
0,5 – 1 | 18 | | 1 – 2 | 10 |
0,25 – 0,5 | 17 | | 0,5 – 0,999 | 18 |
0 – 0,25 | 60 | | 0 – 0,499 | 71 |
Verorasitus laskee | 0 – 0,25 | 57 | | Verorasitus laskee | 0 – 0,499 | 58 |
0,25 – 0,5 | 8 | | 0,5 – 1 | 6 |
yli 0,5 | 10 | | yli 1 | 11 |
Kuten taulukosta 8 näkee, suuri osa veronpalautuksen piirissä olevista yrityksistä myös hyötyy muutoksesta verorasituksen laskiessa. Näillä yrityksillä sähkön osuus verollisesta energiankulutuksesta on suurta. Lisäksi sähköveroluokan II alentamisesta ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poistamisesta hyötyisivät sähköveroluokkaan II kuuluvat teollisuuteen rinnastetut yritykset, jotka eivät ole yltäneet energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen piiriin sekä yritykset, joille energiaveronpalautus on ollut pieni tai se on kohdistunut voimakkaasti sähköön. Hyötyjiä olisivat myös energiaintensiivisen palautuksen ulkopuolelle rajatut sähköveroluokkaan II kuuluvat kokonaisteholtaan yli viiden megawatin konesalit sekä maatalouden energiaveron palautusta saavat yritykset.
Vaikutukset kotitalouksiin
Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannukset nousivat noin 71 euroa vuodessa, kun kevyen polttoöljyn kuluttajahinta nousisi noin 3,3 senttiä litralta. Öljylämmitteisiä omakotitaloja arvioidaan olevan noin 150 000 ja öljyn käyttö omakotitalojen lämmitykseen on taloa kohti keskimäärin suurempaa kaupunkialueilla kuin maaseudulla. Jos veromuutosten läpimeno kaukolämmön hintaan on täysimääräinen, kaukolämpöä hyödyntävän omakotitalon lämmityskustannukset nousisivat keskimääräisellä kaukolämmön tuotannon polttoainerakenteella noin 38 euroa vuodessa ja kerrostaloasunnon lämmityskustannukset nousisivat keskimääräisellä polttoainerakenteella noin 16 euroa vuodessa. Kaukolämmityksen öljylämmitystä alhaisempaa kustannusnousua selittää erityisesti se, että merkittävä osa kaukolämmöstä tuotetaan verottomalla biomassalla. Kaukolämmön kustannus nousisi keskimääräistä enemmän kaupungeissa, joissa kivihiilen, maakaasun ja/tai turpeen osuus kaukolämmöntuotannossa on suuri. Erityisesti Etelä-Suomen suurimmissa kaupungeissa omakotitalon vuotuiset lämmityskustannukset kaukolämmöllä voisivat nousta noin 50—80 euroa. Pidemmällä aikavälillä ehdotettujen muutosten vaikutus kotitalouksien vuosittaisiin lämmityskustannuksiin olisi todennäköisesti esitettyä selvästi alhaisempi verollisten polttoaineiden korvautuessa muilla lämmöntuotannon muodoilla. Koska turve säilyisi edelleen lievästi verotettuna ja yhteistuotanto olisi edelleenkin oikeutettu energiaverotukiin, olisivat kaukolämmön tuotannossa käytetyt polttoaineet merkittävästi kevyttä polttoöljyä lievemmin verotettuja.
Veromuutosten suoran inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan noin 0,02 prosenttia eli kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan veronkorotuksen vuoksi noin 0,02 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman korotusta.
Lämmityspolttoaineiden veronkorotusten vaikutuksia tulokymmenyksiin on arvioitu hyödyntäen Tilastokeskuksen vuoden 2016 kulutustutkimuksen aineistoa. Käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna veronkorotusten vaikutus on keskimäärin pieni, noin 0,03 prosenttia ja se on varsin tasainen lukuun ottamatta ylimmän tulokymmenyksen lievästi alhaisempaa verorasituksen nousua (kuva 2). Kulutustutkimukseen pohjautuva arvio on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä siihen sisältyy huomattavia epävarmuuksia. Esitetyssä laskelmassa on oletettu, että polttoaineiden veronkorotukset välittyvät asumiskustannuksiin polttoaineiden ja kaukolämmön hintojen nousun kautta sekä välillisesti hoitovastikkeiden ja lämminvesimaksujen nousun kautta. Laskelmassa ei ole huomioitu veronkorotuksen mahdollisia välillisiä vaikutuksia vuokriin tai muiden hyödykkeiden hintoihin lukuun ottamatta lämminvesimaksua. Ehdotettujen muutosten vaikutukset markkinavuokriin olisivat todennäköisesti vähäiset, sillä markkinavuokrat eivät määräydy kustannusperusteisesti. Ehdotetut muutokset voisivat kuitenkin nostaa kustannusperusteisesti määräytyviä vuokria, kuten korkotuettujen vuokra-asuntojen vuokria. Toisaalta laskelmassa ei ole myöskään huomioitu veronkorotuksesta aiheutuvaa indeksisidonnaisten etuuksien kasvua, joka tasoittaisi veronkorotuksen vaikutuksia etuuksien piirissä oleville pienituloisille kotitalouksille.
Kuva 2: Esitettyjen veronkorotusten vaikutukset tulokymmenysten lämmityskustannuksiin, suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin