6.1
Valmisteverotuslaki
5 §. Maantieteelliset määritelmät. Pykälä sisältää maantieteelliset määritelmät. Pykälän 2 kohdan määritelmään tehtäisiin kolmatta aluetta koskeva teknisluonteinen tarkistus. Muutos perustuu direktiivin 4 artiklan 3 kohtaan.
6 §. Muut määritelmät. Pykälä sisältää laissa käytetyt muut kuin maantieteelliset määritelmät. Sääntely vastaisi suurimmalta osin nykyistä, mutta yhtä määritelmää päivitettäisiin ja pykälään lisättäisiin viisi uutta määritelmää. Pykälään lisättäisiin uudet 20, 21, 22 ja 23 kohdat, jotka sisältäisivät kulutukseen luovutettujen tuotteita siirtävien toimijoiden määritelmät sekä sääntöjenvastaista saapumista koskevan uuden 24 kohdan. Pykälän 9 kohdassa oleva viittaus tietokoneistamispäätökseen päivitettäisiin voimassa olevaan uudelleen laadittuun tietokoneistamispäätökseen (EU) 2020/263. Uusilla määritelmillä ja 9 kohdan päivityksellä pantaisiin täytäntöön osin direktiivin 3 artiklan määritelmät. Peruuttamista ja palauttamista ei olisi tarpeen määritellä kansallisella laissa direktiivin mukaisesti, koska kansallinen sääntely kattaa ne jo nykyisin.
8 §. Kulutukseen luovutus. Pykälässä säädetään siitä, mitä tarkoitetaan kulutukseen luovutuksella. Pykälän 4 kohtaa päivitettäisiin siten, että kulutukseen luovutuksena pidetään myös tuotteiden sääntöjenvastaista saapumista. Muutoksella pantaisiin täytäntöön direktiivin 6 artiklan 3 kohta.
9 §. Tuotteiden tuhoutuminen väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä. Pykälässä säädetään tuotteiden täydellisestä tuhoutumisesta tai lopullisesta menettämisestä väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin tuotteen luonteesta johtuvasta osittaiseen menettämiseen sovellettavista yhteisistä raja-arvoista. Niiden alle jäädessään kyse ei olisi kulutukseen luovutuksesta eikä verokynnys ylittyisi. Yhteiset raja-arvot määrittelee komissio delegoiduissa säädöksissä. Yhteisiä raja-arvoja määritettäessä otetaan huomioon muun muassa tuotteiden luonne, niiden fyysiset ja kemialliset ominaisuudet, ympäristön lämpötila siirron aikana, siirron pituus tai siirron kesto. Nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi ja sitä päivitettäisiin osittaisen menettämisen osalta. Vastaavasti kuin nykyisin koskien tuotteiden tuhoutumista ja lopullista menettämistä, osittainen menettäminen olisi näytettävä toteen ja todistettava hyväksyttävällä tavalla sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa menettäminen on havaittu. Muutoksilla pantaisiin täytäntöön 6 artiklan 7–10 kohdat.
18 §. Vapautukset valmisteverosta. Pykälän 1 momentissa säädetään niistä tahoista, jotka ovat oikeutettuja valmisteverovapautuksiin tiettyjen edellytysten täyttyessä ja tiettyjä menettelyjä noudattaen. Pykälän 3 momentissa säädetään, että tuotteita siirrettäessä väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä 1 momentissa tarkoitetuille tahoille tuotteiden mukana on seurattava verovapautustodistus. Pykälän 3 momentissa täsmennettäisiin verovapautustodistuksen sisältöä. Muutoksella pantaisiin täytäntöön direktiivin 12 artikla.
30 §. Valmisteverotuksen rekisterit. Pykälässä säädetään valmisteverotuksen rekistereistä. Pysyvien valmisteverolupien lisäksi myös verottomuusjärjestelmässä toimivat väliaikaisesti rekisteröidyt vastaanottajat sisältyvät 1 momentissa tarkoitettuihin rekisteriin merkittäviin toimijoihin. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kulutukseen luovutettujen tuotteiden siirtoja varten pysyvästi rekisteröidyt toimijat sekä väliaikaisesti rekisteriin merkityt toimijat. Pykälän 3 momentti sisältää informatiivisen säännöksen siitä, että toimijoista ja verottomista varastoista pidettävästä rekisteristä luovutettaisiin tietoja toisten jäsenvaltioiden viranomaisille hallinnollisen yhteistyön asetuksen nojalla. Momenttia päivitettäisiin koskemaan kulutukseen luovutettuja siirtoja varten rekisteröityneitä toimijoita. Pykälään ehdotetut muutokset liittyvät direktiivin 35 artiklan kulutukseen luovutettujen tuotteiden siirroissa tietokoneistetussa valvontajärjestelmässä koskevien menettelysäännösten täytäntöönpanoon.
31 §. Rekisteröitymisilmoitus. Pykälän 1 momentin mukaan niiden valmisteveron alaista toimintaa harjoittavien toimijoiden, joiden on lain mukaan rekisteröidyttävä toiminnastaan verovelvolliseksi, tuensaajaksi tai pienvalmistajaksi, on tehtävä Verohallinnolle tätä koskeva ilmoitus. Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan varmistetuksi lähettäjäksi tai varmistetuksi vastaanottajaksi rekisteröityvän toimijan olisi tehtävä rekisteröitymisilmoitus Verohallinnolle. Pykälän 2 momentin mukaisesti varmistetun lähettäjän ja varmistetun vastaanottajan olisi ilmoitettava Verohallinnolle rekisteröitymisen yhteydessä ilmoitettujen tietojen muutoksesta tai toiminnan päättymisestä. Ehdotetut muutokset liittyvät direktiivin 35 artiklan menettelysäännösten täytäntöönpanoon.
32 §. Rekisteröinnin ajankohta. Pykälässä säädetään rekisteröinnin ajankohdasta. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan Verohallinto merkitsee varmistetuksi lähettäjäksi tai varmistetuksi vastaanottajaksi rekisteröityneen rekisteriin ennen tuotteiden lähettämistä tai vastaanottamista. Sekä säännöllisesti että satunnaisesti toimiva voisi aina toimia väliaikaisesti varmistettuna lähettäjänä tai vastaanottajana, mutta jos toimija haluaisi pysyvän rekisteröinnin, olisi kriteerinä se, että toiminnan tulisi olla säännöllistä. Ehdotettu lisäys liittyy direktiivin 35 artiklan täytäntöönpanoon.
33 §. Rekisteröintiä koskeva päätös. Pykälässä säädetään rekisteröintiä koskevasta päätöksen antamisesta ja sen tiedoksiannosta. Pykälän 2 momentissa säädetään, että tiedoksiantoon sovelletaan, mitä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 56 ja 57 §:ssä säädetään. Pykälän 2 momenttia täsmennettäisiin lisäämällä maininta, että tällöin myös varmistettuun lähettäjään sovellettaisiin, mitä verovelvollisuudesta säädetään.
51 §. Tuotteiden siirtäminen väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä. Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, millaisten lähtö- ja määräpaikkojen välillä yhdenmukaistetun valmisteveron alaisia tuotteita voidaan siirtää väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä. Tuotteita voidaan siirtää verottomuusjärjestelmässä unionissa tai siten unionin alueella, että tuotteet siirretään kolmannen maan tai kolmannen alueen kautta. Lähtö- ja määräpaikan tulee sijaita unionissa. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan tuotteet voidaan siirtää väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä verottomasta varastosta tullilainsäädännössä tarkoitettuun poistumistullitoimipaikkaan, joka on samalla ulkoisen passituksen lähtötullitoimipaikka. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa täsmennettäisiin siten, että siirto tuontipaikasta verottomuusjärjestelmässä on mahdollista vain, jos tulli-ilmoituksen antaja toimittaa tuontijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille hallinnollisen yhteistyön asetuksen 19 artiklan 2 a kohdan mukaisesti rekisteriin tallennetun valmisteveronumeron, jolla yksilöidään rekisteröity lähettäjä ja vastaanottaja. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön direktiivin 16 artiklan 1 kohdan muutos ja artiklan 2 kohta. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin kansalliseen sääntelytarpeeseen perustuen 1 momentin muutoksen mukaisesti, että myös muut kuin yhdenmukaistetun valmisteveron alaiset tuotteet voidaan siirtää väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä verottomasta varastosta tullilainsäädännössä tarkoitettuun poistumistullitoimipaikkaan, joka on samalla ulkoisen passituksen lähtötullitoimipaikka.
55 §. Vakuus valmisteveron alaisten tuotteiden siirroista. Pykälässä säädetään, että valtuutetun varastonpitäjän ja rekisteröidyn lähettäjän on annettava vakuus valmisteverojen suorittamisesta, kun tuotteita siirretään väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä. Vakuuden on oltava voimassa kaikkialla unionissa. Vakuus määrätään luvan myöntämisen yhteydessä. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että vakuutta ei vaadita matalariskisissä kiinteitä putkia pitkin tapahtuvissa energiatuotteiden siirroissa. Muutoksella pantaisiin täytäntöön direktiivin 17 artiklan 2 kohta.
57 §. Siirron päättyminen. Pykälässä säädetään, että valmisteveron alaisten tuotteiden siirto väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä päättyy silloin, kun vastaanottaja on vastaanottanut tuotteet, tai silloin, kun tuotteet ovat poistuneet unionin alueelta. Pykälää täsmennettäisiin siten, että siirto päättyy myös, kun tuotteet on asetettu ulkoiseen passitusmenettelyyn. Muutoksella pantaisiin täytäntöön direktiivin 19 artiklan 2 kohta.
58 §. Tuotteiden lähettäminen tietokoneistetun järjestelmän valvonnassa. Pykälässä säädetään muun muassa, että yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden siirroissa on käytettävä tietokoneistettua valvontajärjestelmää. Näiden tuotteiden siirtojen katsotaan tapahtuvan väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä vain, jos siirrosta laaditaan sähköinen hallinnollinen asiakirja. Pykälän 5 momentissa säädetään, että jos valmisteveron alaisia tuotteita siirretään Suomesta vientipaikkaan eikä vienti-ilmoitusta anneta Suomessa, Verohallinto toimittaa sähköisen hallinnollisen asiakirjan viipymättä vientijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Momenttia täsmennettäisiin siten, että toimitettava sähköinen hallinnollinen asiakirja sisältää yksilöivän hallinnollisen viitekoodin. Momentin täsmennyksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 21 artiklan 2 kohta.
61 §. Määräpaikan muutos. Pykälässä säädettään siitä, millä edellytyksillä lähettäjä voi muuttaa määräpaikkaa. Lähettäjä voi esittää uuden määräpaikan, joka voisi olla veroton varasto, rekisteröidyn vastaanottajan ja väliaikaisesti rekisteröidyn vastaanottajan ilmoittama paikka, vientipaikka tai soveltuvissa tilanteissa 54 §:ssä tarkoitettu suora luovutus. Pykälää muutettaisiin siten, että uusi määräpaikka voisi olla myös ulkoisen passituksen lähtötullitoimipaikka. Lisäksi lisättäisiin säännös, jonka mukaan lähettäjän on toimitettava määräpaikan muutosta koskeva sähköisen asiakirjan luonnos lähtöjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille käyttäen tietokoneistettua järjestelmää. Muutoksilla pantaisiin täytäntöön direktiivin 20 artiklan 7 kohta.
62 §. Energiatuotteiden siirrot. Pykälässä säädetään avoimesta määräpaikasta. Vastaanottajan tiedot sähköisessä hallinnollisessa asiakirjassa voidaan jättää täyttämättä, kun siirron vastaanottaja ei ole vielä tiedossa siirron alkaessa. Pykälää ei ehdoteta tältä osin muutettavaksi. Pykälää täsmennettäisiin siten, että silloin, kun sähköistä hallinnollista asiakirjaa laadittaessa tuotteet on tarkoitettu vientiin, määräpaikkaa ei voi jättää avoimeksi. Täsmennyksellä pantaisiin täytäntöön direktiivin 22 artiklan 3 kohta.
65 §. Vientiraportti. Pykälässä säädetään vientiraportista. Pykälää ehdotetaan selkeytettäväksi direktiivin täytäntöönpanon lisäksi kansallisten säädöstarpeiden takia. Pykälän 1 momenttia selkeytettäisiin kielellisesti sisältöä muuttamatta sen vientitilanteen osalta, jossa Suomessa lähetyt tuotteet on siirretty vientipaikkaan ja vienti-ilmoitus annetaan Suomessa. Tällöin Verohallinto laatisi vientiraportin poistumistoimipaikan tai sen toimipaikan, jossa muodollisuudet suoritettiin siirrettäessä tuotteita kolmannelle alueelle, antaman vahvistuksen perusteella.
Lisäksi pykälän 2 momenttia tarkennettaisiin niin sanotun epäsuoran viennin tilanteessa, jossa toisesta jäsenvaltiosta lähetetyt tuotteet on siirretty Suomessa sijaitsevaan vientipaikkaan ja vienti-ilmoitus on annettu Suomessa, jolloin Verohallinto tarkastaisi tiedot ja lähettäisi vientiraportin lähtöjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Verohallinto ilmoittaisi lähtöjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jos tuotteita ei enää viedä unionista. Se tarkoittaisi tilannetta, jolloin tuotteiden suunniteltua vientiä ei jostain syystä toteutettaisikaan. Lähtöjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittaisivat tästä viipymättä lähettäjälle. Saatuaan ilmoituksen lähettäjän on joko peruutettava sähköinen hallinnollinen asiakirja 60 §:n mukaisesti tai muutettava tuotteiden määräpaikkaa 61 §:n mukaisesti. Muutoksilla pantaisiin täytäntöön direktiivin 21 artiklan 5 kohta.
67 §. Tietokoneistetun järjestelmän korvaava järjestelmä. Pykälässä säädetään tietokoneistettua valvontajärjestelmää korvaavasta järjestelmästä eli varajärjestelmästä. Varajärjestelmä otetaan käyttöön silloin, jos tietokoneistettua valvontajärjestelmä ei voi käyttää. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi järjestelmän huollosta johtuvat käyttökatkokset ja tekniset häiriötilanteet. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi momentti, jossa tarkennettaisiin tilannetta korvaavien asiakirjojen osalta, kun tuotteet siirretään paikkaan, josta ne poistuvat unionista tai asetetaan ulkoisen passituksen menettelyyn. Tuotteiden mukana olisi näissäkin tilanteissa seurattava paperille laadittu asiakirja, jossa olisi samat tiedot kuin sähköisessä hallinnollisessa asiakirjassa. Lähettäjä toimittaisi tämän asiakirjan vienti-ilmoituksen antajalle siirrettäessä tuotteita vientipaikkaan tai ulkoisen passitusmenettelyn lähtötullitoimipaikkaan. Jos vienti-ilmoitusta ei anneta Suomessa, vienti-ilmoituksen antaja toimittaisi vara-asiakirjan jäljennöksen vientijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Muutoksella pantaisiin täytäntöön direktiivin 26 artiklan 5 kohta.
71 a §. Tuotteiden siirtämistä koskevia erityisiä säännöksiä. Pykälä sisältää viittauksen oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:ään, jossa säädetään laiminlyöntimaksusta. Pykälään lisättäisiin viittaus määräpaikan muutosta koskevaan 61 §:ään.
72 §. Yksityishenkilön tuomiset. Pykälässä säädetään yksityishenkilön tuomisista. Lain 78 §:ään ehdotettujen muutosten vuoksi pykälän 4 ja 6 momenttia täsmennettäisiin ja yksityishenkilön velvollisuudet verotusta ja valvontaa koskien kirjattaisiin auki. Yksityishenkilön hankkiessa tuotteita muutoin kuin 1 momentissa tarkoitettuna matkustajatuomisena sekä 5 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, yksityishenkilön olisi ennen tuotteiden kuljetuksen alkamista ilmoitettava Verohallinnolle Suomeen lähetettävistä tuotteista ja annettava vakuus valmisteverojen suorittamisesta. Pykälään lisättäisiin uusi 7 momentti, jonka mukaan vakuuden antamisvelvollisuus ei koskisi muita kuin yhdenmukaistetun valmisteveron alaisia tuotteita. Oikeustila ja menettelyt eivät muuttuisi nykyisestä.
75 §. Hallussapito kaupallisessa tarkoituksessa. Pykälässä säädetään, että sellaisista toisessa jäsenvaltiossa yhdenmukaistetun valmisteveron alaisista kulutukseen jo luovutetuista eli verotetuista tuotteista, jotka siirretään Suomeen luovutettavaksi tai käytettäväksi kaupallisessa tarkoituksessa, kannetaan valmistevero Suomessa. Menettelystä etämyynnissä säädetään 80 §:ssä. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan siirrot voivat tapahtua vain varmistetun lähettäjän, väliaikaisesti varmistetun lähettäjän, varmistetun vastaanottajan ja väliaikaisesti varmistetun vastaanottajan välillä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin varmistetun vastaanottajan ja väliaikaisesti varmistetun vastaanottajan verovelvollisuudesta. Lisäksi säädettäisiin, että kaikki siirtoon osallistuneet olisivat vastuussa verosta, jos siirron aikana on tapahtunut sääntöjenvastaisuus. Sääntöjenvastaisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa ei ole noudatettu 78 §:n säännöksiä. Nykyiseen tapaan verovelvollinen olisi myös se, joka luovuttaa tuotteet tai pitää hallussaan luovutukseen tarkoitettuja tuotteita tai jolle tuotteet luovutetaan Suomessa. Pykälän 3 momentin verovelvollisuussäännöstä sovellettaisiin, kun kyse on muista kuin yhdenmukaistetun valmisteveron alaisista tuotteista. Säännös vastaisi nykyistä sääntelyä. Pykälän 4 ja 5 momentti vastaisivat nykyistä sääntelyä. Pykälän uudessa 6 momentissa säädettäisiin lähettäjän ja vastaanottajan velvollisuudesta ilmoittaa ennen siirtoa lähtö-tai vastaanottopaikka sekä siirron alkamis- ja päättymishetkestä. Pykälän muutoksilla pantaisiin täytäntöön tarpeellisilta osin direktiivin 33 ja 34 artikla.
78 §. Menettely kulutukseen luovutettujen tuotteiden kaupallisissa siirroissa. Pykälässä säädetään menettelystä kulutukseen luovutettujen tuotteiden kaupallisissa siirroissa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kulutukseen luovutettujen tuotteiden siirroissa on jatkossa käytettävä tietokoneistettua valvontajärjestelmää ja sähköistä yksinkertaistettua hallinnollista asiakirjaa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin varmistetun vastaanottajan velvollisuudesta antaa vakuus valmisteverojen suorittamisesta. Verohallinto vahvistaisi vakuuden lajin ja suuruuden varmistetun vastaanottajan rekisteröitymisen yhteydessä. Vakuuden suuruuteen vaikuttaisi varmistetun vastaanottajan tuotteiden vastaanottojen arvioitu määrä. Lisäksi pykälän 3 momentin mukaan Verohallinto voisi vaatia lisää vakuutta tai vapauttaa vakuutta varmistetun vastaanottajan toiminnan muuttuessa. Verohallinto voisi esimerkiksi vaatia lisää vakuutta varmistetun vastaanottajan ilmoittaessa toiminnan laajentumisesta. Annettu vakuus tulisi vapauttaa varmistetun vastaanottajan ilmoittaessa toiminnan päättymisestä. Vakuudesta vapautettaisiin se osa, jota ei ole käytetty eikä käytetä veron suoritukseksi.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin väliaikaisesti varmistetun vastaanottajan ennakkoilmoitusvelvollisuudesta ja vakuuden antamisvelvollisuudesta. Väliaikaisesti varmistettu vastaanottaja voisi vastaanottaa tiettynä ajankohtana tietyn määrän valmisteveron alaisia tuotteita tietyltä lähettäjältä. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin velvollisuuksista muita kuin yhdenmukaistetun valmisteveron alaisia tuotteita koskien. Verovelvollisen olisi ennen tuotteiden kuljetuksen alkamista ilmoitettava Verohallinnolle Suomeen lähetettävistä tuotteista. Tuotteiden vastaanottoon ei tällöin liittyisi vakuutta tai väliaikaisesti varmistetun vastaanottajan rekisteröintiä. Pykälän 6 momentissa säädettäisiin, että asetuksella voidaan säätää jäsenvaltioiden välillä käytettävistä yksinkertaistetuista menettelyistä. Pykälän muutoksilla pantaisiin täytäntöön tarpeellisilta osin direktiivin 35 artikla sekä uusi 41 artikla.
78 a §. Sähköinen yksinkertaistettu hallinnollinen asiakirja. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin sähköisestä yksinkertaistetusta hallinnollisesta saateasiakirjasta. Se otettaisiin käyttöön kulutukseen luovutettujen tuotteiden siirroissa, koska jatkossa ne siirrettäisiin tietokoneistetussa valvontajärjestelmässä. Säännökset vastaisivat pitkälti väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä tapahtuvissa siirroissa käytettävää sähköisestä hallinnollista asiakirjaa koskevia säännöksiä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että varmistetun lähettäjän ja väliaikaisesti varmistetun lähettäjän on tuotteita lähettäessään toimitettava sähköisen hallinnollisen asiakirjan luonnos Verohallinnolle tietokoneistettua järjestelmää käyttäen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Verohallinto tarkastaa tiedot sähköisesti. Jos tiedot eivät olisi oikein, Verohallinto ilmoittaisi asiasta lähettäjälle viipymättä. Jos tiedot olisivat oikein, Verohallinto antaisi sähköiselle yksinkertaistetulle hallinnolliselle asiakirjalle yksilöivän hallinnollisen viitekoodin ja ilmoittaisi sen lähettäjälle. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Verohallinnon velvollisuudesta toimittaa sähköinen yksinkertaistettu hallinnollinen asiakirja viipymättä määräjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, joiden on toimitettava se varmistetulle vastaanottajalle tai väliaikaisesti varmistetulla vastaanottajalle. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin varmistetun lähettäjän ja väliaikaisesti varmistetun lähettäjän velvollisuudesta antaa valmisteveron alaisten tuotteiden mukana seuraavalle henkilölle yksilöivä yksinkertaistettu hallinnollinen viitekoodi. Momentissa säädettäisiin myös siitä, että valmisteveron alaisten tuotteiden mukana seuraavan henkilön on pyydettäessä esitettävä koodi toimivaltaisille viranomaisille koko siirron ajan. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta muuttaa määräpaikka siirron aikana. Säännös poikkeaisi verottomuusjärjestelmän siirroissa sovellettavasta määräpaikan muutosta koskevasta säännöksestä siinä, että määräpaikan voisi muuttaa vain samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan saman varmistetun vastaanottajan tai väliaikaisesti varmistetun vastaanottajan pitämäksi vastaanottopaikaksi, tai lähettäjän lähtöpaikaksi, jos lähettäjä palauttaisi tuotteet itselleen. Uudella pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 36 artikla.
78 b §. Vastaanottoraportti. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin vastaanottoraportista, jolla vahvistetaan, että siirto on päättynyt asianmukaisesti. Sisällöllisesti säännökset vastaisivat pitkälti verottomuusjärjestelmän siirroissa sovellettavia vastaanottoraporttia koskevia säännöksiä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että varmistetun vastaanottajan ja väliaikaisesti varmistetun vastaanottajan on viipymättä ja viimeistään viiden arkipäivän kuluttua siirron päättymisestä annettava tietokoneistettua järjestelmää käyttäen raportti tuotteiden vastaanottamisesta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Verohallinto toimittaa raportin tiedot sähköisesti. Jos tiedot eivät olisi oikein, Verohallinto ilmoittaisi asiasta vastaanottajalle viipymättä. Jos tiedot olisivat oikein, Verohallinto vahvistaisi vastaanottajalle vastaanottoraportin rekisteröinnin ja lähettäisi raportin lähtöjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että vastaanottoraporttia pidetään riittävänä todisteena siitä, että varmistettu vastaanottaja tai väliaikaisesti varmistettu vastaanottaja on täyttänyt kaikki tarvittavat muodollisuudet. Momentissa säädettäisiin myös, että Verohallinto toimittaa vastaanottoraportin suomalaiselle lähettäjälle. Uudella pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 37 artikla.
78 c §. Varamenettelyt ja sähköisten asiakirjojen korvaaminen. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin tuotteiden siirroissa sovellettavasta menettelystä silloin, kun tietokoneistettua järjestelmää ei voida käyttää. Säännökset olisivat sisällöllisesti pitkälti yhdenmukaisia vastaavien verottomuusjärjestelmässä sovellettavien varamenettelyjen kanssa pois lukien vientitilanteet. Pykälän mukaan tuotteiden kuljetuksen mukana tulisi olla paperille laadittu asiakirja, jossa on samat tiedot kuin sähköisen yksinkertaistetun hallinnollisen asiakirjan luonnoksessa. Varmistettu lähettäjä tai väliaikaisesti varmistettu lähettäjä ilmoittaisi asiasta lähtöjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ennen siirron alkamista sekä antaisi selvityksen syystä, jonka vuoksi tietokoneistettu järjestelmä ei ole käytössä, jos se johtuu lähettäjästä. Pykälän 2 momentin mukaan sähköisen yksinkertaistetun hallinnollisen asiakirjan luonnos olisi annettava heti, kun tietokoneistettu järjestelmä on käytettävissä. Pykälän mukaan varmistetun lähettäjän ja väliaikaisesti varmistetun lähettäjän olisi säilytettävä paperille laaditun asiakirjan jäljennös kirjanpidossaan. Jos tietokoneistettu järjestelmä ei olisi käytettävissä lähtöjäsenvaltiossa, lähettäjä toimittaisi määräpaikan muutoksesta tiedon muita viestintäkeinoja käyttäen. Jos vastaanottoraporttia ei voitaisi siirron päätyttyä antaa säädetyssä määräajassa sähköisesti, vastaanottajan olisi annettava Verohallinnolle paperille laadittu asiakirja, jossa ovat samat tiedot kuin vastaanottoraportissa ja jossa todistetaan, että siirto on päättynyt. Uudella pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 38–39 artikla.
78 d §. Vaihtoehtoiset todisteet. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin vaihtoehtoisista todisteista. Vastaanottoraportti todistaisi siirron päättyneen, vaikka tietokoneistettu valvontajärjestelmä ei olisikaan käytettävissä. Säännökset olisivat pitkälti yhdenmukaisia vastaavien väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä sovellettavien varamenettelyjen kanssa. Jos vastaanottoraporttia ei olisi annettu muusta syystä kuin tietokoneistetun valvontajärjestelmän toimimattomuuden vuoksi, voitaisiin vaihtoehtoisesti siirto päättää määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antamalla vahvistuksella tuotteiden vastaanottamisesta. Asianmukainen todiste olisi vastaanottajan antama asiakirja, jossa olisi samat tiedot kuin vastaanottoraportissa. Uudella pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 40 artikla.
78 e §. Siirrot Suomen alueella toisen jäsenvaltion alueen kautta. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin menettelystä silloin, kun kulutukseen luovutettuja valmisteveron alaisia tuotteita siirretään Suomen alueella sijaitsevien kahden paikan välillä toisen jäsenvaltion alueen kautta. Siirrossa olisi käytettävä sähköistä yksinkertaistettua hallinnollista asiakirjaa. Varmistetun vastaanottajan ja väliaikaisesti varmistetun vastaanottajan olisi todistettava Verohallinnolle, että tuotteet on vastaanotettu. Jos valmisteveron alaisia tuotteita siirrettäisiin usein ja säännöllisesti, valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että Suomen ja toisen jäsenvaltion välillä voidaan sopia yksinkertaistetuista menettelyistä, joita sovelletaan siirrettäessä tuotteita 1 momentin mukaisesti. Uudella pykälällä pantaisiin täytäntöön direktiivin 42 artikla.
78 f §. Tarkemmat määräykset tietokoneistetusta järjestelmästä. Pykälässä valtuutettaisiin vastaavasti kuin verottomuusjärjestelmän osalta Verohallinto antamaan tarkempia määräyksiä tietokoneistetun järjestelmän käytöstä.
81 §. Kulutukseen luovutettujen tuotteiden tuhoutuminen kuljetuksen aikana. Pykälässä säädetään, että toisessa jäsenvaltiossa kulutukseen luovutettuja tuotteita ei pidetä kulutukseen luovutettuina Suomessa eikä niistä kanneta veroa Suomessa, jos ne ovat kuljetuksen aikana tuhoutuneet täydellisesti tai menetetty lopullisesti mukaan luettuina tuotteiden luonteesta johtuvat menetykset. Tätä sovellettaisiin myös silloin, kun tuotteita kuljetetaan Suomesta toisen jäsenvaltion kautta Suomeen. Pykälää täsmennettäisiin vastaavasti kuin 9 §:ää osittaisen menettämisen yhteisiä raja-arvoja koskien. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin tuotteen luonteesta johtuvasta osittaista menettämistä koskevista yhteisistä raja-arvoista. Niiden alle jäädessään kyse ei olisi kulutuksen luovutuksesta eikä verokynnys ylittyisi. Nykyinen 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi ja sitä päivitettäisiin osittaisen menettämisen osalta. Pykälän nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi ja sen viittausta 78 §:ään tarkistettaisiin. Pykälän muutoksella pantaisiin täytäntöön direktiivin 45 artikla.
82 §.Sääntöjenvastainen menettely. Pykälässä säädetään sääntöjenvastaisesta menettelystä. Pykälän 3 momentin nojalla valmistevero kannettaisiin vakuudenantajalta ja sääntöjenvastaiseen menettelyyn osallistuneelta. Ehdotettujen muutosten vuoksi pykälän 3 momentin viittausta 78 §:ään tarkistettaisiin.
83 §. Valmisteveron yleiset palautusperusteet. Pykälässä säädetään eri valmisteveroille yhteisistä palautusperusteista. Pykälän 2 momentissa säädetään palautusperusteista siirrettäessä kulutukseen luovutettuja tuotteita toiseen jäsenvaltioon siellä kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvaa luovuttamista tai käyttöä varten. Momenttia muutettaisiin siten, ettei palautuksen hakijan tarvitsisi enää näyttää, että valmisteverot on suoritettu toisessa jäsenvaltiossa. Palautus myönnettäisiin jatkossa 78 b §:n tarkoitetun vastaanottoraportin tai hakijan esittämän muun selvityksen perusteella. Muuna selvityksenä hyväksyttäisiin vastaanottoraportin korvaava 78 c §:n 5 momentissa tarkoitettu vara-asiakirja tai 78 d §:ssä tarkoitetut vaihtoehtoiset todisteet. Muiden kuin yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden osalta selvityksenä voitaisiin hyväksyä esimerkiksi rahtikirja. Muutos perustuisi valmisteverotusdirektiivin 37 artiklan 4 kohtaan. Lisäksi pykälän 4 momentin viittausta 78 §:ään tarkistettaisiin.