Hallituksen esitys
HE
285
2018 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 21 ja 30 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Eurooppalainen ammattikortti katsottaisiin myönnetyksi paitsi silloin, kun vastaanottava jäsenvaltio ei tee päätöstä asiasta määräajassa, myös silloin, kun se ei järjestä kelpoisuuskoetta määräajassa. Ehdotetulla lailla saatetaan kokonaisuudessaan kansallisesti voimaan ammattipätevyysdirektiiviin tehdyt muutokset. Lisäksi lain siirtymäsäännöksiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan Opetushallitus voisi tehdä lopullisen päätöksen kelpoisuudesta poliisin virkaan tai tehtävään nykyisellä lailla kumotun lain nojalla. Nykyisin lain soveltamisalasta on rajattu pois ammattipätevyyden tunnustaminen, joka koskee poliisin virkaa tai tehtävää. Rajaus estää tekemästä lopullista kelpoisuuspäätöstä muutamalle henkilölle, joiden kelpoisuudesta poliisin virkaan tai tehtävään tehtiin nykyisellä lailla kumotun lain voimassaoloaikana ehdollinen päätös. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
PERUSTELUT
1
Nykytila ja ehdotetut muutokset
Eurooppalaisen ammattikortin myöntämismenettely 
Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetulla lailla (1384/2015), jäljempänä tunnustamislaki, on pantu kansallisesti täytäntöön ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/55/EU tehdyt muutokset. Laissa säädetään direktiivin 4 a—4 e artiklan nojalla myös eurooppalaisesta ammattikortista. Eurooppalainen ammattikortti on sähköinen todistus, joka osoittaa, että ammattihenkilö on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että ammattihenkilön ammattipätevyys on tunnustettu sijoittautumista varten. Se myönnetään palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista varten toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai toiseen jäsenvaltioon sijoittautumista ja siellä ammatin harjoittamista varten. Se on vaihtoehtoinen menettely toimivaltaisen viranomaisen tekemälle ammattipätevyyden tunnustamispäätökselle, ja ammattipätevyyden haltija päättää, kumpaa menettelyä haluaa käyttää. Ammattikorttijärjestelmän piiriin kuuluvat ammatit ovat toistaiseksi sairaanhoitaja, proviisori, fysioterapeutti, kiinteistönvälittäjä ja vuoristo-opas, joista kaksi viimeksi mainittua eivät ole Suomessa säänneltyjä ammatteja. 
Lain 21 §:ssä säädetään menettelystä ammattikortin myöntämisessä sijoittautumista varten tai palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista varten, kun kyseessä ovat 19 §:n 2 momentissa tarkoitetut ammatit, joiden palvelujen väliaikaisella ja satunnaisella tarjoamisella on vaikutusta kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen ja joihin ei sovelleta mitään automaattiseen tunnustamiseen perustuvaa järjestelmää. Toimivaltaisen viranomaisen on ammattipätevyyden automaattiseen tunnustamiseen perustuviin järjestelmiin kuuluvissa tapauksissa päätettävä kuukauden kuluessa kotijäsenvaltion lähettämän hakemuksen vastaanottamisesta, myöntääkö se eurooppalaisen ammattikortin. Toimivaltaisen viranomaisen on ammattipätevyyden yleiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvissa tapauksissa ja 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päätettävä kahden kuukauden kuluessa kotijäsenvaltion toimittaman hakemuksen vastaanottamisesta, myöntääkö se eurooppalaisen ammattikortin vai määrääkö se ammattipätevyyden haltijalle korvaavia toimenpiteitä. Määräaikoja noudatetaan myös, jos erityisestä syystä on pyydettävä lisätietoja tai virallisesti oikeaksi todistettuja asiakirjajäljennöksiä, mutta tällöin toimivaltainen viranomainen voi päättää jatkaa määräaikaa kahdella viikolla. Määräaikaa voidaan jatkaa uudestaan kahdella viikolla, jos se on välttämätöntä etenkin kansanterveyteen tai palvelun vastaanottajien turvallisuuteen liittyvistä syistä. 
Kun ammattikortin hakijalle määrätään korvaavana toimenpiteenä suoritettavaksi kelpoisuuskoe, se järjestetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY, jäljempänä ammattipätevyysdirektiivin 4 d artiklan 5 kohdan viittaussäännöksen nojalla 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisista eurooppalaisen ammattikortin myöntämismenettelystä ja hälytysmekanismin soveltamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/983 20 artiklan 3 kohdan 3 alakohdassa määrätään, että tapauksissa, joissa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen korvaavien toimenpiteiden soveltamisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY 7 artiklan 4 kohdan nojalla, sen on vahvistettava IMIssä [sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä], onko se antanut hakijalle yhden kuukauden kuluessa päätöksestään soveltaa korvaavia toimenpiteitä mahdollisuuden suorittaa kelpoisuuskoe. Päätös korvaavien toimenpiteiden vaatimisesta on siis tehtävä kahden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, ja mahdollisuus kelpoisuuskokeen suorittamiseen on järjestettävä kuukauden kuluessa korvaavien toimenpiteiden vaatimista koskevasta päätöksestä. Mahdollisuus kelpoisuuskokeen suorittamiseen tarkoittaa paitsi itse koetilanteen järjestämistä, myös kokeen tarkastamista ja todistuksen antamista hyväksytysti suoritetusta kokeesta. Mikäli koetilanne järjestetään, mutta hakija ei lainkaan osallistu kokeeseen, ei ole olemassa koetta, joka voitaisiin tarkastaa tai josta voitaisiin antaa todistus. On myös mahdollista, että hakija osallistuu kokeeseen, mutta ei onnistu suorittamaan sitä hyväksytysti. Tällaisissa tilanteissa toimivaltaisen viranomaisen ja kelpoisuuskokeen järjestäjän katsotaan täyttäneen velvollisuutensa, sillä vastuu riittävän osaamisen osoittamisesta on hakijalla. 
Ammattipätevyysdirektiivin 4 d artiklan 5 kohdassa säädetään, että jollei vastaanottava jäsenvaltio tee päätöstä kyseisen artiklan 2 ja 3 kohdassa mainituissa määräajoissa tai jollei se järjestä kelpoisuuskoetta 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, eurooppalainen ammattikortti katsotaan myönnetyksi ja se lähetetään ammattipätevyyden haltijalle automaattisesti IMI-järjestelmän välityksellä. Ammattipätevyysdirektiivi on tältä osin pantu kansallisesti täytäntöön tunnustamislain 21 §:llä, jonka 4 momentissa on säädetty, että jos toimivaltainen viranomainen ei tee päätöstä määräajassa, eurooppalainen ammattikortti lähetetään ammattipätevyyden haltijalle automaattisesti IMI-järjestelmän välityksellä (hiljainen hyväksyntä). Lainkohdassa ei ole mainittu kortin automaattista myöntämistä silloin, jos kelpoisuuskoetta ei järjestetä määräajassa. 
Euroopan komissio lähetti Suomen ulkoasiainministerille 20 päivänä heinäkuuta 2018 virallisen ilmoituksen 2018/2169. Ilmoituksessa kiinnitettiin Suomen huomiota erinäisiin puutteisiin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY täytäntöönpanossa, muun muassa puutteisiin direktiivin 4 d artiklan 5 kohdan voimaanpanossa kansallisessa lainsäädännössä. Ilmoitus oli osa komission valvontaa, jossa tarkasteltiin kaikkien jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimia ja jossa 27 jäsenmaalle lähetettiin virallinen ilmoitus havaittujen puutteiden vuoksi. Valvonnan tarkoituksena oli varmistaa, että olemassaolevia säädöksiä noudatetaan ja että tarpeettoman sääntelyn välttämiseksi tarkastellaan jo annettujen säädösten tehokasta soveltamista. Suomen valtio sitoutui vastauksessaan antamaan hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan täytäntöönpanosäädöksen täydentämistä siten, että se vastaa direktiivin 4 d artiklan 5 kohtaa. 
Tunnustamislain 21 §:ssä tarkoitetun ammattikorttimenettelyn soveltamisalaan nykyisin kuuluvien ammattien osalta toimivaltainen viranomainen on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun valtioneuvoston asetuksen (564/1994) 12 §:n mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön ja kokeen toimeenpanijan. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1459/2015) 3 §:n mukaan kelpoisuuskokeen toimeenpanijalla on oltava lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa todistus kyseiseen ammattiin tai tehtävään kansallisesti vaadittavan koulutuksen tai tutkinnon suorittamisesta. Sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kelpoisuuskokeita järjestävät ne ammattikorkeakoulut, joiden toimiluvassa on määrätty niiden koulutustehtävään kuuluvaksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon ja siihen liitettävien tutkintonimikkeiden sairaanhoitaja (AMK) ja fysioterapeutti (AMK) antaminen. Proviisorin kelpoisuuskokeita järjestävät ne yliopistot, joissa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteen mukaan voi suorittaa proviisorin tutkinnon. 
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tunnustamislain 21 §:n 4 momentin muuttamista siten, että eurooppalainen ammattikortti katsotaan myönnetyksi paitsi silloin, kun toimivaltainen viranomainen ei tee päätöstä asiasta määräajassa, myös silloin, kun kelpoisuuskokeen toimeenpanija ei järjestä kelpoisuuskoetta siten, että toimivaltainen viranomainen voi tehdä päätöksen ammattikortin myöntämisestä kuukauden kuluessa korvaavien toimenpiteiden määräämisestä. Jos ammattikortin hakijalle annetaan mahdollisuus kelpoisuuskokeen suorittamiseen, mutta hakija ei suorita kelpoisuuskoetta lainkaan tai ei suorita sitä hyväksytysti, toimivaltainen viranomainen luonnollisesti tekee ammattikortin myöntämisestä hylkäävän päätöksen. Tällaisessa tilanteessa kelpoisuuskoe on järjestetty siten, että viranomainen voi tehdä päätöksen ammattikortin myöntämisestä kuukauden kuluessa korvaavien toimenpiteiden määräämisestä. 
Kelpoisuuskokeen järjestämisestä ja ammattikortin myöntämisestä kansallisesti vastaavat toimijat on määrätty kansallisessa täytäntöönpanolainsäädännössä. Suomessa ammattipätevyyden tunnustamisesta päättävä toimivaltainen viranomainen määrätään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa yleislakina tai tietyn alan ammattipätevyyden tunnustamista koskevassa erityislaissa. Jos toimivaltainen viranomainen määrää korvaavaksi toimenpiteeksi kelpoisuuskokeen, se samalla päättää kelpoisuuskokeen toimeenpanijasta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisista eurooppalaisen ammattikortin myöntämismenettelystä ja hälytysmekanismin soveltamisesta annetusta komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2015/983 johtuu, että ilmoituksen mahdollisuuden antamisesta korvaavien toimenpiteiden suorittamiseen määräajan kuluessa tekee se toimivaltainen viranomainen, joka on määrännyt korvaavista toimenpiteistä. Vastuu mahdollisuuden antamisesta korvaavien toimenpiteiden suorittamiseen on sekä toimivaltaisen viranomaisen että kelpoisuuskokeen toimeenpanijan. Kelpoisuuskokeen toimeenpaneminen on lain nojalla korkeakoululle osoitettu tehtävä, joten kelpoisuuskokeita järjestäessään korkeakoulut toimivat viranomaisen asemassa, niihin sovelletaan hallintolain säännöksiä ja kelpoisuuskokeista vastaavia työntekijöitä koskee rikosoikeudellinen virkavastuu. Kelpoisuuskokeen järjestäminen direktiivinmukaisessa aikataulussa on erittäin vaativaa ja edellyttää toimivaltaisen viranomaisen ja kelpoisuuskokeen järjestäjän vahvaa yhteistyötä. 
Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain siirtymäsäännökset 
Ensimmäisessä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007, kumottu tunnustamislaki) soveltamisalaa ei ollut rajattu. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus mahdollistaa sen, että ammattipätevyyden tunnustamismenettelyiden ulkopuolelle jätetään ammatit, joihin liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Kun ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/ EU johdosta säädettiin uusi tunnustamislaki, lain soveltamisalaa rajattiin sen 2 §:ssä siten, että lakia ei sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, jos sen kohteena olevaan virkaan tai tehtävään on säädetty kelpoisuusvaatimukseksi oikeustieteellisen alan koulutus. Lakia ei myöskään sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka koskee poliisin, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien virkaa tai tehtävää. 
Kumotun tunnustamislain voimassaoloaikana Opetushallituksessa tehtiin neljä ehdollista päätöstä kelpoisuudesta poliisin virkaan tai tehtävään. Kussakin näistä päätöksistä määrättiin korvaavana toimenpiteenä pakollinen sopeutumisaika kumotun tunnustamislain 8 §:n 3 momentin 1 kohdan nojalla. Kumotun tunnustamislain 13 §:n 2 momentin mukaan lopullinen tunnustamispäätös tehdään sen jälkeen, kun hakija on toimittanut kyseiselle viranomaiselle tiedon korvaavien toimenpiteiden suorittamisesta. 
Nykyisen tunnustamislain 30 §:n 1 momentissa säädetään, että ennen nykyisen lain voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan nykyistä lakia, jos päätös tehdään nykyisen lain voimaantulon jälkeen. Siirtymäsäännöksiin ei ole otettu määräystä sen varalta, että kumotun tunnustamislain nojalla tehdyn ehdollisen tunnustamispäätöksen perusteella haettaisiin lopullista tunnustamispäätöstä poliisin virkaan tai tehtävään. Koska nykyistä lakia ei sovelleta poliisin virkaa tai tehtävää koskevaan ammattipätevyyden tunnustamiseen, ehdollisen tunnustamispäätöksen tehneellä Opetushallituksella ei ole toimivaltaa kumotun tai nykyisen tunnustamislain nojalla lopullisen tunnustamispäätöksen tekemiseen. Myöskään muun lainsäädännön nojalla tällaista päätöstä ei ole mahdollista tehdä. Nykyisen tunnustamislain tultua voimaan kelpoisuuden poliisin virkaan tai tehtävään ulkomailla suoritettujen opintojen nojalla voi saada ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (1385/2015) nojalla. Mainittu laki ei mahdollista kelpoisuuden myöntämistä suoritetun sopeutumisajan perusteella. 
Kumotun lain nojalla ehdollisen tunnustamispäätöksen saaneille on syntynyt oikeutettu odotus, että he saavat lopullisen tunnustamispäätöksen, jos he suorittavat ehdollisessa päätöksessä määrätyt korvaavat toimenpiteet. Esityksessä ehdotetaan siksi nykyisen tunnustamislain siirtymäsäännöksiin muutosta: jos hakijalle on asetettu kumotun tunnustamislain nojalla korvaavana toimenpiteenä pakollinen sopeutumisaika, mainittu sopeutumisaika tulee suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Kaksi ehdollisen päätöksen saaneista on jo suorittanut sopeutumisaikansa ja tarvitsee vain lopullisen tunnustamispäätöksen. Kun otetaan huomioon ehdollisen tunnustamispäätöksen saaneille henkilöille päätöksissä määrättyjen sopeutumisaikojen pituudet, uusi siirtymäaika antaa myös kahdelle muulle riittävät mahdollisuudet hakeutua suorittamaan sopeutumisaikaa ja suorittaa se loppuun. Opetushallitus tekee mainitun sopeutumisajan hyväksytyn suorittamisen jälkeen hakemuksen perusteella lopullisen ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen kumotun ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 13 §:n nojalla. Lopullinen tunnustamispäätös on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun sopeutumisajan viimeistään on pitänyt kulua loppuun. 
2
Esityksen vaikutukset
Esityksen käytännön vaikutukset viranomaistoimintaan jäävät vähäisiksi. Eurooppalaisen ammattikortin myöntämisprosessissa ei toistaiseksi ole ilmennyt tarvetta määrätä hakijalle korvaavia toimenpiteitä. Kumotun lain nojalla ehdollisen tunnustamispäätöksen poliisin virkaan tai tehtävään saaneita on neljä, joista toistaiseksi kaksi on hakenut lopullista kelpoisuuspäätöstä. 
Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. 
3
Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kanssa. Ammattikorttia koskevan säännösmuutoksen sisältö on tarkistettu Euroopan komission Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosastolta, joka vastaa ammattipätevyyden tunnustamisasioista. 
Luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrokselle 31 päivänä lokakuuta 2018 ja lausunnot pyydettiin annettaviksi viimeistään 19 päivänä marraskuuta 2018. Lausuntoaika oli poikkeuksellisen lyhyt, koska kyseessä olivat lähinnä teknisluontoiset muutokset. Lausuntoa pyydettiin sosiaali- ja terveysministeriöltä, sisäministeriöltä, oikeusministeriöltä, ulkoministeriöltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, Poliisiammattikorkeakoululta, Opetushallitukselta, Valviralta, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI r.y:ltä, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE r.y:ltä, Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL r.y:ltä ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK r.y:ltä. 
Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja sisäministeriö totesivat, ettei niillä ole lausuttavaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja SYL kannattivat esitystä, sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä SAMOKlla ei ollut huomautettavaa esityksen johdosta. Opetushallitus kannatti esitystä ja piti siirtymäsäännöksen muuttamista tärkeänä. Poliisihallitus piti samoin siirtymäsäännöksen muuttamista tärkeänä ja totesi, ettei sillä ole toisesta esitetystä muutoksesta lausuttavaa. 
Valvira korosti lausunnossaan Valviran ja kelpoisuuskokeen järjestäjien välisen tiiviin ja ennakoivan yhteistyön merkitystä ammattikorttiprosessissa, sillä kelpoisuuskokeen järjestämiseen ja ammattikorttia koskevan päätöksen tekemiseen sovellettava kuukauden määräaika voi osoittautua sangen haasteelliseksi. 
Oikeusministeriö toi lausunnossaan esiin tarpeen tarkentaa tietyiltä osin perusteluja. Ehdotukset on otettu perusteluissa huomioon. Oikeusministeriö kiinnitti huomiota siihen, että lopullisen kelpoisuuspäätöksen tekemiseen ei siirtymäsäännöksen muutoksessa ollut annettu määräaikaa. Esitykseen on palautteen johdosta lisätty määräaika lopullisen kelpoisuuspäätöksen tekemiseen, kun ammattipätevyyden tunnustaminen koskee poliisin virkaa tai tehtävää. 
Muut lausuntopyynnön vastaanottajat eivät antaneet lausuntoa. 
4
Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 
Lakiehdotus
Laki 
ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 21 ja 30 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) 21 ja 30 § seuraavasti: 
21 § 
Muualla kuin Suomessa ammattipätevyyden hankkineen ja muualle kuin Suomeen ammatillisesti sijoittautuneen eurooppalainen ammattikortti Suomeen sijoittautumista varten 
Toimivaltaisen viranomaisen on automaattiseen tunnustamiseen perustuviin järjestelmiin kuuluvissa tapauksissa päätettävä kuukauden kuluessa kotijäsenvaltion lähettämän hakemuksen vastaanottamisesta, myöntääkö se eurooppalaisen ammattikortin. Toimivaltaisen viranomaisen on yleiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvissa tapauksissa ja 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päätettävä kahden kuukauden kuluessa kotijäsenvaltion toimittaman hakemuksen vastaanottamisesta, myöntääkö se eurooppalaisen ammattikortin vai määrääkö se ammattipätevyyden haltijalle korvaavia toimenpiteitä. 
Ennen ammattikortin myöntämistä toimivaltainen viranomainen voi erityisestä syystä pyytää kotijäsenvaltiolta lisätietoja tai virallisesti oikeaksi todistettuja jäljennöksiä asiakirjoista. Tällaisesta pyynnöstä huolimatta noudatetaan 1 momentin mukaista määräaikaa. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin päättää jatkaa määräaikaa kahdella viikolla. Lisäksi määräaikaa voidaan jatkaa uudestaan kahdella viikolla, jos se on välttämätöntä etenkin kansanterveyteen tai palvelun vastaanottajien turvallisuuteen liittyvistä syistä. Määräajan jatkaminen on perusteltava, ja siitä on ilmoitettava hakijalle. 
Toimivaltainen viranomainen voi tehdä kielteisen päätöksen, jos se ei saa kotijäsenvaltiolta tai hakijalta tarvittavia tietoja, joita sillä on oikeus pyytää unionin tunnustamissäännösten mukaisesti. 
Jos toimivaltainen viranomainen ei tee päätöstä määräajassa tai jos kelpoisuuskokeen toimeenpanija ei järjestä kelpoisuuskoetta siten, että toimivaltainen viranomainen voi tehdä päätöksen ammattikortin myöntämisestä kuukauden kuluessa korvaavien toimenpiteiden määräämisestä, eurooppalainen ammattikortti lähetetään ammattipätevyyden haltijalle automaattisesti IMI-järjestelmän välityksellä. 
Ammattikortin myöntäminen sijoittautumista varten ei anna kortin haltijalle automaattisesti oikeutta tietyn ammatin harjoittamiseen, jos kyseistä ammattia varten on rekisteröitymisvaatimuksia tai muita valvontamenettelyjä. 
30 § 
Siirtymäsäännökset 
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä, jos päätös tehdään tämän lain voimaantulon jälkeen. 
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Jos hakijalle on asetettu kumotun ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain nojalla korvaavana toimenpiteenä kelpoisuuskoe, jonka toimeenpanee oikeustieteellisiä tutkintoja myöntävä yliopisto, mainittu kelpoisuuskoe tulee voida suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Opetushallitus tekee mainitun kelpoisuuskokeen hyväksytyn suorittamisen jälkeen hakemuksen perusteella lopullisen ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen kumotun ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 13 §:n nojalla. 
Jos hakijalle on asetettu kumotun ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain nojalla korvaavana toimenpiteenä pakollinen sopeutumisaika ja ammattipätevyyden tunnustaminen koskee poliisin virkaa tai tehtävää, mainitun sopeutumisajan tulee kulua loppuun viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Opetushallitus tekee mainitun sopeutumisajan loppuun kulumisen jälkeen hakemuksen perusteella lopullisen ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen kumotun ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 13 §:n nojalla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. 
Muualla lainsäädännössä oleva viittaus kumottuun ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin katsotaan tämän lain voimaantulon jälkeen viittaukseksi tähän lakiin. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2018 
Pääministeri
Juha
Sipilä
Opetusministeri
Sanni
Grahn-Laasonen
Viimeksi julkaistu 5.12.2018 13:48