6.1
Arvonlisäverolaki
94 §. Pykälässä säädetään tavaroiden maahantuonnin verottomuudesta. Pykälän 1 momentin 12 kohdan mukaan verotonta on Yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 (tullittomuusasetus) 3–22, 54–56, 59, 60–65, 74–103, 106, 112 ja 113 artiklan sekä II liitteen B kohdassa tarkoitettujen 43 artiklan perusteella tullittomien tavaroiden maahantuonti.
Tullittomuusasetuksen 61 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poiketen maahantuontidirektiivin 43 artiklan 1 kohdan a alakohdassa maahantuonnin verovapauden edellytyksenä on, että valtion laitosten tai toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien muiden avustus- tai hyväntekeväisyysjärjestöjen maahan tuomat puutteenalaisille henkilöille vastikkeetta jaeltaviksi tarkoitetut perustarvikkeet on hankittu vastikkeetta. Tullittomuusasetuksen 61 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa sitä vastoin edellytetään niissä säädettyjen verovapauksien osalta nimenomaisesti, että edellä mainitut toimijat ovat saaneet tavarat vastikkeetta.
Edellä sanotun vuoksi ja neutraalisuussyistä pykälän 1 momentin 12 kohtaa muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin maininta tullittomuusasetuksen 60–65 artiklasta. Näiden artiklojen mukaisesta verottomuudesta säädettäisiin uudessa 15 a kohdassa, jonka mukaan verotonta olisi tullittomuusasetuksen 60–65 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden maahantuonti sillä edellytyksellä, että tavarat on saatu ilmaiseksi.
124 §. Pykälä on kumottu lailla 1486/1994. Kumotun pykälän tilalle lisättäisiin uusi 124 §, johon otettaisiin nykyisin 126 §:ään sisältyvä säännös ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle maksettavan palautuksen vähimmäismääristä.
125 §. Pykälä on kumottu lailla 1359/2009. Kumotun pykälän tilalle ehdotetaan lisättäväksi uusi 125 §, jossa säädettäisiin kansainvälistä avustustoimintaa harjoittavia hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöjä koskevasta hankintaan sisältyvän veron palautusoikeudesta. Pykälän edelle lisättäisiin uusi väliotsikko. Säännös vastaisi arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan c alakohtaa. Pykäläehdotuksen 1 momentin mukaan arvonlisäverolain 4 §:ssä tarkoitetulla yleishyödyllisellä yhteisöllä ja 5 §:ssä tarkoitetulla uskonnollisella yhdyskunnalla olisi oikeus saada palautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero sellaisista tavaroista, jotka se on vienyt Yhteisön ulkopuolelle siellä harjoittamaansa jatkuvaluonteista hyväntekeväisyys- tai avustustoimintaa varten käyttämättä niitä Yhteisön alueella.
Oikeus palautukseen koskisi tilannetta, jossa tavarat viedään Yhteisön ulkopuolelle osana yleishyödyllisen yhteisön tai uskonnollisen yhdyskunnan harjoittamaa Yhteisön ulkopuolelle suuntautuvaa ja luonteeltaan jatkuvaa hyväntekeväisyys- tai avustustoimintaa. Toimintaa voitaisiin pitää jatkuvaluonteisena esimerkiksi silloin, kun tarkoitus harjoittaa Yhteisön ulkopuolelle suuntautuvaa hyväntekeväisyys- tai avustustoimintaa ilmenee järjestön toimintasuunnitelmasta tai -ohjelmasta taikka säännöistä. Palautusoikeus koskisi myös kertaluonteista materiaaliapua tietyn katastrofin uhreille silloin, kun katastrofiavun antaminen on osa järjestön säännönmukaista toimintaa. Palautusoikeus ei sen sijaan koskisi esimerkiksi yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan paikallisyhdistyksen yksittäistä katastrofin uhreille tarkoitettua avustuskuljetusta varten hankkimia tavaroita, kun tällainen avustustoiminta ei ole osa yhdistyksen säännönmukaista toimintaa.
Hyväntekeväisyys- ja avustustoiminnalla tarkoitettaisiin esimerkiksi humanitaarisen avun antamista ja kehitysyhteistyötä. Kyse olisi vastikkeettomasta toiminnasta. Palautukseen oikeuttavana avustustoimintana pidettäisiin esimerkiksi hätäapua, jolla turvataan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perustarpeita. Palautukseen oikeuttavaa hyväntekeväisyystoimintaa olisi esimerkiksi kohdemaassa järjestettävä opetustoiminta, kuten ensiapukoulutusten järjestäminen, ennaltaehkäisevä terveystyö sekä toiminta, jolla autetaan yhteisöjä varautumaan erilaisiin katastrofeihin tai ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hyväntekeväisyystoimintana pidettäisiin myös esimerkiksi toimintaa, jolla parannetaan kohdemaan koulujen valmiutta, katastrofivalmiutta, vesihuoltoa tai sanitaatiota.
Palautuksen edellytyksenä olisi, että tavaroita ei ole käytetty Yhteisön alueella ennen vientiä. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että tavaroita ei ole otettu kulutukseen. Tavaroiden kunnon testaamista ja tavaroiden kokoamista ennen vientiä tai varastoinnin aikana tavaroiden käyttökuntoisuuden varmistamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ei pidettäisi tavaran käyttöön ottamisena.
Hankintaan sisältyvällä verolla tarkoitetaan 102 §:n 1 ja 3 momentin mukaan verovelvolliselta ostetusta tavarasta tai palvelusta suoritettavaa veroa taikka ostosta 8 a–8 d tai 9 §:n perusteella suoritettavaa veroa, maahan tuodusta tavarasta suoritettavaa veroa, yhteisöhankinnasta suoritettavaa veroa sekä 72 l §:ssä tarkoitetusta tavaran siirrosta varastointimenettelystä suoritettavaa veroa.
Hallinnollisista syistä palautusta ei pykäläehdotuksen 2 momentin mukaan maksettaisi, jos palautettava määrä on alle 400 euroa. Tämä vastaisi ulkomaalaispalautuksiin sovellettavaa vähimmäismäärää.
Pykäläehdotuksen 3 momentin mukaan vero palautettaisiin neljänneskalenterivuodelta Verohallinnolle tehdyn hakemuksen perusteella. Tämä jakso olisi yhtenäinen kansainvälisten toimijoiden sekä diplomaattisten hankintojen veronpalautushakemusta koskevien jaksojen kanssa. Vero kohdistettaisiin sille hakemusjaksolle, jonka aikana tavarat on viety Yhteisön ulkopuolelle. Tällöin samassa vientikuljetuksessa Yhteisön ulkopuolelle vietyjen tavaroiden hankintaan sisältyvää veroa haettaisiin palautettavaksi samalle hakemusjaksolle kohdistetulla hakemuksella, vaikka viedyt tavarat olisi alun perin hankittu eri ajankohtina. Hallinnollisista syistä hakemus olisi tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun tavarat on viety Yhteisön ulkopuolelle. Tämä vastaisi 128 §:n diplomaattisia hankintoja sekä Euroopan unionia ja muita kansainvälisiä järjestöjä koskevia määräaikoja. Verohallinto tarkistaisi palautuksen edellytykset ja palauttaisi veron.
Arvonlisäverolain 209 r §:ään otettaisiin säännökset palautuksen edellytysten toteamiseen tarvittavan aineiston säilyttämisestä.
Pykäläehdotuksen 4 momentin mukaan Verohallinto määräisi tarkemmin hakemukseen sisällytettävistä tiedoista ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista sekä hakijalta edellytettävästä varastokirjanpidosta.
Pykäläehdotuksen 5 momentin mukaan, jos veroa on palautettu liikaa, voitaisiin liikaa palautetun veron määrä vähentää myöhemmin palautettavan veron määrästä.
126 §. Pykälässä säädetään nykyisin ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle maksettavan palautuksen vähimmäismääristä. Tämä säännös siirrettäisiin kumotun tilalle otettavaan uuteen 124 §:ään ja pykälään otettaisiin säännökset 125 §:n mukaista palautusmenettelyä koskevasta muutoksenhausta. Pykäläehdotuksen 1 momentin mukaan, mitä omaverotusmenettelylain 59 §:ssä säädetään verovelvollisesta, sovellettaisiin myös 125 §:ssä tarkoitettuun palautukseen oikeutettuun. Palautukseen oikeutetulla yleishyödyllisellä yhteisöllä tai uskonnollisella yhdyskunnalla olisi siten oikeus hakea muutosta Verohallinnon palautettavaa veroa koskevaan päätökseen. Muutosta haettaisiin omaverotusmenettelylain mukaisesti oikaisuvaatimuksella.
Pykäläehdotuksen 2 momentin mukaan haettaessa muutosta 125 §:n nojalla tehtyyn päätökseen oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika laskettaisiin sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Tämä vastaisi Euroopan unionia ja muita kansainvälisiä järjestöjä koskevaa muutoksenhaun määräaikaa.
209 r §. Pykälässä säädetään 128, 129 ja 129 a–129 c §:ssä tarkoitettuja hankintoja koskevien veronpalautushakemusten perusteena olevien laskujen säilyttämisestä. Säännöksen mukaan lasku on säilytettävä kolme vuotta laskun maksupäivää seuraavan vuoden alusta.
Arvonlisäverolain 125 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi kansainvälistä avustustoimintaa harjoittavien yhteisöjen hankintoja koskeva palautusmenettely. Tämän vuoksi pykälään lisättäisiin velvollisuus säilyttää 125 §:ssä tarkoitetun hakemuksen osalta tavaroiden hankintaan sisältyvän veron määrän ja näiden tavaroiden viennin todentavat asiakirjat. Tämä olisi tarpeen, jotta Verohallinto voisi tarkistaa palautuksen edellytykset. Palautuksen hakijan tulisi siten kyetä osoittamaan, että hankintaan sisältyvän veron todentavassa asiakirjassa kuten ostolaskussa tarkoitetut tavarat tai osa niistä on viety Yhteisön ulkopuolelle eli yhdistämään laskutetut tavarat vientiasiakirjoihin. Tämä edellyttäisi varastoitujen tavaroiden osalta käytännössä asianmukaisen varastokirjanpidon pitämistä. Palautuksen edellytykset todentavat asiakirjat tulisi liittää kirjanpitoon. Asiakirjat olisi säilytettävä kolme vuotta tavaroiden vientiä seuraavan vuoden alusta.
6.2
Laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön
23 a §. Arvonlisäveroa koskevassa lakiehdotuksessa ehdotetaan, että arvonlisäverolakiin lisättäisiin uusi 125 §, jossa säädettäisiin tavarahankintoihin sisältyvän veron palauttamisesta kansainvälistä avustustoimintaa harjoittaville yleishyödyllisille yhteisöille ja uskonnollisille yhdyskunnille. Palautus koskisi tavaroita, jotka on viety Yhteisön ulkopuolelle siellä harjoitettavaa hyväntekeväisyys- tai avustustoimintaa varten. Ahvenanmaata koskevaan poikkeuslakiin lisättäisiin uusi pykälä, jolla arvonlisäverolakia koskevan lakiehdotuksen palautussäännös ulotettaisiin koskemaan myös muualta Suomesta Ahvenanmaan maakuntaan tai Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suomeen tai toiseen jäsenvaltioon vietäviä tavaroita.
25 a §. Pykälässä säädetään muualta Suomesta Ahvenanmaalle tai Ahvenanmaalta muualle Suomeen tapahtuvasta tuonnista suoritettavan veron ja siitä tehtävän vähennyksen ajallisesta kohdistamisesta siltä osin kuin tavaran maahantuonnin verotuksen toimivalta kuuluu Verohallinnolle.
Pykälän mukaan vero ja sitä koskeva vähennys kohdistetaan arvonlisäverolain 135 a §:n 2 momentin ja 141 §:n 4 kohdan estämättä sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on arvonlisäverolain 87 §:n mukaan syntynyt. Arvonlisäverolain 87 §:n mukaan veron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtaan sovelletaan, mitä tullivelan syntymisajankohdasta säädetään tullikoodeksin 77–80 ja 83–88 artiklassa. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti hetkeä, jona vapaaseen liikkeeseen luovutettuja tavaroita koskeva tulli-ilmoitus hyväksytään. Tulli-ilmoitus hyväksytään silloin, kun tavarat on esitetty ja vaadittavat tiedot ilmoitetun tullimenettelyn soveltamiseksi on annettu. Tullauspäätös tehdään vasta tulli-ilmoituksen hyväksymisen jälkeen.
Arvonlisäverolain 135 a §:n 2 momentin mukaan maahantuonnista Verohallinnolle suoritettava vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu. Jos verovelvollisen maahantuonteihin sovelletaan 100 a §:ssä tarkoitettua erityismenettelyä, vero kohdistetaan kuitenkin sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Vähennettävä vero kohdistetaan arvonlisäverolain 141 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu.
Erillislain säännös otettiin lakiin samassa yhteydessä kuin maahantuonnin verotuksen toimivalta siirrettiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen maahantuojien suorittamien tuontien osalta Tullilta Verohallinnolle. Säännös oli tällöin tarpeen, koska Tulli ei tuohon aikaan tehnyt sellaista tullaus- tai verotuspäätöstä, joka olisi tallentunut tullausjärjestelmään. Suoritettavaa tai vähennettävää veroa ei siten voitu kohdistaa tullauskuukaudelle.
EU:n tullilainsäädännön ilmoitusmenettelyjen sähköistämiseen liittyvien muutosten johdosta Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisistä maahantuonneista alettiin huhtikuusta 2021 alkaen antaa sähköisiä ilmoituksia ja niiden perusteella sähköisesti asiakkaalle toimitettuja tullauspäätöksiä. Tullikoodeksin 6 artiklan 1 kohdan mukaan kaikki tulliviranomaisten välinen sekä talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen tietojenvaihto, kuten ilmoitukset tai päätökset, sekä tällaisen tiedon tallentaminen on tehtävä, siten kuin tullilainsäädännössä on edellytetty, sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen. Tämä säännös koskee tullikoodeksin 1 artiklan 3 kohdan sekä delegoidun asetuksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös Ahvenanmaan maakunnan ja muun unionin tullialueen välisiä tuonteja. Säännöksen soveltaminen on tullikoodeksin 278 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti aloitettava viimeistään 31.12.2022. Suomen kansallisen aikataulun mukaisesti uusi sähköinen menettely otettiin Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisissä tuonneissa käyttöön aikavälillä 19.4.2021–31.8.2021.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Koska Tulli tekee nykyisin tullauspäätökset myös Ahvenanmaan ja muun Suomen välisten tuontien osalta, myös tältä osin voidaan soveltaa ajallista kohdistamista koskevia arvonlisäverolain 135 a §:n 2 momentin ja 141 §:n 4 kohdan yleissäännöksiä.
6.3
Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä
29 §.Sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus. Pykälä koskee sivullisen yleistä tiedonantovelvollisuutta. Pykälän 6 momentissa säädetään Tullin oma-aloitteisesta tiedonantovelvollisuudesta tavaran maahantuonnin arvonlisäverotuksen osalta. Säännöksen mukaan Tulli antaa Verohallinnolle päivittäin tuonnin arvonlisäverotuksen valvonnassa tarpeelliset tulli-ilmoitusten ja tullauspäätösten sisältämät tiedot. Tiedot annetaan sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Pykälän mukaan tämä tiedonantovelvollisuus ei koske Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välistä tuontia. Tämä rajaus johtui siitä, ettei Tulli tämän tuonnin osalta tehnyt sellaisia tullauspäätöksiä, jotka olisivat tallentuneet tullausjärjestelmään.
Säännös otettiin lakiin samassa yhteydessä kuin maahantuonnin arvonlisäverotuksen toimivalta siirrettiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen maahantuojien suorittamien tuontien osalta Tullilta Verohallinnolle. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 45/2017 vp) on todettu, että Euroopan komissio valmistelee jäsenvaltion sisäistä verorajatuontia koskevien delegoidun asetuksen säännösten muuttamista. Esityksen mukaan omaverotusmenettelylain vertailutietojen luovuttamista koskevaa 29 §:n 6 momenttia olisi tarkoitus tarkistaa Ahvenanmaan ja muun Suomen välisen tuonnin osalta sitten, kun delegoidun asetuksen muutos on hyväksytty. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan Tullille ei tuolloisella tietojärjestelmällä edes olisi ollut Ahvenanmaan ja muun Suomen välisten tuontien osalta mahdollista toimittaa tietoja Verohallinnolle kuin pyynnöstä.
Edellä mainittu delegoidun asetuksen muutos on hyväksytty delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 muuttamisesta ja oikaisemisesta 16.5.2018 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/1063. Sen 134 artiklan 3 kohdalla jatkettiin mahdollisuutta soveltaa saman valtion sisällä tapahtuvan kaupan osalta muihin kuin sähköisiin tietojenkäsittelymenetelmiin perustuvia tullimenettelyjä. Tämän säännöksen mukaan kansallisten tuontijärjestelmien päivittämiseen asti asianomaisen jäsenvaltion tulliviranomainen voi antaa luvan käyttää unionitavaroilla käytävässä kaupassa, joka tapahtuu saman jäsenvaltion sisällä, kauppalaskua tai kuljetusasiakirjaa lähetysilmoituksen tai tuontia koskevan ilmoituksen sijaan.
EU:n tullilainsäädännön ilmoitusmenettelyjen sähköistämiseen liittyvien muutosten johdosta Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisistä maahantuonneista alettiin huhtikuusta 2021 alkaen antaa sähköisiä ilmoituksia ja niiden perusteella sähköisesti asiakkaalle toimitettuja tullauspäätöksiä. Tullikoodeksin 6 artiklan 1 kohdan mukaan kaikki tulliviranomaisten välinen sekä talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen tietojenvaihto, kuten ilmoitukset tai päätökset, sekä tällaisen tiedon tallentaminen on tehtävä, siten kuin tullilainsäädännössä on edellytetty, sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen. Tämä säännös koskee tullikoodeksin 1 artiklan 3 kohdan sekä delegoidun asetuksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös Ahvenanmaan maakunnan ja muun unionin tullialueen välisiä tuonteja. Säännöksen soveltaminen on tullikoodeksin 278 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti aloitettava viimeistään 31.12.2022. Suomen kansallisen aikataulun mukaisesti uusi sähköinen menettely otettiin Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisissä tuonneissa käyttöön aikavälillä 19.4.2021–31.8.2021.
Tulli tekee nykyisin sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen tullauspäätökset myös Ahvenanmaan ja muun Suomen välisten tuontien osalta. Pykälän 6 momentista ehdotetaan tämän vuoksi poistettavaksi tarpeettomana virke, jonka mukaan Tullin tiedonantovelvollisuus ei koske Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välistä tuontia. Tulli antaa jo nykyisin Verohallinnolle tuonnin arvonlisäverotuksen valvonnassa tarpeelliset vertailutiedot myös Ahvenanmaan ja muun Suomen välisten tuontien osalta.