Hallituksen esitys
HE
315
2018 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annettua lakia. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan laissa säädetyn tulorajan noudattamisesta voitaisiin poiketa erityisen ansioituneen olympiavoittajan tai paralympiavoittajan osalta. Lisäksi ehdotetaan, että jo myönnetty osaeläke voitaisiin muuttaa täysimääräiseksi eläkkeeksi hakemuksesta. Eläkkeen määrän vahvistamisen sijaan valtion talousarviossa ehdotetaan vahvistettavaksi myönnettävien eläkkeiden enimmäislukumäärä. Laista ehdotetaan myös poistettavaksi maininta eläkkeiden rahoittamisesta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. 
Laki on tarkoitettu tulevan voimaan 1 päivänä elokuuta 2019. Sitä on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuonna 2020 myönnettäviin urheilijaeläkkeisiin. 
YLEISPERUSTELUT
1
Nykytila
Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä (1419/2014) tuli voimaan helmikuussa 2015. Urheilijaeläke on tunnustusluontoinen ei etuusperusteinen eläkejärjestelmä suomalaisille urheilijoille. Eläke on tarkoitettu myönnettäväksi niille entisille menestyneille urheilijoille, joiden eläke on jäänyt kovin alhaiseksi. Eläke on harkinnanvarainen. 
Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain 1 §:ssä säädetään, että ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustuksena hänen olympiakisoissa saamastaan kultamitalista. Erityisestä syystä eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheilijaurasta. 
Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annettua lakia on sovellettu siten, että kaikki urheilijat ovat yhdenvertaisessa asemassa hakijoina. Kansainvälinen Paralympiakomitea on perustettu vuonna 1994. Sitä ennen järjestettyjen paralympialaisten status ja kilpailusarjat ovat olleet huomattavasti erilaiset kuin nykyisin IPC:n (International Paralympic Committee) järjestämissä paralympialaisissa. Tämä on otettu huomioon ansioiden arvioinnissa. 
Lain 2 §:ssä säädetään eläkettä myönnettäessä huomioon otettavista urheilijan toimeentulomahdollisuuksista. Lain 3 §:n mukaan eläkkeen myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö hakemuksesta ja saatuaan Suomen Olympiakomitean lausunnon asiasta. Lain 4 §:n mukaan eläkkeen määrä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa, mutta eläkkeen määrä on myös sidoksissa lain säätämisaikana määriteltyyn eläkesummaan ja indeksikehitykseen. 
Valtion talousarviossa vahvistetaan vuosittain määräraha ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukaisiin eläkkeisiin. Viime vuosina määräraha on ollut enintään 260 000 euroa ja määrärahaa on saanut käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaaviin urheilijaeläkkeisiin. Näin ollen vuosittain on voitu myöntää muutama urheilijaeläke. Eläkkeitä on vapautunut myönnettäviksi kuolemantapausten vuoksi. Valtaosa urheilijaeläkkeistä on myönnetty osaeläkkeinä johtuen hakijoiden tulotasosta. 
Urheilijaeläkelakia säädettäessä hallitukseen esitykseen kirjattiin, että ylimääräisiin urheilijaeläkkeisiin budjetoitua määrärahaa ei ole tarkoitus jatkossakaan korottaa ja että uusia eläkkeitä muille kuin olympiavoittajille myönnetään vain siinä tapauksessa, mikäli määrärahaa vapautuu olympiavoittajien osalta tähän käyttöön. 
Toistaiseksi nykyinen urheilijaeläkejärjestelmä on toiminut hyvin ja vastannut hyvin siihen tarpeeseen, jota varten se säädettiin, eli vähävaraisten olympiavoittajien eläketason turvaamisen. 
Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä ja laki ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä (194/2016) on lainsäädännössä sovitettu yhteen. Taiteilijaeläkkeistä annettu laki tuli voimaan huhtikuussa 2016. Tätä ennen taiteilijaeläkkeitä on myönnetty valtioneuvoston päätöksen nojalla. Eläketasot ovat lakien perusteella samat ja molemmissa eläkelajeissa on käytössä täysi eläke ja osaeläke, joka on puolet täyden eläkkeen määrästä. Täyden eläkkeen taso on tällä hetkellä runsaat 1300 euroa kuukaudessa. Urheilija- tai taiteilijaeläke voidaan myöntää täytenä eläkkeenä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta jäävät alle urheilija- tai taiteilijaeläkkeen määrän. Osaeläkettäkään ei voi myöntää, jos tulot ylittävät urheilija- tai taiteilijaeläkkeen määrän kerrottuna kahdella. 
Urheilija- ja taiteilijaeläkkeiden välillä on kolme eroavaisuutta. Taiteilijaeläkelaissa on maininta siitä, millä ehdoilla osaeläke voidaan korottaa täydeksi eläkkeeksi, mutta urheilijaeläkelaissa tästä ei ole erillistä mainintaa. Toiseksi taiteilijaeläkkeet myönnetään budjettivaroista ja urheilijaeläkkeet veikkausvaroista ja kolmanneksi taiteilijaeläkkeet myöntää Taiteen edistämiskeskus, kun taas urheilijaeläkkeet myöntää ministeriö. 
2
Keskeiset ehdotukset
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan laissa säädetyn tulorajan noudattamisesta voitaisiin poiketa erityisen ansioituneen olympiavoittajan tai paralympiavoittajan osalta. Lisäksi ehdotetaan, että jo myönnetty osaeläke voitaisiin muuttaa täysimääräiseksi eläkkeeksi hakemuksesta, jos hakija toimeentulo-olosuhteet ovat muuttuneet pysyvästi. Eläkkeen muuttamista koskeva säännös vastaa ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun lain säännöstä. Edellytys eläkkeen määrän vahvistamisen sijaan valtion talousarviossa ehdotetaan vahvistettavaksi myönnettävien eläkkeiden enimmäislukumäärä. Laista ehdotetaan myös poistettavaksi maininta eläkkeiden rahoittamisesta ensisijaisesti veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. 
3
Esityksen vaikutukset
Esityksellä voidaan arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia siinä tapauksessa, että eläkkeiden maksaminen siirretään veikkausvoittovaroista budjettirahoituksen piiriin. Lähtökohtaisesti esitettyjen muutosten tarkoituksena on kuitenkin täsmentää eläkkeiden myöntämisen kriteerejä valtion talousarviossa vuosittain vahvistetun määrärahan puitteissa. Viime vuosina määräraha on ollut enintään 260 000 euroa ja sitä on saanut käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaaviin urheilijaeläkkeisiin. Vuonna 2019 budjetti on noin 370 000 euroa. 
Vaikutukset viranomaisen toimintaan arvioidaan myös vähäisiksi. Mahdollisuus jättää tuloraja huomioimatta erityisen ansioituneen urheilijan osalta tulee todennäköisesti lisäämään hakemusten määrää. 
4
Asian valmistelu
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 8.5.2018 työryhmän selvittämään ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain uudistamisvaihtoehtoja. Työryhmän tehtävänä oli erityisesti selvittää vaihtoehtoja useamman olympiavoittajan saamiseksi urheilijaeläkkeen piiriin ja tulorajojen korottamiseksi. Työryhmä päätyi esittämään loppuraportissaan, että lakiin lisättäisiin mahdollisuus korottaa osaeläke täydeksi eläkkeeksi toimeentulo-olosuhteiden muuttuessa pysyvästi. Lisäksi työryhmä esitti, että laista poistetaan maininta eläkkeiden rahoittamisesta veikkausvoittovaroista ja että opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää myös jatkossa ylimääräiset urheilijaeläkkeet. 
Työryhmä ei esittänyt muutoksia säädettyjen tulorajojen korottamiseen, osaeläkkeistä luopumista, tulorajoista poikkeamista yksittäistapauksissa eikä perhe-eläkemahdollisuuden lisäämistä lakiin. 
Esitys on valmisteltu työryhmän esitysten perusteella opetus- ja kulttuuriministeriössä. 
Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, valtion liikuntaneuvostolta, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialta, valtioneuvoston oikeuskanslerilta, Suomen Olympiakomitea ry:ltä, Suomen Paralympiakomitea ry:ltä, Suomen Olympiavoittajat ry:ltä, Kevalta ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolta. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistiin valtioneuvoston hankeikkunassa. 
Lausuntonsa esitysluonnoksesta antoivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, Keva sekä Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry ja Suomen Olympiavoittajat ry. Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri ilmoittivat, etteivät lausu esityksestä. 
Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, valtion liikuntaneuvosto ja KEVA eivät kannattaneet lausunnoissaan 1 §:n 3 momentin muutosehdotusta, joka mahdollistaisi tulorajoista poikkeamisen erityisen menestyneiden urheilijoiden osalta. Ehdotettu muutos ei ole lausunnonantajien mukaan lain alkuperäisen tarkoituksen mukainen, asettaisi hakijat epätasa-arvoiseen asemaan ja loisi painetta vastaavan muutoksen tekemiseen taitelijaeläkejärjestelmään. Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea ja Suomen Olympiavoittajat ry kannattivat yhteisessä lausunnossaan tulorajoista poikkeamista. 
Valtiovarainministeriö vastusti ja sosiaali- ja terveysministeriö suhtautui lisäksi varauksellisesti 4 §:ssä olevan viittauksen poistamiseen veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroihin eläkkeiden rahoitusperustana. Valtion liikuntaneuvosto ja urheilujärjestöt puolestaan kannattivat esitystä. 
Paralympiaurheilijoiden osalta valtion liikuntaneuvosto ehdotti selkeämpiä kirjauksia siitä, että eläke on mahdollinen olympiavoittajien lisäksi myös paralympiavoittajille ja muille menestyneille kansainvälisen uran tehneille huippu-urheilijoille. Urheilujärjestöjen mukaan paraurheilijoiden muita alhaisempi eläkeikä tulee ottaa huomioon, minkä voimassa oleva laki jo mahdollistaa. 
Muutosehdotus mahdollisuudesta muuttaa osaeläke olosuhteiden muuttuessa kokoeläkkeeksi ja eläkkeiden enimmäislukumäärän vahvistaminen eläkkeen suuruuden sijaan valtion talousarviossa olivat lausunnonantajien mukaan toteutettavissa. Perusteluissa esitettiin kuitenkin täsmennettäväksi, että lukumäärät tulee mitoittaa vuosittain talousarvioissa vahvistettavan määrärahan ja kehyksen mukaisesti. 
Lausuntopalautteen perusteella lain perusteluihin täsmennettiin, että eläke on mahdollinen myös paralympiavoittajille. 
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Lakiehdotusten perustelut
1 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta paralympiakisoista. Lakia on sovellettu jo nyt siten, että paraurheilijat on otettu yhdenvertaisesti huomioon urheilusaavutuksia arvioitaessa.  
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan eläke voitaisiin myöntää erityisestä syystä erityisen ansioituneelle olympiavoittajalle tai paralympiavoittajalle ilman, että 2 §:n 1 momentissa säädetyt tulorajat tulevat sovellettaviksi. Kyseessä olisi poikkeussäännös, jota tulisi soveltaa vain erityisestä syystä ja vain noin yhteen hakemukseen vuosittain. Poikkeuksen soveltamisen edellytyksenä olisi, että urheilijalla olisi esimerkiksi henkilökohtaisen olympiavoiton tai paralympiavoiton lisäksi muita huomattavia urheilusaavutuksia. 
2 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan muutettavaksi urheilijaeläkkeen määrä vastaamaan nykyistä vuonna 2018 voimassaolevaa euromäärää. Vuonna 2019 ylimääräinen urheilijaeläke tulee indeksikorotuksen jälkeen olemaan 1 359,02 euroa kuukaudessa, mikäli eduskunta hyväksyy talousarvioesityksen. 
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan osaeläke voidaan korottaa täydeksi eläkkeeksi eläkkeensaajan hakemuksesta, jos eläkkeen saajan eläke- ja muut tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta jäävät alle 1 momentissa säädetyn urheilijaeläkkeen määrän. Vastaava säännös sisältyy lakiin ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä (194/2016). Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa eläkkeen saajan tulojen muuttumisen huomioiminen eläkkeen määrän laskemisessa. 
4 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkkeen määrän vahvistaminen vuosittain valtion talousarviossa poistettaisiin. Sen sijaan valtion talousarviossa tulisi vuosittain vahvistaa myönnettävien eläkkeiden enimmäislukumäärä. Lisäksi pykälästä poistettaisiin viittaus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroihin. Muutos vastaa ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain säännöstä. 
2
Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2019. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2020 myönnettäviin ylimääräisiin urheilijaeläkkeisiin. 
3
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Suomen perustuslain 6 §:ssä säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta. Pykälän 1 momentin yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva periaate, johon sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia (PeVL 31/2014 vp, s. 3/I, PeVL 24/2017 vp, s. 2). 
Pykälän 2 momentin syrjintäkieltosääntö täydentää yleistä yhdenvertaisuuslauseketta. Syrjintäkieltosäännöksessä erikseen mainittuihin kiellettyihin erotteluperusteisiin rinnastetaan muut henkilökohtaiset syyt. Niitä ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja asuinpaikka (PeVL 31/2014 vp, s. 3/I, PeV 24/2017 vp, s. 2). 
Nykyisen lain mukaan hakijalle voidaan myöntää ylimääräinen urheilijaeläke täysimääräisenä, 1 339,57 euroa kuukaudessa tai osaeläkkeenä, joka on puolet edellä mainitusta euromäärästä kun hakija on voittanut olympiakisoissa tai paralympialaisissa kultamitalin. Täyden urheilijaeläkkeen ehtona on, että ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan hakijan tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta jäävät alle urheilijaeläkkeen määrän. Esityksen osalta yhdenvertaisuutta tulisi arvioida tilanteessa, jossa ehdotetaan urheilijaeläkkeisiin uuden ryhmän perustamista ilman edellä esitettyä tulorajaa. Esityksen mukaan erityisen ansioituneelle olympiavoittajalle tai paralympiavoittajalle voitaisiin erityisistä syistä myöntää ylimääräinen urheilijaeläke, vaikka hänen tulonsa ylittäisivät lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun tulorajan. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 28/2014 vp) mukaan ylimääräinen urheilijaeläke on valtion talousarvioon varatun määrärahan puitteissa myönnettävä harkinnanvarainen etuus. Valiokunta on mietinnössään katsonut, että eläkkeen myöntämiseen ja sen suuruuden määräytymiseen vaikuttavat seikat ilmenevät laista. Valiokunta korosti lisäksi, että eläkepäätöksiä harkittaessa tulee myöntämisedellytysten arvioinnin olla johdonmukaista, jotta eläkettä hakevat tulisivat yhdenvertaisesti kohdelluiksi ja urheilijaeläkejärjestelmä koettaisiin oikeudenmukaiseksi. 
Ylimääräinen urheilijaeläke on aikaisempiin urheilusaavutuksiin perustuva tunnustus. Ylimääräisellä eläkkeellä voidaan täydentää urheilu-uran vuoksi kertymättä jäänyttä työeläketurvaa ja samalla osoittaa arvostusta urheilijan saavutuksille. Ylimääräinen urheilijaeläke on harkinnanvarainen, eikä kenelläkään ole siihen subjektiivista oikeutta. Ylimääräistä urheilijaeläkettä ei pidä rinnastaa varsinaiseen eläkejärjestelmään, jossa esimerkiksi subjektiivinen oikeus kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen ja työeläkkeeseen sekä eläkkeen tasoon määräytyy eri eläkeryhmien sisälle kaikille samoilla perusteilla. 
Ylimäärisen urheilijaeläkkeen määräraha on noin 260 000 euroa vuodessa. Määrärahaa on saanut käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaaviin urheilijaeläkkeisiin. Tämä on tarkoittanut vuosittain noin kahdelle entiselle urheilijalle myönnettävää urheilijaeläkettä. Vuonna 2019 käytettävissä oleva määräraha on noin 370 000 euroa. Ehdotettavat harkinnanvaraisen ja tunnustusperusteisen ylimääräisen urheilijaeläkkeen saajien valintaperusteiden ja euromäärän muutokset eivät ole perustuslaissa edellytetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia, koska kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta urheilijaeläkkeen saamiseen. Muutokset eivät myöskään vaikuta nykyisin ylimääräistä urheilueläkettä saavien urheilueläkkeen määrään. 
Hallituksen esitys ei ole hallituksen käsityksen mukaan ristiriidassa perustuslain kanssa, joten se voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 
Lakiehdotus
Laki 
ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti ja 4 § ja 
lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti sekä 2 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 
1 § 
Ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustukseksi hänen olympiakisoissa tai paralympiakisoissa saamastaan kultamitalista. Erityisestä syystä eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta.  
Erityisen ansioituneelle olympiavoittajalle tai paralympiavoittajalle voidaan erityisestä syystä myöntää ylimääräinen urheilijaeläke, vaikka hänen tulonsa ylittäisivät 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun tulorajan. 
2 § 
Ylimääräinen urheilijaeläke on 1 339,57 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. 
Osaeläke voidaan korottaa täydeksi eläkkeeksi eläkkeensaajan hakemuksesta, jos eläkkeensaajan eläke- ja muut tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta jäävät alle 1 momentissa säädetyn urheilijaeläkkeen määrän. 
4 § 
Myönnettävien eläkkeiden enimmäislukumäärä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Eläkkeen maksaa Keva. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen 1 päivää tammikuuta 2020 myönnettäviin eläkkeisiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2018 
Pääministeri
Juha
Sipilä
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri
Sampo
Terho
Viimeksi julkaistu 20.12.2018 7:33