1
Lakiehdotuksen perustelut
Laki Suomessa oleskelunsa rekisteröineiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta oleskella Suomessa vuoden 2020 loppuun
1 §. Lain 1 §:ssä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Soveltaminen koskisi Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista ja tämän perheenjäsentä. Pykälään ei kirjoitettaisi päivämäärää, milloin Yhdistynyt kuningaskunta eroaisi Euroopan unionista, koska eropäivä voi vielä muuttua. Näin laki soveltuisi myös tilanteeseen, jossa eropäivää siirrettäisiin myöhäisemmäksi kuin se tämän hetken tietojen mukaan on. Soveltamisalaan pääsyn kannalta on keskeistä, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen on saapunut Suomeen ja on rekisteröinyt oleskeluoikeutensa ulkomaalaislain 10 luvussa säädetyllä tavalla. Jos hän saapuu vielä ennen eropäivää, tulee rekisteröitymistä koskeva hakemus saattaa vireille ennen kuin Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista. EU-rekisteröintihakemus on mahdollista laittaa vireille sähköisesti Maahanmuuttoviraston Enter Finland -palvelussa, joten se on mahdollista tehdä myös virka-ajan jälkeen. Kun Yhdistyneestä kuningaskunnasta on tullut kolmas maa, rekisteröintiä ei voi enää hakea, vaan tällöin kyseeseen tulee kolmannen maan kansalaiselle tarkoitettu oleskelulupa.
Lain soveltamisalaan kuuluvan henkilön perheenjäsen, vaikka olisi Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, hakisi eropäivän jälkeen ulkomaalaislain 161 §:n tarkoittamaa oleskelukorttia. Määräaikaa ei olisi, milloin oleskelukorttia pitäisi hakea, koska ei voida edellyttää, että perheenjäsen tulisi samana päivänä tai jättäisi korttihakemuksen samana päivänä.
Lain soveltamisen rajoittaminen rekisteröineisiin tarkoittaa, että henkilöt, jotka eivät ole oleskeluaan rekisteröineet, jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Käytännössä tämä voi rajata soveltamisalan ulkopuolelle henkilön, joka on saavuttanut EU-kansalaisena oikeuden pysyvään oleskeluun, mutta ei ole koskaan rekisteröinyt oleskeluaan.
2 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lain soveltamisalaan kuuluvien osalta, mitä ulkomaalaislain 10 luvun säännöksiä maassa oleskeluun sovellettaisiin. Myös lain 13 luvun oikeusturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin. Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä, joka määritellään lain 154 §:ssä säädetyn mukaisesti, tulisi täyttää yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta sekä kansanterveyttä koskevat edellytykset (156 ja 156 a §). Lain soveltamisalaan kuuluvien osalta sovellettaisiin lain 160 § ja 161 d ja e §:ää säädetyissä muutostilanteissa. Tämän erillislain soveltamisen aikana kertyisi oleskeluaikaa siten, että henkilölle voisi syntyä oikeus pysyvään oleskeluun, mutta säännöksiä rekisteröinnin ja pysyvän rekisteröinnin hakemisesta ja myöntämisestä ei sovellettaisi. Kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista, rekisteröintejä ei enää voitaisi tehdä. Sen sijaan perheenjäsenen oleskelukortteja myönnettäisiin edelleen 161 a §:n perusteella, jos perheenkokoaja olisi rekisteröitynyt ennen eroa. Ulkomaalaislain säännöksiä oleskeluoikeuden rekisteröinnin ja oleskelukortin peruuttamisesta (165 §) ja raukeamisesta (166 §) sovellettaisiin. Soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden maasta poistamiseen ja maahantulokieltoon sovellettaisiin 10 luvussa olevia säännöksiä. Toimivaltaisten viranomaisten osalta sovellettaisiin 171 §:ää ja oikeuksien väärinkäytön osalta 172 a §:ää.
Ehdotettavan lain soveltamisalaan kuuluvan henkilön työnteon ja yritystoiminnan harjoittamisen kannalta keskeiset säännökset olisivat ulkomaalaislain 160 ja 164 §. Henkilöllä, jonka oleskeluoikeus perustuisi ehdotettavaan lakiin, olisi ulkomaalaislain 164 §:n mukainen rajoittamaton oikeus tehdä ansiotyötä ilman työntekijän oleskelulupaa ja harjoittaa yritystoimintaa ilman yrittäjän oleskelulupaa. Ulkomaalaislain 160 §:ssä säädetään lisäksi tietyistä tilanteista, joissa henkilö, joka ei enää ole työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, kuitenkin säilyttää tämän aseman. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tilapäinen työkyvyttömyys sairauden tai tapaturman vuoksi tai työttömyys.
Ulkomaalaislain 86 a ja 86 b §:ssä säädetään työnantajan ja muun toimeksiantajan velvollisuuksista, joihin kuuluu muun muassa ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeudesta varmistuminen. Lain 86 §:n 2 momentissa säädetään, että työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen, tulee viivytyksettä toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle 72 §:ssä tarkoitetut selvitys ja vakuutus sekä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Ulkomaalaislain 72 §:ssä säädetään siitä, mitä liitteitä työnantajan on liitettävä työntekijän oleskelulupahakemukseen. Koska ulkomaalaislain 86 a §:n 2 momentti liittyy lähtökohtaisesti tilanteisiin, joissa tarvitaan työntekijän oleskelulupa, jota esitetyn lain piiriin kuuluvat henkilöt eivät tarvitsisi, ei ulkomaalaislain 86 a §:n 2 momentti ole tarkoitettu sovellettavaksi ehdotettavan lain tarkoittamissa tilanteissa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että erillislain mukaisia oleskeluoikeuksia ja siitä johtuvia muita mahdollisia oikeuksia ei saisi, jos ennen eropäivää tehty rekisteröintihakemus hylättäisiin lainvoimaisella päätöksellä.
Ehdotetun 3 momentin mukaan lain soveltamisalaan kuuluvat henkilöt rinnastettaisiin unionin kansalaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti ja heidät rekisteröitäisiin työnhakijoiksi. Työnhakijaksi rekisteröinti on työvoimapoliittinen edellytys työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen saamiseksi. Kolmannen maan kansalaiset rekisteröidään työnhakijoiksi, jos heillä on oikeus ansiotyöhön myönnetyn oleskeluluvan nojalla eikä oleskelulupaan liity työnantajaa koskevia rajoituksia.
Työttömyysturvalain 2 luvun 2 §:n mukaan henkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, jos hänellä on oikeus ansiotyöhön tilapäisen oleskeluluvan perusteella. Rajoitus koskee nimenomaan edellä mainittua henkilöryhmää, kuten lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja lähetettyjä työntekijöitä. Lain soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä tämä rajoitus ei koskisi, koska heidän oleskeluoikeutensa perustuisi ehdotetun lain 2 §:n 1 momentin säännökseen ja oleskeluoikeuden jatkumiseen.
3 §. Lain ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa määräajan vuoden 2020 loppuun asti. Lakia kuitenkin sovellettaisiin vasta siitä päivästä alkaen, kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista ja siitä on tullut kolmas maa. Jos eropäivää siirrettäisiin, lain soveltaminen alkaisi myöhemmin. Jos Yhdistynyt kuningaskunta peruuttaisi erohakemuksensa tai jos erosopimus ratifioitaisiinkin, lakia ei sovellettaisi.
3
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Lailla säätämisen vaatimuksesta johtuu paitsi syrjinnän ja mielivallan kielto myös vaatimus päätöksenteon perusteiden ja päätöksentekomenettelyn sääntelemisestä ihmisten oikeusturvan takaavalla tavalla.
Euroopan unionin jäsenvaltion eroaminen unionista olisi ainutlaatuinen tapahtuma, jollaista ei ole aiemmin nähty ja koettu. Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin välillä on neuvoteltu hallittua eroa koskeva sopimus, jonka ratifioinnista ennen tiedossa olevaa todennäköistä eropäivää ei ole takuuta. On siten erittäin suuri riski, että ero tapahtuu ilman sopimusta, jolloin erolla on suuri vaikutus Suomessa asuviin Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin ja heidän perheenjäseniinsä sekä yhteiskunnan eri toimintoihin.
Eron toteutuessa ilman sopimusta Suomessa asuvien ja oleskelunsa rekisteröineiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeusperusta jatkaa oleskelua maassa lakkaa. Ilman mitään kansallisia lainsäädäntötoimenpiteitä, Suomessa asuvat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset perheenjäseneineen joutuisivat erittäin nopealla aikataululla ja epävarmuudessa sekä ilman omaa myötävaikutustaan järjestämään koko elämänsä uudelleen ilman varmuutta, että oleskelun, työnteon, yrittämisen, opiskelun ja perhe-elämän jatkaminen Suomessa olisi mahdollista.
Esitettävällä lailla turvattaisiin Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien jatkuvuus määräaikaisesti siten, ettei maassa oleskeluun tule katkosta. Esitys täyttäisi perustuslain 9 §:n 4 momentin vaatimuksen siitä, että heidän asemastaan säädetään lailla. Tilanteen ainutlaatuisuus ja erityislaatuisuus puoltaisivat esitystä, eikä sitä voisi pitää perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisen kohtelun vastaisena suhteessa muihin ulkomaalaisiin, ottaen lisäksi huomioon, että ehdotettava laki olisi voimassa määräajan ja lain soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden nykyisen oikeusaseman pääpiirteissään ylläpitävä, ei parempaan oikeuttava.
Oleskeluoikeuden jatkamisella turvataan perustuslain 18 §:n 1 momentin mukainen oikeus työhön ja elinkeinovapaus. Lain soveltamisalaan kuuluvilla henkilöillä on aikaisemmin ollut EU-kansalaisuuteen perustuva oikeus työhön ja elinkeinonharjoittamiseen, joten esitettävällä lailla olisi perusteltua jatkaa heidän oikeuttaan hankkia toimeentulo valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Oleskeluoikeuden jatkamisella turvattaisiin myös oikeus sosiaaliturvaan. Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaisesti lailla taataa jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Esitettävällä lailla laillisen oleskelun vaatimus täyttyisi myös sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa.
Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
