Hallituksen esitys
HE
33
2015 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain ja ajoneuvoverolain muuttamisesta
esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolakia ja ajoneuvoverolakia. Autoverolakia muutettaisiin siten, että pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennettaisiin vaiheittain. Veronalennus painottuisi selvästi pienipäästöisiin autoihin. Autovero alenisi auton ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen vuoteen 2019 mennessä enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä. Autojen ominaishiilidioksidipäästöjen oletettu aleneminen huomioon ottaen keskipäästöisen auton vero noin puolittuisi vuoteen 2020 mennessä. Ajoneuvoverolakia muutettaisiin korottamalla autoilta kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa. Perusvero nousisi kaikilta autoilta 36,50 euroa vuodessa. Kokonaisuutena veromuutokset kuitenkin keventäisivät liikenteen verotusta vuodesta 2018 lähtien.  
Lisäksi esityksessä ehdotetaan autoverolakiin tehtäväksi Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät muutokset käytettyinä maahan tuotavien ajoneuvojen veron määräämisessä. Käytettyinä maahan tuotavien ajoneuvojen verotuksessa sovellettaisiin vertailuveroa, jolla varmistettaisiin, että tuontiautosta ei kanneta veroa enemmän kuin vastaavan Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä autoveroa.  
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.  
Laki autoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Veronalennukset toteutettaisiin asteittain neljässä vaiheessa vuosien 2016—2019 alusta. Käytettyinä maahantuotujen ajoneuvojen, joista on kannettu liikaa veroa, autoverotusta voitaisiin oikaista 1 päivästä tammikuuta 2012 ehdotetun lain mukaiseksi. 
Myös laki ajoneuvoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Korotettua ajoneuvoveron perusveroa sovellettaisiin kuitenkin vasta 1 päivältä tammikuuta 2017 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon.  
yleisperustelut
1
Nykytila
1.1
Lainsäädäntö
1.1.1
Kansallinen lainsäädäntö
Autovero 
Autoverosta säädetään autoverolaissa (1482/1994), joka tuli voimaan vuoden 1995 alusta Suomen liittyessä Euroopan unioniin (EU). Autovero on ajoneuvon arvoon perustuva kertaluonteinen vero, jota kannetaan uudesta tai käytettynä maahan tuotavasta henkilöautosta (M1-luokka), pakettiautosta (N1-luokka) ja sellaisesta muusta autosta, jonka oma massa on alle 1 875 kilogrammaa, moottoripyörästä (L3- ja L4-luokka) sekä L7 -luokkaan kuuluvista nelipyöräisista moottoriajoneuvoista, kun ne rekisteröidään tai otetaan käyttöön Suomessa ensimmäistä kertaa. Jos tavaran kuljetukseen tarkoitetun auton kokonaismassa on yli 3 500 kilogrammaa, kysymyksessä on kuorma-auto, joka ei ole autoveron alainen ajoneuvo. 
Henkilöautosta ja pakettiautosta autoveroa kannetaan lain liitteenä olevan verotaulukon mukainen prosenttimäärä auton verotusarvosta. Veroprosentti määräytyy henkilöauton tai vuoden 2008 alun jälkeen ensi kertaa käyttöönotetun pakettiauton yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineen kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella. Jos tietoa ominaishiilidioksidipäästöstä ei ole merkitty auton teknisiin tietoihin, määräytyy veroprosentti auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön perusteella. Laskennallista päästötasoa käytetään verotettaessa vanhempia käytettyjä ajoneuvoja ja sellaisia uusia ajoneuvoja, joita eivät koske tyyppihyväksyntää ja päästöjen mittaamista koskevat EU:n säännökset. Laskennallinen veroprosentti korotetaan puolitoistakertaiseksi, jos auton kilowatteina ilmaistun tehon suhde kilogrammoina ilmaistuun kokonaismassaan on vähintään 0,15. Laskennallisen veroprosentin sijasta verovelvollinen voi kuitenkin esittää selvityksen tyyppihyväksyntään perustuvasta ominaishiilidioksidipäästöstä tai muun EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaan määritellystä ominaishiilidioksidipäästöstä. Pienin ominaishiilidioksidipäästöön tai laskennalliseen päästöön perustuva veroprosentti on viisi ja suurin viisikymmentä. Suurten pakettiautojen veroprosentista tehdään lisäksi kantavuuteen perustuva vähennys, joka on 9,8—21,7 prosenttiyksikköä.  
Veronalaisten eli alle 1 875 kiloa painavien linja-autojen veroprosentti ei määräydy hiilidioksidipäästön perustella, vaan vero on kiinteä 31,7 prosenttia verotusarvosta. Moottoripyörien vero on moottorin iskutilavuudesta riippuen 9,8—24 prosenttia verotusarvosta. Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on 12,2 prosenttia. 
Nykyisen autoverolain perusteella veroprosentti määräytyy samalla tavalla verotettaessa sekä uutena että käytettynä tuotuja ajoneuvoja. Ajoneuvoa pidetään käytettynä, jos se on ollut rekisteröitynä tai käytössä. Muut ajoneuvot katsotaan lakia sovellettaessa uusiksi ajoneuvoiksi. 
Ajoneuvon autoverotusarvo on sen yleinen verollinen vähittäismyyntiarvo. Yleisellä vähittäismyyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla kuluttajan asemassa olevalle ostajalle sinä ajankohtana, jona ajoneuvo ilmoitetaan tai olisi pitänyt ilmoittaa verotettavaksi. Jos yleisiin myyntihintoihin perustuvaa arvoa ei ole käytettävissä, yleinen vähittäismyyntiarvo määritetään siitä hinnasta, jolla samanlaisia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäviksi, vähennettynä tavanomaisia alennuksia vastaavalla erällä. Verotusarvo on Suomen markkinoilta saatavien hintatietojen mukaan määriteltävä ajoneuvon kaikki verot sisältävä yleinen kuluttajahinta verotushetkellä. Verotusarvon perustana ei käytetä verotettavana olevan ajoneuvon konkreettista hintaa, kuten sen vähittäismyyntihintaa tai ulkomaista ostohintaa.  
Yleiseen vähittäismyyntiarvoon katsotaan kuuluvan kaikki se, jonka ajoneuvon ostaja välittömästi tai välillisesti luovuttaa vastikkeeksi ajoneuvosta myyjälle tai kolmannelle osapuolelle. Tavanomaisia rahoituskuluja ja ajoneuvon asiakkaalle toimittamisesta aiheutuvia tavanomaisia, enintään 600 euron suuruisia kustannuksia ei kuitenkaan lueta ajoneuvon arvoon. Yleiseen vähittäismyyntiarvoon sisällytetään kaikki ajoneuvossa olevat varusteet, kun ajoneuvo myydään ostajalle. Ajoneuvon verotusarvoa määrättäessä ajoneuvoon katsotaan kuuluvan toimintakuntoisina vähintään ne varusteet, jotka siinä tulee olla, jotta se voitaisiin hyväksyä liikenteeseen, sekä sellaiset muut varusteet, jotka tyyppihyväksynnän tai ajoneuvon valmistusmaassa julkaistun selvityksen mukaan kuuluvat ajoneuvon vakiovarusteisiin. Uusien ajoneuvojen yleiseen vähittäismyyntiarvoon perustuvien verotusarvojen määrityksessä käytetään apuna niin sanottuja kaupallisia nimikkeitä. Markkinoille tulevan uuden ajoneuvomallin maahantuoja tai valmistaja, joka myy mallia liiketoiminnan muodossa, on ennen veroilmoituksen jättämistä velvollinen ilmoittamaan Tullille sen hinnan, jolla ajoneuvomallia yleisesti ilmoitetaan myytäväksi Suomessa. Tulli vahvistaa ilmoitusten perusteella uusien ajoneuvojen verotusarvot kullekin kaupalliselle nimikkeelle. Nimikkeet muodostetaan markkinaehtoisesti kaupallisilla perusteilla. Tulli vahvistaa verotusarvot myös muutoin kuin kaupallisesti maahan tuoduille uusille ajoneuvoille. 
Käytettyjen ajoneuvojen yleiset vähittäismyyntiarvot määritetään markkinoilta saatavien hintatietojen perusteella. Määritys tapahtuu yleisen hintatason perusteella, eikä esimerkiksi yksittäisen myyntitilanteen perusteella. Tämä on perusteltua verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Arvon määräytymiseen vaikuttavat kuitenkin myös ajoneuvon yksilölliset ominaisuudet ja verovelvollisen esittämä selvitys ajoneuvon arvosta otetaan huomioon ajoneuvon arvonmäärityksessä. Tulli arvioi ajoneuvon kunnon vaikutuksen arvoon. 
Autoveron on velvollinen suorittamaan se, joka merkitään rekisteriin ajoneuvon omistajaksi. Osamaksukaupassa verovelvollinen on kuitenkin ostaja, joka merkitään ajoneuvorekisteriin haltijaksi. Jos auton tuo maahan tai valmistaa Tullin hyväksymä rekisteröity asiamies, tämä vastaa autoverosta omistajan tai haltijan puolesta. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja on kuitenkin toissijaisessa vastuussa verosta, paitsi jos hän osoittaa maksaneensa autoveron määrän rekisteröidylle asiamiehelle tai tämän edustajalle. 
Autoverotuksessa verotettavana tapahtumana on yleensä ajoneuvon rekisteröinti tai käyttöönotto. Ajoneuvosta suoritettavan veron perusteet määräytyvät verotettavan tapahtuman ajankohdan perusteella. Koska kuitenkin sellaisen verovelvollisen, jolla ei ole rekisteröidyn asiamiehen asemaa, on tehtävä autoveroilmoitus ja maksettava vero ennen kuin ajoneuvo merkitään ajoneuvoliikennerekisteriin, autoveroilmoituksen antamisajankohdasta on käytännössä muodostunut näiden verovelvollisten osalta merkittävin veron perusteiden määräytymisajankohta.  
Rekisteröidyksi asiamieheksi voidaan hyväksyä säännöllistä liiketoimintaa harjoittava ajoneuvojen maahantuoja tai valmistaja, joka on luotettava ja joka voi antaa autoveroilmoitukset Tullille konekielisessä muodossa. Rekisteröidyn asiamiehen on asetettava Tullille tämän vaatima vakuus, jonka avulla voidaan riittävästi varmistaa veron kertyminen sekä mahdollistaa ajoneuvojen rekisteröinti ja käyttöönotto jo ennen verotuksen vireille saattamista ja veron maksua. Rekisteröity asiamies ilmoittaa kultakin Tullin määräämältä ilmoitusjaksolta verotettaviksi ne ajoneuvot, jotka jakson aikana rekisteröidään tai otetaan käyttöön. Tullin määräämiä ilmoitusjaksoja on kolme kalenterikuukaudessa. Rekisteröidyn asiamiehen on annettava autoveroilmoitus konekielisenä kultakin jaksolta viimeistään kymmenentenä päivänä jakson päättymisestä. Tulli lähettää kustakin ajoneuvosta verovelvolliselle sähköisen verotuspäätöksen, joka on samalla lasku, minkä lisäksi verotusjaksolta tehdään jaksoerittely, joka toimitetaan asiamiehelle jakson päätyttyä. Lasku erääntyy maksettavaksi 25 päivässä jakson päättymisestä.  
Toimivaltaisena viranomaisena autoverotuksessa on pääsääntöisesti Tulli. Tullin tehtävänä on autoverotuksen toimittaminen ennen ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa. Liikenteen turvallisuusvirasto kuitenkin huolehtii ajoneuvon ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton jälkeen ajoneuvon rakenteen, käyttötarkoituksen tai omistuksen muutoksen vuoksi toimitettavasta autoverotuksesta. 
Ajoneuvovero 
Ajoneuvoverosta säädetään ajoneuvoverolaissa (1281/2003). Ajoneuvovero koostuu ajoneuvoveron perusverosta ja käyttövoimaverosta. Lisäksi ulkomailla rekisteröidyistä ajoneuvoista kannetaan eräissä tapauksissa kiinteää veroa ja kulutusveroa. Perusvero on henkilö- ja pakettiautoilta (M1-, N1, M1G- ja N1G-luokka) kannettava fiskaalinen vero. Vero kannetaan päiväkohtaisesti ja se määrätään 12 kuukauden pituisilta verokausilta ajoneuvoliikennerekisterissä olevien auton tietojen perusteella. Veroa ei kanneta niiltä päiviltä, joilta auto on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuksi. Vero voidaan maksaa kerralla tai verovelvollisen pyynnöstä kahdessa taikka neljässä erässä. 
Perusvero on muutettu ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi ajoneuvoverolain muuttamisesta annetulla lailla (1311/2007) ja ajoneuvoverolain muuttamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta annetulla lailla (943/2009), jotka tulivat voimaan 1 päivänä helmikuuta 2010. Perusvero määräytyy ensisijaisesti auton valmistajan EU-tyyppihyväksynnän yhteydessä ilmoittaman, yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineen ominaiskulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella. Hiilidioksidipäästöihin perustuvaan verotukseen siirtymisen jälkeen perusveron tasoa on korotettu kahdesti. Ensimmäinen korotus tapahtui vuoden 2013 alussa ja jälkimäinen korotus koskee vuoden 2016 alusta lähtien kannettavaa perusveroa. 
Perusvero määräytyy tyyppihyväksynnässä määritetyn hiilidioksidipäästön perusteella henkilöautolla, jonka kokonaismassa on enintään 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen, sekä henkilöautolla, jonka kokonaismassa on yli 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen. Pakettiauton perusvero määräytyy hiilidioksidipäästön perusteella, jos auto on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen. 
Jos ajoneuvo on otettu käyttöön ennen edellä mainittua ajankohtaa tai sille ei ole määritetty tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöä, perusvero määräytyy ajoneuvon kokonaismassan perusteella. Kokonaismassaa voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana hiilidioksidipäästöjä vastaavana teknisenä veroperusteena, joka on käytettävissä kaikista rekisterissä olevista ajoneuvoista. 
Vuodesta 2016 lähtien ajoneuvoveron määrä on 70 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä ja 618 euroa, kun päästö on 400 grammaa tai enemmän. Sähköautojen perusveron määrä on alin veron määrä, eli 70 euroa vuodessa. Enimmäis- ja vähimmäisveron välillä veron määrä on määritetty erikseen jokaiselle hiilidioksidigrammamäärälle. Kokonaismassan perusteella määräytyvä perusvero on 186—596 euroa vuodessa. Vero on 186 euroa, kun ajoneuvon kokonaismassa on enintään 1 300 kilogrammaa ja 596 euroa, kun kokonaismassa on 3 401 kilogrammaa tai enemmän. Kokonaismassaan perustuva vero on määritetty sadan kilogramman välein. Kokonaismassan mukaan määräytyvä vero on jonkin verran lievempi kuin todellisen hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvä vero.  
Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Valtiontaloudellisen tarkoituksensa lisäksi käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettuja polttoaineita käyttävien henkilöautojen erisuuruisia käyttökustannuksia autoilijoille. Henkilöautojen käyttövoimaveron taso on yhteydessä liikennepolttoaineiden verotasoon. Pakettiautojen ja kuorma-autojen käyttövoimaverolla ei ole vastaavaa verotusta tasaavaa vaikutusta. Kuorma-autojen käyttövoimaverolla pannaan täytäntöön EU:n lainsäädännössä edellytetty raskaiden ajoneuvojen vuotuinen vero. Kuorma-autojen käyttövoimaveroa määrättäessä otetaan kokonaismassan ja akseleiden lukumäärän lisäksi huomioon se, käytetäänkö autoa perävaunun vetoon. 
Ajoneuvovero kannetaan etukäteen juoksevalta 12 kuukauden mittaiselta verokaudelta. Jos ajoneuvoveroa tai sen erääntynyttä osaa ei suoriteta määräajassa, ajoneuvo asetetaan käyttökieltoon. Käyttökiellon aikana ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin erääntynyt vero on kokonaan maksettu.  
Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai rekisteriin merkitty haltija on velvollinen suorittamaan ajoneuvosta ajoneuvoveroa rekisteriin merkityltä omistus- tai haltijuusajaltaan. Jos rekisteriin on merkitty sekä omistaja että haltija, haltija on verovelvollinen. Verovelvollisuus alkaa kun ajoneuvo ensi- tai uudelleenrekisteröidään tai otetaan liikennekäyttöön tai kun rekisteriin merkityn ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu siten, että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle. Verovelvollisuus voi myös alkaa silloin kun verosta vapaa ajoneuvo muutosrekisteröidään tai muutoskatsastetaan veronalaiseksi tai kun verovapautuksen edellytykset päättyvät. Verovelvollisuus päättyy kun ajoneuvon liikennekäytöstä poisto taikka lopullinen poisto merkitään rekisteriin tai kun ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu siten, että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle. 
Ajoneuvoveron veronkantoviranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto. Kiinteän veron ja kulutusveron veronkantoviranomaisena toimii kuitenkin Tulli. Ahvenanmaan maakunnassa veronkantoviranomaisena on Ahvenanmaan valtionvirasto. Veronkantoviranomaiset toimittavat veron maksuunpanon ja huolehtivat veron perimisestä ja muista verotukseen liittyvistä toimenpiteistä sekä käsittelevät ajoneuvoverotusta koskevat hakemus- ja muut asiat. 
1.2
Euroopan unionin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö
1.2.1
Verojen syrjimättömyys
Autovero ja ajoneuvovero ovat kansallisia veroja, jota ei ole yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännössä lukuun ottamatta raskailta ajoneuvoilta kannettavaa vuotuista käyttöveroa. Jäsenvaltiot voivat siten itsenäisesti päättää, millä perusteella ja kuinka paljon ne kantavat ajoneuvoista tämän kaltaisia veroja. Verotuksessa on kuitenkin otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (jäljempänä SEUT) sisältyvät verotusta koskevat määräykset. Keskeisin säännös tältä osin on sopimuksen 110 artikla, johon sisältyy tuontitavaroita syrjivien verojen kielto. SEUT 110 artiklan ja sitä edeltäneen, sisällöllisesti vastaavan, Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen (jäljempänä EY) 90 artiklan soveltamisesta etenkin käytettyjen tuontiajoneuvojen autoverotuksessa eri jäsenvaltioissa on annettu useita Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja. 
Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössä katsonut syrjintäkiellon tarkoittavan, että EY 90 artiklalla on tarkoitus taata valtionsisäisen verotuksen täydellinen neutraalius, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahantuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta (muun muassa asiat C-47/88 komissio v. Tanska, C-101/00, Tulliasiamies ja Siilin ja C-387/01, Weigel). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 90 artiklan ensimmäistä kohtaa rikotaan, jos maahantuotuun tuotteeseen ja samanlaiseen kotimaiseen tuotteeseen kohdistuva vero lasketaan eri tavalla ja erilaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti niin, että maahantuotuun tuotteeseen vaikka vain joissain tapauksissa kohdistuu suurempi vero. Ajoneuvon arvoon sisältyvän veron osuuden katsotaan alenevan samassa suhteessa kuin ajoneuvon arvonkin. Tämän katsottiin tarkoittavan sitä, että käytettynä verotettavan ajoneuvon veroprosentti sai olla enintään samansuuruinen kuin ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa ollut veroprosentti. Myös ajoneuvon hinta markkinoilla tuli selvittää. 
Unionin tuomioistuin antoi vuonna 2006 Unkarin autoveroa koskevan ratkaisun (asiat C-290/05, Nadasdi ja C-333/05, Nemeth), jossa omaksuttiin uudenlainen kanta verosyrjintäkiellon soveltamiseen käytettyinä maahantuotaviin ajoneuvoihin tilanteessa, jossa jäsenvaltio ottaa käyttöön uuden veron tai muuttaa olemassa olevan veron verokantaa tai määräytymisperustetta. Ratkaisun mukaan merkitystä ei ole niillä veroilla, jotka on otettu käyttöön ennen veromuutosta. Tuomioistuin totesi myös, ettei asian kannalta merkitystä ole sillä, että on olemassa aikaisemmin Unkarissa rekisteröityjä käytettyjä ajoneuvoja, joiden markkina-arvoon sisältyy aikaisemmin voimassa olleesta kulutusverosta jäljellä oleva määrä. Tämä tarkoitti sitä, että käytetyt tuontiajoneuvot voitiin verottaa niiden tuontihetkellä voimassa olevan verokannan ja -perusteen mukaisesti. Tuomion mukaan niiden perusteiden osalta, joita voidaan käyttää maksun määrän laskennassa, on muistutettava, että yhteisön oikeudessa ei sen nykyisessä kehitysvaiheessa rajoiteta jäsenvaltion vapautta säätää joidenkin tuotteiden osalta porrastettua verojärjestelmää objektiivisten perusteiden mukaisesti, vaikka nämä tuotteet olisivat EY 90 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla samanlaisia. Tällainen porrastaminen on kuitenkin yhteisön oikeuden mukaista ainoastaan, jos sillä tavoitellaan päämääriä, jotka myös ovat perustamissopimuksen ja johdetun oikeuden vaatimusten mukaisia, ja jos porrastamisen toteutus on sellainen, että sillä voidaan välttää kaikenlainen muista jäsenvaltioista tapahtuvan tuonnin suora tai välillinen syrjintä tai kilpailevan kotimaisen tuotannon suojeleminen. Rekisteröintiveroa koskevassa järjestelmässä sellaiset perusteet kuin moottorityyppi, sylinteritilavuus ja ympäristönäkökohtiin perustuva luokitus ovat objektiivisia perusteita. Niitä voidaan siis käyttää tällaisessa järjestelmässä. Edellytyksenä ei sitä vastoin ole se, että veron määrä on sidottu ajoneuvon hintaan. Muista jäsenvaltioista peräisin olevista tuotteista ei kuitenkaan saa kantaa korkeampaa rekisteröintiveroa kuin samanlaisista kotimaisista tuotteista. 
Unionin tuomioistuin antoi vuonna 2011 uuden ratkaisun verosyrjinnän kiellosta (C 402/09, Tatu). Tapauksessa oli kyse Romaniassa moottoriajoneuvoilta rekisteröinnin yhteydessä kannettavasta ympäristöverosta. Vero oli otettu käyttöön vuonna 2008, mitä ennen Romaniassa ei kannettu ajoneuvoilta lainkaan rekisteröintiveroa. Uusi vero määräytyi ajoneuvon teknisen Euro-luokituksen mukaan siten, että eri luokkiin kuuluvilla ajoneuvoilla vero laskettiin eri tavoin ja eri perustein. Erityisesti vanhimpien ajoneuvojen verotaso oli korkea. Unionin tuomioistuin katsoi Romaniaa koskevassa tuomiossaan, että ympäristöveron käyttöönotto on syrjintäkiellon vastaista, jos verotus tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen liikenteeseen päästämisen kyseisessä jäsenvaltiossa vähemmän houkuttelevaksi, mutta ei tee saman ikäisten ja yhtä kuluneiden ajoneuvojen ostamista kotimaan markkinoilta vähemmän houkuttelevaksi. Tuomioistuimen tuomiossa ei todeta, että sillä olisi tarkoitus muuttaa tai kumota vuonna 2006 annetussa Unkaria koskeneessa tuomiossa omaksuttu tulkintalinja. Romaniaa koskevassa tuomiossaan tuomioistuin on todennut, että syrjintäkiellon tarkoituksena ei ole estää jäsenvaltioita ottamasta käyttöön uusia veroja tai muuttamasta olemassa olevien verojen verokantaa tai määräytymisperusteita. Tuomion mukaan jäsenvaltioilla ei ole kuitenkaan rajatonta oikeutta säätää uusista veroista, eikä verotus saa tehdä muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden tuontia vähemmän houkuttelevaksi ja näin suosia kansallista tuotantoa. Tuomiossa on painotettu veron tosiasiallisia huomattavia vaikutuksia käytettyjen autojen tuontiin Romaniaan. 
Myös Alankomaiden autoverotusta koskevassa asiassa (C-437/12, X), josta tuomioistuin antoi ratkaisunsa joulukuussa 2013, oli kysymys SEUT 110 artiklan soveltamisesta tilanteessa, jossa ajoneuvoista kannettavan rekisteröintiveron perustetta oli muutettu. Alankomaissa oli siirrytty niin sanottuun listahintaan perustuvasta verosta vaiheittain hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon. Muutosten seurauksena samanlaisesta ajoneuvosta kannettavan veron määrä on voinut ajoneuvon ominaisuuksista riippuen nousta tai laskea aikaisempiin veroperusteisiin verrattuna. Ratkaisussa on viitattu sekä Unkarin että Romanian autoverotusta koskeneisiin tuomioihin. Unionin tuomioistuin on kuitenkin palannut noudattamaan käytettynä tuotujen ajoneuvojen syrjivyysarvioinnissa sitä ratkaisulinjaa, joka oli vallitsevana ennen Unkarin autoveroa koskenutta tuomiota. Silloisen vakiintuneen tulkinnan mukaan käytetyn tuontiajoneuvon veroa ei saanut kantaa enempää kuin veroa sisältyi vastaavaan uutena verotetun ajoneuvon arvoon. Tuomiossa todetaan, että Alankomaiden veron laskentatapaan tehdystä muutoksesta huolimatta veron maksuvelvollisuuden synnyttävä tosiseikka eli ajoneuvon rekisteröinti ensimmäisen kerran Alankomaissa on ilmeisesti sama ennen veroperusteen muutosta ja sen jälkeen. Kyse on siten tuomioistuimen mukaan samasta verosta kuin aikaisemminkin. Siinäkin tapauksessa, että vero olisi uusi, verosyrjintäkieltoa on tuomion mukaan sovellettava aina, kun verotus on omiaan tekemään muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden tuonnin vähemmän houkuttelevaksi ja näin suosimaan kotimaisia tuotteita. Tuomiossa todetaan, että syrjivyysarvioinnissa merkityksellisiä samanlaisia ajoneuvoja ovat sellaiset Alankomaiden markkinoilla ennestään olevat ajoneuvot, jotka ovat ominaispiirteiltään mahdollisimman samanlaisia verotettavana olevan ajoneuvon kanssa. Verosyrjintäkielto on esteenä Alankomaiden veron kaltaiselle verolle sikäli ja siltä osin kuin maahantuoduista käytetyistä ajoneuvoista kannettavan veron määrä on suurempi kuin pienin jäljellä oleva kyseisen veron määrä, joka sisältyy Alankomaissa jo rekisteröityjen samanlaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon.  
1.2.2
Euroopan unionin tavoitteet päästöjen vähentämiseksi
Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2014 unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset vuoteen 2030. EU-tason tavoite päästökaupan ulkopuolisella sektorilla on 30 prosentin kasvihuonekaasujen vähennys vuoden 2005 tasosta. Tavoite kiristyi siten aikaisemmasta vuodelle 2020 asetetusta 16 prosentin vähennystavoitteesta. Liikenne on yksi suurimpia päästökaupan ulkopuolisia päästölähteitä. 
EU-tason strategia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöistä sisältyy komission helmikuussa 2007 julkaisemaan tiedonantoon (KOM(2007)19). Tavoitteisiin voidaan tiedonannon mukaan päästä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa keinoina käytetään auton valmistajiin kohdistuvien vaatimusten lisäksi muun muassa kuluttajainformaatiota ja taloudellisia ohjauskeinoja, joilla ohjataan kuluttajia valitsemaan markkinoilla vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia ajoneuvoja. Osana strategian toimeenpanoa EU:ssa on hyväksytty päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009. Asetuksen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästö on vuoteen 2015 mennessä pudotettava keskimäärin 130 grammaan kilometrillä ja vuoteen 2020 mennessä 95 grammaan kilometrillä. Pakettiautojen päästöjen vähenemisestä säädetään asetuksen (EU) N:o 510/2011 muuttamisesta uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevien keinojen määrittelemiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 253/2014. Asetuksen mukaan uusien pakettiautojen hiilidioksidipäästö saa olla keskimäärin 147 grammaa kilometrillä vuonna 2020. Päästöjen vähentämisvelvoitteet kohdistuvat autojen valmistajiin siten, että jos valmistajan autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylittävät asianomaisen vuoden päästötavoitteen, komissio määrää valmistajalle liikapäästömaksun. 
1.3
Autovero ja ajoneuvovero eräissä muissa maissa
Komission keräämien tietojen mukaan selvä enemmistö jäsenmaista kantaa ajoneuvoveron kaltaista vuotuista veroa ajoneuvon omistamisesta tai liikennekäytössä pitämisestä. Veron perusteena on tyypillisesti moottorin koko tai teho, ajoneuvon polttoaineen kulutus tai haitallisuus ympäristölle. Korkeimmat verotasot ovat Tanskassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Suomen ajoneuvoveron taso on jonkin verran keskimääräistä eurooppalaista tasoa korkeampi. Ajoneuvoveron osuus jäsenvaltioiden verotuloista on keskimäärin noin 0,9 prosenttia, kun Suomessa ajoneuvoveron osuus verotuloista oli noin prosentin vuonna 2014. 
Komission tietojen perusteella rekisteröinnin yhteydessä kannetaan ajoneuvoista autoveron kaltaista veroa 21:ssä EU:n jäsenmaassa. Useimmissa jäsenmaissa rekisteröintiveron kantaminen pohjautuu nykyisin ajoneuvon aiheuttamia ympäristöhaittoja kuvaaviin ominaisuuksiin kuten hiilidioksidipäästöihin, polttoaineen kulutukseen, moottorin tilavuuteen tai tehoon. Jäsenmaista korkein verotaso on Tanskassa. Suomen verotaso on toiseksi korkein, joskin rekisteröintiverojen erilainen rakenne vaikeuttaa verotasojen suoraa vertaamista jäsenmaiden välillä. Useimmissa jäsenvaltioissa verotaso on suhteellisen matala. Suomen ja Tanskan lisäksi korkean verotason maita ovat kuitenkin myös Irlanti, Alankomaat, Malta, Portugali ja Itävalta. Rekisteröintiveron osuus jäsenvaltioiden verotuloista on keskimäärin noin 0,4 prosenttia, kun Suomessa vastaava osuus verotuloista oli noin prosentin vuonna 2014. Korkein rekisteröintiveron osuus oli Maltalla noin kaksi prosenttia verotuloista. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvista valtioista Norjassa on huomattavan korkea autoveron taso.  
1.4
Käytäntö
1.4.1
Autokanta ja liikenteen päästöt
Henkilöautojen määrä ja liikennesuoritteet ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti lukuun ottamatta 1990-luvun alun taloudellista taantumaa. Henkilöautojen yhteenlaskettu ajokilometrimäärä on noin kaksinkertaistunut 1980–luvun alkuun verrattuna. Tieliikenteen määrä asukasta kohti ja keskimääräinen ajosuorite henkilöautoa kohti ovat EU-maiden keskitasoa korkeampia. Liikenteen määrään vaikuttavat monet yhteiskunnan tekijät, kuten talouden kehitys, liikkumisen kustannukset, kotitalouksien varallisuus ja elämäntavat, maankäyttö- ja liikennejärjestelmäratkaisut, alue- ja yhdyskuntarakenne, työllisyys- ja asuntopolitiikka sekä eri liikennemuotojen palvelutarjonta ja houkuttavuus. Nämä tekijät, jotka riippuvat usean eri tahon päätöksistä, vaikuttavat paitsi ajoneuvojen hankintaan myös siihen, paljonko yksittäisillä ajoneuvoilla ajetaan. Myös ihmisten arvostuksissa ja ajankäytössä tapahtuneet muutokset, kuten lisääntynyt vapaa-aika ja harrastukset, lisäävät liikenteen määrää. 
Useimpien tieliikenteen päästöyhdisteiden määrät ovat vähentyneet selvästi 1980-luvun lopusta alkaen siitä huolimatta, että liikennemäärät ovat kasvaneet. Päästöjä ovat hillinneet muun muassa puhtaammin palavat polttoaineet ja pakokaasuja puhdistavat katalysaattorit. Katalysaattorit tulivat pakollisiksi uusiin autoihin vuoden 1992 alusta.  
Toisin kuin muut tieliikenteen päästöt, hiilidioksidipäästöt jatkoivat pitkään kasvuaan liikennemäärien kasvaessa. Suurimmillaan ne olivat vuonna 2007. Tämän jälkeen myös hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet lievään laskuun ja ovat nyt suurin piirtein 2000–luvun alkupuolta vastaavalla tasolla. Viime vuosina liikenteen hiilidioksidipäästöjä ovat vähentäneet etenkin biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö ja uusien henkilöautojen entistä pienemmät ominaispäästöt.  
Liikenteen osuus Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin viidesosa. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöistä liikenteen osuus on noin 40 prosenttia. Noin 80 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä, vähän alle 40 prosenttia paketti-, linja- ja kuorma-autoista ja noin prosentti moottoripyöristä ja mopoista. Vuonna 2012 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat noin 11 miljoonaa tonnia. Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa polttoaineiden kulutukseen, johon vaikuttavat ajoneuvojen ominaiskulutus, ajotavat ja liikenteen määrä. 
Vuoden 2015 alkupuolella Suomen ajoneuvoliikennerekisterissä oli 3,2 miljoonaa henkilöautoa, joista 2,6 miljoonaa autoa oli liikennekäytössä. Pakettiautoja oli rekisterissä noin 400 000, joista liikennekäytössä oli noin 300 000 autoa. Vuonna 2013 bensiinikäyttöisellä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 15 300 kilometriä ja dieseliä käyttävillä henkilöautoilla noin 25 900 kilometriä. Pakettiautojen keskimääräinen liikennesuorite on noin 11 600 kilometriä vuodessa. Vuonna 2014 liikennekäytössä olleiden henkilöautojen keski-ikä ilman museoautoja oli 11,1 vuotta. 
Vuonna 2014 Suomessa verotettiin noin 121 700 uutta autoveron alaista ajoneuvoa. Uusia henkilöautoja verotettiin 101 000, pakettiautoja 10 600 ja moottoripyöriä 3 800. Lisäksi verotettiin 18 000 käytettynä maahantuotua henkilöautoa sekä 1 400 käytettynä tuotua pakettiautoa ja 2 000 moottoripyörää sekä 1 900 muuttotavarana maahantuotavaa ajoneuvoa.  
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on noin 167 grammaa kilometriltä ja pakettiautojen 199 grammaa. Uusien autojen päästöt ovat kuitenkin huomattavasti keskiarvoa alhaisemmat, sillä toukokuussa 2015 rekisteröityjen uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästö oli keskimäärin 124 grammaa kilometriltä. Uusien bensiinikäyttöisten autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö 123,2 grammaa on vähän alempi kuin dieselkäyttöisten autojen keskimääräinen päästö, joka on 127,8 grammaa. Uusien pakettiautojen keskipäästö oli vuonna 2014 noin 183 grammaa.  
1.4.2
Autoveron ja ajoneuvoveron määrä ja verotuotto
Autoveroa kannettiin 918 miljoonaa euroa vuonna 2014. Verosta 89 prosenttia kertyi uusista ajoneuvoista ja 11 prosenttia käytettynä maahantuoduista. Uusien henkilöautojen keskimääräinen verotusarvo oli noin 32 000 euroa ja autovero 7 200 euroa. Keskimääräinen veroprosentti oli tällöin 22,5. Käytettynä maahantuotujen autojen verotusarvo oli keskimäärin 18 200 ja autovero 5 700 euroa, veroprosentin ollessa 31,7. Uusien pakettiautojen verotusarvo oli 35 600 ja autovero 6 100 euroa. Uusien moottoripyörien verotusarvo oli keskimäärin 13 200 ja vero 2 900 euroa. 
Ajoneuvoveroa kannettiin 877 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tästä perusveron osuus on noin 59 prosenttia, käyttövoimaveron noin 39 prosenttia ja maksutapalisän osuus noin kaksi prosenttia. Perusveron tuotosta 432 miljoonaa euroa kertyi henkilöautoista ja 87 miljoonaa euroa pakettiautoista. Keskimääräinen rekisterissä olevilta henkilöautoilta kannettava ajoneuvoveron perusvero vuodelta 2016 on noin 228 euroa vuodessa. Pakettiautojen keskimääräinen perusvero on noin 365 euroa vuodessa. 
Vuonna 2015 käyttöön otettujen uusien henkilö- ja pakettiautojen keskimääräinen perusvero on huomattavasti alempi kuin rekisterissä olevien ajoneuvojen keskimääräinen vero. Toukokuussa 2015 rekisteröityjen uusien henkilöautojen keskimääräinen perusvero on noin 153 euroa vuodessa. Käytettynä tuotujen henkilöautojen keskimääräinen vero on nykyisin noin 252 euroa vuodessa. Uusien pakettiautojen keskimääräinen perusvero on noin 277 euroa vuodessa.  
Myös matkailuautot ovat ajoneuvoveron alaisia ja niiden perusvero määräytyy samoin kuin henkilö- ja pakettiautojen vero. Matkailuautoille ei kuitenkaan tarvitse mitata EU-tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöjä, minkä vuoksi matkailuautojen vero määräytyy pääsääntöisesti kokonaismassan mukaan. Matkailuautojen keskimääräinen ajoneuvoveron perusvero on 531 euroa vuodessa. Käyttövoimaveroa matkailuautosta maksetaan pakettiauton verokannalla, joka on henkilöautojen verokantaa alempi.  
Perusveron alaisista henkilöautoista vero määräytyy mitattujen ominaishiilidioksidipäästöjen perusteella noin 68 prosentilla autoista ja kokonaismassan perusteella noin 32 prosentilla autoista. Kokonaismassan perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla 249 euroa ja pakettiautoilla 398 euroa vuodessa. Kokonaismassan perusteella verotettavien ajoneuvojen määrä laskee hitaasti ajoneuvokannan uusiutuessa, mutta toistaiseksi niiden osuus on vielä melko suuri. Hiilidioksidipäästöjen perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla noin 219 euroa vuodessa ja pakettiautoilla noin 288 euroa vuodessa. 
1.4.3
Oikeus- ja verotuskäytäntö Suomessa
Korkein hallinto-oikeus antoi vuoden 2014 joulukuussa kaksi vuosikirjaratkaisua, jotka koskivat käytetyn auton verotusta ja jotka täsmentävät edellä mainitun unionin tuomioistuimen ratkaisun C-437/12, X soveltamista Suomessa. Ensimmäinen tapaus (KHO:2014:182) koski Suomeen Saksasta tuotua vuonna 1998 käyttöön otettua autoa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten korkein hallinto-oikeus katsoi, että autoverolain voimassa oleva järjestelmä ei ole rakenteeltaan sellainen, ettei se missään olosuhteissa mahdollista sitä, että toisesta jäsenvaltiosta tuotavalle autolle määrättävä autovero on suurempi kuin vastaavassa Suomessa jo rekisteröidyssä autossa on veroa jäljellä. Tämän vuoksi verotus ilman syrjivyysarvioinnin tekemistä katsottiin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 90 artiklan (nykyisen SEUT 110 artiklan) vastaiseksi. Arvioitaessa Suomessa jo rekisteröidyssä vastaavassa autossa jäljellä olevan veron määrää autoverolle aikanaan määrättyä arvonlisäveroa (elv) ei tullut ottaa huomioon. Koska verovelvollinen ei ollut valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä eikä tulliasiamies ollut valituksessaan väittänyt, että hallinto-oikeuden tekemä syrjivyysarviointi olisi muutoin kuin elv:n osalta virheellinen, hallinto-oikeuden tekemän syrjimättömyysarvioinnin unionin oikeuden mukaisuus ei ollut korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana. Hallinto-oikeus katsoi verovelvollisen valituksen johdosta antamassaan päätöksessä, että autoverolain 5 a §:n (1292/2007) mukaisen hiilidioksidipäästöön perustuvan veroprosentin käyttäminen voi johtaa siihen, että Suomeen tuotavasta ajoneuvosta kannetaan autoveroa enemmän kuin mitä on jäljellä vastaavassa Suomessa ensirekisteröidyssä ajoneuvossa. 
Toinen ratkaisu (KHO:2014:183) koski käytettynä tuodun auton verotuspäätöksen purkuhakemusta. Myös tämä auto oli vastaavalla tavalla verotettu EU–oikeuden vastaisesti siltä osin kuin verotusta toimitettaessa ei syrjivyysarvioinnilla ollut varmistettu sitä, ettei autosta kannettu enemmän veroa kuin Suomessa jo rekisteröidyssä vastaavassa autossa oli veroa jäljellä. Auton maahantuoja ei ollut hakenut verotukseen muutosta säädetyssä yli kolmen vuoden pituisessa määräajassa. Lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevien edellytysten arvioiminen perustui korkeimman hallinto-oikeuden kokonaisharkintaan. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi purkuhakemuksen, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain päätöksen purkua koskevien säännösten soveltamisedellytykset ja sen seikan, ettei unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö lähtökohtaisesti edellytä lainvoimaisen hallintopäätöksen purkamista siinäkään tapauksessa, että sen on katsottava rikkoneen unionin oikeutta.  
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tapauksessa KHO:2014:183 noudattaa tuomioistuimen jo aikaisemmin omaksumaa ratkaisulinjaa. Myös vuosina 2010 ja 2013 antamissaan ratkaisuissa (KHO:2010:44 ja KHO:2013:199) korkein hallinto-oikeus päätyi hylkäämään lainvoimaisten päätösten purkuhakemukset, vaikka päätökset oli todettu EU -oikeuden vastaisiksi siltä osin kuin niillä oli kannettu elviä. Toisaalta korkein oikeus on valtion vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa asiassa vuonna 2013 antamassaan ratkaisussa (KKO 2013:58) todennut, että elv:n periminen on ollut siinä määrin ilmeisellä tavalla verotuksen syrjivyyden kieltoa rikkovaa, että valtio oli velvoitettu korvaamaan toiselle käytetyn ajoneuvon maahantuojalle unionin oikeuden rikkomisella aiheutettu vahinko. Yleisissä tuomioistuimissa on yhä vireillä myöhemmässä vaiheessa nostettuja kanteita, joissa keskeisenä kysymyksenä on sen ratkaiseminen, milloin oikeus tällaiseen vahingonkorvaukseen katsotaan vanhentuneen. Tällä vahingonkorvauksen vanhentumiskysymykseen muodostuvalla oikeuskäytännöllä voi myös olla merkitystä arvioitaessa EU:n tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden uusimman käytännön takautuvia ajallisia vaikutuksia. 
Tulli muutti käytettynä maahantuotujen ajoneuvojen autoverotuskäytäntöä korkeimman hallinto-oikeuden joulukuussa 2014 antaman ratkaisun (KHO:2014:182) jälkeen. Ratkaisun johdosta Tulli varmistaa EU- tai ETA-valtiosta Suomeen tuodun käytetyn ajoneuvon ensiverotuksen yhteydessä, ettei verotushetkellä voimassa olevan autoverokannan mukaisesti kannettavan autoveron määrä ylitä sitä autoveron määrää, joka sisältyy samanlaisten Suomessa uutena rekisteröityjen ajoneuvojen yleiseen vähittäismyyntiarvoon Suomessa. Tämä varmistetaan lähtökohtaisesti käytetyn ajoneuvon ensiverotuksessa vertailulaskelman avulla. Vertailulaskelmalla lasketaan, kuinka paljon autoveroa samanlaisten Suomessa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvossa on jäljellä. Tulli vahvistaa kannettavan autoveron määrän sen laskelman pohjalta, jonka mukainen veron määrä on pienempi. Uudet ajoneuvot verotetaan verotushetkellä voimassa olevan autoverolain mukaisesti.  
Tulliin on jätetty noin 18 000 käytettyjen ajoneuvojen veroprosentteja koskevaa oikaisuvaatimusta. Näiden käsittelyn arvioidaan kestävän vuoden 2016 puolelle. Keskimääräinen palautettava vero on vähän yli 1300 euroa. Autoverolain muutoksenhakuajan puitteissa voi vuoden 2015 aikana yhä vaatia oikaisua vuonna 2012 ja sen jälkeen tehdyistä verotuspäätöksistä. 
1.5
Nykytilan arviointi
1.5.1
Liikenteen verotuksen tavoitteet ja ohjausvaikutus
Liikenteen verotus kohdistuu ajoneuvon hankintaan, liikennekäytössä pitämiseen sekä todelliseen käyttömäärään. Liikenneverotuksen ensisijainen tavoite on fiskaalinen. Vuonna 2015 liikenneverojen tuotoksi arvioidaan noin 4,6 miljardia euroa, mikä on 11,5 prosenttia valtion verotuloista. Tämä osuus on säilynyt melko samana 2000-luvulla. Lisäksi liikenteeseen kohdistuu eräitä muita yleisiä veroja, kuten arvonlisäveroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana verotus on painottunut entistä enemmän ajoneuvojen käyttöön. Liikenneverojen tuotosta lähes 60 prosenttia kertyy auton käyttöön kohdistuvasta polttoaineverosta. Ajoneuvojen liikennekäytössä pitämiseen kohdistuvan ajoneuvoveron osuus on noin viidennes liikenneverojen tuotosta, samoin kuin hankintaan kohdistuvan autoveron osuus. 
Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi liikenneverotuksella toteutetaan ympäristöohjausta hiilidioksidipäästöjen sekä terveydelle haitallisten hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Siksi fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen on keskeinen keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.  
Taloudellisista ohjauskeinoista liikennepolttoaineista kannettavan polttoaineveron voidaan katsoa välittömimmin liittyvän liikennesuoritteen määrään. Polttoaineiden laatu ja elinkaaren aikaiset päästöt on otettu huomioon nestemäisten polttoaineiden valmisteverossa. Uusiutuvien polttoaineiden houkuttelevuutta on Suomessa parannettu verotuksen kautta. Energiaverotus uudistui vuoden 2011 alussa, jolloin vero muuttui siten, että se koostuu eri polttoainekomponenttien energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Liikenteen polttoaineille laadittiin laatuporrastus, joka ottaa myös huomioon polttoaineiden terveydelle haitalliset lähipäästöt. Energiaverouudistus laski erityisesti kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden verotasoja.  
Verotuksen ulkopuolisista toimenpiteistä liikenteen hiilidioksidipäästöihin vaikutetaan erityisesti biopolttoaineiden jakeluvelvoitteella. Biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain (446/2007) mukaan polttoaineiden jakelijoiden tulee toimittaa biopolttoaineita kulutukseen kuusi prosenttia liikennepolttoaineiden energiasisällöstä vuosina 2011–2014. Sen jälkeen jakeluvelvoite nousee tasaisesti ja on 20 prosenttia vuonna 2020. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Pelkästään biopolttoaineita lisäämällä päästään hyvin lähelle liikenteen kasvihuonekaasupäästöille asetettuja vähennystavoitteita. 
Ajosuoritteiden vähentämisen lisäksi myös autokannan polttoainetehokkuuden parantuminen on tärkeää päästöjen vähentämiseksi. Autovero samoin kuin ajoneuvoveron perusvero on porrastettu auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Näiden verojen yhteys päästöihin on johdonmukainen siten, että jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaa suoraan ja läpinäkyvästi autoveroprosenttiin tai ajoneuvoveron perusveron määrään.  
Sekä autovero että ajoneuvovero suosivat tekniikasta riippumatta kaikkia pienipäästöisiä autoja. Erityisesti sähkö- ja hybridiautot sekä kaasumaisia polttoaineita käyttävät autot saavat merkittävää etua autoverotuksessa ja ajoneuvoverotuksessa vähäisten ajoneuvosta mitattujen päästöjen takia. Esimerkiksi verrattaessa samanhintaiseen bensiinikäyttöiseen autoon saa sähköauto noin 11 000 euron veroedun polttoaineveron, ajoneuvoveron perusveron ja autoveron yhteismäärässä 10 vuoden käyttöajalla ja 17 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella. 
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in yhteistutkimuksen (Nylund ym. (2015): Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset) mukaan sähköautojen laajamittaisempi lisääminen ja ohjauskeinojen valinta on ajankohtaista vasta vuoden 2020 jälkeen. Sähköautojen kalliin hinnan takia laajamittainen käyttöönotto kannattaa kun kustannustaso on teknologiakehityksen myötä alentunut merkittävästi. Tutkimuksen mukaan kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on investoiminen sellaisten kotimaisten biopolttoaineiden tuotantoon ja käytön lisäämiseen, jotka soveltuvat käytettäväksi nykyisessä ajoneuvokalustossa. 
Vuodesta 2007 vuoden 2015 toukokuuhun ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on alentunut 177 grammasta 124 grammaan kilometriltä, eli noin 30 prosenttia. Päästöjen merkittävän vähenemisen on mahdollistanut ajoneuvotekniikan nopea kehitys ja lisäksi EU:n valmistajille asettamat päästötavoitteet vaikuttavat pienipäästöisten autojen tarjonnan lisäämiseen. Myös autoverolla on ollut merkittävä vaikutus vähäpäästöisten henkilöautojen hankintaan ohjaamisessa.  
Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen nopea aleneminen viime vuosina ei ole johtanut tieliikenteen kokonaispäästöjen merkittävään vähenemiseen. Tieliikenteen päästöjen noin kuuden prosentin vähenemä on melko vähäinen, etenkin kun otetaan huomioon biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen vaikutus päästöjen vähenemisessä vuodesta 2008 eteenpäin. Tärkein syy tähän lienee liikennemäärän kasvu. Myös autokannan hidas uusiutuminen näkyy tieliikenteen päästöjen vähäisessä alenemisessa. 
Liikenneverojen ohjausvaikutus on tehonnut melko heikosti käytettynä tuotujen autojen päästöihin. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2014:182 edellyttämä verotuskäytäntö voi edelleen heikentää jonkin verran käytettyjen tuontiautojen verotuksen ympäristöohjaavuutta. Päätöksen mukaan päästöperusteisen veroprosentin soveltaminen on EU-oikeudellisen verosyrjintäkiellon vastaista, jos se johtaa siihen, että ajoneuvosta peritään veroa enemmän kuin sitä on jäljellä samanlaisessa Suomessa jo rekisteröidyssä ajoneuvossa. Päätös tarkoittaa siten sitä, että joidenkin käytettynä tuotavien autojen verotukseen ei sovelleta voimassa olevan verotaulukon hiilidioksidipäästöön perustuvaa veroprosenttia, vaan sen sijaan samanlaisista markkinoilla jo olevista autoista kannettua veroprosenttia, jos se on voimassa olevaa päästöperusteista veroprosenttia pienempi. Koska autoveron taso on ennen päästöperusteista verotusta ollut pääosin korkeampi, ohjausvaikutuksen heikkeneminen koskee kuitenkin lähinnä rajallista määrää suuripäästöisiä automalleja, joiden päästöperusteiset veroprosentit voivat nykyisin olla merkittävästi korkeampia kuin aikaisemmin voimassa olleet veroprosentit. 
Ajoneuvokannan uudistumista voidaan pitää tavoiteltavana päämääränä erityisesti uusien autojen paremman liikenneturvallisuuden ja polttoainetehokkuuden kannalta. Ajoneuvoveron perusvero yhdessä polttoaineveron kanssa kannustaa kuluttajia vaihtamaan uudempaan ja polttoainetehokkaampaan autoon, hinnoittelemalla vanhempaa tekniikka edustavien, yleensä suuripäästöisten autojen pitämisen ja käyttämisen kalliimmaksi. Tämän ohjauskeinon merkitys kasvaa uusista autoista kannettavan autoveron vähitellen aletessa autojen ominaishiilidioksidipäästöjä vastaavasti. Muutokset ajoneuvokannassa ovat kuitenkin olleet hitaita ja ajoneuvokannan keski-ikä on kääntynyt vuodesta 2008 lievään kasvuun. Ajoneuvoveron vaikutus ajoneuvokannan uusiutumiseen on todennäköisesti jäänyt melko vähäiseksi. Merkittävin syy ajoneuvokannan heikkoon uudistumiseen on yleisessä talouskehityksessä, sillä uusien autojen myyntimäärät reagoivat pääosin samansuuntaisesti, mutta voimakkaammin kuin yleistä taloustilannetta kuvaavat indikaattorit. Myös 1990–luvun alun lama näkyi selvästi autokannan keski-iän selvänä kohoamisena. 
Auto on hankintapäätöksen jälkeen vuosia liikenteessä, joten auton ominaisuuksilla on tärkeä merkitys ympäristön kannalta. Tämän takia päästöperusteinen autovero on keskeinen ohjauskeino pienipäästöisten autojen suosimiseksi. Autovero kannetaan ajoneuvon hankinnan yhteydessä ja se vaikuttaa suoraan ajoneuvon hintaan, joten se ohjaa kuluttajien valintoja tehokkaasti. Selvitysten mukaan ajoneuvon hankintahinta on kuluttajille tärkein ajoneuvon valintaan vaikuttava ominaisuus. Tällöin suoraan hankintahintaan vaikuttava päästöperusteinen vero on toimiva ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan autoilun ohjauskeino. 
1.5.2
Verotaso
Henkilöautojen autoveron keskimääräistä tasoa alennettiin noin kuudenneksella vuoden 2008 alussa samalla kun autovero muutettiin päästöperusteiseksi. Seuraava rakennemuutos verotuottojen lisäämiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi tuli voimaan huhtikuussa 2012. Siinä veron osuus laski autoilla, joiden hiilidioksidipäästö on alle 110 grammaa kilometriltä ja nousi autoilla, joiden päästö ylittää tämän. Keskipäästöisellä uudella henkilöautolla vero nousi noin kaksi prosenttiyksikköä. Vuoden 2012 autoveron korotuksesta huolimatta on veron tosiasiallinen taso silti alentunut ajoneuvojen vähentyneiden päästöjen takia. Myös pidemmällä aikavälillä autoveron keskimääräinen taso on laskenut selvästi. Vuoden 2007 keskimääräisen hiilidioksidipäästön mukaan laskettu veroprosentti olisi ollut 26,5, kun vuoden 2015 toukokuun keskimääräisen hiilidioksidipäästön mukainen veroprosentti on enää 20,8. Autoveron tason alentumisesta huolimatta on Suomen nykyinen verotaso kansainvälisesti vertaillen korkea. Käytettyinä maahantuoduilla henkilöautoilla keskimääräinen veron osuus on pysynyt noin 30 prosentissa.  
Verotason lisäksi autoveron tuottoon vaikuttavat rekisteröintien määrä, autojen kuluttajahinnan kehitys sekä uusien tai käytettyinä maahantuotujen autojen hiilidioksidipäästöt. Myös autoveron verotuotto on pienentynyt päästöperusteisen autoveron käyttöönoton jälkeen. Verotuoton alentumiseen on vaikuttanut taloudellisesta taantumasta seurannut ajoneuvokaupan lasku. Autoveron tuotto oli vuonna 2007 noin 1,2 miljardia euroa, mistä se laski alimmilleen vuonna 2009, jolloin verotuotto oli noin 0,7 miljardia. Vuonna 2010 autoveron tuotto oli noin 0,9 miljardia euroa ja vuosina 2011—2012 noin miljardi euroa. Tähän jälkeen verotuotto on ollut vähän yli 0,9 miljardia euroa vuosina 2013—2014. 
Yleisesti voidaan arvioida, että yhden hiilidioksidigramman vähenemä keskimääräisissä päästöissä alentaa verotuottoja noin 5—6 miljoonaa euroa, jos autoveron tuotto on noin miljardi euroa. Jos keskimääräinen päästö alenee vuodessa viisi grammaa, mitä voidaan pitää realistisena kehityksenä, autoveron tuotto alenee vuosittain noin 25—30 miljoonaa euroa ilman verotason muutoksia.  
Ajoneuvoveron taso on kohonnut viime vuosien aikana nopeasti. Perusveron muuttaminen vuonna 2010 päästöperusteiseksi toteutettiin henkilöautoilla verotuottoneutraalisti siten, että niiden keskimääräinen verorasitus pyrittiin pitämään ennallaan. Päästöperusteiseen veroon siirryttäessä pakettiautojen keskimääräinen veron määrä nousi yli kaksinkertaiseksi. Tämän jälkeen ajoneuvoveron perusveroa on korotettu kaikilta autoilta vuodesta 2013 sekä vuodesta 2016 lähtien. Näiden korotusten jälkeen henkilöautojen keskimääräinen perusvero on noussut noin 80 prosenttia ja pakettiautojen vero noin 130 prosenttia verrattuna vuoteen 2010.  
Ajoneuvoveron tuotto on huomattavasti vakaampaa kuin suhdanneherkän autoveron. Ajoneuvoveron tuotto on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti veronkorotusten sekä kasvaneen autokannan takia. Vuonna 2005 ajoneuvoveron tuotto oli 536 miljoonaa euroa kun se vuonna 2014 oli 878 miljoonaa euroa. Verotuoton ennustetaan nousevan 957 miljoonaan euroon vuonna 2015 ja 1 060 miljoonaan euroon vuonna 2016. Luvuissa on mukana sekä perus- että käyttövoimaveron osuus. 
Uusien autojen hiilidioksidipäästöjen väheneminen vaikuttaa ajoneuvoveron perusveron tuoton alenemiseen melko hitaasti johtuen suuren autokannan hitaasta uusiutumisesta. Ajoneuvoveron perusveron veropohja tulee siten säilymään pidempään kuin autoveron ja ajoneuvoveron fiskaalinen merkitys tulee edelleen kasvamaan. Jos myös autoveron fiskaalinen merkitys halutaan säilyttää pitkällä aikavälillä, on jossain vaiheessa harkittava veron rakenteen muuttamista siten, että vero pohjautuu muihin seikkoihin kuin ajoneuvon hiilidioksidipäästöön. Lähitulevaisuudessa autoverotuoton aleneminen on kuitenkin varsin maltillista ja taloudellisen tilanteen kehitys vaikuttaa verotuottoon huomattavasti voimakkaammin kuin oletettu ominaispäästöjen aleneminen 4—5 grammalla vuosittain. 
1.5.3
Käytettyinä maahantuotujen ajoneuvojen verotus
Suomessa vuoden 2008 alussa voimaan tullut päästöperusteinen autoverouudistus toteutettiin erityisesti unionin tuomioistuimen vuonna 2006 Unkaria koskeneesta tuomiosta ilmenevän oikeusohjeen ja komission virkamiesten kanssa käydyn yhteydenpidon perusteella. Ratkaisun katsottiin mahdollistavan verojärjestelmän, jossa käytettyinä maahantuoduista ajoneuvoista kannetaan autovero vastaavin perustein kuin Suomessa uutena rekisteröitävistä ajoneuvoista. Hiilidioksidipäästöön perustuva veroprosentti voi nykyisen lainsäädännön mukaan olla ajoneuvon ominaisuuksista riippuen korkeampi tai matalampi kuin vastaavan kotimaan markkinoilla jo olevaan ja aikaisempien veroperusteiden mukaan uutena verotetun ajoneuvon arvoon sisältyvä veron osuus. Samalla autoverouudistuksen yhteydessä luovuttiin käytettyjen tuontiautojen verotuksessa aikaisemmin sovelletuista mallikohtaisista veroprosenteista. 
Unionin tuomioistuimen joulukuussa 2013 antaman Alankomaita koskeneen ratkaisun perusteella Suomen nykyisiä käytettyjen autojen verosäännöksiä ei kuitenkaan enää voida pitää SEUT 110 artiklan syrjimättömyysvaatimuksen mukaisina. Unionin tuomioistuimen viimeisimmän tulkinnan mukaan syrjivät vaikutukset ovat vältettävissä vain silloin, jos on mahdollista valita pienin jäljellä oleva rekisteröintiveron määrä, joka vielä sisältyy valtion alueella jo rekisteröityjen samanlaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon. Korkeimman hallinto-oikeuden joulukuussa 2014 antama päätös täsmensi tätä ottamalla kantaa siihen, miten syrjivyysvertailu on tehtävä sovellettaessa kansallista autoverolakia. Vaikka Tullin verotuskäytännössä jo sovelletaan syrjimättömyysvertailua, tulisi myös autoverolain säännökset muuttaa vastaamaan oikeuskäytäntöä. 
2
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
2.1
Esityksen tavoitteet
Esityksen tavoitteena on pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti laskea autoveroa pienipäästöisiä autoja suosien hallituskauden aikana niin, että verotuottovaikutus vuoden 2019 tasolla on noin 200 miljoonaa euroa. Samalla hallitusohjelman mukaisesti ajoneuvoveron perusveroa korotettaisiin siten, että korotus lisäisi verotuottoa 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lähtien. Ajoneuvoveron korotus tehtäisiin valtiontaloudellisista syistä. Kokonaisuutena liikenteen verotusta kuitenkin kevennettäisiin vuodesta 2018 lähtien. Toimenpiteiden tavoitteena on uudistaa autokantaa pienipäästöisempään suuntaan sekä siirtää liikenneverotuksen painopistettä edelleen autojen hankinnasta niiden liikennekäytössä pitämiseen.  
Tavoitteena on myös muuttaa käytettynä tuotujen autojen verosäännöksiä unionin oikeuden vaatimusten mukaisesti siten, että kaikissa tilanteissa varmistetaan käytettyjen tuontiautojen syrjimätön verokohtelu.  
2.2
Keskeiset ehdotukset
2.2.1
Autovero
Autoverolain liitteen verotaulukkoa 1 ehdotetaan muutettavaksi vaiheittain niin, että autoveron määrä alenee autoilla, joiden ominaishiilidioksidipäästö on enintään 140 grammaa kilometriltä. Autoveron ympäristöohjauksen tehostamiseksi veronalennus painottuisi selvästi pienipäästöisten autojen eduksi. Veronalennukset toteutettaisiin autoveron nykyistä tekniikkaneutraalia rakennetta noudattaen siten, että auton veroprosentti määräytyy yksinomaan ominaishiilidioksidipäästön perusteella ajoneuvon teknologiasta riippumatta.  
Vaiheittaisen alennuksen toteuduttua auton, jonka päästö vastaisi uusien autojen nykyistä keskipäästöä, eli noin 124 hiilidioksidigrammaa kilometriltä, vero olisi alentunut 2,7 prosenttiyksikköä, eli suhteellisesti 13 prosenttia. Auton, jonka päästö vastaisi EU:n vuodelle 2020 asettamaa tavoitetta henkilöautojen keskimääräiseksi hiilidioksidipäästöjen tasoksi, eli 95 grammaa kilometriltä, vero laskisi suhteellisesti 32 prosenttia. Keskihintaisella, eli alun perin noin 32 000 euroa maksavalla autolla tämä tarkoittaisi vähän yli 1 800 euron veronalennusta. Verrattuna vuoden 2015 keskipäästöisen auton veroon, vero olisi tällöin alentunut noin puoleen. 
Kevennys kohdentuisi suhteellisesti voimakkaimmin autoihin, joiden hiilidioksidipäästö on alle 50 grammaa kilometriltä, joita käytännössä ovat nykyisin sähköautot ja sähköllä ladattavat hybridiautot. Vuoteen 2019 mennessä näiden autojen vero alenisi suhteellisesti enimmillään 52 prosenttia. Veronkevennys loivenisi hieman nollapäästöisiä autoja kohti, jotta autoveron fiskaalinen peruste säilyisi myös sähköautoilla. Autoilla, joiden mitattu päästö on 0 grammaa kilometriltä, eli käytännössä täyssähköautoilla, autovero alenisi tämän hetkisestä 5 prosenttiyksiköstä 2,7 prosenttiyksikköön eli suhteellisesti 46 prosenttia nykytasosta. Sähköautojen kuluttaman sähkön tuotannosta aiheutuneita päästöjä ei oteta huomioon autoverotuksessa.  
Vero ei alenisi niillä autoilla, joiden päästöt ylittävät 140 grammaa kilometriltä. Noin puolella uusista henkilöautoista ominaishiilidioksidipäästö sijoittuu nykyisin välille 100 - 135 grammaa kilometriltä ja veronalennus koskisi siten myös keskipäästöisiä autoja. Alennuksen jakaminen on perusteltua autoverotuoton turvaamiseksi pitemmällä aikavälillä, sillä jos veronalennus kohdistettaisiin yksinomaan pienipäästöisiin autoihin, putoaisi autoveron tuotto merkittävästi nopeammin tulevina vuosina uusien autojen alenevan päästökehityksen johdosta. Veronalennus keskipäästön ylittävillä, eli 125 - 140 gramman päästöisillä autoilla, olisi kuitenkin vaimea, suhteellisesti 1—12 prosenttia.  
Veroalennus ei koskisi moottoripyöriä eikä veronalaisia linja-autoja. Moottoripyöriltä puuttuvat nykyisin päästötiedot. Nykyisen verotasojen porrastuksen moottoritilavuuden mukaan voi katsoa heijastavan karkeasti erikokoisten moottoripyörien polttoaineenkulutusta, vaikka verotus ei perustu suoraan hiilidioksidipäästöihin. Moottoripyörien kohdalla vero-ohjauksen tehostamisen merkitys jäisi tieliikenteen kokonaispäästöjen kannalta kuitenkin hyvin vähäiseksi. Moottoripyörien hankinta ja käyttö painottuu enemmän vapaa-ajan harrastukseen kuin välttämättömän liikkumisen tarpeisiin ja siten niiden verotasot on perusteltua pitää korkeampana tai vähintään samana kuin tyypillisten henkilöautojen. 
Veronalaisten kevyiden L-luokan sähkökäyttöisten ajoneuvojen veroa kuitenkin alennettaisiin johdonmukaisuuden vuoksi siten, että niiden vero vastaisi moottoripyörien ja kevyiden ajoneuvojen alinta veroa, eli 9,8 prosenttia. Tällöin sähkökäyttöisten kevyiden ajoneuvojen vero määräytyisi samoin kuin sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen, joista myös kannetaan vastaavien ajoneuvojen verotaulukon alin verotaso.  
Veronalennus toteutettaisiin neljässä samansuuruisessa vaiheessa vuosina 2016–2019. Alennuksen vaiheittaisen toteuttamisen tarkoituksena olisi se, että kuluttajat ja autoalan toimijat voisivat sopeuttaa toimintansa veromuutokseen. Tavoitteena olisi välttää yksittäisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Keskihintaisilla eli alun perin 32 000 euroa maksavilla autoilla vero alenisi päästömäärästä riippuen vuosittain 0—470 euroa. Euromääräinen veronalennus olisi suurimmillaan 82 gramman päästötasolla. Samanhintaisten mutta nykyistä keskipäästöä, eli 124 gramman päästötasoa, vastaavien autojen vero alenisi noin 210 euroa vuosittain. Suhteutettuna uusien autojen hintaan yksittäinen vuoden alussa voimaan tuleva veronalennus jäisi sen verran vähäiseksi, että kuluttajilla ei olisi merkittävää kannustinta lykätä auton hankintaa veromuutosten takia. Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi uuden auton arvonalenemista, joka on tyypillisesti ensimmäisenä vuonna noin 12–16 prosenttia eli keskihintaisella autolla noin 4 000—5 000 euroa. Myös valtiontalouden kannalta veronalennuksen toteuttaminen asteittain vuoteen 2019 mennessä olisi perusteltu ratkaisu, jotta vältyttäisiin äkillisiltä suurilta verotulojen menetyksiltä, mutta saavutettaisiin hallituskauden aikana matalampi autoverotuksen taso. Veronalennuksen kohdentaminen pienipäästöisiin autoihin tarkoittaa myös pitkällä aikavälillä kevenevää autoverotusta, kun uusien autojen hiilidioksidipäästöt laskevat. Veronalennuksen odotetaan kiihdyttävän tätä ilmiötä. 
Autoveron ehdotettu muutos esitetään havainnekuvana seuraavassa kaaviossa. Vaaka-akselilla on hiilidioksidipäästön määrä grammoina kilometriä kohden ja pystyakselilla veroprosentti. Ylin viiva kuvaa veron nykyistä tasoa ja alin viiva vuodelle 2019 ehdotettua verotasoa. Vaiheittaiset alennukset on kuvattu näiden välissä olevilla viivoilla. 
Käytettynä tuotavien autojen verosäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että veron syrjimättömyys pyrittäisiin turvaamaan kaikissa tilanteissa. Käytettyjen ajoneuvojen veroprosentti määräytyisi samanlaisen jo aikaisemmin Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon verotason mukaan. EU–tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti käytettynä maahantuotavan ajoneuvon vero olisi siis se pienin jäljellä oleva määrä, joka sisältyy samanlaisen Suomessa jo rekisteröidyn ajoneuvon arvoon. Käytetyn tuontiajoneuvon verotuksessa ei siten enää sovellettaisi verotushetkellä voimassa olevaa uuden ajoneuvon veroprosenttia, vaikka se olisi alempi kuin samanikäisen ja muiltakin ominaisuuksiltaan samanlaisena pidettävän Suomen markkinoilla jo olevan ajoneuvon arvoon sisältyvän veron osuus. Ratkaisu olisi johdonmukainen seuraus EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. EU -tuomioistuimen ratkaisulla ei ole välitöntä oikeudellista vaikutusta niiden ajoneuvojen verotukseen, jotka tuodaan Suomeen ETA – alueen ulkopuolelta. Koska autovero kuitenkin on rekisteröintivero, eikä tuontivero, lähtökohtana on se, että samat periaatteet, joita sovelletaan ETA-alueelta Suomeen tuotavien ajoneuvojen verotukseen, koskisivat myös kolmansista maista tuotavia ajoneuvoja. 
2.2.2
Ajoneuvovero
Ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan korotettavaksi 36,50 eurolla vuodessa. Ajoneuvoveron korotus toteutettaisiin koko veronalaista autokantaa koskevana tasakorotuksena, koska tällöin korotus turvaisi verotulojen kertymistä myös autokannan hiilidioksidipäästöjen laskiessa. Ehdotetusta tasakorotuksesta huolimatta ajoneuvoveron perusveron nykyisen ohjausvaikutus kuitenkin säilyisi, sillä veron määrä olisi yhä suoraan riippuvainen auton ominaishiilidioksidipäästöstä. Kokonaismassaan perustuvaa veroa korotettaisiin yhtä paljon kuin päästöperusteista veroa.  
Ajoneuvoveron perusveron ehdotettu tasomuutos esitetään havainnekuvana seuraavassa kuviossa. Vaaka-akselilla on hiilidioksidipäästön määrä grammoin kilometrillä ja pystyakselilla veron määrä euroina laskettuna 365 päivän pituiselta jaksolta. Alempi viiva kuvaa veron nykyistä tasoa ja ylempi ehdotuksen mukaista tasoa. 
3
Esityksen vaikutukset
3.1
Taloudelliset vaikutukset
Yhteenlaskettuna esitetyt autoveron ja ajoneuvoveron muutokset kasvattaisivat vuoden 2016 tasolla verotuottoja noin 24 miljoonaa euroa sekä vuoden 2017 tasolla noin 32 miljoonaa euroa nykytilaan verrattuna. Vuoden 2018 tasolla verotuotot laskisivat nykytilaan verrattuna noin 17 miljoonalla eurolla ja vastaavasti vuoden 2019 tasolla verotuotot laskisivat noin 82 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan muutosten liikenteen verotusta keventävän vaikutuksen odotetaan kasvavan pitkällä aikavälillä ympäristöohjausvaikutuksen ja ominaispäästöihin perustuvan verotuksen johdosta.  
Autoveron alennus vähentäisi uusien henkilölautojen verotuottoa staattisen arvion mukaan vuonna 2019 noin 150 miljoonalla eurolla. Staattinen arvio ei kuitenkaan kuvaa muutoksen todellista vaikutusta verotuottoon, sillä veronalennuksella arvioidaan olevan vaikutusta kuluttajien autojen hankintaa koskevaan käyttäytymiseen. Ohjausvaikutuksen arvioidaan pudottavan uusien henkilöautojen keskimääräistä ominaishiilidioksidipäästöä noin kymmenellä grammalla verrattuna ominaispäästöjen odotettuun kehitykseen ilman veromuutosta. Kun otetaan huomioon veromuutoksen arvioitu lisävaikutus hiilidioksidipäästöjen alenemiseen, verotuotto vähenee vuoteen 2020 mennessä noin 208 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi veronalennus vähentää noin viidellä miljoonalla eurolla verotuottoja käytettynä maahantuoduista henkilöautoista sekä uusista pakettiautoista. Hiilidioksidipäästöjen kehityksen muutoksen huomioiva vaikutus olisi siis kokonaisuudessaan noin 213 miljoonaa euroa. Yhteensä vuoden 2019 verotuoton arvioidaan vähenevän noin 182 miljoonaa euroa, kun muutoksen kysyntää väliaikaisesti kasvattava vaikutus on huomioitu.  
Esitys alentaisi joidenkin käytettyjen tuontiajoneuvojen osalta verotuottoa voimassa olevaan lakiin verrattuna vuoden 2019 tasolla arvioituna noin kolmella miljoonalla eurolla. Lisäksi esitys alentaisi pakettiautojen verotuottoa vuoden 2019 tasolla arvioituna noin kahdella miljoonalla eurolla. Näiden vaikutusten voidaan olettaa voimistuvan pidemmällä aikavälillä, kun tuontiautojen sekä pakettiautojen hiilidioksidipäästökehitys saavuttaa laajemmin veromuutoksen kohdentumisaluetta. 
Laskelmissa on sovellettu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen aiempaan veromuutokseen liittyvän tutkimuksen (Perrels, A & Tuovinen, T (2012): The Effectiveness of Differentiation of the Finnish Car Purchase Tax according to Carbon Dioxide Emission Performance. VATT research reports 168/2012) tuloksia ominaispäästöjen kehitykseen liittyvän vaikutuksen osalta. Kysynnän hintajouston osalta on sovellettu ruotsalaisesta reformista tehtyä tutkimusta (Huse, C, & Lucinda, C (2014): The Market Impact and the Cost of Environmental Policy: Evidence from the Swedish Green Car Rebate. The economic journal, 124/2014, s. F393-F419) sekä kotimaisen autoalan omia arvioita. Kysynnän hintajouston arviona on sovellettu Ruotsin reformista tehdyn tutkimuksen tulosten alapäähän sijoittuvaa lukua 2,5, joka on hieman korkeampi kuin autoalan lyhyen aikavälin arvio 2,3, mutta toisaalta hieman matalampi kuin kansainvälisessä tutkimuksessa tavallisesti saadut arviot.  
Odotettavaa on, että lyhyen aikavälin hintavaikutukset ovat pidemmän aikavälin hintavaikutuksia voimakkaampia. Tästä johtuen verotuotto voi alentua edelleen vuoden 2019 jälkeen. Pidemmällä aikavälillä autoveron tuoton voidaan arvioida alentuvan nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna myös uusien autojen ominaispäästöjen kehittyessä kohti veronkevennyksen painopistealueita. Pitkällä aikavälillä ehdotettu autoveron alentaminen vaikuttaa alentavasti myös ajoneuvoveron perusveron sekä polttoaineveron tuottoon henkilöautojen polttoaineen ominaiskulutuksen vähentymisen takia.  
Autoveromuutoksen arvioidaan kokonaisuudessaan vähentävän verotuottoja vuonna 2016 noin 31 miljoonalla eurolla, vuonna 2017 noin 67 miljoonalla eurolla, vuonna 2018 noin 117 miljoonalla eurolla, sekä vuonna 2019 noin 182 miljoonalla eurolla, huomioiden ohjaus- sekä kysyntävaikutukset. 
Ajoneuvoveron perusveron korotus lisäisi valtion verotuloja vuoden 2017 alusta vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveron perusveron korotuksen taloudelliset vaikutukset toteutuvat veron laskutusjaksojen vuoksi täysimääräisinä vasta vuonna 2017. Vuonna 2016 korotuksen ennustetaan lisäävän verotuottoa noin 55 miljoonaa euroa. Staattisesti arvioituna vuotuinen verotuottovaikutus on noin 102 miljoonaa euroa, mutta vaikutuksen voidaan aiempien muutosten perusteella arvioida hieman vaimenevan voimaantulovuoteen mennessä autokannan keskipäästöjen laskiessa. 
3.2
Yritysvaikutukset
Autojen tukku- ja vähittäiskauppa työllistää noin 8 000 henkilöä ja koko autoala yhteensä lähes 30 000 henkilöä. Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen kaupan toimialalla toimi vuonna 2012 vähän alle 1 800 yritystä. Viimeisten vuosien aikana uusia ajoneuvoja on myyty vuosittain 172—216 000, joista henkilöautojen osuus on vaihdellut 103 000—126 000 välillä ja pakettiautojen 10 000—14 000 sekä moottoripyörien osuus 3 000—6 000 välillä. Viimeisten vuosien aikana autokaupan keskimääräinen kannattavuus on heikentynyt. Taloudellinen suhdanne ja kuluttajien odotukset vaikuttavat voimakkaasti uusien autojen kauppaan ja myyntimäärien vaihtelut ovat siten suuria. Uusien autojen myynti 2000-luvulla oli korkeammillaan vuonna 2003, jolloin uusia henkilöautoja rekisteröitiin 147 000 ja matalimmillaan vuonna 2009, jolloin rekisteröitiin 91 000 henkilöautoa. Vuosittain tehdään noin 550 000—600 000 käytetyn auton kauppaa. Näistä kaupoista noin neljäsosa tapahtuu kuluttajien välillä. 
Useimmat automerkit hyötyisivät alennuksesta, joskin eri merkkien välillä samoin kuin saman merkin eri mallien kohdalla syntyisi eroja. Lähes 80 prosenttia toukokuussa 2015 rekisteröidyistä uusista henkilöautoista alitti veronalennuksen rajana olevan 140 gramman ominaishiilidioksidipäästön. Lähivuosina veronalennuksen piiriin tulee yhä suurempi osa uusia henkilöautoja päästöjen edelleen vähetessä. Vähintään 20 prosentin suuruisen suhteellisen autoveron alennuksen saavia, korkeintaan 114 gramman ominaishiilidioksidipäästön henkilöautoja verotettiin Suomessa vuonna 2014 noin 29 000 kappaletta. Alle 100 gramman ominaispäästöjen henkilöautoja verotettiin noin 10 000 kappaletta. Näiden määrien odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. 
Autoveron alentaminen johtaisi autojen kysynnän kasvuun. Kysynnän hintajoustolla -2,5 arvioituna kysynnän lisäys olisi perusuraan verrattuna vuonna 2016 noin 2 000 autoa, vuonna 2017 noin 4 600 autoa, vuonna 2018 noin 7 600 autoa, ja vuonna 2019 noin 11 000 autoa. Autoveron alennus parantaisi autokaupan sekä autojen maahantuojien toiminnan kannattavuutta Suomessa. Veron alenemisen siirtyminen hintoihin pienentäisi autojen kuluttajahintoja, ja näin kasvattaisi autojen kysyntää. Kysynnän kasvu näkyisi autokaupan tuottojen paranemisena. Vuoden 2019 tasossa veronmuutoksen odotetaan kasvattavan uusiin henkilöautoihin käytettävää rahamäärää noin 7,5 prosenttia. Verojen osuuden alentuessa samanaikaisesti voidaan autojen myynnin verottoman arvon olettaa kasvavan noin 450 miljoonaa euroa. Koska autot ovat tuontipainotteisia hyödykkeitä, joiden myynnin arvonlisästä merkittävä osa tapahtuu valmistusvaiheessa, autoveron kevennyksestä hyötyisivät merkittävällä tavalla myös autojen valmistajat. 
Yritykset hyötyisivät autoveron alennuksesta myös autoveroa maksavina tahoina. Taloudellisesta tilanteesta riippuen hieman alle puolet uusista henkilöautoista rekisteröidään yrityksille. Yritysten rekisteröimät autot ovat tavallisesti hieman muita autoja kalliimpia. Vuoden 2019 tasolla yrityssektorin osuuden autoveron alennuksesta arvioidaan olevan noin 90 miljoonaa euroa. 
Liikennekäytössä on noin 184 000 henkilöautoa, joiden verovelvollisena ajoneuvoverosta on yritys. Lisäksi yksityisten haltijoiden käytössä olevista henkilöautoista noin 270 000 on rekisteröity yritysten omistamiksi. Näiden autojen yrityskäytön osuudeksi voi arvioida noin 70 prosenttia. Yritysautojen maksama ajoneuvoveron perusvero on keskimäärin 218 euroa. Yrityskäytössä olevia pakettiautoja on noin 142 000 ja niiden keskimääräinen perusvero on 373 euroa vuodessa. Ehdotettu ajoneuvoveron korotus tarkoittaisi yritysautolle 36,50 euron vuotuista lisäkustannusta, mikä yhteensä aiheuttaisi noin 6,7 miljoonan euron kustannusten kasvun yrityssektorille. 
3.3
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Verotasojen muutoksista ei aiheutuisi Tullille tai Liikenteen turvallisuusvirastolle merkittäviä työllistäviä vaikutuksia, vaikka asiakkaiden yhteydenotot voisivat lisääntyä. Verotuksen tietojärjestelmiä olisi muutettava, mutta kertaluonteisten muutostöiden resurssivaikutukset olisivat vähäiset. Rahoitus järjestettäisiin tältä osin Tullin ja Liikenteen turvallisuusviraston sisäisin toimin. 
Autoveron syrjimättömyyden varmistaminen edellyttää Tullissa kertaluonteista selvitystyötä ja autoverotusjärjestelmään tehtäviä muutoksia, jotka maksaisivat arviolta 100 000 euroa. Veroilmoitusten käsittelyssä myös manuaalisen työn määrä lisääntyisi jatkossa noin 2—3 henkilötyövuoden verran. Lisäksi syrjimättömyysperusteella jo tehtyjen sekä uusien oikaisuvaatimusten käsittelyyn tarvitaan arviolta noin 20 henkilötyövuoden resurssi vuosille 2016—2018. Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa Tullille myönnettiin 310 000 euron lisämääräraha oikaisujen käsittelyyn. Lisämäärärahalla autoverotusten oikaisutehtäviin rekrytoitiin kuusi henkilöä. Tullin määrärahatarve oikaisujen käsittelyn henkilöstötyövuosimenoihin ja verotusjärjestelmän muutoksiin on 360 000 euroa vuodelle 2016 sekä vuosille 2017 ja 2018 kummallekin 310 000 euroa henkilöstötyövuosimenoihin. Muilta osin resurssitarve voidaan kattaa Tullin sisäisin toimin. Tullin mahdolliset lisäresurssitarpeet käsitellään ja niihin otetaan kantaa kehyspäätös- ja talousarvioesitysprosesseissa. 
3.4
Ympäristövaikutukset
Autoveron alennus voimistaisi autoveron ympäristöohjaavuutta. Veronalennusten jälkeen autoveroprosentti alenisi selvästi nykyistä jyrkemmin ominaishiilidioksidipäästöjen mukaan. Autokannan uudistuminen olisi kuitenkin hidasta, koska autokanta on suuri ja koska iäkkäimpiä autoja ei tyypillisesti vaihdeta uusiin, vaan toisiin vähemmän käytettyihin. Noin 2,6 miljoonan henkilöauton vaihtuminen kannassa 110 000—120 000 henkilöauton vuotuisilla myyntimäärillä veisi yli 20 vuotta. Autokannan uusiutumisen näkökulmasta merkittävin tekijä onkin autojen hinnan sijaan yleinen taloustilanne, jonka kehitys vaikuttaa merkittävästi autojen kysyntään. 
Ohjausvaikutuksen arvioidaan pudottavan uusien henkilöautojen keskimääräistä ominaishiilidioksidipäästöä vuoden 2019 tasolla noin kymmenellä grammalla verrattuna ominaispäästöjen kehitykseen ilman veromuutosta. Liikenteen päästöjä vähentävä vaikutus on kuitenkin kokonaisuudessaan vaimea autokannan koon ja hitaan uusiutumisen takia. Liikennekäytössä on noin 2,6 miljoonaa autoa, ja 120 000 vuotuisilla myyntitasoilla vuoden myyntien osuus, olettaen että kannasta poistuisi saman verran vanhoja autoja, uusisi kantaa vain noin viiden prosentin verran. Uusien henkilöautojen kymmenen prosentin ominaispäästöjen pudotus tarkoittaisi siis puolen prosentin vuotuista pudotusta ajoneuvokannan keskimääräisissä päästöissä nykytilaan verrattuna. Henkilöautojen kokonaispäästöissä vaikutus olisi hieman tätä korkeampi, johtuen uusien autojen korkeammista ajosuoritemääristä.  
3.5
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Vuonna 2014 tieliikenteessä kuoli 226 ja loukkaantui noin 7 000 ihmistä, joista vakavasti loukkaantuneita oli 911. Tieliikenteen turvallisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä parantunut ja vakavien liikenneonnettomuuksien ja erityisesti liikennekuolemien kehitys on ollut hitaasti laskeva. Suurimmassa osassa tieliikenteen onnettomuuksista on myötävaikuttavana tekijänä kuljettajan inhimillinen toiminta. Yleisimmät ajoneuvon kuljettajaan liittyvät turvallisuustekijät ovat päihteiden käyttö, liian suuri ajonopeus, turvalaitteiden käytön laiminlyönti sekä väsymys. Ajoneuvojen ikä on merkittävä tekijä turvallisuuden kannalta, sillä turvatekniikan kehittyminen auttaa ehkäisemään liikenneonnettomuuksia ja vähentämään aiheutuneiden vahinkojen vakavuutta. Autoveron alentaminen kannustaisi vaihtamaan autoja uudempaan ja alennuksella olisi siten myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Autojen kysynnän oletetaan kasvavan veronalennuksen johdosta vuonna 2019 noin 11 000 uudella henkilöautolla. Suhteutettuna 2,6 miljoonan liikennekäytössä olevan henkilöauton autokantaan muutos jäisi kuitenkin melko vähäiseksi. Veronalennuksesta huolimatta ajoneuvokannan uudistuminen on hidasta ja siten muilla kuin verotuksellisilla toimenpiteillä on suurempi merkitys liikenneturvallisuuden kannalta.  
Vuonna 2012 noin 75 prosentilla kotitalouksista oli käytössä vähintään yksi auto ja noin neljäsosalla kotitalouksista oli kaksi tai useampia autoja. Erityisesti yli 65 -vuotiaiden talouksissa sekä yksinhuoltajatalouksissa auton omistaminen on lisääntynyt.  
Kuluttajilla olisi mahdollisuus hyötyä veronalennuksesta autoa hankkiessaan siirtymällä kokoluokkaa pienempään autoon taikka valitsemalla mallisarjan vaihtoehdoista vähemmän polttoainetta kuluttava auto. Myös saman kokoluokan autojen välillä on selkeitä polttoainekulutus- ja päästöeroja muun muassa auton käyttövoimasta, moottoritilavuudesta, tehosta ja varustelutasosta riippuen. Auton hankinnan kustannusten lisäksi valinnoilla on merkitystä auton käytön aikaisiin veroihin ja polttoainekustannuksiin. 
Autoveron alennus koskisi vain niitä uusia autoja, jotka verotetaan ehdotetun lain voimaantulon jälkeen, joten jo tehtyihin auton hankintoihin esityksellä ei olisi suoranaista vaikutusta. Välillisesti verotasojen muutoksilla oletetaan kuitenkin olevan vaikutusta markkinoilla olevien käytettyjen autojen hintatasoon ja vaihtoautojen arvoon. Uudempien autojen hinnanalennus olisi euromääräisesti yleensä suurempi kuin vanhempien autojen, jolloin useimmat kotitaloudet hyötyisivät veronalennuksesta jonkin verran vaihtaessaan auton uudempaan. Useimmat autoa vaihtavat kotitaloudet eivät kuitenkaan saisi täyttä hyötyä veronalennuksesta lyhyellä aikavälillä, sillä väliraha uudemman auton hankkimiseen ei muuttuisi merkittävästi. Veronalennuksen hyöty muodostuisi suuremmaksi niillä kuluttajilla, jotka vaihtavat autoa usein. 
Ensimmäistä autoaan ostavat hyötyisivät eniten siitä, että uusien ja käytettyjen autojen hinnat laskevat veromuutoksen myötä. Tämä saattaa jossain määrin kasvattaa autoilun suosiota erityisesti nuorten aikuisten joukossa. Autojen hinnan alentuminen saattaa myös kannustaa perheitä hankkimaan käyttöönsä toisen auton. Veronalennuksesta johtuva autokannan kasvu jäisi todennäköisesti melko vähäiseksi, mutta tältä osin yksityisautoilun lisääntymisellä olisi kielteistä vaikutusta liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen ja esimerkiksi joukkoliikenteen suosioon. 
Ajoneuvoveron korotus 36,50 eurolla nostaisi tuloerojen laskemiseen käytettävän Gini-kertoimen arvoa arviolta alle 0,01 prosenttiyksikköä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Autoveron alennuksesta ei voida laskea Gini-kertoimen muutosta aineistoon liittyvien epävarmuuksien takia. Kolmeen suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien kotitalouksien käyttäessä yli puolet uusiin autoihin kulutetusta rahamäärästä autoveron alennuksen voidaan kuitenkin arvioida olevan korkeampituloisia kotitalouksia suosiva, eli Gini-kertoimen arvolta positiivinen. Näin ollen sekä ehdotettu autoveron alennus että ajoneuvoveron korotus olisivat lievästi regressiivisiä eli korkeampituloisia kotitalouksia suosivia muutoksia. 
4
Asian valmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullin ja Liikenteen turvallisuusviraston kanssa.  
Käytettyjen autojen verotukseen ehdotettavista muutoksista on keskusteltu komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston oikeudellisen yksikön virkamiesten kanssa. Komission virkamiesten näkemyksen mukaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen on johdonmukaista, että käytettyjen autojen verotus perustuu aina vertailuun samanlaisten kotimaassa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvoon sisältyvästä verosta.  
Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunto liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä (yritysvaikutusarviointi), ympäristöministeriöltä, Ahvenanmaan valtionvirastolta, Autoliitto ry:ltä, Autotuojat ry:ltä, Autoalan Keskusliitto ry:ltä, Greenpeace ry:ltä, Kuluttajaliitto ry:ltä, Veronmaksajain Keskusliitto ry:ltä, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä sekä Teknisen Kaupan ja Palveluiden Yhdistys ry:ltä. 
Lausunnon antoivat liikenne- ja viestintäministeriö, Ahvenanmaan valtionvirasto, Autoliitto, Autotuojat, Autoalan Keskusliitto, Kuluttajaliitto, Veronmaksajain Keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Teknisen Kaupan ja Palveluiden Yhdistys. Lausunnoissa autoveron alentamista pidettiin yleisesti perusteltuna. Samoin lausunnoissa yleisesti tuettiin veronalennuksen tavoitteena olevaa autokannan uudistamista pienipäästöisempään suuntaan. Useissa lausunnoissa veronalennuksen mitoitusta pidettiin kuitenkin melko maltillisena ja vastaavasti uudistuksen vaikutuksia suhteellisen vähäisinä. Veronalennuksen ehdotettua vaiheittaista toteuttamista pidettiin eräissä lausunnoissa ymmärrettävänä ratkaisuna esimerkiksi markkinahäiriöiden välttämisen kannalta, mutta toisaalta kertaluontoisen veronalennuksen vaikuttavuuden uskottiin olevan suurempi. Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat painottivat veronalennuksen merkitystä alan kannattavuuden ja työllisyyden kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa katsottiin, että veronalennus tulisi kohdistaa enintään keskipäästöisiin autoihin ja veronalennuksen painopisteen tulisi olla voimakkaammin autoissa, joiden ominaispäästö on alle 50 hiilidioksidigrammaa kilometriltä ja samalla nollapäästöiset ajoneuvot tulisi kokonaan vapauttaa verosta. Eräissä lausunnoissa myös todettiin, että pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla nykymuotoisesta autoverosta luopuminen. Veronmaksajain Keskusliitto katsoi, että niiden käytettynä tuotujen ajoneuvojen, joista on kannettu liikaa veroa, verotusta tulisi oikaista viranomaisaloitteisesti. Muutamissa lausunnoissa mainittiin, että ajoneuvoveroon ehdotettu korotus tulisi toteuttaa painottamalla suuripäästöisten autojen ajoneuvoveroa. Autoliiton mukaan ajoneuvoveron korotus tulisi toteuttaa siten, että se kohdistuisi vain uusien autojen veronalennuksesta hyötyviin tai säätämällä veronkorotusta koskeva siirtymäaika. Esitystä ei ole muutettu lausuntojen johdosta esityksessä mainituilla perusteluilla. 
5
Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
yksityiskohtaiset perustelut
1
Lakiehdotusten perustelut
1.1
Autoverolaki
6 §. Pykälässä säädetään henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöihin perustuvasta verosta. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin niin, että se koskisi vain uusien henkilö- ja pakettiautojen verotusta. Käytettyjen ajoneuvojen vero määräytyisi aina 8 a §:n mukaisesti.  
Muilta osin pykälään tehtäisiin lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Pykälän 1 momenttia selkeytettäisiin siten, että veroprosentti määräytyisi auton yhdistettyä kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella, joka on määritelty auton käyttöönoton tai verotuksen ajankohtana voimassa olleessa unionin lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Päästötietona käytettäisiin tavallisesti auton valmistajan autolle ilmoittamaa, EU:n lainsäädännössä säädetyn mittaustavan mukaan määriteltyä polttoaineen yhdistettyä kaupunki- ja maatiekulutusta vastaavaa hiilidioksidipäästöä, jota koskeva lukema on merkitty Suomen ajoneuvoliikennerekisteriin. 
Pykälän 2 momentin mukaan niiden henkilö- ja pakettiautojen, joista ei ole saatavilla päästötietoa, veroprosentti määräytyy auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön mukaan. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin 1 momentin muutosta vastaava täsmennys.  
Nykyisen 3 momentin perusteella verovelvollisella tai verosta vastuussa olevalla on mahdollisuus esittää selvitys auton hiilidioksidipäästöstä, jolloin tietoa voitaisiin käyttää veroperusteena. Tämä mahdollisuus kuitenkin sisältyisi muutettuun 1 momenttiin, joten 3 momentti poistettaisiin tarpeettomana. Tällöin nykyisestä 4 momentista tulisi 3 momentti.  
7 §. Pykälän 1 momentti koskee pienten, alle 1 875 kilogrammaa painavien linja- autojen autoveroa ja 2 momentti moottoripyörien ja muiden verollisten L-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen autoveroa. Pykälää muutettaisiin siten, että se koskisi ainoastaan uusien linja-autojen, moottoripyörien ja muiden L-luokan ajoneuvojen autoverotusta. Myös tältä osin käytettynä maahantuotujen ajoneuvojen vero määräytyisi aina 8 a §:n mukaisesti.  
Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen verotaso laskisi nykyisestä 12,2 prosentista 9,8 prosenttiin, jolloin se vastaisi alinta moottoripyöriltä ja kevyiltä ajoneuvoilta kannettavaa verotasoa. 
8 a §. Uudessa säännöksessä varmistettaisiin EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla, että käytettynä maahantuotavista ajoneuvoista veroa kannettaisiin enintään se pienin määrä, joka samanlaisena pidettävän Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä. Ajoneuvojen samanlaisuutta arvioitaisiin 11 c ja 11 d §:ssä mainittujen seikkojen perusteella. Huomioon otettavia seikkoja ovat tällöin esimerkiksi ajoneuvon merkki, malli, tyyppi, käyttövoima, varustus, käyttöönottoajankohta, ajokilometrimäärä, kunto ja muut arvoon vaikuttavat ominaisuudet. Jos maahantuotava ajoneuvo olisi oikeutettu käyttötarkoituksensa tai rakenteensa johdosta alennettuun verotasoon, pidettäisiin samanlaisena ajoneuvona 11 c ja 11 d §:ssä mainitut seikat huomioon ottaen vastaavaan alennukseen oikeutettua Suomessa jo rekisteröityä ajoneuvoa.  
Niiden ajoneuvojen, joiden ensimmäinen käyttöönottoajankohta on ollut ennen ehdotetun lainmuutoksen voimaantuloa, verotus on tapahtunut verotusajankohdan mukaisella veroprosentilla. Saman vuosimallin ajoneuvoille, joita on verotettu sekä uutena että käytettynä, on siten muodostunut useita eri veroprosentteja. Verotettaessa käytettynä maahantuotavaa ajoneuvoa sovellettaisiin alhaisinta veroprosenttia, jolla samanlaisia ajoneuvoja on aikaisemmin verotettu. 
Yhdessä lain 6 ja 7 §:ään ehdotettujen muutosten kanssa säännös tarkoittaisi sitä, että lainmuutoksen voimaantulon jälkeen käyttöönotettujen ajoneuvojen vero määräytyisi ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohdan veroprosentin mukaan. Veroprosentin muuttuminen ensimmäisen käyttöönottoajankohdan jälkeen ei siis enää vaikuttaisi käytettynä maahantuotujen ajoneuvojen verotukseen, vaan niiden verotus tapahtuisi aina 8 a §:n vertailuveron avulla. Koska käytettyjen autojen verotusta koskevat säännökset poistettaisiin 6 ja 7 §:stä, alimmaksi ja samalla ainoaksi veroprosentiksi muodostuisi käytännössä se veron määrä, jolla samanlaisia ajoneuvoja on verotettu uutena.  
9 §. Pykälän 2 momentti koskee verotusta niissä tilanteissa, joissa ajoneuvon rakennetta, omistusta tai käyttötarkoitusta on muutettu siten, että ajoneuvo ei enää täytä verottomuuden tai alennetun veron edellytyksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto maksuunpanee tällöin autoveron 8 luvun säännösten mukaisesti. Lain 48 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvo verotetaan uudelleen niiden perusteiden mukaan, joita olisi sovellettava lajiltaan samanlaiseen käytettyyn ajoneuvoon ajankohtana, jona verovelvollisuus syntyi. Koska käytettyjen ajoneuvojen verotus tapahtuisi uuden 8 a §:n mukaisesti, sovellettaisiin tätä myös Suomessa jo rekisteröityjen ajoneuvojen uudelleenverotukseen kaikissa muissa tilanteissa kuin niissä, joista säädetään erikseen 9 §:n 1 momentissa ja 48 §:n 2 momentissa. Lain 9 §:n 2 momentti kumottaisiin siten tarpeettomana. 
Liite. Liitteen verotaulukkoon 1 tehtäisiin ehdotetun veronalennuksen edellyttämät muutokset. 
1.2
Ajoneuvoverolaki
58 §. Käyttökielto. Pykälässä säädetään ajoneuvon käyttökiellosta niissä tilanteissa, joissa ajoneuvoveroa tai sen erääntynyttä osaa ei ole suoritettu määräajassa. Pykälän 1 momentin mukaan valvovan viranomaisen on otettava käyttökiellossa olevan ajoneuvon rekisterikilvet ja rekisteröintitodistus haltuunsa. 
Osana ajoneuvojen rekisteröintiä koskevan lainsäädännön uudistamista uusi laki ajoneuvojen rekisteritoiminnasta (175/2015) ja laki ajoneuvolain muuttamisesta (176/2015) tulevat voimaan 16. marraskuuta 2015. Uudistuksella laajennetaan sähköisten palveluiden käyttömahdollisuuksia ajoneuvojen rekisteröintitoiminnassa. Uudistuksen voimaantulon jälkeen ei myöskään enää edellytetä rekisteröintitodistuksen I osan mukana pitämistä ajoneuvossa kotimaan liikenteessä. Todistuksen I osaa ei enää anneta rekisteri-ilmoituksen tekemisen yhteydessä automaattisesti, vaan pyynnöstä. Liikenteen valvonnasta vastaavat viranomaiset tarkistavat rekisterin tiedot jatkossa sähköisistä tietojärjestelmistä.  
Pykälän 1 momenttiin ehdotetun muutoksen mukaan valvovalla viranomaisella olisi yhä mahdollisuus ottaa rekisterikilvet tai rekisteröintitodistuksen haltuunsa, mutta haltuunotto ei olisi pakollista. Rekisterikilpien haltuunotolla ei olisi entisen kaltaista merkitystä, sillä valvova viranomainen voi tehokkaasti tarkistaa mahdollisen käyttökiellon ajoneuvoliikennerekisteriin merkityistä tiedoista. 
Liite. Lain liitteen verotaulukkoihin tehtäisiin ehdotetun veronkorotuksen edellyttämät muutokset.  
2
Voimaantulo
Laki autoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Autoveron alennus toteutettaisiin neljässä yhtä suuressa erässä siten, että uudet verotaulukot tulisivat sovellettavaksi vuosien 2016, 2017, 2018 ja 2019 alusta. Jakamalla veronalennus useaan pienempään osaan pyrittäisiin lieventämään niitä haittavaikutuksia, joita autokaupalle aiheutuu, jos kuluttajat lykkäävät auton hankintaa tulevan veronalennuksen takia. Veronalennuksen jakaminen neljään vaiheeseen pienentäisi selvästi kannustinta siirtää auton hankintaa verrattuna kerralla tapahtuvaan veromuutokseen. Koska uusien autojen vero määräytyy käytännössä rekisteröintipäivänä voimassa olevien säännösten mukaan, voitaisiin uusia autoja myydä alemmalla verotasolla jo edellisen vuoden puolella, edellyttäen, että veroilmoituksen antaminen sekä auton rekisteröinti ja käyttöönotto tapahtuvat vasta vuodenvaihteen jälkeen.  
Ennen lain voimaantuloa käytettynä verotettujen ajoneuvojen verotukseen voitaisiin hakea oikaisua, jos verotus on toimitettu 1 päivänä tammikuuta 2012 tai sen jälkeen. Tämä vastaisi sitä periaatetta, että jos kansallinen lainsäädäntö on ollut ristiriidassa EU:n oikeuden kanssa, oikaisut tehdään pääsääntöisesti niin pitkältä ajalta, jolta olisi kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista vielä hakea muutosta. 
Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Ajoneuvoveron kantojärjestelmän vuoksi lain tulisi ensisijaisesti tulla voimaan kalenterivuoden alusta. Koska ajoneuvoveron perusvero on päiväkohtainen ja se kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta verokaudelta, uusia veroperusteita voidaan alkaa soveltaa vasta 12 kuukauden mittaisen siirtymäajan jälkeen. Tämä on perusteltua verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun takia. Jos laki tulisi voimaan ehdotuksen mukaisesti 1 päivänä tammikuuta 2016, lakia sovellettaisiin siirtymäajan vuoksi vasta 1 päivältä tammikuuta 2017 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan ajoneuvoveron perusveroon. Ensimmäinen päivä, jolta vero kannettaisiin uusien veroperusteiden mukaan, olisi tällöin 1 päivä tammikuuta 2017. Uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja alettaisiin kuitenkin lähettää jo tammikuussa 2016. Vero, joka kohdistuisi 1 päivää tammikuuta 2017 edeltävään aikaan, määräytyisi lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaan. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 
Lakiehdotukset
1. 
Laki 
autoverolain muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan autoverolain (1482/1994) 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 266/2003, 
muutetaan 6 ja 7 § sekä liitteen verotaulukko 1, sellaisina kuin ne ovat, 6 § laeissa 5/2009 ja 1316/2011, 7 § laissa 5/2009 ja liitteen verotaulukko 1 laissa 1316/2011, sekä 
lisätään lakiin uusi 8 a § seuraavasti: 
6 §  
Uudesta henkilöautosta ja pakettiautosta suoritettava vero on liitteen verotaulukon 1 mukainen prosenttimäärä auton verotusarvosta, jollei 8 §:ssä toisin säädetä. Veroprosentti määräytyy auton yhdistettyä kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella, joka on määritelty auton verotuksen tai ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olleessa Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukaisesti.  
Jos 1 momentin mukaiset edellytykset täyttävää tietoa hiilidioksidipäästöstä ei ole, veroprosentti määräytyy verotaulukon 1 mukaan auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön perusteella. Jos auton kilowatteina ilmaistun tehon ja kilogrammoina ilmaistun kokonaismassan osamäärä on 0,15 tai tätä suurempi, laskennallista hiilidioksidipäästöä korotetaan kertomalla se luvulla 1,5. Hiilidioksidipäästön määrä pyöristetään täysiin grammoihin. 
Jos 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon käyttövoima on yksinomaan sähkö, veron osuus on liitteen verotaulukon 1 pienin veron osuus. 
7 §  
Uudesta linja-autosta, jonka oma massa on alle 1 875 kilogrammaa, suoritettava vero on 31,7 prosenttia auton verotusarvosta. 
Uuden moottoripyörän ja muun verollisen L-luokan ajoneuvon vero on moottorin iskutilavuuden tai käyttövoiman mukaan seuraava prosenttimäärä ajoneuvon verotusarvosta: 
Kokoluokka 
Veroprosentti 
enintään 130 cm3 
9,8  
131–255 cm3 
12,2  
256–355 cm3 
15,9  
356–505 cm3 
19,5  
506–755 cm3 
22,0  
756 cm3 tai enemmän 
24,4  
sähkökäyttöinen L-luokan  
ajoneuvo  
9,8 
8 a §  
Suomessa käytettynä verotettavan ajoneuvon autovero on se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä 11 c ja 11 d §:ssä tarkoitetut seikat huomioon ottaen samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Uusiin ajoneuvoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on ollut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Käytettynä ennen tämän lain voimaantuloa maahantuodun ajoneuvon verotus voidaan hakemuksesta oikaista tämän lain mukaiseksi, jos verotus on toimitettu 1 päivänä tammikuuta 2012 tai sen jälkeen. Hakemuksen veron oikaisemiseksi voi tehdä se, joka on verovelvollisena suorittanut ajoneuvosta veron. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kolme vuotta veron määräämistä seuranneen kalenterivuoden alusta, kuitenkin vähintään 31 päivään joulukuuta 2016. 
VEROTAULUKKO 1 
Auton  
kokonais- 
massa (kg) 
 
Auton  
CO2-päästöt 
(g/km) 
1.1.–31.12. 
2016  
sovellettava 
veroprosentti 
1.1.–31.12. 
2017  
sovellettava 
veroprosentti 
1.1.–31.12. 
2018  
sovellettava 
veroprosentti 
1.1.2019 ja sen jälkeen 
sovellettava 
veroprosentti 
käyttövoima muu kuin 
dieselöljy 
käyttövoima  
dieselöljy 
 
 
 
 
 
enintään 51 
enintään 354 
4,4 
3,8 
3,3 
2,7 
52-60 
355-363 
4,5 
3,9 
3,3 
2,7 
61-69 
364-372 
4,6 
4,0 
3,3 
2,7 
70-78 
373-381 
4,6 
4,0 
3,4 
2,7 
79-87 
382-390 
4,7 
4,0 
3,4 
2,8 
88-96 
391-399 
4,7 
4,1 
3,4 
2,8 
97-105 
400-408 
4,8 
4,1 
3,5 
2,8 
106-114 
409-417 
4,8 
4,2 
3,5 
2,8 
115-123 
418-426 
4,9 
4,2 
3,5 
2,9 
124-132 
427-435 
4,9 
4,2 
3,6 
2,9 
133-141 
436-444 
10 
5,0 
4,3 
3,6 
2,9 
142-150 
445-453 
11 
5,1 
4,4 
3,7 
2,9 
151-159 
454-462 
12 
5,2 
4,4 
3,7 
3,0 
160-168 
463-471 
13 
5,2 
4,4 
3,7 
3,0 
169-177 
472-480 
14 
5,3 
4,5 
3,8 
3,0 
178-186 
481-489 
15 
5,3 
4,6 
3,8 
3,0 
187-195 
490-498 
16 
5,4 
4,6 
3,9 
3,1 
196-204 
499-507 
17 
5,5 
4,7 
3,9 
3,1 
205-213 
508-516 
18 
5,5 
4,7 
3,9 
3,1 
214-222 
517-525 
19 
5,6 
4,8 
4,0 
3,2 
223-231 
526-534 
20 
5,7 
4,9 
4,0 
3,2 
232-240 
535-543 
21 
5,8 
4,9 
4,1 
3,2 
241-249 
544-552 
22 
5,8 
5,0 
4,1 
3,3 
250-258 
553-561 
23 
5,9 
5,1 
4,2 
3,3 
259-267 
562-570 
24 
5,9 
5,1 
4,2 
3,3 
268-276 
571-579 
25 
6,0 
5,1 
4,3 
3,4 
277-285 
580-588 
26 
6,1 
5,2 
4,3 
3,4 
286-294 
589-597 
27 
6,2 
5,3 
4,4 
3,5 
295-303 
598-606 
28 
6,3 
5,3 
4,4 
3,5 
304-312 
607-615 
29 
6,4 
5,4 
4,5 
3,5 
313-321 
616-624 
30 
6,4 
5,5 
4,5 
3,6 
322-330 
625-633 
31 
6,5 
5,6 
4,6 
3,6 
331-339 
634-642 
32 
6,6 
5,6 
4,7 
3,7 
340-348 
643-651 
33 
6,7 
5,7 
4,7 
3,7 
349-357 
652-660 
34 
6,8 
5,8 
4,8 
3,8 
358-366 
661-669 
35 
6,9 
5,9 
4,8 
3,8 
367-375 
670-678 
36 
7,0 
5,9 
4,9 
3,9 
376-384 
679-687 
37 
7,1 
6,0 
5,0 
3,9 
385-393 
688-696 
38 
7,1 
6,1 
5,0 
4,0 
394-402 
697-705 
39 
7,2 
6,2 
5,1 
4,0 
403-411 
706-714 
40 
7,3 
6,2 
5,2 
4,1 
412-420 
715-723 
41 
7,4 
6,3 
5,2 
4,1 
421-429 
724-732 
42 
7,5 
6,4 
5,3 
4,2 
430-438 
733-741 
43 
7,6 
6,5 
5,4 
4,3 
439-447 
742-750 
44 
7,7 
6,6 
5,4 
4,3 
448-456 
751-759 
45 
7,8 
6,6 
5,5 
4,4 
457-465 
760-768 
46 
7,9 
6,7 
5,6 
4,5 
466-474 
769-777 
47 
8,0 
6,8 
5,7 
4,5 
475-483 
778-786 
48 
8,0 
6,9 
5,7 
4,6 
484-492 
787-795 
49 
8,1 
7,0 
5,8 
4,7 
493-501 
796-804 
50 
8,2 
7,1 
5,9 
4,7 
502-510 
805-813 
51 
8,4 
7,2 
6,0 
4,8 
511-519 
814-822 
52 
8,5 
7,3 
6,1 
4,9 
520-528 
823-831 
53 
8,6 
7,4 
6,2 
5,0 
529-537 
832-840 
54 
8,7 
7,5 
6,3 
5,0 
538-546 
841-849 
55 
8,8 
7,6 
6,3 
5,1 
547-555 
850-858 
56 
9,0 
7,7 
6,5 
5,2 
556-564 
859-867 
57 
9,0 
7,8 
6,5 
5,3 
565-573 
868-876 
58 
9,1 
7,9 
6,6 
5,4 
574-582 
877-885 
59 
9,2 
8,0 
6,7 
5,5 
583-591 
886-994 
60 
9,3 
8,1 
6,8 
5,6 
592-600 
995-1003 
61 
9,5 
8,2 
7,0 
5,7 
601-609 
1004-1012 
62 
9,6 
8,3 
7,0 
5,8 
610-618 
1013-1021 
63 
9,7 
8,4 
7,1 
5,9 
619-627 
1022-1030 
64 
9,9 
8,6 
7,3 
6,0 
628-636 
1031-1039 
65 
10,0 
8,7 
7,4 
6,1 
637-645 
1040-1048 
66 
10,1 
8,8 
7,5 
6,2 
646-654 
1049-1057 
67 
10,2 
8,9 
7,6 
6,3 
655-663 
1058-1066 
68 
10,4 
9,1 
7,7 
6,4 
664-672 
1067-1075 
69 
10,5 
9,2 
7,8 
6,5 
673-681 
1076-1084 
70 
10,7 
9,3 
8,0 
6,6 
682-690 
1085-1093 
71 
10,8 
9,4 
8,1 
6,8 
691-699 
1094-1102 
72 
10,9 
9,5 
8,2 
6,9 
700-708 
1103-1111 
73 
11,1 
9,7 
8,4 
7,0 
709-717 
1112-1120 
74 
11,2 
9,8 
8,5 
7,1 
718-726 
1121-1129 
75 
11,3 
9,9 
8,6 
7,3 
727-735 
1130-1138 
76 
11,5 
10,1 
8,8 
7,4 
736-744 
1139-1147 
77 
11,6 
10,2 
8,9 
7,6 
745-753 
1148-1156 
78 
11,7 
10,4 
9,0 
7,7 
754-762 
1157-1165 
79 
11,9 
10,5 
9,2 
7,8 
763-772 
1166-1174 
80 
12,0 
10,7 
9,3 
8,0 
773-781 
1175-1183 
81 
12,2 
10,8 
9,5 
8,1 
782-790 
1184-1192 
82 
12,3 
11,0 
9,6 
8,3 
791-799 
1193-1202 
83 
12,5 
11,1 
9,8 
8,5 
800-808 
1203-1211 
84 
12,7 
11,3 
10,0 
8,6 
809-817 
1212-1220 
85 
12,8 
11,4 
10,1 
8,8 
818-826 
1221-1229 
86 
13,0 
11,6 
10,3 
8,9 
827-835 
1230-1238 
87 
13,1 
11,8 
10,4 
9,1 
836-844 
1239-1247 
88 
13,3 
11,9 
10,6 
9,3 
845-853 
1248-1256 
89 
13,4 
12,1 
10,8 
9,5 
854-862 
1257-1265 
90 
13,6 
12,3 
11,0 
9,7 
863-871 
1266-1274 
91 
13,8 
12,5 
11,2 
9,8 
872-880 
1275-1283 
92 
13,9 
12,6 
11,3 
10,0 
881-889 
1284-1292 
93 
14,1 
12,8 
11,5 
10,2 
890-898 
1293-1301 
94 
14,2 
13,0 
11,7 
10,4 
899-907 
1302-1310 
95 
14,4 
13,2 
11,9 
10,6 
908-916 
1311-1319 
96 
14,6 
13,4 
12,1 
10,8 
917-925 
1320-1328 
97 
14,8 
13,5 
12,3 
11,0 
926-934 
1329-1337 
98 
15,0 
13,7 
12,5 
11,3 
935-943 
1338-1346 
99 
15,2 
13,9 
12,7 
11,5 
944-952 
1347-1355 
100 
15,3 
14,1 
12,9 
11,7 
953-961 
1356-1364 
101 
15,5 
14,3 
13,1 
11,9 
962-970 
1365-1373 
102 
15,7 
14,5 
13,3 
12,1 
971-979 
1374-1382 
103 
15,8 
14,7 
13,5 
12,4 
980-988 
1383-1391 
104 
16,1 
14,9 
13,8 
12,6 
989-997 
1392-1400 
105 
16,3 
15,1 
14,0 
12,9 
998-1006 
1401-1409 
106 
16,5 
15,4 
14,2 
13,1 
1007-1015 
1410-1418 
107 
16,6 
15,5 
14,4 
13,3 
1016-1024 
1419-1427 
108 
16,8 
15,8 
14,7 
13,6 
1025-1033 
1428-1436 
109 
17,0 
16,0 
14,9 
13,9 
1034-1042 
1437-1445 
110 
17,3 
16,2 
15,2 
14,1 
1043-1051 
1446-1454 
111 
17,4 
16,4 
15,4 
14,4 
1052-1060 
1455-1463 
112 
17,6 
16,6 
15,6 
14,6 
1061-1069 
1464-1472 
113 
17,8 
16,9 
15,9 
14,9 
1070-1078 
1473-1481 
114 
18,0 
17,1 
16,1 
15,2 
1079-1087 
1482-1490 
115 
18,2 
17,3 
16,4 
15,5 
1088-1096 
1491-1499 
116 
18,4 
17,5 
16,6 
15,8 
1097-1105 
1500-1508 
117 
18,6 
17,8 
16,9 
16,0 
1106-1114 
1509-1517 
118 
18,9 
18,0 
17,2 
16,3 
1115-1123 
1518-1526 
119 
19,1 
18,3 
17,4 
16,6 
1124-1132 
1527-1535 
120 
19,3 
18,5 
17,7 
16,9 
1133-1141 
1536-1544 
121 
19,5 
18,7 
18,0 
17,2 
1142-1150 
1545-1553 
122 
19,7 
19,0 
18,2 
17,5 
1151-1159 
1554-1562 
123 
19,9 
19,2 
18,5 
17,8 
1160-1168 
1563-1571 
124 
20,1 
19,5 
18,8 
18,1 
1169-1177 
1572-1580 
125 
20,4 
19,7 
19,1 
18,5 
1178-1186 
1581-1589 
126 
20,6 
20,0 
19,4 
18,8 
1187-1195 
1590-1598 
127 
20,8 
20,2 
19,7 
19,1 
1196-1204 
1599-1607 
128 
21,0 
20,5 
19,9 
19,4 
1205-1213 
1608-1616 
129 
21,2 
20,7 
20,2 
19,7 
1214-1222 
1617-1625 
130 
21,4 
21,0 
20,5 
20,1 
1223-1231 
1626-1634 
131 
21,7 
21,2 
20,8 
20,4 
1232-1240 
1635-1643 
132 
21,9 
21,5 
21,1 
20,7 
1241-1249 
1644-1652 
133 
22,1 
21,8 
21,4 
21,1 
1250-1258 
1653-1661 
134 
22,4 
22,0 
21,7 
21,4 
1259-1267 
1662-1670 
135 
22,6 
22,3 
22,0 
21,7 
1268-1276 
1671-1679 
136 
22,8 
22,6 
22,3 
22,1 
1277-1285 
1680-1688 
137 
23,1 
22,9 
22,6 
22,4 
1286-1295 
1689-1697 
138 
23,3 
23,1 
22,9 
22,8 
1296-1304 
1698-1706 
139 
23,6 
23,4 
23,3 
23,1 
1305-1313 
1707-1715 
140 
23,7 
23,6 
23,5 
23,5 
1314-1322 
1716-1725 
141 
24,0 
24,0 
24,0 
24,0 
1323-1331 
1726-1734 
142 
24,2 
24,2 
24,2 
24,2 
1332-1340 
1735-1743 
143 
24,4 
24,4 
24,4 
24,4 
1341-1349 
1744-1752 
144 
24,6 
24,6 
24,6 
24,6 
1350-1358 
1753-1761 
145 
24,8 
24,8 
24,8 
24,8 
1359-1367 
1762-1770 
146 
25,0 
25,0 
25,0 
25,0 
1368-1376 
1771-1779 
147 
25,2 
25,2 
25,2 
25,2 
1377-1385 
1780-1788 
148 
25,4 
25,4 
25,4 
25,4 
1386-1394 
1789-1797 
149 
25,6 
25,6 
25,6 
25,6 
1395-1403 
1798-1806 
150 
25,8 
25,8 
25,8 
25,8 
1404-1412 
1807-1815 
151 
26,0 
26,0 
26,0 
26,0 
1413-1421 
1816-1824 
152 
26,2 
26,2 
26,2 
26,2 
1422-1430 
1825-1833 
153 
26,4 
26,4 
26,4 
26,4 
1431-1439 
1834-1842 
154 
26,6 
26,6 
26,6 
26,6 
1440-1448 
1843-1851 
155 
26,8 
26,8 
26,8 
26,8 
1449-1457 
1852-1860 
156 
27,0 
27,0 
27,0 
27,0 
1458-1466 
1861-1869 
157 
27,1 
27,1 
27,1 
27,1 
1467-1475 
1870-1878 
158 
27,3 
27,3 
27,3 
27,3 
1476-1484 
1879-1887 
159 
27,5 
27,5 
27,5 
27,5 
1485-1493 
1888-1896 
160 
27,7 
27,7 
27,7 
27,7 
1494-1502 
1897-1905 
161 
27,9 
27,9 
27,9 
27,9 
1503-1511 
1906-1914 
162 
28,1 
28,1 
28,1 
28,1 
1512-1520 
1915-1923 
163 
28,3 
28,3 
28,3 
28,3 
1521-1529 
1924-1932 
164 
28,5 
28,5 
28,5 
28,5 
1530-1538 
1933-1941 
165 
28,7 
28,7 
28,7 
28,7 
1539-1547 
1942-1950 
166 
28,9 
28,9 
28,9 
28,9 
1548-1556 
1951-1959 
167 
29,1 
29,1 
29,1 
29,1 
1557-1565 
1960-1968 
168 
29,3 
29,3 
29,3 
29,3 
1566-1574 
1969-1977 
169 
29,5 
29,5 
29,5 
29,5 
1575-1583 
1978-1986 
170 
29,7 
29,7 
29,7 
29,7 
1584-1592 
1987-1995 
171 
29,9 
29,9 
29,9 
29,9 
1593-1601 
1996-2004 
172 
30,0 
30,0 
30,0 
30,0 
1602-1610 
2005-2013 
173 
30,2 
30,2 
30,2 
30,2 
1611-1619 
2014-2022 
174 
30,4 
30,4 
30,4 
30,4 
1620-1628 
2023-2031 
175 
30,6 
30,6 
30,6 
30,6 
1629-1637 
2032-2040 
176 
30,8 
30,8 
30,8 
30,8 
1638-1646 
2041-2049 
177 
31,0 
31,0 
31,0 
31,0 
1647-1655 
2050-2058 
178 
31,2 
31,2 
31,2 
31,2 
1656-1664 
2059-2067 
179 
31,4 
31,4 
31,4 
31,4 
1665-1673 
2068-2076 
180 
31,6 
31,6 
31,6 
31,6 
1674-1682 
2077-2085 
181 
31,7 
31,7 
31,7 
31,7 
1683-1691 
2086-2094 
182 
31,9 
31,9 
31,9 
31,9 
1692-1700 
2095-2103 
183 
32,1 
32,1 
32,1 
32,1 
1701-1709 
2104-2112 
184 
32,3 
32,3 
32,3 
32,3 
1710-1718 
2113-2121 
185 
32,5 
32,5 
32,5 
32,5 
1719-1727 
2122-2130 
186 
32,7 
32,7 
32,7 
32,7 
1728-1736 
2131-2139 
187 
32,8 
32,8 
32,8 
32,8 
1737-1745 
2140-2148 
188 
33,0 
33,0 
33,0 
33,0 
1746-1754 
2149-2157 
189 
33,2 
33,2 
33,2 
33,2 
1755-1763 
2158-2166 
190 
33,4 
33,4 
33,4 
33,4 
1764-1772 
2167-2175 
191 
33,6 
33,6 
33,6 
33,6 
1773-1781 
2176-2184 
192 
33,7 
33,7 
33,7 
33,7 
1782-1790 
2185-2193 
193 
33,9 
33,9 
33,9 
33,9 
1791-1799 
2194-2202 
194 
34,1 
34,1 
34,1 
34,1 
1800-1808 
2203-2211 
195 
34,3 
34,3 
34,3 
34,3 
1809-1818 
2212-2220 
196 
34,4 
34,4 
34,4 
34,4 
1819-1827 
2221-2229 
197 
34,6 
34,6 
34,6 
34,6 
1828-1836 
2230-2238 
198 
34,8 
34,8 
34,8 
34,8 
1837-1845 
2239-2247 
199 
35,0 
35,0 
35,0 
35,0 
1846-1854 
2248-2257 
200 
35,1 
35,1 
35,1 
35,1 
1855-1863 
2258-2266 
201 
35,3 
35,3 
35,3 
35,3 
1864-1872 
2267-2275 
202 
35,5 
35,5 
35,5 
35,5 
1873-1881 
2276-2284 
203 
35,7 
35,7 
35,7 
35,7 
1882-1890 
2285-2293 
204 
35,8 
35,8 
35,8 
35,8 
1891-1899 
2294-2302 
205 
36,0 
36,0 
36,0 
36,0 
1900-1908 
2303-2311 
206 
36,2 
36,2 
36,2 
36,2 
1909-1917 
2312-2320 
207 
36,3 
36,3 
36,3 
36,3 
1918-1926 
2321-2329 
208 
36,5 
36,5 
36,5 
36,5 
1927-1935 
2330-2338 
209 
36,6 
36,6 
36,6 
36,6 
1936-1944 
2339-2347 
210 
36,8 
36,8 
36,8 
36,8 
1945-1953 
2348-2356 
211 
37,0 
37,0 
37,0 
37,0 
1954-1962 
2357-2365 
212 
37,1 
37,1 
37,1 
37,1 
1963-1971 
2366-2374 
213 
37,3 
37,3 
37,3 
37,3 
1972-1980 
2375-2383 
214 
37,5 
37,5 
37,5 
37,5 
1981-1989 
2384-2392 
215 
37,6 
37,6 
37,6 
37,6 
1990-1998 
2393-2401 
216 
37,8 
37,8 
37,8 
37,8 
1999-2007 
2402-2410 
217 
37,9 
37,9 
37,9 
37,9 
2008-2016 
2411-2419 
218 
38,1 
38,1 
38,1 
38,1 
2017-2025 
2420-2428 
219 
38,2 
38,2 
38,2 
38,2 
2026-2034 
2429-2437 
220 
38,4 
38,4 
38,4 
38,4 
2035-2043 
2438-2446 
221 
38,5 
38,5 
38,5 
38,5 
2044-2052 
2447-2455 
222 
38,7 
38,7 
38,7 
38,7 
2053-2061 
2456-2464 
223 
38,8 
38,8 
38,8 
38,8 
2062-2070 
2465-2473 
224 
39,0 
39,0 
39,0 
39,0 
2071-2079 
2474-2482 
225 
39,1 
39,1 
39,1 
39,1 
2080-2088 
2483-2491 
226 
39,3 
39,3 
39,3 
39,3 
2089-2097 
2492-2500 
227 
39,4 
39,4 
39,4 
39,4 
2098-2106 
2501-2509 
228 
39,6 
39,6 
39,6 
39,6 
2107-2115 
2510-2518 
229 
39,7 
39,7 
39,7 
39,7 
2116-2124 
2519-2527 
230 
39,8 
39,8 
39,8 
39,8 
2125-2133 
2528-2536 
231 
40,0 
40,0 
40,0 
40,0 
2134-2142 
2537-2545 
232 
40,1 
40,1 
40,1 
40,1 
2143-2151 
2546-2554 
233 
40,3 
40,3 
40,3 
40,3 
2152-2160 
2555-2563 
234 
40,4 
40,4 
40,4 
40,4 
2161-2169 
2564-2572 
235 
40,5 
40,5 
40,5 
40,5 
2170-2178 
2573-2581 
236 
40,7 
40,7 
40,7 
40,7 
2179-2187 
2582-2590 
237 
40,8 
40,8 
40,8 
40,8 
2188-2196 
2591-2599 
238 
40,9 
40,9 
40,9 
40,9 
2197-2205 
2600-2608 
239 
41,1 
41,1 
41,1 
41,1 
2206-2214 
2609-2617 
240 
41,2 
41,2 
41,2 
41,2 
2215-2223 
2618-2626 
241 
41,3 
41,3 
41,3 
41,3 
2224-2232 
2627-2635 
242 
41,5 
41,5 
41,5 
41,5 
2233-2241 
2636-2644 
243 
41,6 
41,6 
41,6 
41,6 
2242-2250 
2645-2653 
244 
41,7 
41,7 
41,7 
41,7 
2251-2259 
2654-2662 
245 
41,8 
41,8 
41,8 
41,8 
2260-2268 
2663-2671 
246 
42,0 
42,0 
42,0 
42,0 
2269-2277 
2672-2680 
247 
42,1 
42,1 
42,1 
42,1 
2278-2286 
2681-2689 
248 
42,2 
42,2 
42,2 
42,2 
2287-2295 
2690-2698 
249 
42,3 
42,3 
42,3 
42,3 
2296-2304 
2699-2707 
250 
42,4 
42,4 
42,4 
42,4 
2305-2313 
2708-2716 
251 
42,6 
42,6 
42,6 
42,6 
2314-2322 
2717-2725 
252 
42,7 
42,7 
42,7 
42,7 
2323-2331 
2726-2734 
253 
42,8 
42,8 
42,8 
42,8 
2332-2340 
2735-2743 
254 
42,9 
42,9 
42,9 
42,9 
2341-2350 
2744-2752 
255 
43,0 
43,0 
43,0 
43,0 
2351-2359 
2753-2761 
256 
43,1 
43,1 
43,1 
43,1 
2360-2368 
2762-2770 
257 
43,2 
43,2 
43,2 
43,2 
2369-2377 
2771-2780 
258 
43,4 
43,4 
43,4 
43,4 
2378-2386 
2781-2789 
259 
43,5 
43,5 
43,5 
43,5 
2387-2395 
2790-2798 
260 
43,6 
43,6 
43,6 
43,6 
2396-2404 
2799-2807 
261 
43,7 
43,7 
43,7 
43,7 
2405-2413 
2808-2816 
262 
43,8 
43,8 
43,8 
43,8 
2414-2422 
2817-2825 
263 
43,9 
43,9 
43,9 
43,9 
2423-2431 
2826-2834 
264 
44,0 
44,0 
44,0 
44,0 
2432-2440 
2835-2843 
265 
44,1 
44,1 
44,1 
44,1 
2441-2449 
2844-2852 
266 
44,2 
44,2 
44,2 
44,2 
2450-2458 
2853-2861 
267 
44,3 
44,3 
44,3 
44,3 
2459-2467 
2862-2870 
268 
44,4 
44,4 
44,4 
44,4 
2468-2476 
2871-2879 
269 
44,5 
44,5 
44,5 
44,5 
2477-2485 
2880-2888 
270 
44,6 
44,6 
44,6 
44,6 
2486-2494 
2889-2897 
271 
44,7 
44,7 
44,7 
44,7 
2495-2503 
2898-2906 
272 
44,8 
44,8 
44,8 
44,8 
2504-2512 
2907-2915 
273 
44,9 
44,9 
44,9 
44,9 
2513-2521 
2916-2924 
274 
45,0 
45,0 
45,0 
45,0 
2522-2530 
2925-2933 
275 
45,1 
45,1 
45,1 
45,1 
2531-2539 
2934-2942 
276 
45,2 
45,2 
45,2 
45,2 
2540-2548 
2943-2951 
277 
45,2 
45,2 
45,2 
45,2 
2549-2557 
2952-2960 
278 
45,3 
45,3 
45,3 
45,3 
2558-2566 
2961-2969 
279 
45,4 
45,4 
45,4 
45,4 
2567-2575 
2970-2978 
280 
45,5 
45,5 
45,5 
45,5 
2576-2584 
2979-2987 
281 
45,6 
45,6 
45,6 
45,6 
2585-2593 
2988-2996 
282 
45,7 
45,7 
45,7 
45,7 
2594-2602 
2997-3005 
283 
45,8 
45,8 
45,8 
45,8 
2603-2611 
3006-3014 
284 
45,8 
45,8 
45,8 
45,8 
2612-2620 
3015-3023 
285 
45,9 
45,9 
45,9 
45,9 
2621-2629 
3024-3032 
286 
46,0 
46,0 
46,0 
46,0 
2630-2638 
3033-3041 
287 
46,1 
46,1 
46,1 
46,1 
2639-2647 
3042-3050 
288 
46,2 
46,2 
46,2 
46,2 
2648-2656 
3051-3059 
289 
46,3 
46,3 
46,3 
46,3 
2657-2665 
3060-3068 
290 
46,3 
46,3 
46,3 
46,3 
2666-2674 
3069-3077 
291 
46,4 
46,4 
46,4 
46,4 
2675-2683 
3078-3086 
292 
46,5 
46,5 
46,5 
46,5 
2684-2692 
3087-3095 
293 
46,6 
46,6 
46,6 
46,6 
2693-2701 
3096-3104 
294 
46,6 
46,6 
46,6 
46,6 
2702-2710 
3105-3113 
295 
46,7 
46,7 
46,7 
46,7 
2711-2719 
3114-3122 
296 
46,8 
46,8 
46,8 
46,8 
2720-2728 
3123-3131 
297 
46,9 
46,9 
46,9 
46,9 
2729-2737 
3132-3140 
298 
46,9 
46,9 
46,9 
46,9 
2738-2746 
3141-3149 
299 
47,0 
47,0 
47,0 
47,0 
2747-2755 
3150-3158 
300 
47,1 
47,1 
47,1 
47,1 
2756-2764 
3159-3167 
301 
47,1 
47,1 
47,1 
47,1 
2765-2773 
3168-3176 
302 
47,2 
47,2 
47,2 
47,2 
2774-2782 
3177-3185 
303 
47,3 
47,3 
47,3 
47,3 
2783-2791 
3186-3194 
304 
47,3 
47,3 
47,3 
47,3 
2792-2800 
3195-3203 
305 
47,4 
47,4 
47,4 
47,4 
2801-2809 
3204-3212 
306 
47,5 
47,5 
47,5 
47,5 
2810-2818 
3213-3221 
307 
47,5 
47,5 
47,5 
47,5 
2819-2827 
3222-3230 
308 
47,6 
47,6 
47,6 
47,6 
2828-2836 
3231-3239 
309 
47,6 
47,6 
47,6 
47,6 
2837-2845 
3240-3248 
310 
47,7 
47,7 
47,7 
47,7 
2846-2854 
3249-3257 
311 
47,8 
47,8 
47,8 
47,8 
2855-2863 
3258-3266 
312 
47,8 
47,8 
47,8 
47,8 
2864-2873 
3267-3275 
313 
47,9 
47,9 
47,9 
47,9 
2874-2882 
3276-3284 
314 
47,9 
47,9 
47,9 
47,9 
2883-2891 
3285-3293 
315 
48,0 
48,0 
48,0 
48,0 
2892-2900 
3294-3302 
316 
48,1 
48,1 
48,1 
48,1 
2901-2909 
3303-3312 
317 
48,1 
48,1 
48,1 
48,1 
2910-2918 
3313-3321 
318 
48,2 
48,2 
48,2 
48,2 
2919-2927 
3322-3330 
319 
48,2 
48,2 
48,2 
48,2 
2928-2936 
3331-3339 
320 
48,3 
48,3 
48,3 
48,3 
2937-2945 
3340-3348 
321 
48,3 
48,3 
48,3 
48,3 
2946-2954 
3349-3357 
322 
48,4 
48,4 
48,4 
48,4 
2955-2963 
3358-3366 
323 
48,4 
48,4 
48,4 
48,4 
2964-2972 
3367-3375 
324 
48,5 
48,5 
48,5 
48,5 
2973-2981 
3376-3384 
325 
48,5 
48,5 
48,5 
48,5 
2982-2990 
3385-3393 
326 
48,6 
48,6 
48,6 
48,6 
2991-2999 
3394-3402 
327 
48,6 
48,6 
48,6 
48,6 
3000-3008 
3403-3411 
328 
48,7 
48,7 
48,7 
48,7 
3009-3017 
3412-3420 
329 
48,7 
48,7 
48,7 
48,7 
3018-3026 
3421-3429 
330 
48,8 
48,8 
48,8 
48,8 
3027-3035 
3430-3438 
331 
48,8 
48,8 
48,8 
48,8 
3036-3044 
3439-3447 
332 
48,9 
48,9 
48,9 
48,9 
3045-3053 
3448-3456 
333 
48,9 
48,9 
48,9 
48,9 
3054-3062 
3457-3465 
334 
49,0 
49,0 
49,0 
49,0 
3063-3071 
3466-3474 
335 
49,0 
49,0 
49,0 
49,0 
3072-3080 
3475-3483 
336 
49,1 
49,1 
49,1 
49,1 
3081-3089 
3484-3492 
337 
49,1 
49,1 
49,1 
49,1 
3090-3098 
3493-3501 
338 
49,1 
49,1 
49,1 
49,1 
3099-3107 
3502-3510 
339 
49,2 
49,2 
49,2 
49,2 
3108-3116 
3511-3519 
340 
49,2 
49,2 
49,2 
49,2 
3117-3125 
3520-3528 
341 
49,3 
49,3 
49,3 
49,3 
3126-3134 
3529-3537 
342 
49,3 
49,3 
49,3 
49,3 
3135-3143 
3538-3546 
343 
49,3 
49,3 
49,3 
49,3 
3144-3152 
3547-3555 
344 
49,4 
49,4 
49,4 
49,4 
3153-3161 
3556-3564 
345 
49,4 
49,4 
49,4 
49,4 
3162-3170 
3565-3573 
346 
49,5 
49,5 
49,5 
49,5 
3171-3179 
3574-3582 
347 
49,5 
49,5 
49,5 
49,5 
3180-3188 
3583-3591 
348 
49,5 
49,5 
49,5 
49,5 
3189-3197 
3592-3600 
349 
49,6 
49,6 
49,6 
49,6 
3198-3206 
3601-3609 
350 
49,6 
49,6 
49,6 
49,6 
3207-3215 
3610-3618 
351 
49,7 
49,7 
49,7 
49,7 
3216-3224 
3619-3627 
352 
49,7 
49,7 
49,7 
49,7 
3225-3233 
3628-3636 
353 
49,7 
49,7 
49,7 
49,7 
3234-3242 
3637-3645 
354 
49,8 
49,8 
49,8 
49,8 
3243-3251 
3646-3654 
355 
49,8 
49,8 
49,8 
49,8 
3252-3260 
3655-3663 
356 
49,8 
49,8 
49,8 
49,8 
3261-3269 
3664-3672 
357 
49,9 
49,9 
49,9 
49,9 
3270-3278 
3673-3681 
358 
49,9 
49,9 
49,9 
49,9 
3279-3287 
3682-3690 
359 
49,9 
49,9 
49,9 
49,9 
3288 tai 
enemmän 
3691 tai  
enemmän 
360 tai  
enemmän 
50,0 
50,0 
50,0 
50,0 
2. 
Laki 
ajoneuvoverolain muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 58 §:n 1 momentti ja liite, sellaisina kuin ne ovat, 58 §:n 1 momentti laissa 1317/2011 ja liite laissa 1065/2014, seuraavasti: 
58 § 
Käyttökielto 
Ellei veroa tai sen erääntynyttä osaa ole suoritettu määräajassa, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä siinäkään tapauksessa, että ajoneuvon omistus tai hallinta on siirretty muulle kuin verovelvolliselle. Valvova viranomainen voi ottaa käyttökiellossa olevan ajoneuvon rekisterikilvet ja rekisteröintitodistuksen haltuunsa. Poliisi-, tulli- tai rajavartioviranomaisen kirjallisella luvalla ajoneuvon saa kuitenkin kuljettaa luvassa määrättyyn paikkaan säilytettäväksi. Ajoneuvon käyttö voidaan estää myös, jos ajoneuvosta on maksuunpantava 47 a §:ssä tarkoitettua lisäveroa. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Päivää kohden kannettavan veron määrä lasketaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2016. 
VEROTAULUKKO 1 
VEROTAULUKKO 2 
Ajoneuvon  
hiilidioksidipäästön 
määrä 
Veron määrä 
g/km 
senttiä/päivä 
euroa/365 päivää 
29,10 
106,21 
29,20 
106,58 
29,30 
106,94 
29,30 
106,94 
29,40 
107,31 
29,50 
107,67 
29,60 
108,04 
29,70 
108,40 
29,80 
108,77 
29,80 
108,77 
10 
29,90 
109,13 
11 
30,00 
109,50 
12 
30,10 
109,86 
13 
30,20 
110,23 
14 
30,30 
110,59 
15 
30,40 
110,96 
16 
30,50 
111,32 
17 
30,60 
111,69 
18 
30,70 
112,05 
19 
30,80 
112,42 
20 
30,90 
112,78 
21 
31,00 
113,15 
22 
31,10 
113,51 
23 
31,20 
113,88 
24 
31,30 
114,24 
25 
31,40 
114,61 
26 
31,50 
114,97 
27 
31,60 
115,34 
28 
31,70 
115,70 
29 
31,80 
116,07 
30 
32,00 
116,80 
31 
32,10 
117,16 
32 
32,20 
117,53 
33 
32,30 
117,89 
34 
32,40 
118,26 
35 
32,50 
118,62 
36 
32,70 
119,35 
37 
32,80 
119,72 
38 
32,90 
120,08 
39 
33,00 
120,45 
40 
33,20 
121,18 
41 
33,30 
121,54 
42 
33,40 
121,91 
43 
33,60 
122,64 
44 
33,70 
123,00 
45 
33,80 
123,37 
46 
34,00 
124,10 
47 
34,10 
124,46 
48 
34,30 
125,19 
49 
34,40 
125,56 
50 
34,60 
126,29 
51 
34,70 
126,65 
52 
34,90 
127,38 
53 
35,00 
127,75 
54 
35,20 
128,48 
55 
35,30 
128,84 
56 
35,50 
129,57 
57 
35,60 
129,94 
58 
35,80 
130,67 
59 
36,00 
131,40 
60 
36,10 
131,76 
61 
36,30 
132,49 
62 
36,50 
133,22 
63 
36,60 
133,59 
64 
36,80 
134,32 
65 
37,00 
135,05 
66 
37,20 
135,78 
67 
37,30 
136,14 
68 
37,50 
136,87 
69 
37,70 
137,60 
70 
37,90 
138,33 
71 
38,10 
139,06 
72 
38,30 
139,79 
73 
38,50 
140,52 
74 
38,70 
141,25 
75 
38,90 
141,98 
76 
39,10 
142,71 
77 
39,30 
143,44 
78 
39,50 
144,17 
79 
39,70 
144,90 
80 
39,90 
145,63 
81 
40,10 
146,36 
82 
40,30 
147,09 
83 
40,50 
147,82 
84 
40,80 
148,92 
85 
41,00 
149,65 
86 
41,20 
150,38 
87 
41,40 
151,11 
88 
41,70 
152,20 
89 
41,90 
152,93 
90 
42,10 
153,66 
91 
42,40 
154,76 
92 
42,60 
155,49 
93 
42,90 
156,58 
94 
43,10 
157,31 
95 
43,30 
158,04 
96 
43,60 
159,14 
97 
43,90 
160,23 
98 
44,10 
160,96 
99 
44,40 
162,06 
100 
44,60 
162,79 
101 
44,90 
163,88 
102 
45,20 
164,98 
103 
45,40 
165,71 
104 
45,70 
166,80 
105 
46,00 
167,90 
106 
46,30 
168,99 
107 
46,50 
169,72 
108 
46,80 
170,82 
109 
47,10 
171,91 
110 
47,40 
173,01 
111 
47,70 
174,10 
112 
48,00 
175,20 
113 
48,30 
176,29 
114 
48,60 
177,39 
115 
48,90 
178,48 
116 
49,20 
179,58 
117 
49,50 
180,67 
118 
49,90 
182,13 
119 
50,20 
183,23 
120 
50,50 
184,32 
121 
50,80 
185,42 
122 
51,10 
186,51 
123 
51,50 
187,97 
124 
51,80 
189,07 
125 
52,10 
190,16 
126 
52,50 
191,62 
127 
52,80 
192,72 
128 
53,20 
194,18 
129 
53,50 
195,27 
130 
53,90 
196,73 
131 
54,20 
197,83 
132 
54,60 
199,29 
133 
55,00 
200,75 
134 
55,30 
201,84 
135 
55,70 
203,30 
136 
56,10 
204,76 
137 
56,50 
206,22 
138 
56,80 
207,32 
139 
57,20 
208,78 
140 
57,60 
210,24 
141 
58,00 
211,70 
142 
58,40 
213,16 
143 
58,80 
214,62 
144 
59,20 
216,08 
145 
59,60 
217,54 
146 
60,00 
219,00 
147 
60,40 
220,46 
148 
60,80 
221,92 
149 
61,20 
223,38 
150 
61,70 
225,20 
151 
62,10 
226,66 
152 
62,50 
228,12 
153 
62,90 
229,58 
154 
63,40 
231,41 
155 
63,80 
232,87 
156 
64,20 
234,33 
157 
64,70 
236,15 
158 
65,10 
237,61 
159 
65,60 
239,44 
160 
66,00 
240,90 
161 
66,50 
242,72 
162 
67,00 
244,55 
163 
67,40 
246,01 
164 
67,90 
247,83 
165 
68,30 
249,29 
166 
68,80 
251,12 
167 
69,30 
252,94 
168 
69,80 
254,77 
169 
70,30 
256,59 
170 
70,70 
258,05 
171 
71,20 
259,88 
172 
71,70 
261,70 
173 
72,20 
263,53 
174 
72,70 
265,35 
175 
73,20 
267,18 
176 
73,70 
269,00 
177 
74,20 
270,83 
178 
74,70 
272,65 
179 
75,20 
274,48 
180 
75,80 
276,67 
181 
76,30 
278,49 
182 
76,80 
280,32 
183 
77,30 
282,14 
184 
77,80 
283,97 
185 
78,40 
286,16 
186 
78,90 
287,98 
187 
79,40 
289,81 
188 
80,00 
292,00 
189 
80,50 
293,82 
190 
81,10 
296,01 
191 
81,60 
297,84 
192 
82,10 
299,66 
193 
82,70 
301,85 
194 
83,30 
304,04 
195 
83,80 
305,87 
196 
84,40 
308,06 
197 
84,90 
309,88 
198 
85,50 
312,07 
199 
86,00 
313,90 
200 
86,60 
316,09 
201 
87,20 
318,28 
202 
87,70 
320,10 
203 
88,30 
322,29 
204 
88,90 
324,48 
205 
89,50 
326,67 
206 
90,00 
328,50 
207 
90,60 
330,69 
208 
91,20 
332,88 
209 
91,80 
335,07 
210 
92,40 
337,26 
211 
93,00 
339,45 
212 
93,50 
341,27 
213 
94,10 
343,46 
214 
94,70 
345,65 
215 
95,30 
347,84 
216 
95,90 
350,03 
217 
96,50 
352,22 
218 
97,10 
354,41 
219 
97,70 
356,60 
220 
98,30 
358,79 
221 
98,90 
360,98 
222 
99,50 
363,17 
223 
100,10 
365,36 
224 
100,70 
367,55 
225 
101,30 
369,74 
226 
101,90 
371,93 
227 
102,50 
374,12 
228 
103,10 
376,31 
229 
103,70 
378,50 
230 
104,30 
380,69 
231 
104,90 
382,88 
232 
105,50 
385,07 
233 
106,20 
387,63 
234 
106,80 
389,82 
235 
107,40 
392,01 
236 
108,00 
394,20 
237 
108,60 
396,39 
238 
109,20 
398,58 
239 
109,80 
400,77 
240 
110,40 
402,96 
241 
111,00 
405,15 
242 
111,60 
407,34 
243 
112,20 
409,53 
244 
112,90 
412,08 
245 
113,50 
414,27 
246 
114,10 
416,46 
247 
114,70 
418,65 
248 
115,30 
420,84 
249 
115,90 
423,03 
250 
116,50 
425,22 
251 
117,10 
427,41 
252 
117,70 
429,60 
253 
118,30 
431,79 
254 
118,90 
433,98 
255 
119,50 
436,17 
256 
120,10 
438,36 
257 
120,70 
440,55 
258 
121,30 
442,74 
259 
121,90 
444,93 
260 
122,50 
447,12 
261 
123,10 
449,31 
262 
123,70 
451,50 
263 
124,30 
453,69 
264 
124,90 
455,88 
265 
125,40 
457,71 
266 
126,00 
459,90 
267 
126,60 
462,09 
268 
127,20 
464,28 
269 
127,80 
466,47 
270 
128,40 
468,66 
271 
128,90 
470,48 
272 
129,50 
472,67 
273 
130,10 
474,86 
274 
130,70 
477,05 
275 
131,20 
478,88 
276 
131,80 
481,07 
277 
132,40 
483,26 
278 
132,90 
485,08 
279 
133,50 
487,27 
280 
134,00 
489,10 
281 
134,60 
491,29 
282 
135,10 
493,11 
283 
135,70 
495,30 
284 
136,30 
497,49 
285 
136,80 
499,32 
286 
137,30 
501,14 
287 
137,90 
503,33 
288 
138,40 
505,16 
289 
139,00 
507,35 
290 
139,50 
509,17 
291 
140,00 
511,00 
292 
140,60 
513,19 
293 
141,10 
515,01 
294 
141,60 
516,84 
295 
142,10 
518,66 
296 
142,60 
520,49 
297 
143,20 
522,68 
298 
143,70 
524,50 
299 
144,20 
526,33 
300 
144,70 
528,15 
301 
145,20 
529,98 
302 
145,70 
531,80 
303 
146,20 
533,63 
304 
146,70 
535,45 
305 
147,20 
537,28 
306 
147,70 
539,10 
307 
148,10 
540,56 
308 
148,60 
542,39 
309 
149,10 
544,21 
310 
149,60 
546,04 
311 
150,10 
547,86 
312 
150,50 
549,32 
313 
151,00 
551,15 
314 
151,40 
552,61 
315 
151,90 
554,43 
316 
152,40 
556,26 
317 
152,80 
557,72 
318 
153,30 
559,54 
319 
153,70 
561,00 
320 
154,20 
562,83 
321 
154,60 
564,29 
322 
155,00 
565,75 
323 
155,50 
567,57 
324 
155,90 
569,03 
325 
156,30 
570,49 
326 
156,70 
571,95 
327 
157,20 
573,78 
328 
157,60 
575,24 
329 
158,00 
576,70 
330 
158,40 
578,16 
331 
158,80 
579,62 
332 
159,20 
581,08 
333 
159,60 
582,54 
334 
160,00 
584,00 
335 
160,40 
585,46 
336 
160,80 
586,92 
337 
161,20 
588,38 
338 
161,60 
589,84 
339 
161,90 
590,93 
340 
162,30 
592,39 
341 
162,70 
593,85 
342 
163,10 
595,31 
343 
163,40 
596,41 
344 
163,80 
597,87 
345 
164,20 
599,33 
346 
164,50 
600,42 
347 
164,90 
601,88 
348 
165,20 
602,98 
349 
165,60 
604,44 
350 
165,90 
605,53 
351 
166,30 
606,99 
352 
166,60 
608,09 
353 
166,90 
609,18 
354 
167,30 
610,64 
355 
167,60 
611,74 
356 
167,90 
612,83 
357 
168,20 
613,93 
358 
168,50 
615,02 
359 
168,90 
616,48 
360 
169,20 
617,58 
361 
169,50 
618,67 
362 
169,80 
619,77 
363 
170,10 
620,86 
364 
170,40 
621,96 
365 
170,70 
623,05 
366 
171,00 
624,15 
367 
171,30 
625,24 
368 
171,60 
626,34 
369 
171,90 
627,43 
370 
172,10 
628,16 
371 
172,40 
629,26 
372 
172,70 
630,35 
373 
173,00 
631,45 
374 
173,20 
632,18 
375 
173,50 
633,27 
376 
173,80 
634,37 
377 
174,00 
635,10 
378 
174,30 
636,19 
379 
174,50 
636,92 
380 
174,80 
638,02 
381 
175,10 
639,11 
382 
175,30 
639,84 
383 
175,50 
640,57 
384 
175,80 
641,67 
385 
176,00 
642,40 
386 
176,30 
643,49 
387 
176,50 
644,22 
388 
176,70 
644,95 
389 
177,00 
646,05 
390 
177,20 
646,78 
391 
177,40 
647,51 
392 
177,60 
648,24 
393 
177,90 
649,33 
394 
178,10 
650,06 
395 
178,30 
650,79 
396 
178,50 
651,52 
397 
178,70 
652,25 
398 
178,90 
652,98 
399 
179,10 
653,71 
400 tai enemmän 
179,30 
654,44 
VEROTAULUKKO 2 
Ajoneuvon kokonaismassa 
Veron määrä 
 
kilogrammaa 
senttiä/ päivä 
euroa/ 365 päivää 
enintään 1 300 
61,00 
222,65 
1 301–1 400 
64,00 
233,60 
1 401–1 500 
67,20 
245,28 
1 501–1 600 
70,60 
257,69 
1 601–1 700 
74,20 
270,83 
1 701–1 800 
78,00 
284,70 
1 801–1 900 
82,00 
299,30 
1 901–2 000 
86,20 
314,63 
2 001–2 100 
90,60 
330,69 
2 101–2 200 
95,20 
347,48 
2 201–2 300 
100,00 
365,00 
2 301–2 400 
105,00 
383,25 
2 401–2 500 
110,20 
402,23 
2 501–2 600 
115,60 
421,94 
2 601–2 700 
121,20 
442,38 
2 701–2 800 
127,00 
463,55 
2 801–2 900 
133,00 
485,45 
2 901–3 000 
139,20 
508,08 
3 001–3 100 
145,60 
531,44 
3 101–3 200 
152,20 
555,53 
3 201–3 300 
159,00 
580,35 
3 301–3 400 
166,00 
605,90 
3 401 tai enemmän 
173,20 
632,18 
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2015 
Pääministerin sijainen, ulkoasiainministeri
Timo
Soini
Valtiovarainministeri
Alexander
Stubb
Viimeksi julkaistu 28.9.2015 13:08