Viimeksi julkaistu 28.9.2015 13.08

Hallituksen esitys HE 33/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain ja ajoneuvoverolain muuttamisesta

esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolakia ja ajoneuvoverolakia. Autoverolakia muutettaisiin siten, että pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennettaisiin vaiheittain. Veronalennus painottuisi selvästi pienipäästöisiin autoihin. Autovero alenisi auton ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen vuoteen 2019 mennessä enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä. Autojen ominaishiilidioksidipäästöjen oletettu aleneminen huomioon ottaen keskipäästöisen auton vero noin puolittuisi vuoteen 2020 mennessä. Ajoneuvoverolakia muutettaisiin korottamalla autoilta kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa. Perusvero nousisi kaikilta autoilta 36,50 euroa vuodessa. Kokonaisuutena veromuutokset kuitenkin keventäisivät liikenteen verotusta vuodesta 2018 lähtien.  

Lisäksi esityksessä ehdotetaan autoverolakiin tehtäväksi Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät muutokset käytettyinä maahan tuotavien ajoneuvojen veron määräämisessä. Käytettyinä maahan tuotavien ajoneuvojen verotuksessa sovellettaisiin vertailuveroa, jolla varmistettaisiin, että tuontiautosta ei kanneta veroa enemmän kuin vastaavan Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä autoveroa.  

Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.  

Laki autoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Veronalennukset toteutettaisiin asteittain neljässä vaiheessa vuosien 2016—2019 alusta. Käytettyinä maahantuotujen ajoneuvojen, joista on kannettu liikaa veroa, autoverotusta voitaisiin oikaista 1 päivästä tammikuuta 2012 ehdotetun lain mukaiseksi. 

Myös laki ajoneuvoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Korotettua ajoneuvoveron perusveroa sovellettaisiin kuitenkin vasta 1 päivältä tammikuuta 2017 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon.  

yleisperustelut

Nykytila

1.1  Lainsäädäntö

1.1.1  Kansallinen lainsäädäntö

Autovero 

Autoverosta säädetään autoverolaissa (1482/1994), joka tuli voimaan vuoden 1995 alusta Suomen liittyessä Euroopan unioniin (EU). Autovero on ajoneuvon arvoon perustuva kertaluonteinen vero, jota kannetaan uudesta tai käytettynä maahan tuotavasta henkilöautosta (M1-luokka), pakettiautosta (N1-luokka) ja sellaisesta muusta autosta, jonka oma massa on alle 1 875 kilogrammaa, moottoripyörästä (L3- ja L4-luokka) sekä L7 -luokkaan kuuluvista nelipyöräisista moottoriajoneuvoista, kun ne rekisteröidään tai otetaan käyttöön Suomessa ensimmäistä kertaa. Jos tavaran kuljetukseen tarkoitetun auton kokonaismassa on yli 3 500 kilogrammaa, kysymyksessä on kuorma-auto, joka ei ole autoveron alainen ajoneuvo. 

Henkilöautosta ja pakettiautosta autoveroa kannetaan lain liitteenä olevan verotaulukon mukainen prosenttimäärä auton verotusarvosta. Veroprosentti määräytyy henkilöauton tai vuoden 2008 alun jälkeen ensi kertaa käyttöönotetun pakettiauton yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineen kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella. Jos tietoa ominaishiilidioksidipäästöstä ei ole merkitty auton teknisiin tietoihin, määräytyy veroprosentti auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön perusteella. Laskennallista päästötasoa käytetään verotettaessa vanhempia käytettyjä ajoneuvoja ja sellaisia uusia ajoneuvoja, joita eivät koske tyyppihyväksyntää ja päästöjen mittaamista koskevat EU:n säännökset. Laskennallinen veroprosentti korotetaan puolitoistakertaiseksi, jos auton kilowatteina ilmaistun tehon suhde kilogrammoina ilmaistuun kokonaismassaan on vähintään 0,15. Laskennallisen veroprosentin sijasta verovelvollinen voi kuitenkin esittää selvityksen tyyppihyväksyntään perustuvasta ominaishiilidioksidipäästöstä tai muun EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaan määritellystä ominaishiilidioksidipäästöstä. Pienin ominaishiilidioksidipäästöön tai laskennalliseen päästöön perustuva veroprosentti on viisi ja suurin viisikymmentä. Suurten pakettiautojen veroprosentista tehdään lisäksi kantavuuteen perustuva vähennys, joka on 9,8—21,7 prosenttiyksikköä.  

Veronalaisten eli alle 1 875 kiloa painavien linja-autojen veroprosentti ei määräydy hiilidioksidipäästön perustella, vaan vero on kiinteä 31,7 prosenttia verotusarvosta. Moottoripyörien vero on moottorin iskutilavuudesta riippuen 9,8—24 prosenttia verotusarvosta. Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on 12,2 prosenttia. 

Nykyisen autoverolain perusteella veroprosentti määräytyy samalla tavalla verotettaessa sekä uutena että käytettynä tuotuja ajoneuvoja. Ajoneuvoa pidetään käytettynä, jos se on ollut rekisteröitynä tai käytössä. Muut ajoneuvot katsotaan lakia sovellettaessa uusiksi ajoneuvoiksi. 

Ajoneuvon autoverotusarvo on sen yleinen verollinen vähittäismyyntiarvo. Yleisellä vähittäismyyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla kuluttajan asemassa olevalle ostajalle sinä ajankohtana, jona ajoneuvo ilmoitetaan tai olisi pitänyt ilmoittaa verotettavaksi. Jos yleisiin myyntihintoihin perustuvaa arvoa ei ole käytettävissä, yleinen vähittäismyyntiarvo määritetään siitä hinnasta, jolla samanlaisia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäviksi, vähennettynä tavanomaisia alennuksia vastaavalla erällä. Verotusarvo on Suomen markkinoilta saatavien hintatietojen mukaan määriteltävä ajoneuvon kaikki verot sisältävä yleinen kuluttajahinta verotushetkellä. Verotusarvon perustana ei käytetä verotettavana olevan ajoneuvon konkreettista hintaa, kuten sen vähittäismyyntihintaa tai ulkomaista ostohintaa.  

Yleiseen vähittäismyyntiarvoon katsotaan kuuluvan kaikki se, jonka ajoneuvon ostaja välittömästi tai välillisesti luovuttaa vastikkeeksi ajoneuvosta myyjälle tai kolmannelle osapuolelle. Tavanomaisia rahoituskuluja ja ajoneuvon asiakkaalle toimittamisesta aiheutuvia tavanomaisia, enintään 600 euron suuruisia kustannuksia ei kuitenkaan lueta ajoneuvon arvoon. Yleiseen vähittäismyyntiarvoon sisällytetään kaikki ajoneuvossa olevat varusteet, kun ajoneuvo myydään ostajalle. Ajoneuvon verotusarvoa määrättäessä ajoneuvoon katsotaan kuuluvan toimintakuntoisina vähintään ne varusteet, jotka siinä tulee olla, jotta se voitaisiin hyväksyä liikenteeseen, sekä sellaiset muut varusteet, jotka tyyppihyväksynnän tai ajoneuvon valmistusmaassa julkaistun selvityksen mukaan kuuluvat ajoneuvon vakiovarusteisiin. Uusien ajoneuvojen yleiseen vähittäismyyntiarvoon perustuvien verotusarvojen määrityksessä käytetään apuna niin sanottuja kaupallisia nimikkeitä. Markkinoille tulevan uuden ajoneuvomallin maahantuoja tai valmistaja, joka myy mallia liiketoiminnan muodossa, on ennen veroilmoituksen jättämistä velvollinen ilmoittamaan Tullille sen hinnan, jolla ajoneuvomallia yleisesti ilmoitetaan myytäväksi Suomessa. Tulli vahvistaa ilmoitusten perusteella uusien ajoneuvojen verotusarvot kullekin kaupalliselle nimikkeelle. Nimikkeet muodostetaan markkinaehtoisesti kaupallisilla perusteilla. Tulli vahvistaa verotusarvot myös muutoin kuin kaupallisesti maahan tuoduille uusille ajoneuvoille. 

Käytettyjen ajoneuvojen yleiset vähittäismyyntiarvot määritetään markkinoilta saatavien hintatietojen perusteella. Määritys tapahtuu yleisen hintatason perusteella, eikä esimerkiksi yksittäisen myyntitilanteen perusteella. Tämä on perusteltua verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Arvon määräytymiseen vaikuttavat kuitenkin myös ajoneuvon yksilölliset ominaisuudet ja verovelvollisen esittämä selvitys ajoneuvon arvosta otetaan huomioon ajoneuvon arvonmäärityksessä. Tulli arvioi ajoneuvon kunnon vaikutuksen arvoon. 

Autoveron on velvollinen suorittamaan se, joka merkitään rekisteriin ajoneuvon omistajaksi. Osamaksukaupassa verovelvollinen on kuitenkin ostaja, joka merkitään ajoneuvorekisteriin haltijaksi. Jos auton tuo maahan tai valmistaa Tullin hyväksymä rekisteröity asiamies, tämä vastaa autoverosta omistajan tai haltijan puolesta. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja on kuitenkin toissijaisessa vastuussa verosta, paitsi jos hän osoittaa maksaneensa autoveron määrän rekisteröidylle asiamiehelle tai tämän edustajalle. 

Autoverotuksessa verotettavana tapahtumana on yleensä ajoneuvon rekisteröinti tai käyttöönotto. Ajoneuvosta suoritettavan veron perusteet määräytyvät verotettavan tapahtuman ajankohdan perusteella. Koska kuitenkin sellaisen verovelvollisen, jolla ei ole rekisteröidyn asiamiehen asemaa, on tehtävä autoveroilmoitus ja maksettava vero ennen kuin ajoneuvo merkitään ajoneuvoliikennerekisteriin, autoveroilmoituksen antamisajankohdasta on käytännössä muodostunut näiden verovelvollisten osalta merkittävin veron perusteiden määräytymisajankohta.  

Rekisteröidyksi asiamieheksi voidaan hyväksyä säännöllistä liiketoimintaa harjoittava ajoneuvojen maahantuoja tai valmistaja, joka on luotettava ja joka voi antaa autoveroilmoitukset Tullille konekielisessä muodossa. Rekisteröidyn asiamiehen on asetettava Tullille tämän vaatima vakuus, jonka avulla voidaan riittävästi varmistaa veron kertyminen sekä mahdollistaa ajoneuvojen rekisteröinti ja käyttöönotto jo ennen verotuksen vireille saattamista ja veron maksua. Rekisteröity asiamies ilmoittaa kultakin Tullin määräämältä ilmoitusjaksolta verotettaviksi ne ajoneuvot, jotka jakson aikana rekisteröidään tai otetaan käyttöön. Tullin määräämiä ilmoitusjaksoja on kolme kalenterikuukaudessa. Rekisteröidyn asiamiehen on annettava autoveroilmoitus konekielisenä kultakin jaksolta viimeistään kymmenentenä päivänä jakson päättymisestä. Tulli lähettää kustakin ajoneuvosta verovelvolliselle sähköisen verotuspäätöksen, joka on samalla lasku, minkä lisäksi verotusjaksolta tehdään jaksoerittely, joka toimitetaan asiamiehelle jakson päätyttyä. Lasku erääntyy maksettavaksi 25 päivässä jakson päättymisestä.  

Toimivaltaisena viranomaisena autoverotuksessa on pääsääntöisesti Tulli. Tullin tehtävänä on autoverotuksen toimittaminen ennen ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa. Liikenteen turvallisuusvirasto kuitenkin huolehtii ajoneuvon ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton jälkeen ajoneuvon rakenteen, käyttötarkoituksen tai omistuksen muutoksen vuoksi toimitettavasta autoverotuksesta. 

Ajoneuvovero 

Ajoneuvoverosta säädetään ajoneuvoverolaissa (1281/2003). Ajoneuvovero koostuu ajoneuvoveron perusverosta ja käyttövoimaverosta. Lisäksi ulkomailla rekisteröidyistä ajoneuvoista kannetaan eräissä tapauksissa kiinteää veroa ja kulutusveroa. Perusvero on henkilö- ja pakettiautoilta (M1-, N1, M1G- ja N1G-luokka) kannettava fiskaalinen vero. Vero kannetaan päiväkohtaisesti ja se määrätään 12 kuukauden pituisilta verokausilta ajoneuvoliikennerekisterissä olevien auton tietojen perusteella. Veroa ei kanneta niiltä päiviltä, joilta auto on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuksi. Vero voidaan maksaa kerralla tai verovelvollisen pyynnöstä kahdessa taikka neljässä erässä. 

Perusvero on muutettu ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi ajoneuvoverolain muuttamisesta annetulla lailla (1311/2007) ja ajoneuvoverolain muuttamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta annetulla lailla (943/2009), jotka tulivat voimaan 1 päivänä helmikuuta 2010. Perusvero määräytyy ensisijaisesti auton valmistajan EU-tyyppihyväksynnän yhteydessä ilmoittaman, yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineen ominaiskulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella. Hiilidioksidipäästöihin perustuvaan verotukseen siirtymisen jälkeen perusveron tasoa on korotettu kahdesti. Ensimmäinen korotus tapahtui vuoden 2013 alussa ja jälkimäinen korotus koskee vuoden 2016 alusta lähtien kannettavaa perusveroa. 

Perusvero määräytyy tyyppihyväksynnässä määritetyn hiilidioksidipäästön perusteella henkilöautolla, jonka kokonaismassa on enintään 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen, sekä henkilöautolla, jonka kokonaismassa on yli 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen. Pakettiauton perusvero määräytyy hiilidioksidipäästön perusteella, jos auto on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen. 

Jos ajoneuvo on otettu käyttöön ennen edellä mainittua ajankohtaa tai sille ei ole määritetty tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöä, perusvero määräytyy ajoneuvon kokonaismassan perusteella. Kokonaismassaa voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana hiilidioksidipäästöjä vastaavana teknisenä veroperusteena, joka on käytettävissä kaikista rekisterissä olevista ajoneuvoista. 

Vuodesta 2016 lähtien ajoneuvoveron määrä on 70 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä ja 618 euroa, kun päästö on 400 grammaa tai enemmän. Sähköautojen perusveron määrä on alin veron määrä, eli 70 euroa vuodessa. Enimmäis- ja vähimmäisveron välillä veron määrä on määritetty erikseen jokaiselle hiilidioksidigrammamäärälle. Kokonaismassan perusteella määräytyvä perusvero on 186—596 euroa vuodessa. Vero on 186 euroa, kun ajoneuvon kokonaismassa on enintään 1 300 kilogrammaa ja 596 euroa, kun kokonaismassa on 3 401 kilogrammaa tai enemmän. Kokonaismassaan perustuva vero on määritetty sadan kilogramman välein. Kokonaismassan mukaan määräytyvä vero on jonkin verran lievempi kuin todellisen hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvä vero.  

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Valtiontaloudellisen tarkoituksensa lisäksi käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettuja polttoaineita käyttävien henkilöautojen erisuuruisia käyttökustannuksia autoilijoille. Henkilöautojen käyttövoimaveron taso on yhteydessä liikennepolttoaineiden verotasoon. Pakettiautojen ja kuorma-autojen käyttövoimaverolla ei ole vastaavaa verotusta tasaavaa vaikutusta. Kuorma-autojen käyttövoimaverolla pannaan täytäntöön EU:n lainsäädännössä edellytetty raskaiden ajoneuvojen vuotuinen vero. Kuorma-autojen käyttövoimaveroa määrättäessä otetaan kokonaismassan ja akseleiden lukumäärän lisäksi huomioon se, käytetäänkö autoa perävaunun vetoon. 

Ajoneuvovero kannetaan etukäteen juoksevalta 12 kuukauden mittaiselta verokaudelta. Jos ajoneuvoveroa tai sen erääntynyttä osaa ei suoriteta määräajassa, ajoneuvo asetetaan käyttökieltoon. Käyttökiellon aikana ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin erääntynyt vero on kokonaan maksettu.  

Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai rekisteriin merkitty haltija on velvollinen suorittamaan ajoneuvosta ajoneuvoveroa rekisteriin merkityltä omistus- tai haltijuusajaltaan. Jos rekisteriin on merkitty sekä omistaja että haltija, haltija on verovelvollinen. Verovelvollisuus alkaa kun ajoneuvo ensi- tai uudelleenrekisteröidään tai otetaan liikennekäyttöön tai kun rekisteriin merkityn ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu siten, että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle. Verovelvollisuus voi myös alkaa silloin kun verosta vapaa ajoneuvo muutosrekisteröidään tai muutoskatsastetaan veronalaiseksi tai kun verovapautuksen edellytykset päättyvät. Verovelvollisuus päättyy kun ajoneuvon liikennekäytöstä poisto taikka lopullinen poisto merkitään rekisteriin tai kun ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu siten, että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle. 

Ajoneuvoveron veronkantoviranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto. Kiinteän veron ja kulutusveron veronkantoviranomaisena toimii kuitenkin Tulli. Ahvenanmaan maakunnassa veronkantoviranomaisena on Ahvenanmaan valtionvirasto. Veronkantoviranomaiset toimittavat veron maksuunpanon ja huolehtivat veron perimisestä ja muista verotukseen liittyvistä toimenpiteistä sekä käsittelevät ajoneuvoverotusta koskevat hakemus- ja muut asiat. 

1.2  Euroopan unionin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö

1.2.1  Verojen syrjimättömyys

Autovero ja ajoneuvovero ovat kansallisia veroja, jota ei ole yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännössä lukuun ottamatta raskailta ajoneuvoilta kannettavaa vuotuista käyttöveroa. Jäsenvaltiot voivat siten itsenäisesti päättää, millä perusteella ja kuinka paljon ne kantavat ajoneuvoista tämän kaltaisia veroja. Verotuksessa on kuitenkin otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (jäljempänä SEUT) sisältyvät verotusta koskevat määräykset. Keskeisin säännös tältä osin on sopimuksen 110 artikla, johon sisältyy tuontitavaroita syrjivien verojen kielto. SEUT 110 artiklan ja sitä edeltäneen, sisällöllisesti vastaavan, Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen (jäljempänä EY) 90 artiklan soveltamisesta etenkin käytettyjen tuontiajoneuvojen autoverotuksessa eri jäsenvaltioissa on annettu useita Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja. 

Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössä katsonut syrjintäkiellon tarkoittavan, että EY 90 artiklalla on tarkoitus taata valtionsisäisen verotuksen täydellinen neutraalius, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahantuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta (muun muassa asiat C-47/88 komissio v. Tanska, C-101/00, Tulliasiamies ja Siilin ja C-387/01, Weigel). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 90 artiklan ensimmäistä kohtaa rikotaan, jos maahantuotuun tuotteeseen ja samanlaiseen kotimaiseen tuotteeseen kohdistuva vero lasketaan eri tavalla ja erilaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti niin, että maahantuotuun tuotteeseen vaikka vain joissain tapauksissa kohdistuu suurempi vero. Ajoneuvon arvoon sisältyvän veron osuuden katsotaan alenevan samassa suhteessa kuin ajoneuvon arvonkin. Tämän katsottiin tarkoittavan sitä, että käytettynä verotettavan ajoneuvon veroprosentti sai olla enintään samansuuruinen kuin ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa ollut veroprosentti. Myös ajoneuvon hinta markkinoilla tuli selvittää. 

Unionin tuomioistuin antoi vuonna 2006 Unkarin autoveroa koskevan ratkaisun (asiat C-290/05, Nadasdi ja C-333/05, Nemeth), jossa omaksuttiin uudenlainen kanta verosyrjintäkiellon soveltamiseen käytettyinä maahantuotaviin ajoneuvoihin tilanteessa, jossa jäsenvaltio ottaa käyttöön uuden veron tai muuttaa olemassa olevan veron verokantaa tai määräytymisperustetta. Ratkaisun mukaan merkitystä ei ole niillä veroilla, jotka on otettu käyttöön ennen veromuutosta. Tuomioistuin totesi myös, ettei asian kannalta merkitystä ole sillä, että on olemassa aikaisemmin Unkarissa rekisteröityjä käytettyjä ajoneuvoja, joiden markkina-arvoon sisältyy aikaisemmin voimassa olleesta kulutusverosta jäljellä oleva määrä. Tämä tarkoitti sitä, että käytetyt tuontiajoneuvot voitiin verottaa niiden tuontihetkellä voimassa olevan verokannan ja -perusteen mukaisesti. Tuomion mukaan niiden perusteiden osalta, joita voidaan käyttää maksun määrän laskennassa, on muistutettava, että yhteisön oikeudessa ei sen nykyisessä kehitysvaiheessa rajoiteta jäsenvaltion vapautta säätää joidenkin tuotteiden osalta porrastettua verojärjestelmää objektiivisten perusteiden mukaisesti, vaikka nämä tuotteet olisivat EY 90 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla samanlaisia. Tällainen porrastaminen on kuitenkin yhteisön oikeuden mukaista ainoastaan, jos sillä tavoitellaan päämääriä, jotka myös ovat perustamissopimuksen ja johdetun oikeuden vaatimusten mukaisia, ja jos porrastamisen toteutus on sellainen, että sillä voidaan välttää kaikenlainen muista jäsenvaltioista tapahtuvan tuonnin suora tai välillinen syrjintä tai kilpailevan kotimaisen tuotannon suojeleminen. Rekisteröintiveroa koskevassa järjestelmässä sellaiset perusteet kuin moottorityyppi, sylinteritilavuus ja ympäristönäkökohtiin perustuva luokitus ovat objektiivisia perusteita. Niitä voidaan siis käyttää tällaisessa järjestelmässä. Edellytyksenä ei sitä vastoin ole se, että veron määrä on sidottu ajoneuvon hintaan. Muista jäsenvaltioista peräisin olevista tuotteista ei kuitenkaan saa kantaa korkeampaa rekisteröintiveroa kuin samanlaisista kotimaisista tuotteista. 

Unionin tuomioistuin antoi vuonna 2011 uuden ratkaisun verosyrjinnän kiellosta (C 402/09, Tatu). Tapauksessa oli kyse Romaniassa moottoriajoneuvoilta rekisteröinnin yhteydessä kannettavasta ympäristöverosta. Vero oli otettu käyttöön vuonna 2008, mitä ennen Romaniassa ei kannettu ajoneuvoilta lainkaan rekisteröintiveroa. Uusi vero määräytyi ajoneuvon teknisen Euro-luokituksen mukaan siten, että eri luokkiin kuuluvilla ajoneuvoilla vero laskettiin eri tavoin ja eri perustein. Erityisesti vanhimpien ajoneuvojen verotaso oli korkea. Unionin tuomioistuin katsoi Romaniaa koskevassa tuomiossaan, että ympäristöveron käyttöönotto on syrjintäkiellon vastaista, jos verotus tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen liikenteeseen päästämisen kyseisessä jäsenvaltiossa vähemmän houkuttelevaksi, mutta ei tee saman ikäisten ja yhtä kuluneiden ajoneuvojen ostamista kotimaan markkinoilta vähemmän houkuttelevaksi. Tuomioistuimen tuomiossa ei todeta, että sillä olisi tarkoitus muuttaa tai kumota vuonna 2006 annetussa Unkaria koskeneessa tuomiossa omaksuttu tulkintalinja. Romaniaa koskevassa tuomiossaan tuomioistuin on todennut, että syrjintäkiellon tarkoituksena ei ole estää jäsenvaltioita ottamasta käyttöön uusia veroja tai muuttamasta olemassa olevien verojen verokantaa tai määräytymisperusteita. Tuomion mukaan jäsenvaltioilla ei ole kuitenkaan rajatonta oikeutta säätää uusista veroista, eikä verotus saa tehdä muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden tuontia vähemmän houkuttelevaksi ja näin suosia kansallista tuotantoa. Tuomiossa on painotettu veron tosiasiallisia huomattavia vaikutuksia käytettyjen autojen tuontiin Romaniaan. 

Myös Alankomaiden autoverotusta koskevassa asiassa (C-437/12, X), josta tuomioistuin antoi ratkaisunsa joulukuussa 2013, oli kysymys SEUT 110 artiklan soveltamisesta tilanteessa, jossa ajoneuvoista kannettavan rekisteröintiveron perustetta oli muutettu. Alankomaissa oli siirrytty niin sanottuun listahintaan perustuvasta verosta vaiheittain hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon. Muutosten seurauksena samanlaisesta ajoneuvosta kannettavan veron määrä on voinut ajoneuvon ominaisuuksista riippuen nousta tai laskea aikaisempiin veroperusteisiin verrattuna. Ratkaisussa on viitattu sekä Unkarin että Romanian autoverotusta koskeneisiin tuomioihin. Unionin tuomioistuin on kuitenkin palannut noudattamaan käytettynä tuotujen ajoneuvojen syrjivyysarvioinnissa sitä ratkaisulinjaa, joka oli vallitsevana ennen Unkarin autoveroa koskenutta tuomiota. Silloisen vakiintuneen tulkinnan mukaan käytetyn tuontiajoneuvon veroa ei saanut kantaa enempää kuin veroa sisältyi vastaavaan uutena verotetun ajoneuvon arvoon. Tuomiossa todetaan, että Alankomaiden veron laskentatapaan tehdystä muutoksesta huolimatta veron maksuvelvollisuuden synnyttävä tosiseikka eli ajoneuvon rekisteröinti ensimmäisen kerran Alankomaissa on ilmeisesti sama ennen veroperusteen muutosta ja sen jälkeen. Kyse on siten tuomioistuimen mukaan samasta verosta kuin aikaisemminkin. Siinäkin tapauksessa, että vero olisi uusi, verosyrjintäkieltoa on tuomion mukaan sovellettava aina, kun verotus on omiaan tekemään muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden tuonnin vähemmän houkuttelevaksi ja näin suosimaan kotimaisia tuotteita. Tuomiossa todetaan, että syrjivyysarvioinnissa merkityksellisiä samanlaisia ajoneuvoja ovat sellaiset Alankomaiden markkinoilla ennestään olevat ajoneuvot, jotka ovat ominaispiirteiltään mahdollisimman samanlaisia verotettavana olevan ajoneuvon kanssa. Verosyrjintäkielto on esteenä Alankomaiden veron kaltaiselle verolle sikäli ja siltä osin kuin maahantuoduista käytetyistä ajoneuvoista kannettavan veron määrä on suurempi kuin pienin jäljellä oleva kyseisen veron määrä, joka sisältyy Alankomaissa jo rekisteröityjen samanlaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon.  

1.2.2  Euroopan unionin tavoitteet päästöjen vähentämiseksi

Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2014 unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset vuoteen 2030. EU-tason tavoite päästökaupan ulkopuolisella sektorilla on 30 prosentin kasvihuonekaasujen vähennys vuoden 2005 tasosta. Tavoite kiristyi siten aikaisemmasta vuodelle 2020 asetetusta 16 prosentin vähennystavoitteesta. Liikenne on yksi suurimpia päästökaupan ulkopuolisia päästölähteitä. 

EU-tason strategia henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöistä sisältyy komission helmikuussa 2007 julkaisemaan tiedonantoon (KOM(2007)19). Tavoitteisiin voidaan tiedonannon mukaan päästä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa keinoina käytetään auton valmistajiin kohdistuvien vaatimusten lisäksi muun muassa kuluttajainformaatiota ja taloudellisia ohjauskeinoja, joilla ohjataan kuluttajia valitsemaan markkinoilla vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia ajoneuvoja. Osana strategian toimeenpanoa EU:ssa on hyväksytty päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009. Asetuksen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästö on vuoteen 2015 mennessä pudotettava keskimäärin 130 grammaan kilometrillä ja vuoteen 2020 mennessä 95 grammaan kilometrillä. Pakettiautojen päästöjen vähenemisestä säädetään asetuksen (EU) N:o 510/2011 muuttamisesta uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevien keinojen määrittelemiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 253/2014. Asetuksen mukaan uusien pakettiautojen hiilidioksidipäästö saa olla keskimäärin 147 grammaa kilometrillä vuonna 2020. Päästöjen vähentämisvelvoitteet kohdistuvat autojen valmistajiin siten, että jos valmistajan autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylittävät asianomaisen vuoden päästötavoitteen, komissio määrää valmistajalle liikapäästömaksun. 

1.3  Autovero ja ajoneuvovero eräissä muissa maissa

Komission keräämien tietojen mukaan selvä enemmistö jäsenmaista kantaa ajoneuvoveron kaltaista vuotuista veroa ajoneuvon omistamisesta tai liikennekäytössä pitämisestä. Veron perusteena on tyypillisesti moottorin koko tai teho, ajoneuvon polttoaineen kulutus tai haitallisuus ympäristölle. Korkeimmat verotasot ovat Tanskassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Suomen ajoneuvoveron taso on jonkin verran keskimääräistä eurooppalaista tasoa korkeampi. Ajoneuvoveron osuus jäsenvaltioiden verotuloista on keskimäärin noin 0,9 prosenttia, kun Suomessa ajoneuvoveron osuus verotuloista oli noin prosentin vuonna 2014. 

Komission tietojen perusteella rekisteröinnin yhteydessä kannetaan ajoneuvoista autoveron kaltaista veroa 21:ssä EU:n jäsenmaassa. Useimmissa jäsenmaissa rekisteröintiveron kantaminen pohjautuu nykyisin ajoneuvon aiheuttamia ympäristöhaittoja kuvaaviin ominaisuuksiin kuten hiilidioksidipäästöihin, polttoaineen kulutukseen, moottorin tilavuuteen tai tehoon. Jäsenmaista korkein verotaso on Tanskassa. Suomen verotaso on toiseksi korkein, joskin rekisteröintiverojen erilainen rakenne vaikeuttaa verotasojen suoraa vertaamista jäsenmaiden välillä. Useimmissa jäsenvaltioissa verotaso on suhteellisen matala. Suomen ja Tanskan lisäksi korkean verotason maita ovat kuitenkin myös Irlanti, Alankomaat, Malta, Portugali ja Itävalta. Rekisteröintiveron osuus jäsenvaltioiden verotuloista on keskimäärin noin 0,4 prosenttia, kun Suomessa vastaava osuus verotuloista oli noin prosentin vuonna 2014. Korkein rekisteröintiveron osuus oli Maltalla noin kaksi prosenttia verotuloista. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvista valtioista Norjassa on huomattavan korkea autoveron taso.  

1.4  Käytäntö

1.4.1  Autokanta ja liikenteen päästöt

Henkilöautojen määrä ja liikennesuoritteet ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti lukuun ottamatta 1990-luvun alun taloudellista taantumaa. Henkilöautojen yhteenlaskettu ajokilometrimäärä on noin kaksinkertaistunut 1980–luvun alkuun verrattuna. Tieliikenteen määrä asukasta kohti ja keskimääräinen ajosuorite henkilöautoa kohti ovat EU-maiden keskitasoa korkeampia. Liikenteen määrään vaikuttavat monet yhteiskunnan tekijät, kuten talouden kehitys, liikkumisen kustannukset, kotitalouksien varallisuus ja elämäntavat, maankäyttö- ja liikennejärjestelmäratkaisut, alue- ja yhdyskuntarakenne, työllisyys- ja asuntopolitiikka sekä eri liikennemuotojen palvelutarjonta ja houkuttavuus. Nämä tekijät, jotka riippuvat usean eri tahon päätöksistä, vaikuttavat paitsi ajoneuvojen hankintaan myös siihen, paljonko yksittäisillä ajoneuvoilla ajetaan. Myös ihmisten arvostuksissa ja ajankäytössä tapahtuneet muutokset, kuten lisääntynyt vapaa-aika ja harrastukset, lisäävät liikenteen määrää. 

Useimpien tieliikenteen päästöyhdisteiden määrät ovat vähentyneet selvästi 1980-luvun lopusta alkaen siitä huolimatta, että liikennemäärät ovat kasvaneet. Päästöjä ovat hillinneet muun muassa puhtaammin palavat polttoaineet ja pakokaasuja puhdistavat katalysaattorit. Katalysaattorit tulivat pakollisiksi uusiin autoihin vuoden 1992 alusta.  

Toisin kuin muut tieliikenteen päästöt, hiilidioksidipäästöt jatkoivat pitkään kasvuaan liikennemäärien kasvaessa. Suurimmillaan ne olivat vuonna 2007. Tämän jälkeen myös hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet lievään laskuun ja ovat nyt suurin piirtein 2000–luvun alkupuolta vastaavalla tasolla. Viime vuosina liikenteen hiilidioksidipäästöjä ovat vähentäneet etenkin biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö ja uusien henkilöautojen entistä pienemmät ominaispäästöt.  

Liikenteen osuus Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin viidesosa. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöistä liikenteen osuus on noin 40 prosenttia. Noin 80 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä, vähän alle 40 prosenttia paketti-, linja- ja kuorma-autoista ja noin prosentti moottoripyöristä ja mopoista. Vuonna 2012 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat noin 11 miljoonaa tonnia. Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa polttoaineiden kulutukseen, johon vaikuttavat ajoneuvojen ominaiskulutus, ajotavat ja liikenteen määrä. 

Vuoden 2015 alkupuolella Suomen ajoneuvoliikennerekisterissä oli 3,2 miljoonaa henkilöautoa, joista 2,6 miljoonaa autoa oli liikennekäytössä. Pakettiautoja oli rekisterissä noin 400 000, joista liikennekäytössä oli noin 300 000 autoa. Vuonna 2013 bensiinikäyttöisellä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 15 300 kilometriä ja dieseliä käyttävillä henkilöautoilla noin 25 900 kilometriä. Pakettiautojen keskimääräinen liikennesuorite on noin 11 600 kilometriä vuodessa. Vuonna 2014 liikennekäytössä olleiden henkilöautojen keski-ikä ilman museoautoja oli 11,1 vuotta. 

Vuonna 2014 Suomessa verotettiin noin 121 700 uutta autoveron alaista ajoneuvoa. Uusia henkilöautoja verotettiin 101 000, pakettiautoja 10 600 ja moottoripyöriä 3 800. Lisäksi verotettiin 18 000 käytettynä maahantuotua henkilöautoa sekä 1 400 käytettynä tuotua pakettiautoa ja 2 000 moottoripyörää sekä 1 900 muuttotavarana maahantuotavaa ajoneuvoa.  

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on noin 167 grammaa kilometriltä ja pakettiautojen 199 grammaa. Uusien autojen päästöt ovat kuitenkin huomattavasti keskiarvoa alhaisemmat, sillä toukokuussa 2015 rekisteröityjen uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästö oli keskimäärin 124 grammaa kilometriltä. Uusien bensiinikäyttöisten autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö 123,2 grammaa on vähän alempi kuin dieselkäyttöisten autojen keskimääräinen päästö, joka on 127,8 grammaa. Uusien pakettiautojen keskipäästö oli vuonna 2014 noin 183 grammaa.  

1.4.2  Autoveron ja ajoneuvoveron määrä ja verotuotto

Autoveroa kannettiin 918 miljoonaa euroa vuonna 2014. Verosta 89 prosenttia kertyi uusista ajoneuvoista ja 11 prosenttia käytettynä maahantuoduista. Uusien henkilöautojen keskimääräinen verotusarvo oli noin 32 000 euroa ja autovero 7 200 euroa. Keskimääräinen veroprosentti oli tällöin 22,5. Käytettynä maahantuotujen autojen verotusarvo oli keskimäärin 18 200 ja autovero 5 700 euroa, veroprosentin ollessa 31,7. Uusien pakettiautojen verotusarvo oli 35 600 ja autovero 6 100 euroa. Uusien moottoripyörien verotusarvo oli keskimäärin 13 200 ja vero 2 900 euroa. 

Ajoneuvoveroa kannettiin 877 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tästä perusveron osuus on noin 59 prosenttia, käyttövoimaveron noin 39 prosenttia ja maksutapalisän osuus noin kaksi prosenttia. Perusveron tuotosta 432 miljoonaa euroa kertyi henkilöautoista ja 87 miljoonaa euroa pakettiautoista. Keskimääräinen rekisterissä olevilta henkilöautoilta kannettava ajoneuvoveron perusvero vuodelta 2016 on noin 228 euroa vuodessa. Pakettiautojen keskimääräinen perusvero on noin 365 euroa vuodessa. 

Vuonna 2015 käyttöön otettujen uusien henkilö- ja pakettiautojen keskimääräinen perusvero on huomattavasti alempi kuin rekisterissä olevien ajoneuvojen keskimääräinen vero. Toukokuussa 2015 rekisteröityjen uusien henkilöautojen keskimääräinen perusvero on noin 153 euroa vuodessa. Käytettynä tuotujen henkilöautojen keskimääräinen vero on nykyisin noin 252 euroa vuodessa. Uusien pakettiautojen keskimääräinen perusvero on noin 277 euroa vuodessa.  

Myös matkailuautot ovat ajoneuvoveron alaisia ja niiden perusvero määräytyy samoin kuin henkilö- ja pakettiautojen vero. Matkailuautoille ei kuitenkaan tarvitse mitata EU-tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöjä, minkä vuoksi matkailuautojen vero määräytyy pääsääntöisesti kokonaismassan mukaan. Matkailuautojen keskimääräinen ajoneuvoveron perusvero on 531 euroa vuodessa. Käyttövoimaveroa matkailuautosta maksetaan pakettiauton verokannalla, joka on henkilöautojen verokantaa alempi.  

Perusveron alaisista henkilöautoista vero määräytyy mitattujen ominaishiilidioksidipäästöjen perusteella noin 68 prosentilla autoista ja kokonaismassan perusteella noin 32 prosentilla autoista. Kokonaismassan perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla 249 euroa ja pakettiautoilla 398 euroa vuodessa. Kokonaismassan perusteella verotettavien ajoneuvojen määrä laskee hitaasti ajoneuvokannan uusiutuessa, mutta toistaiseksi niiden osuus on vielä melko suuri. Hiilidioksidipäästöjen perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla noin 219 euroa vuodessa ja pakettiautoilla noin 288 euroa vuodessa. 

1.4.3  Oikeus- ja verotuskäytäntö Suomessa

Korkein hallinto-oikeus antoi vuoden 2014 joulukuussa kaksi vuosikirjaratkaisua, jotka koskivat käytetyn auton verotusta ja jotka täsmentävät edellä mainitun unionin tuomioistuimen ratkaisun C-437/12, X soveltamista Suomessa. Ensimmäinen tapaus (KHO:2014:182) koski Suomeen Saksasta tuotua vuonna 1998 käyttöön otettua autoa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten korkein hallinto-oikeus katsoi, että autoverolain voimassa oleva järjestelmä ei ole rakenteeltaan sellainen, ettei se missään olosuhteissa mahdollista sitä, että toisesta jäsenvaltiosta tuotavalle autolle määrättävä autovero on suurempi kuin vastaavassa Suomessa jo rekisteröidyssä autossa on veroa jäljellä. Tämän vuoksi verotus ilman syrjivyysarvioinnin tekemistä katsottiin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 90 artiklan (nykyisen SEUT 110 artiklan) vastaiseksi. Arvioitaessa Suomessa jo rekisteröidyssä vastaavassa autossa jäljellä olevan veron määrää autoverolle aikanaan määrättyä arvonlisäveroa (elv) ei tullut ottaa huomioon. Koska verovelvollinen ei ollut valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä eikä tulliasiamies ollut valituksessaan väittänyt, että hallinto-oikeuden tekemä syrjivyysarviointi olisi muutoin kuin elv:n osalta virheellinen, hallinto-oikeuden tekemän syrjimättömyysarvioinnin unionin oikeuden mukaisuus ei ollut korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana. Hallinto-oikeus katsoi verovelvollisen valituksen johdosta antamassaan päätöksessä, että autoverolain 5 a §:n (1292/2007) mukaisen hiilidioksidipäästöön perustuvan veroprosentin käyttäminen voi johtaa siihen, että Suomeen tuotavasta ajoneuvosta kannetaan autoveroa enemmän kuin mitä on jäljellä vastaavassa Suomessa ensirekisteröidyssä ajoneuvossa. 

Toinen ratkaisu (KHO:2014:183) koski käytettynä tuodun auton verotuspäätöksen purkuhakemusta. Myös tämä auto oli vastaavalla tavalla verotettu EU–oikeuden vastaisesti siltä osin kuin verotusta toimitettaessa ei syrjivyysarvioinnilla ollut varmistettu sitä, ettei autosta kannettu enemmän veroa kuin Suomessa jo rekisteröidyssä vastaavassa autossa oli veroa jäljellä. Auton maahantuoja ei ollut hakenut verotukseen muutosta säädetyssä yli kolmen vuoden pituisessa määräajassa. Lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevien edellytysten arvioiminen perustui korkeimman hallinto-oikeuden kokonaisharkintaan. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi purkuhakemuksen, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain päätöksen purkua koskevien säännösten soveltamisedellytykset ja sen seikan, ettei unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö lähtökohtaisesti edellytä lainvoimaisen hallintopäätöksen purkamista siinäkään tapauksessa, että sen on katsottava rikkoneen unionin oikeutta.  

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tapauksessa KHO:2014:183 noudattaa tuomioistuimen jo aikaisemmin omaksumaa ratkaisulinjaa. Myös vuosina 2010 ja 2013 antamissaan ratkaisuissa (KHO:2010:44 ja KHO:2013:199) korkein hallinto-oikeus päätyi hylkäämään lainvoimaisten päätösten purkuhakemukset, vaikka päätökset oli todettu EU -oikeuden vastaisiksi siltä osin kuin niillä oli kannettu elviä. Toisaalta korkein oikeus on valtion vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa asiassa vuonna 2013 antamassaan ratkaisussa (KKO 2013:58) todennut, että elv:n periminen on ollut siinä määrin ilmeisellä tavalla verotuksen syrjivyyden kieltoa rikkovaa, että valtio oli velvoitettu korvaamaan toiselle käytetyn ajoneuvon maahantuojalle unionin oikeuden rikkomisella aiheutettu vahinko. Yleisissä tuomioistuimissa on yhä vireillä myöhemmässä vaiheessa nostettuja kanteita, joissa keskeisenä kysymyksenä on sen ratkaiseminen, milloin oikeus tällaiseen vahingonkorvaukseen katsotaan vanhentuneen. Tällä vahingonkorvauksen vanhentumiskysymykseen muodostuvalla oikeuskäytännöllä voi myös olla merkitystä arvioitaessa EU:n tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden uusimman käytännön takautuvia ajallisia vaikutuksia. 

Tulli muutti käytettynä maahantuotujen ajoneuvojen autoverotuskäytäntöä korkeimman hallinto-oikeuden joulukuussa 2014 antaman ratkaisun (KHO:2014:182) jälkeen. Ratkaisun johdosta Tulli varmistaa EU- tai ETA-valtiosta Suomeen tuodun käytetyn ajoneuvon ensiverotuksen yhteydessä, ettei verotushetkellä voimassa olevan autoverokannan mukaisesti kannettavan autoveron määrä ylitä sitä autoveron määrää, joka sisältyy samanlaisten Suomessa uutena rekisteröityjen ajoneuvojen yleiseen vähittäismyyntiarvoon Suomessa. Tämä varmistetaan lähtökohtaisesti käytetyn ajoneuvon ensiverotuksessa vertailulaskelman avulla. Vertailulaskelmalla lasketaan, kuinka paljon autoveroa samanlaisten Suomessa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvossa on jäljellä. Tulli vahvistaa kannettavan autoveron määrän sen laskelman pohjalta, jonka mukainen veron määrä on pienempi. Uudet ajoneuvot verotetaan verotushetkellä voimassa olevan autoverolain mukaisesti.  

Tulliin on jätetty noin 18 000 käytettyjen ajoneuvojen veroprosentteja koskevaa oikaisuvaatimusta. Näiden käsittelyn arvioidaan kestävän vuoden 2016 puolelle. Keskimääräinen palautettava vero on vähän yli 1300 euroa. Autoverolain muutoksenhakuajan puitteissa voi vuoden 2015 aikana yhä vaatia oikaisua vuonna 2012 ja sen jälkeen tehdyistä verotuspäätöksistä. 

1.5  Nykytilan arviointi

1.5.1  Liikenteen verotuksen tavoitteet ja ohjausvaikutus

Liikenteen verotus kohdistuu ajoneuvon hankintaan, liikennekäytössä pitämiseen sekä todelliseen käyttömäärään. Liikenneverotuksen ensisijainen tavoite on fiskaalinen. Vuonna 2015 liikenneverojen tuotoksi arvioidaan noin 4,6 miljardia euroa, mikä on 11,5 prosenttia valtion verotuloista. Tämä osuus on säilynyt melko samana 2000-luvulla. Lisäksi liikenteeseen kohdistuu eräitä muita yleisiä veroja, kuten arvonlisäveroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana verotus on painottunut entistä enemmän ajoneuvojen käyttöön. Liikenneverojen tuotosta lähes 60 prosenttia kertyy auton käyttöön kohdistuvasta polttoaineverosta. Ajoneuvojen liikennekäytössä pitämiseen kohdistuvan ajoneuvoveron osuus on noin viidennes liikenneverojen tuotosta, samoin kuin hankintaan kohdistuvan autoveron osuus. 

Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi liikenneverotuksella toteutetaan ympäristöohjausta hiilidioksidipäästöjen sekä terveydelle haitallisten hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Siksi fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen on keskeinen keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.  

Taloudellisista ohjauskeinoista liikennepolttoaineista kannettavan polttoaineveron voidaan katsoa välittömimmin liittyvän liikennesuoritteen määrään. Polttoaineiden laatu ja elinkaaren aikaiset päästöt on otettu huomioon nestemäisten polttoaineiden valmisteverossa. Uusiutuvien polttoaineiden houkuttelevuutta on Suomessa parannettu verotuksen kautta. Energiaverotus uudistui vuoden 2011 alussa, jolloin vero muuttui siten, että se koostuu eri polttoainekomponenttien energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Liikenteen polttoaineille laadittiin laatuporrastus, joka ottaa myös huomioon polttoaineiden terveydelle haitalliset lähipäästöt. Energiaverouudistus laski erityisesti kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden verotasoja.  

Verotuksen ulkopuolisista toimenpiteistä liikenteen hiilidioksidipäästöihin vaikutetaan erityisesti biopolttoaineiden jakeluvelvoitteella. Biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain (446/2007) mukaan polttoaineiden jakelijoiden tulee toimittaa biopolttoaineita kulutukseen kuusi prosenttia liikennepolttoaineiden energiasisällöstä vuosina 2011–2014. Sen jälkeen jakeluvelvoite nousee tasaisesti ja on 20 prosenttia vuonna 2020. Kaikki Suomessa jakelussa olevat liikenteen polttonesteet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Pelkästään biopolttoaineita lisäämällä päästään hyvin lähelle liikenteen kasvihuonekaasupäästöille asetettuja vähennystavoitteita. 

Ajosuoritteiden vähentämisen lisäksi myös autokannan polttoainetehokkuuden parantuminen on tärkeää päästöjen vähentämiseksi. Autovero samoin kuin ajoneuvoveron perusvero on porrastettu auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Näiden verojen yhteys päästöihin on johdonmukainen siten, että jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaa suoraan ja läpinäkyvästi autoveroprosenttiin tai ajoneuvoveron perusveron määrään.  

Sekä autovero että ajoneuvovero suosivat tekniikasta riippumatta kaikkia pienipäästöisiä autoja. Erityisesti sähkö- ja hybridiautot sekä kaasumaisia polttoaineita käyttävät autot saavat merkittävää etua autoverotuksessa ja ajoneuvoverotuksessa vähäisten ajoneuvosta mitattujen päästöjen takia. Esimerkiksi verrattaessa samanhintaiseen bensiinikäyttöiseen autoon saa sähköauto noin 11 000 euron veroedun polttoaineveron, ajoneuvoveron perusveron ja autoveron yhteismäärässä 10 vuoden käyttöajalla ja 17 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella. 

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in yhteistutkimuksen (Nylund ym. (2015): Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset) mukaan sähköautojen laajamittaisempi lisääminen ja ohjauskeinojen valinta on ajankohtaista vasta vuoden 2020 jälkeen. Sähköautojen kalliin hinnan takia laajamittainen käyttöönotto kannattaa kun kustannustaso on teknologiakehityksen myötä alentunut merkittävästi. Tutkimuksen mukaan kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on investoiminen sellaisten kotimaisten biopolttoaineiden tuotantoon ja käytön lisäämiseen, jotka soveltuvat käytettäväksi nykyisessä ajoneuvokalustossa. 

Vuodesta 2007 vuoden 2015 toukokuuhun ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on alentunut 177 grammasta 124 grammaan kilometriltä, eli noin 30 prosenttia. Päästöjen merkittävän vähenemisen on mahdollistanut ajoneuvotekniikan nopea kehitys ja lisäksi EU:n valmistajille asettamat päästötavoitteet vaikuttavat pienipäästöisten autojen tarjonnan lisäämiseen. Myös autoverolla on ollut merkittävä vaikutus vähäpäästöisten henkilöautojen hankintaan ohjaamisessa.  

Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen nopea aleneminen viime vuosina ei ole johtanut tieliikenteen kokonaispäästöjen merkittävään vähenemiseen. Tieliikenteen päästöjen noin kuuden prosentin vähenemä on melko vähäinen, etenkin kun otetaan huomioon biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen vaikutus päästöjen vähenemisessä vuodesta 2008 eteenpäin. Tärkein syy tähän lienee liikennemäärän kasvu. Myös autokannan hidas uusiutuminen näkyy tieliikenteen päästöjen vähäisessä alenemisessa. 

Liikenneverojen ohjausvaikutus on tehonnut melko heikosti käytettynä tuotujen autojen päästöihin. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2014:182 edellyttämä verotuskäytäntö voi edelleen heikentää jonkin verran käytettyjen tuontiautojen verotuksen ympäristöohjaavuutta. Päätöksen mukaan päästöperusteisen veroprosentin soveltaminen on EU-oikeudellisen verosyrjintäkiellon vastaista, jos se johtaa siihen, että ajoneuvosta peritään veroa enemmän kuin sitä on jäljellä samanlaisessa Suomessa jo rekisteröidyssä ajoneuvossa. Päätös tarkoittaa siten sitä, että joidenkin käytettynä tuotavien autojen verotukseen ei sovelleta voimassa olevan verotaulukon hiilidioksidipäästöön perustuvaa veroprosenttia, vaan sen sijaan samanlaisista markkinoilla jo olevista autoista kannettua veroprosenttia, jos se on voimassa olevaa päästöperusteista veroprosenttia pienempi. Koska autoveron taso on ennen päästöperusteista verotusta ollut pääosin korkeampi, ohjausvaikutuksen heikkeneminen koskee kuitenkin lähinnä rajallista määrää suuripäästöisiä automalleja, joiden päästöperusteiset veroprosentit voivat nykyisin olla merkittävästi korkeampia kuin aikaisemmin voimassa olleet veroprosentit. 

Ajoneuvokannan uudistumista voidaan pitää tavoiteltavana päämääränä erityisesti uusien autojen paremman liikenneturvallisuuden ja polttoainetehokkuuden kannalta. Ajoneuvoveron perusvero yhdessä polttoaineveron kanssa kannustaa kuluttajia vaihtamaan uudempaan ja polttoainetehokkaampaan autoon, hinnoittelemalla vanhempaa tekniikka edustavien, yleensä suuripäästöisten autojen pitämisen ja käyttämisen kalliimmaksi. Tämän ohjauskeinon merkitys kasvaa uusista autoista kannettavan autoveron vähitellen aletessa autojen ominaishiilidioksidipäästöjä vastaavasti. Muutokset ajoneuvokannassa ovat kuitenkin olleet hitaita ja ajoneuvokannan keski-ikä on kääntynyt vuodesta 2008 lievään kasvuun. Ajoneuvoveron vaikutus ajoneuvokannan uusiutumiseen on todennäköisesti jäänyt melko vähäiseksi. Merkittävin syy ajoneuvokannan heikkoon uudistumiseen on yleisessä talouskehityksessä, sillä uusien autojen myyntimäärät reagoivat pääosin samansuuntaisesti, mutta voimakkaammin kuin yleistä taloustilannetta kuvaavat indikaattorit. Myös 1990–luvun alun lama näkyi selvästi autokannan keski-iän selvänä kohoamisena. 

Auto on hankintapäätöksen jälkeen vuosia liikenteessä, joten auton ominaisuuksilla on tärkeä merkitys ympäristön kannalta. Tämän takia päästöperusteinen autovero on keskeinen ohjauskeino pienipäästöisten autojen suosimiseksi. Autovero kannetaan ajoneuvon hankinnan yhteydessä ja se vaikuttaa suoraan ajoneuvon hintaan, joten se ohjaa kuluttajien valintoja tehokkaasti. Selvitysten mukaan ajoneuvon hankintahinta on kuluttajille tärkein ajoneuvon valintaan vaikuttava ominaisuus. Tällöin suoraan hankintahintaan vaikuttava päästöperusteinen vero on toimiva ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan autoilun ohjauskeino. 

1.5.2  Verotaso

Henkilöautojen autoveron keskimääräistä tasoa alennettiin noin kuudenneksella vuoden 2008 alussa samalla kun autovero muutettiin päästöperusteiseksi. Seuraava rakennemuutos verotuottojen lisäämiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi tuli voimaan huhtikuussa 2012. Siinä veron osuus laski autoilla, joiden hiilidioksidipäästö on alle 110 grammaa kilometriltä ja nousi autoilla, joiden päästö ylittää tämän. Keskipäästöisellä uudella henkilöautolla vero nousi noin kaksi prosenttiyksikköä. Vuoden 2012 autoveron korotuksesta huolimatta on veron tosiasiallinen taso silti alentunut ajoneuvojen vähentyneiden päästöjen takia. Myös pidemmällä aikavälillä autoveron keskimääräinen taso on laskenut selvästi. Vuoden 2007 keskimääräisen hiilidioksidipäästön mukaan laskettu veroprosentti olisi ollut 26,5, kun vuoden 2015 toukokuun keskimääräisen hiilidioksidipäästön mukainen veroprosentti on enää 20,8. Autoveron tason alentumisesta huolimatta on Suomen nykyinen verotaso kansainvälisesti vertaillen korkea. Käytettyinä maahantuoduilla henkilöautoilla keskimääräinen veron osuus on pysynyt noin 30 prosentissa.  

Verotason lisäksi autoveron tuottoon vaikuttavat rekisteröintien määrä, autojen kuluttajahinnan kehitys sekä uusien tai käytettyinä maahantuotujen autojen hiilidioksidipäästöt. Myös autoveron verotuotto on pienentynyt päästöperusteisen autoveron käyttöönoton jälkeen. Verotuoton alentumiseen on vaikuttanut taloudellisesta taantumasta seurannut ajoneuvokaupan lasku. Autoveron tuotto oli vuonna 2007 noin 1,2 miljardia euroa, mistä se laski alimmilleen vuonna 2009, jolloin verotuotto oli noin 0,7 miljardia. Vuonna 2010 autoveron tuotto oli noin 0,9 miljardia euroa ja vuosina 2011—2012 noin miljardi euroa. Tähän jälkeen verotuotto on ollut vähän yli 0,9 miljardia euroa vuosina 2013—2014. 

Yleisesti voidaan arvioida, että yhden hiilidioksidigramman vähenemä keskimääräisissä päästöissä alentaa verotuottoja noin 5—6 miljoonaa euroa, jos autoveron tuotto on noin miljardi euroa. Jos keskimääräinen päästö alenee vuodessa viisi grammaa, mitä voidaan pitää realistisena kehityksenä, autoveron tuotto alenee vuosittain noin 25—30 miljoonaa euroa ilman verotason muutoksia.  

Ajoneuvoveron taso on kohonnut viime vuosien aikana nopeasti. Perusveron muuttaminen vuonna 2010 päästöperusteiseksi toteutettiin henkilöautoilla verotuottoneutraalisti siten, että niiden keskimääräinen verorasitus pyrittiin pitämään ennallaan. Päästöperusteiseen veroon siirryttäessä pakettiautojen keskimääräinen veron määrä nousi yli kaksinkertaiseksi. Tämän jälkeen ajoneuvoveron perusveroa on korotettu kaikilta autoilta vuodesta 2013 sekä vuodesta 2016 lähtien. Näiden korotusten jälkeen henkilöautojen keskimääräinen perusvero on noussut noin 80 prosenttia ja pakettiautojen vero noin 130 prosenttia verrattuna vuoteen 2010.  

Ajoneuvoveron tuotto on huomattavasti vakaampaa kuin suhdanneherkän autoveron. Ajoneuvoveron tuotto on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti veronkorotusten sekä kasvaneen autokannan takia. Vuonna 2005 ajoneuvoveron tuotto oli 536 miljoonaa euroa kun se vuonna 2014 oli 878 miljoonaa euroa. Verotuoton ennustetaan nousevan 957 miljoonaan euroon vuonna 2015 ja 1 060 miljoonaan euroon vuonna 2016. Luvuissa on mukana sekä perus- että käyttövoimaveron osuus. 

Uusien autojen hiilidioksidipäästöjen väheneminen vaikuttaa ajoneuvoveron perusveron tuoton alenemiseen melko hitaasti johtuen suuren autokannan hitaasta uusiutumisesta. Ajoneuvoveron perusveron veropohja tulee siten säilymään pidempään kuin autoveron ja ajoneuvoveron fiskaalinen merkitys tulee edelleen kasvamaan. Jos myös autoveron fiskaalinen merkitys halutaan säilyttää pitkällä aikavälillä, on jossain vaiheessa harkittava veron rakenteen muuttamista siten, että vero pohjautuu muihin seikkoihin kuin ajoneuvon hiilidioksidipäästöön. Lähitulevaisuudessa autoverotuoton aleneminen on kuitenkin varsin maltillista ja taloudellisen tilanteen kehitys vaikuttaa verotuottoon huomattavasti voimakkaammin kuin oletettu ominaispäästöjen aleneminen 4—5 grammalla vuosittain. 

1.5.3  Käytettyinä maahantuotujen ajoneuvojen verotus

Suomessa vuoden 2008 alussa voimaan tullut päästöperusteinen autoverouudistus toteutettiin erityisesti unionin tuomioistuimen vuonna 2006 Unkaria koskeneesta tuomiosta ilmenevän oikeusohjeen ja komission virkamiesten kanssa käydyn yhteydenpidon perusteella. Ratkaisun katsottiin mahdollistavan verojärjestelmän, jossa käytettyinä maahantuoduista ajoneuvoista kannetaan autovero vastaavin perustein kuin Suomessa uutena rekisteröitävistä ajoneuvoista. Hiilidioksidipäästöön perustuva veroprosentti voi nykyisen lainsäädännön mukaan olla ajoneuvon ominaisuuksista riippuen korkeampi tai matalampi kuin vastaavan kotimaan markkinoilla jo olevaan ja aikaisempien veroperusteiden mukaan uutena verotetun ajoneuvon arvoon sisältyvä veron osuus. Samalla autoverouudistuksen yhteydessä luovuttiin käytettyjen tuontiautojen verotuksessa aikaisemmin sovelletuista mallikohtaisista veroprosenteista. 

Unionin tuomioistuimen joulukuussa 2013 antaman Alankomaita koskeneen ratkaisun perusteella Suomen nykyisiä käytettyjen autojen verosäännöksiä ei kuitenkaan enää voida pitää SEUT 110 artiklan syrjimättömyysvaatimuksen mukaisina. Unionin tuomioistuimen viimeisimmän tulkinnan mukaan syrjivät vaikutukset ovat vältettävissä vain silloin, jos on mahdollista valita pienin jäljellä oleva rekisteröintiveron määrä, joka vielä sisältyy valtion alueella jo rekisteröityjen samanlaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon. Korkeimman hallinto-oikeuden joulukuussa 2014 antama päätös täsmensi tätä ottamalla kantaa siihen, miten syrjivyysvertailu on tehtävä sovellettaessa kansallista autoverolakia. Vaikka Tullin verotuskäytännössä jo sovelletaan syrjimättömyysvertailua, tulisi myös autoverolain säännökset muuttaa vastaamaan oikeuskäytäntöä. 

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

2.1  Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteena on pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti laskea autoveroa pienipäästöisiä autoja suosien hallituskauden aikana niin, että verotuottovaikutus vuoden 2019 tasolla on noin 200 miljoonaa euroa. Samalla hallitusohjelman mukaisesti ajoneuvoveron perusveroa korotettaisiin siten, että korotus lisäisi verotuottoa 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lähtien. Ajoneuvoveron korotus tehtäisiin valtiontaloudellisista syistä. Kokonaisuutena liikenteen verotusta kuitenkin kevennettäisiin vuodesta 2018 lähtien. Toimenpiteiden tavoitteena on uudistaa autokantaa pienipäästöisempään suuntaan sekä siirtää liikenneverotuksen painopistettä edelleen autojen hankinnasta niiden liikennekäytössä pitämiseen.  

Tavoitteena on myös muuttaa käytettynä tuotujen autojen verosäännöksiä unionin oikeuden vaatimusten mukaisesti siten, että kaikissa tilanteissa varmistetaan käytettyjen tuontiautojen syrjimätön verokohtelu.  

2.2  Keskeiset ehdotukset

2.2.1  Autovero

Autoverolain liitteen verotaulukkoa 1 ehdotetaan muutettavaksi vaiheittain niin, että autoveron määrä alenee autoilla, joiden ominaishiilidioksidipäästö on enintään 140 grammaa kilometriltä. Autoveron ympäristöohjauksen tehostamiseksi veronalennus painottuisi selvästi pienipäästöisten autojen eduksi. Veronalennukset toteutettaisiin autoveron nykyistä tekniikkaneutraalia rakennetta noudattaen siten, että auton veroprosentti määräytyy yksinomaan ominaishiilidioksidipäästön perusteella ajoneuvon teknologiasta riippumatta.  

Vaiheittaisen alennuksen toteuduttua auton, jonka päästö vastaisi uusien autojen nykyistä keskipäästöä, eli noin 124 hiilidioksidigrammaa kilometriltä, vero olisi alentunut 2,7 prosenttiyksikköä, eli suhteellisesti 13 prosenttia. Auton, jonka päästö vastaisi EU:n vuodelle 2020 asettamaa tavoitetta henkilöautojen keskimääräiseksi hiilidioksidipäästöjen tasoksi, eli 95 grammaa kilometriltä, vero laskisi suhteellisesti 32 prosenttia. Keskihintaisella, eli alun perin noin 32 000 euroa maksavalla autolla tämä tarkoittaisi vähän yli 1 800 euron veronalennusta. Verrattuna vuoden 2015 keskipäästöisen auton veroon, vero olisi tällöin alentunut noin puoleen. 

Kevennys kohdentuisi suhteellisesti voimakkaimmin autoihin, joiden hiilidioksidipäästö on alle 50 grammaa kilometriltä, joita käytännössä ovat nykyisin sähköautot ja sähköllä ladattavat hybridiautot. Vuoteen 2019 mennessä näiden autojen vero alenisi suhteellisesti enimmillään 52 prosenttia. Veronkevennys loivenisi hieman nollapäästöisiä autoja kohti, jotta autoveron fiskaalinen peruste säilyisi myös sähköautoilla. Autoilla, joiden mitattu päästö on 0 grammaa kilometriltä, eli käytännössä täyssähköautoilla, autovero alenisi tämän hetkisestä 5 prosenttiyksiköstä 2,7 prosenttiyksikköön eli suhteellisesti 46 prosenttia nykytasosta. Sähköautojen kuluttaman sähkön tuotannosta aiheutuneita päästöjä ei oteta huomioon autoverotuksessa.  

Vero ei alenisi niillä autoilla, joiden päästöt ylittävät 140 grammaa kilometriltä. Noin puolella uusista henkilöautoista ominaishiilidioksidipäästö sijoittuu nykyisin välille 100 - 135 grammaa kilometriltä ja veronalennus koskisi siten myös keskipäästöisiä autoja. Alennuksen jakaminen on perusteltua autoverotuoton turvaamiseksi pitemmällä aikavälillä, sillä jos veronalennus kohdistettaisiin yksinomaan pienipäästöisiin autoihin, putoaisi autoveron tuotto merkittävästi nopeammin tulevina vuosina uusien autojen alenevan päästökehityksen johdosta. Veronalennus keskipäästön ylittävillä, eli 125 - 140 gramman päästöisillä autoilla, olisi kuitenkin vaimea, suhteellisesti 1—12 prosenttia.  

Veroalennus ei koskisi moottoripyöriä eikä veronalaisia linja-autoja. Moottoripyöriltä puuttuvat nykyisin päästötiedot. Nykyisen verotasojen porrastuksen moottoritilavuuden mukaan voi katsoa heijastavan karkeasti erikokoisten moottoripyörien polttoaineenkulutusta, vaikka verotus ei perustu suoraan hiilidioksidipäästöihin. Moottoripyörien kohdalla vero-ohjauksen tehostamisen merkitys jäisi tieliikenteen kokonaispäästöjen kannalta kuitenkin hyvin vähäiseksi. Moottoripyörien hankinta ja käyttö painottuu enemmän vapaa-ajan harrastukseen kuin välttämättömän liikkumisen tarpeisiin ja siten niiden verotasot on perusteltua pitää korkeampana tai vähintään samana kuin tyypillisten henkilöautojen. 

Veronalaisten kevyiden L-luokan sähkökäyttöisten ajoneuvojen veroa kuitenkin alennettaisiin johdonmukaisuuden vuoksi siten, että niiden vero vastaisi moottoripyörien ja kevyiden ajoneuvojen alinta veroa, eli 9,8 prosenttia. Tällöin sähkökäyttöisten kevyiden ajoneuvojen vero määräytyisi samoin kuin sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen, joista myös kannetaan vastaavien ajoneuvojen verotaulukon alin verotaso.  

Veronalennus toteutettaisiin neljässä samansuuruisessa vaiheessa vuosina 2016–2019. Alennuksen vaiheittaisen toteuttamisen tarkoituksena olisi se, että kuluttajat ja autoalan toimijat voisivat sopeuttaa toimintansa veromuutokseen. Tavoitteena olisi välttää yksittäisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Keskihintaisilla eli alun perin 32 000 euroa maksavilla autoilla vero alenisi päästömäärästä riippuen vuosittain 0—470 euroa. Euromääräinen veronalennus olisi suurimmillaan 82 gramman päästötasolla. Samanhintaisten mutta nykyistä keskipäästöä, eli 124 gramman päästötasoa, vastaavien autojen vero alenisi noin 210 euroa vuosittain. Suhteutettuna uusien autojen hintaan yksittäinen vuoden alussa voimaan tuleva veronalennus jäisi sen verran vähäiseksi, että kuluttajilla ei olisi merkittävää kannustinta lykätä auton hankintaa veromuutosten takia. Vertailukohtana voidaan pitää esimerkiksi uuden auton arvonalenemista, joka on tyypillisesti ensimmäisenä vuonna noin 12–16 prosenttia eli keskihintaisella autolla noin 4 000—5 000 euroa. Myös valtiontalouden kannalta veronalennuksen toteuttaminen asteittain vuoteen 2019 mennessä olisi perusteltu ratkaisu, jotta vältyttäisiin äkillisiltä suurilta verotulojen menetyksiltä, mutta saavutettaisiin hallituskauden aikana matalampi autoverotuksen taso. Veronalennuksen kohdentaminen pienipäästöisiin autoihin tarkoittaa myös pitkällä aikavälillä kevenevää autoverotusta, kun uusien autojen hiilidioksidipäästöt laskevat. Veronalennuksen odotetaan kiihdyttävän tätä ilmiötä. 

Autoveron ehdotettu muutos esitetään havainnekuvana seuraavassa kaaviossa. Vaaka-akselilla on hiilidioksidipäästön määrä grammoina kilometriä kohden ja pystyakselilla veroprosentti. Ylin viiva kuvaa veron nykyistä tasoa ja alin viiva vuodelle 2019 ehdotettua verotasoa. Vaiheittaiset alennukset on kuvattu näiden välissä olevilla viivoilla. 

Käytettynä tuotavien autojen verosäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että veron syrjimättömyys pyrittäisiin turvaamaan kaikissa tilanteissa. Käytettyjen ajoneuvojen veroprosentti määräytyisi samanlaisen jo aikaisemmin Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon verotason mukaan. EU–tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti käytettynä maahantuotavan ajoneuvon vero olisi siis se pienin jäljellä oleva määrä, joka sisältyy samanlaisen Suomessa jo rekisteröidyn ajoneuvon arvoon. Käytetyn tuontiajoneuvon verotuksessa ei siten enää sovellettaisi verotushetkellä voimassa olevaa uuden ajoneuvon veroprosenttia, vaikka se olisi alempi kuin samanikäisen ja muiltakin ominaisuuksiltaan samanlaisena pidettävän Suomen markkinoilla jo olevan ajoneuvon arvoon sisältyvän veron osuus. Ratkaisu olisi johdonmukainen seuraus EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. EU -tuomioistuimen ratkaisulla ei ole välitöntä oikeudellista vaikutusta niiden ajoneuvojen verotukseen, jotka tuodaan Suomeen ETA – alueen ulkopuolelta. Koska autovero kuitenkin on rekisteröintivero, eikä tuontivero, lähtökohtana on se, että samat periaatteet, joita sovelletaan ETA-alueelta Suomeen tuotavien ajoneuvojen verotukseen, koskisivat myös kolmansista maista tuotavia ajoneuvoja. 

2.2.2  Ajoneuvovero

Ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan korotettavaksi 36,50 eurolla vuodessa. Ajoneuvoveron korotus toteutettaisiin koko veronalaista autokantaa koskevana tasakorotuksena, koska tällöin korotus turvaisi verotulojen kertymistä myös autokannan hiilidioksidipäästöjen laskiessa. Ehdotetusta tasakorotuksesta huolimatta ajoneuvoveron perusveron nykyisen ohjausvaikutus kuitenkin säilyisi, sillä veron määrä olisi yhä suoraan riippuvainen auton ominaishiilidioksidipäästöstä. Kokonaismassaan perustuvaa veroa korotettaisiin yhtä paljon kuin päästöperusteista veroa.  

Ajoneuvoveron perusveron ehdotettu tasomuutos esitetään havainnekuvana seuraavassa kuviossa. Vaaka-akselilla on hiilidioksidipäästön määrä grammoin kilometrillä ja pystyakselilla veron määrä euroina laskettuna 365 päivän pituiselta jaksolta. Alempi viiva kuvaa veron nykyistä tasoa ja ylempi ehdotuksen mukaista tasoa. 

Esityksen vaikutukset

3.1  Taloudelliset vaikutukset

Yhteenlaskettuna esitetyt autoveron ja ajoneuvoveron muutokset kasvattaisivat vuoden 2016 tasolla verotuottoja noin 24 miljoonaa euroa sekä vuoden 2017 tasolla noin 32 miljoonaa euroa nykytilaan verrattuna. Vuoden 2018 tasolla verotuotot laskisivat nykytilaan verrattuna noin 17 miljoonalla eurolla ja vastaavasti vuoden 2019 tasolla verotuotot laskisivat noin 82 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan muutosten liikenteen verotusta keventävän vaikutuksen odotetaan kasvavan pitkällä aikavälillä ympäristöohjausvaikutuksen ja ominaispäästöihin perustuvan verotuksen johdosta.  

Autoveron alennus vähentäisi uusien henkilölautojen verotuottoa staattisen arvion mukaan vuonna 2019 noin 150 miljoonalla eurolla. Staattinen arvio ei kuitenkaan kuvaa muutoksen todellista vaikutusta verotuottoon, sillä veronalennuksella arvioidaan olevan vaikutusta kuluttajien autojen hankintaa koskevaan käyttäytymiseen. Ohjausvaikutuksen arvioidaan pudottavan uusien henkilöautojen keskimääräistä ominaishiilidioksidipäästöä noin kymmenellä grammalla verrattuna ominaispäästöjen odotettuun kehitykseen ilman veromuutosta. Kun otetaan huomioon veromuutoksen arvioitu lisävaikutus hiilidioksidipäästöjen alenemiseen, verotuotto vähenee vuoteen 2020 mennessä noin 208 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi veronalennus vähentää noin viidellä miljoonalla eurolla verotuottoja käytettynä maahantuoduista henkilöautoista sekä uusista pakettiautoista. Hiilidioksidipäästöjen kehityksen muutoksen huomioiva vaikutus olisi siis kokonaisuudessaan noin 213 miljoonaa euroa. Yhteensä vuoden 2019 verotuoton arvioidaan vähenevän noin 182 miljoonaa euroa, kun muutoksen kysyntää väliaikaisesti kasvattava vaikutus on huomioitu.  

Esitys alentaisi joidenkin käytettyjen tuontiajoneuvojen osalta verotuottoa voimassa olevaan lakiin verrattuna vuoden 2019 tasolla arvioituna noin kolmella miljoonalla eurolla. Lisäksi esitys alentaisi pakettiautojen verotuottoa vuoden 2019 tasolla arvioituna noin kahdella miljoonalla eurolla. Näiden vaikutusten voidaan olettaa voimistuvan pidemmällä aikavälillä, kun tuontiautojen sekä pakettiautojen hiilidioksidipäästökehitys saavuttaa laajemmin veromuutoksen kohdentumisaluetta. 

Laskelmissa on sovellettu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen aiempaan veromuutokseen liittyvän tutkimuksen (Perrels, A & Tuovinen, T (2012): The Effectiveness of Differentiation of the Finnish Car Purchase Tax according to Carbon Dioxide Emission Performance. VATT research reports 168/2012) tuloksia ominaispäästöjen kehitykseen liittyvän vaikutuksen osalta. Kysynnän hintajouston osalta on sovellettu ruotsalaisesta reformista tehtyä tutkimusta (Huse, C, & Lucinda, C (2014): The Market Impact and the Cost of Environmental Policy: Evidence from the Swedish Green Car Rebate. The economic journal, 124/2014, s. F393-F419) sekä kotimaisen autoalan omia arvioita. Kysynnän hintajouston arviona on sovellettu Ruotsin reformista tehdyn tutkimuksen tulosten alapäähän sijoittuvaa lukua 2,5, joka on hieman korkeampi kuin autoalan lyhyen aikavälin arvio 2,3, mutta toisaalta hieman matalampi kuin kansainvälisessä tutkimuksessa tavallisesti saadut arviot.  

Odotettavaa on, että lyhyen aikavälin hintavaikutukset ovat pidemmän aikavälin hintavaikutuksia voimakkaampia. Tästä johtuen verotuotto voi alentua edelleen vuoden 2019 jälkeen. Pidemmällä aikavälillä autoveron tuoton voidaan arvioida alentuvan nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna myös uusien autojen ominaispäästöjen kehittyessä kohti veronkevennyksen painopistealueita. Pitkällä aikavälillä ehdotettu autoveron alentaminen vaikuttaa alentavasti myös ajoneuvoveron perusveron sekä polttoaineveron tuottoon henkilöautojen polttoaineen ominaiskulutuksen vähentymisen takia.  

Autoveromuutoksen arvioidaan kokonaisuudessaan vähentävän verotuottoja vuonna 2016 noin 31 miljoonalla eurolla, vuonna 2017 noin 67 miljoonalla eurolla, vuonna 2018 noin 117 miljoonalla eurolla, sekä vuonna 2019 noin 182 miljoonalla eurolla, huomioiden ohjaus- sekä kysyntävaikutukset. 

Ajoneuvoveron perusveron korotus lisäisi valtion verotuloja vuoden 2017 alusta vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveron perusveron korotuksen taloudelliset vaikutukset toteutuvat veron laskutusjaksojen vuoksi täysimääräisinä vasta vuonna 2017. Vuonna 2016 korotuksen ennustetaan lisäävän verotuottoa noin 55 miljoonaa euroa. Staattisesti arvioituna vuotuinen verotuottovaikutus on noin 102 miljoonaa euroa, mutta vaikutuksen voidaan aiempien muutosten perusteella arvioida hieman vaimenevan voimaantulovuoteen mennessä autokannan keskipäästöjen laskiessa. 

3.2  Yritysvaikutukset

Autojen tukku- ja vähittäiskauppa työllistää noin 8 000 henkilöä ja koko autoala yhteensä lähes 30 000 henkilöä. Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen kaupan toimialalla toimi vuonna 2012 vähän alle 1 800 yritystä. Viimeisten vuosien aikana uusia ajoneuvoja on myyty vuosittain 172—216 000, joista henkilöautojen osuus on vaihdellut 103 000—126 000 välillä ja pakettiautojen 10 000—14 000 sekä moottoripyörien osuus 3 000—6 000 välillä. Viimeisten vuosien aikana autokaupan keskimääräinen kannattavuus on heikentynyt. Taloudellinen suhdanne ja kuluttajien odotukset vaikuttavat voimakkaasti uusien autojen kauppaan ja myyntimäärien vaihtelut ovat siten suuria. Uusien autojen myynti 2000-luvulla oli korkeammillaan vuonna 2003, jolloin uusia henkilöautoja rekisteröitiin 147 000 ja matalimmillaan vuonna 2009, jolloin rekisteröitiin 91 000 henkilöautoa. Vuosittain tehdään noin 550 000—600 000 käytetyn auton kauppaa. Näistä kaupoista noin neljäsosa tapahtuu kuluttajien välillä. 

Useimmat automerkit hyötyisivät alennuksesta, joskin eri merkkien välillä samoin kuin saman merkin eri mallien kohdalla syntyisi eroja. Lähes 80 prosenttia toukokuussa 2015 rekisteröidyistä uusista henkilöautoista alitti veronalennuksen rajana olevan 140 gramman ominaishiilidioksidipäästön. Lähivuosina veronalennuksen piiriin tulee yhä suurempi osa uusia henkilöautoja päästöjen edelleen vähetessä. Vähintään 20 prosentin suuruisen suhteellisen autoveron alennuksen saavia, korkeintaan 114 gramman ominaishiilidioksidipäästön henkilöautoja verotettiin Suomessa vuonna 2014 noin 29 000 kappaletta. Alle 100 gramman ominaispäästöjen henkilöautoja verotettiin noin 10 000 kappaletta. Näiden määrien odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. 

Autoveron alentaminen johtaisi autojen kysynnän kasvuun. Kysynnän hintajoustolla -2,5 arvioituna kysynnän lisäys olisi perusuraan verrattuna vuonna 2016 noin 2 000 autoa, vuonna 2017 noin 4 600 autoa, vuonna 2018 noin 7 600 autoa, ja vuonna 2019 noin 11 000 autoa. Autoveron alennus parantaisi autokaupan sekä autojen maahantuojien toiminnan kannattavuutta Suomessa. Veron alenemisen siirtyminen hintoihin pienentäisi autojen kuluttajahintoja, ja näin kasvattaisi autojen kysyntää. Kysynnän kasvu näkyisi autokaupan tuottojen paranemisena. Vuoden 2019 tasossa veronmuutoksen odotetaan kasvattavan uusiin henkilöautoihin käytettävää rahamäärää noin 7,5 prosenttia. Verojen osuuden alentuessa samanaikaisesti voidaan autojen myynnin verottoman arvon olettaa kasvavan noin 450 miljoonaa euroa. Koska autot ovat tuontipainotteisia hyödykkeitä, joiden myynnin arvonlisästä merkittävä osa tapahtuu valmistusvaiheessa, autoveron kevennyksestä hyötyisivät merkittävällä tavalla myös autojen valmistajat. 

Yritykset hyötyisivät autoveron alennuksesta myös autoveroa maksavina tahoina. Taloudellisesta tilanteesta riippuen hieman alle puolet uusista henkilöautoista rekisteröidään yrityksille. Yritysten rekisteröimät autot ovat tavallisesti hieman muita autoja kalliimpia. Vuoden 2019 tasolla yrityssektorin osuuden autoveron alennuksesta arvioidaan olevan noin 90 miljoonaa euroa. 

Liikennekäytössä on noin 184 000 henkilöautoa, joiden verovelvollisena ajoneuvoverosta on yritys. Lisäksi yksityisten haltijoiden käytössä olevista henkilöautoista noin 270 000 on rekisteröity yritysten omistamiksi. Näiden autojen yrityskäytön osuudeksi voi arvioida noin 70 prosenttia. Yritysautojen maksama ajoneuvoveron perusvero on keskimäärin 218 euroa. Yrityskäytössä olevia pakettiautoja on noin 142 000 ja niiden keskimääräinen perusvero on 373 euroa vuodessa. Ehdotettu ajoneuvoveron korotus tarkoittaisi yritysautolle 36,50 euron vuotuista lisäkustannusta, mikä yhteensä aiheuttaisi noin 6,7 miljoonan euron kustannusten kasvun yrityssektorille. 

3.3  Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Verotasojen muutoksista ei aiheutuisi Tullille tai Liikenteen turvallisuusvirastolle merkittäviä työllistäviä vaikutuksia, vaikka asiakkaiden yhteydenotot voisivat lisääntyä. Verotuksen tietojärjestelmiä olisi muutettava, mutta kertaluonteisten muutostöiden resurssivaikutukset olisivat vähäiset. Rahoitus järjestettäisiin tältä osin Tullin ja Liikenteen turvallisuusviraston sisäisin toimin. 

Autoveron syrjimättömyyden varmistaminen edellyttää Tullissa kertaluonteista selvitystyötä ja autoverotusjärjestelmään tehtäviä muutoksia, jotka maksaisivat arviolta 100 000 euroa. Veroilmoitusten käsittelyssä myös manuaalisen työn määrä lisääntyisi jatkossa noin 2—3 henkilötyövuoden verran. Lisäksi syrjimättömyysperusteella jo tehtyjen sekä uusien oikaisuvaatimusten käsittelyyn tarvitaan arviolta noin 20 henkilötyövuoden resurssi vuosille 2016—2018. Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa Tullille myönnettiin 310 000 euron lisämääräraha oikaisujen käsittelyyn. Lisämäärärahalla autoverotusten oikaisutehtäviin rekrytoitiin kuusi henkilöä. Tullin määrärahatarve oikaisujen käsittelyn henkilöstötyövuosimenoihin ja verotusjärjestelmän muutoksiin on 360 000 euroa vuodelle 2016 sekä vuosille 2017 ja 2018 kummallekin 310 000 euroa henkilöstötyövuosimenoihin. Muilta osin resurssitarve voidaan kattaa Tullin sisäisin toimin. Tullin mahdolliset lisäresurssitarpeet käsitellään ja niihin otetaan kantaa kehyspäätös- ja talousarvioesitysprosesseissa. 

3.4  Ympäristövaikutukset

Autoveron alennus voimistaisi autoveron ympäristöohjaavuutta. Veronalennusten jälkeen autoveroprosentti alenisi selvästi nykyistä jyrkemmin ominaishiilidioksidipäästöjen mukaan. Autokannan uudistuminen olisi kuitenkin hidasta, koska autokanta on suuri ja koska iäkkäimpiä autoja ei tyypillisesti vaihdeta uusiin, vaan toisiin vähemmän käytettyihin. Noin 2,6 miljoonan henkilöauton vaihtuminen kannassa 110 000—120 000 henkilöauton vuotuisilla myyntimäärillä veisi yli 20 vuotta. Autokannan uusiutumisen näkökulmasta merkittävin tekijä onkin autojen hinnan sijaan yleinen taloustilanne, jonka kehitys vaikuttaa merkittävästi autojen kysyntään. 

Ohjausvaikutuksen arvioidaan pudottavan uusien henkilöautojen keskimääräistä ominaishiilidioksidipäästöä vuoden 2019 tasolla noin kymmenellä grammalla verrattuna ominaispäästöjen kehitykseen ilman veromuutosta. Liikenteen päästöjä vähentävä vaikutus on kuitenkin kokonaisuudessaan vaimea autokannan koon ja hitaan uusiutumisen takia. Liikennekäytössä on noin 2,6 miljoonaa autoa, ja 120 000 vuotuisilla myyntitasoilla vuoden myyntien osuus, olettaen että kannasta poistuisi saman verran vanhoja autoja, uusisi kantaa vain noin viiden prosentin verran. Uusien henkilöautojen kymmenen prosentin ominaispäästöjen pudotus tarkoittaisi siis puolen prosentin vuotuista pudotusta ajoneuvokannan keskimääräisissä päästöissä nykytilaan verrattuna. Henkilöautojen kokonaispäästöissä vaikutus olisi hieman tätä korkeampi, johtuen uusien autojen korkeammista ajosuoritemääristä.  

3.5  Yhteiskunnalliset vaikutukset

Vuonna 2014 tieliikenteessä kuoli 226 ja loukkaantui noin 7 000 ihmistä, joista vakavasti loukkaantuneita oli 911. Tieliikenteen turvallisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä parantunut ja vakavien liikenneonnettomuuksien ja erityisesti liikennekuolemien kehitys on ollut hitaasti laskeva. Suurimmassa osassa tieliikenteen onnettomuuksista on myötävaikuttavana tekijänä kuljettajan inhimillinen toiminta. Yleisimmät ajoneuvon kuljettajaan liittyvät turvallisuustekijät ovat päihteiden käyttö, liian suuri ajonopeus, turvalaitteiden käytön laiminlyönti sekä väsymys. Ajoneuvojen ikä on merkittävä tekijä turvallisuuden kannalta, sillä turvatekniikan kehittyminen auttaa ehkäisemään liikenneonnettomuuksia ja vähentämään aiheutuneiden vahinkojen vakavuutta. Autoveron alentaminen kannustaisi vaihtamaan autoja uudempaan ja alennuksella olisi siten myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Autojen kysynnän oletetaan kasvavan veronalennuksen johdosta vuonna 2019 noin 11 000 uudella henkilöautolla. Suhteutettuna 2,6 miljoonan liikennekäytössä olevan henkilöauton autokantaan muutos jäisi kuitenkin melko vähäiseksi. Veronalennuksesta huolimatta ajoneuvokannan uudistuminen on hidasta ja siten muilla kuin verotuksellisilla toimenpiteillä on suurempi merkitys liikenneturvallisuuden kannalta.  

Vuonna 2012 noin 75 prosentilla kotitalouksista oli käytössä vähintään yksi auto ja noin neljäsosalla kotitalouksista oli kaksi tai useampia autoja. Erityisesti yli 65 -vuotiaiden talouksissa sekä yksinhuoltajatalouksissa auton omistaminen on lisääntynyt.  

Kuluttajilla olisi mahdollisuus hyötyä veronalennuksesta autoa hankkiessaan siirtymällä kokoluokkaa pienempään autoon taikka valitsemalla mallisarjan vaihtoehdoista vähemmän polttoainetta kuluttava auto. Myös saman kokoluokan autojen välillä on selkeitä polttoainekulutus- ja päästöeroja muun muassa auton käyttövoimasta, moottoritilavuudesta, tehosta ja varustelutasosta riippuen. Auton hankinnan kustannusten lisäksi valinnoilla on merkitystä auton käytön aikaisiin veroihin ja polttoainekustannuksiin. 

Autoveron alennus koskisi vain niitä uusia autoja, jotka verotetaan ehdotetun lain voimaantulon jälkeen, joten jo tehtyihin auton hankintoihin esityksellä ei olisi suoranaista vaikutusta. Välillisesti verotasojen muutoksilla oletetaan kuitenkin olevan vaikutusta markkinoilla olevien käytettyjen autojen hintatasoon ja vaihtoautojen arvoon. Uudempien autojen hinnanalennus olisi euromääräisesti yleensä suurempi kuin vanhempien autojen, jolloin useimmat kotitaloudet hyötyisivät veronalennuksesta jonkin verran vaihtaessaan auton uudempaan. Useimmat autoa vaihtavat kotitaloudet eivät kuitenkaan saisi täyttä hyötyä veronalennuksesta lyhyellä aikavälillä, sillä väliraha uudemman auton hankkimiseen ei muuttuisi merkittävästi. Veronalennuksen hyöty muodostuisi suuremmaksi niillä kuluttajilla, jotka vaihtavat autoa usein. 

Ensimmäistä autoaan ostavat hyötyisivät eniten siitä, että uusien ja käytettyjen autojen hinnat laskevat veromuutoksen myötä. Tämä saattaa jossain määrin kasvattaa autoilun suosiota erityisesti nuorten aikuisten joukossa. Autojen hinnan alentuminen saattaa myös kannustaa perheitä hankkimaan käyttöönsä toisen auton. Veronalennuksesta johtuva autokannan kasvu jäisi todennäköisesti melko vähäiseksi, mutta tältä osin yksityisautoilun lisääntymisellä olisi kielteistä vaikutusta liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen ja esimerkiksi joukkoliikenteen suosioon. 

Ajoneuvoveron korotus 36,50 eurolla nostaisi tuloerojen laskemiseen käytettävän Gini-kertoimen arvoa arviolta alle 0,01 prosenttiyksikköä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Autoveron alennuksesta ei voida laskea Gini-kertoimen muutosta aineistoon liittyvien epävarmuuksien takia. Kolmeen suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien kotitalouksien käyttäessä yli puolet uusiin autoihin kulutetusta rahamäärästä autoveron alennuksen voidaan kuitenkin arvioida olevan korkeampituloisia kotitalouksia suosiva, eli Gini-kertoimen arvolta positiivinen. Näin ollen sekä ehdotettu autoveron alennus että ajoneuvoveron korotus olisivat lievästi regressiivisiä eli korkeampituloisia kotitalouksia suosivia muutoksia. 

Asian valmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullin ja Liikenteen turvallisuusviraston kanssa.  

Käytettyjen autojen verotukseen ehdotettavista muutoksista on keskusteltu komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston oikeudellisen yksikön virkamiesten kanssa. Komission virkamiesten näkemyksen mukaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen on johdonmukaista, että käytettyjen autojen verotus perustuu aina vertailuun samanlaisten kotimaassa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvoon sisältyvästä verosta.  

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunto liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä (yritysvaikutusarviointi), ympäristöministeriöltä, Ahvenanmaan valtionvirastolta, Autoliitto ry:ltä, Autotuojat ry:ltä, Autoalan Keskusliitto ry:ltä, Greenpeace ry:ltä, Kuluttajaliitto ry:ltä, Veronmaksajain Keskusliitto ry:ltä, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä sekä Teknisen Kaupan ja Palveluiden Yhdistys ry:ltä. 

Lausunnon antoivat liikenne- ja viestintäministeriö, Ahvenanmaan valtionvirasto, Autoliitto, Autotuojat, Autoalan Keskusliitto, Kuluttajaliitto, Veronmaksajain Keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Teknisen Kaupan ja Palveluiden Yhdistys. Lausunnoissa autoveron alentamista pidettiin yleisesti perusteltuna. Samoin lausunnoissa yleisesti tuettiin veronalennuksen tavoitteena olevaa autokannan uudistamista pienipäästöisempään suuntaan. Useissa lausunnoissa veronalennuksen mitoitusta pidettiin kuitenkin melko maltillisena ja vastaavasti uudistuksen vaikutuksia suhteellisen vähäisinä. Veronalennuksen ehdotettua vaiheittaista toteuttamista pidettiin eräissä lausunnoissa ymmärrettävänä ratkaisuna esimerkiksi markkinahäiriöiden välttämisen kannalta, mutta toisaalta kertaluontoisen veronalennuksen vaikuttavuuden uskottiin olevan suurempi. Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat painottivat veronalennuksen merkitystä alan kannattavuuden ja työllisyyden kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa katsottiin, että veronalennus tulisi kohdistaa enintään keskipäästöisiin autoihin ja veronalennuksen painopisteen tulisi olla voimakkaammin autoissa, joiden ominaispäästö on alle 50 hiilidioksidigrammaa kilometriltä ja samalla nollapäästöiset ajoneuvot tulisi kokonaan vapauttaa verosta. Eräissä lausunnoissa myös todettiin, että pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla nykymuotoisesta autoverosta luopuminen. Veronmaksajain Keskusliitto katsoi, että niiden käytettynä tuotujen ajoneuvojen, joista on kannettu liikaa veroa, verotusta tulisi oikaista viranomaisaloitteisesti. Muutamissa lausunnoissa mainittiin, että ajoneuvoveroon ehdotettu korotus tulisi toteuttaa painottamalla suuripäästöisten autojen ajoneuvoveroa. Autoliiton mukaan ajoneuvoveron korotus tulisi toteuttaa siten, että se kohdistuisi vain uusien autojen veronalennuksesta hyötyviin tai säätämällä veronkorotusta koskeva siirtymäaika. Esitystä ei ole muutettu lausuntojen johdosta esityksessä mainituilla perusteluilla. 

Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

yksityiskohtaiset perustelut

Lakiehdotusten perustelut

1.1  Autoverolaki

6 §. Pykälässä säädetään henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöihin perustuvasta verosta. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin niin, että se koskisi vain uusien henkilö- ja pakettiautojen verotusta. Käytettyjen ajoneuvojen vero määräytyisi aina 8 a §:n mukaisesti.  

Muilta osin pykälään tehtäisiin lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Pykälän 1 momenttia selkeytettäisiin siten, että veroprosentti määräytyisi auton yhdistettyä kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella, joka on määritelty auton käyttöönoton tai verotuksen ajankohtana voimassa olleessa unionin lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Päästötietona käytettäisiin tavallisesti auton valmistajan autolle ilmoittamaa, EU:n lainsäädännössä säädetyn mittaustavan mukaan määriteltyä polttoaineen yhdistettyä kaupunki- ja maatiekulutusta vastaavaa hiilidioksidipäästöä, jota koskeva lukema on merkitty Suomen ajoneuvoliikennerekisteriin. 

Pykälän 2 momentin mukaan niiden henkilö- ja pakettiautojen, joista ei ole saatavilla päästötietoa, veroprosentti määräytyy auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön mukaan. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin 1 momentin muutosta vastaava täsmennys.  

Nykyisen 3 momentin perusteella verovelvollisella tai verosta vastuussa olevalla on mahdollisuus esittää selvitys auton hiilidioksidipäästöstä, jolloin tietoa voitaisiin käyttää veroperusteena. Tämä mahdollisuus kuitenkin sisältyisi muutettuun 1 momenttiin, joten 3 momentti poistettaisiin tarpeettomana. Tällöin nykyisestä 4 momentista tulisi 3 momentti.  

7 §. Pykälän 1 momentti koskee pienten, alle 1 875 kilogrammaa painavien linja- autojen autoveroa ja 2 momentti moottoripyörien ja muiden verollisten L-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen autoveroa. Pykälää muutettaisiin siten, että se koskisi ainoastaan uusien linja-autojen, moottoripyörien ja muiden L-luokan ajoneuvojen autoverotusta. Myös tältä osin käytettynä maahantuotujen ajoneuvojen vero määräytyisi aina 8 a §:n mukaisesti.  

Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen verotaso laskisi nykyisestä 12,2 prosentista 9,8 prosenttiin, jolloin se vastaisi alinta moottoripyöriltä ja kevyiltä ajoneuvoilta kannettavaa verotasoa. 

8 a §. Uudessa säännöksessä varmistettaisiin EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla, että käytettynä maahantuotavista ajoneuvoista veroa kannettaisiin enintään se pienin määrä, joka samanlaisena pidettävän Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä. Ajoneuvojen samanlaisuutta arvioitaisiin 11 c ja 11 d §:ssä mainittujen seikkojen perusteella. Huomioon otettavia seikkoja ovat tällöin esimerkiksi ajoneuvon merkki, malli, tyyppi, käyttövoima, varustus, käyttöönottoajankohta, ajokilometrimäärä, kunto ja muut arvoon vaikuttavat ominaisuudet. Jos maahantuotava ajoneuvo olisi oikeutettu käyttötarkoituksensa tai rakenteensa johdosta alennettuun verotasoon, pidettäisiin samanlaisena ajoneuvona 11 c ja 11 d §:ssä mainitut seikat huomioon ottaen vastaavaan alennukseen oikeutettua Suomessa jo rekisteröityä ajoneuvoa.  

Niiden ajoneuvojen, joiden ensimmäinen käyttöönottoajankohta on ollut ennen ehdotetun lainmuutoksen voimaantuloa, verotus on tapahtunut verotusajankohdan mukaisella veroprosentilla. Saman vuosimallin ajoneuvoille, joita on verotettu sekä uutena että käytettynä, on siten muodostunut useita eri veroprosentteja. Verotettaessa käytettynä maahantuotavaa ajoneuvoa sovellettaisiin alhaisinta veroprosenttia, jolla samanlaisia ajoneuvoja on aikaisemmin verotettu. 

Yhdessä lain 6 ja 7 §:ään ehdotettujen muutosten kanssa säännös tarkoittaisi sitä, että lainmuutoksen voimaantulon jälkeen käyttöönotettujen ajoneuvojen vero määräytyisi ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohdan veroprosentin mukaan. Veroprosentin muuttuminen ensimmäisen käyttöönottoajankohdan jälkeen ei siis enää vaikuttaisi käytettynä maahantuotujen ajoneuvojen verotukseen, vaan niiden verotus tapahtuisi aina 8 a §:n vertailuveron avulla. Koska käytettyjen autojen verotusta koskevat säännökset poistettaisiin 6 ja 7 §:stä, alimmaksi ja samalla ainoaksi veroprosentiksi muodostuisi käytännössä se veron määrä, jolla samanlaisia ajoneuvoja on verotettu uutena.  

9 §. Pykälän 2 momentti koskee verotusta niissä tilanteissa, joissa ajoneuvon rakennetta, omistusta tai käyttötarkoitusta on muutettu siten, että ajoneuvo ei enää täytä verottomuuden tai alennetun veron edellytyksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto maksuunpanee tällöin autoveron 8 luvun säännösten mukaisesti. Lain 48 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvo verotetaan uudelleen niiden perusteiden mukaan, joita olisi sovellettava lajiltaan samanlaiseen käytettyyn ajoneuvoon ajankohtana, jona verovelvollisuus syntyi. Koska käytettyjen ajoneuvojen verotus tapahtuisi uuden 8 a §:n mukaisesti, sovellettaisiin tätä myös Suomessa jo rekisteröityjen ajoneuvojen uudelleenverotukseen kaikissa muissa tilanteissa kuin niissä, joista säädetään erikseen 9 §:n 1 momentissa ja 48 §:n 2 momentissa. Lain 9 §:n 2 momentti kumottaisiin siten tarpeettomana. 

Liite. Liitteen verotaulukkoon 1 tehtäisiin ehdotetun veronalennuksen edellyttämät muutokset. 

1.2  Ajoneuvoverolaki

58 §. Käyttökielto. Pykälässä säädetään ajoneuvon käyttökiellosta niissä tilanteissa, joissa ajoneuvoveroa tai sen erääntynyttä osaa ei ole suoritettu määräajassa. Pykälän 1 momentin mukaan valvovan viranomaisen on otettava käyttökiellossa olevan ajoneuvon rekisterikilvet ja rekisteröintitodistus haltuunsa. 

Osana ajoneuvojen rekisteröintiä koskevan lainsäädännön uudistamista uusi laki ajoneuvojen rekisteritoiminnasta (175/2015) ja laki ajoneuvolain muuttamisesta (176/2015) tulevat voimaan 16. marraskuuta 2015. Uudistuksella laajennetaan sähköisten palveluiden käyttömahdollisuuksia ajoneuvojen rekisteröintitoiminnassa. Uudistuksen voimaantulon jälkeen ei myöskään enää edellytetä rekisteröintitodistuksen I osan mukana pitämistä ajoneuvossa kotimaan liikenteessä. Todistuksen I osaa ei enää anneta rekisteri-ilmoituksen tekemisen yhteydessä automaattisesti, vaan pyynnöstä. Liikenteen valvonnasta vastaavat viranomaiset tarkistavat rekisterin tiedot jatkossa sähköisistä tietojärjestelmistä.  

Pykälän 1 momenttiin ehdotetun muutoksen mukaan valvovalla viranomaisella olisi yhä mahdollisuus ottaa rekisterikilvet tai rekisteröintitodistuksen haltuunsa, mutta haltuunotto ei olisi pakollista. Rekisterikilpien haltuunotolla ei olisi entisen kaltaista merkitystä, sillä valvova viranomainen voi tehokkaasti tarkistaa mahdollisen käyttökiellon ajoneuvoliikennerekisteriin merkityistä tiedoista. 

Liite. Lain liitteen verotaulukkoihin tehtäisiin ehdotetun veronkorotuksen edellyttämät muutokset.  

Voimaantulo

Laki autoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Autoveron alennus toteutettaisiin neljässä yhtä suuressa erässä siten, että uudet verotaulukot tulisivat sovellettavaksi vuosien 2016, 2017, 2018 ja 2019 alusta. Jakamalla veronalennus useaan pienempään osaan pyrittäisiin lieventämään niitä haittavaikutuksia, joita autokaupalle aiheutuu, jos kuluttajat lykkäävät auton hankintaa tulevan veronalennuksen takia. Veronalennuksen jakaminen neljään vaiheeseen pienentäisi selvästi kannustinta siirtää auton hankintaa verrattuna kerralla tapahtuvaan veromuutokseen. Koska uusien autojen vero määräytyy käytännössä rekisteröintipäivänä voimassa olevien säännösten mukaan, voitaisiin uusia autoja myydä alemmalla verotasolla jo edellisen vuoden puolella, edellyttäen, että veroilmoituksen antaminen sekä auton rekisteröinti ja käyttöönotto tapahtuvat vasta vuodenvaihteen jälkeen.  

Ennen lain voimaantuloa käytettynä verotettujen ajoneuvojen verotukseen voitaisiin hakea oikaisua, jos verotus on toimitettu 1 päivänä tammikuuta 2012 tai sen jälkeen. Tämä vastaisi sitä periaatetta, että jos kansallinen lainsäädäntö on ollut ristiriidassa EU:n oikeuden kanssa, oikaisut tehdään pääsääntöisesti niin pitkältä ajalta, jolta olisi kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista vielä hakea muutosta. 

Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Ajoneuvoveron kantojärjestelmän vuoksi lain tulisi ensisijaisesti tulla voimaan kalenterivuoden alusta. Koska ajoneuvoveron perusvero on päiväkohtainen ja se kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta verokaudelta, uusia veroperusteita voidaan alkaa soveltaa vasta 12 kuukauden mittaisen siirtymäajan jälkeen. Tämä on perusteltua verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun takia. Jos laki tulisi voimaan ehdotuksen mukaisesti 1 päivänä tammikuuta 2016, lakia sovellettaisiin siirtymäajan vuoksi vasta 1 päivältä tammikuuta 2017 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan ajoneuvoveron perusveroon. Ensimmäinen päivä, jolta vero kannettaisiin uusien veroperusteiden mukaan, olisi tällöin 1 päivä tammikuuta 2017. Uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja alettaisiin kuitenkin lähettää jo tammikuussa 2016. Vero, joka kohdistuisi 1 päivää tammikuuta 2017 edeltävään aikaan, määräytyisi lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaan. 

Ponsiosa 

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 

Lakiehdotukset

1. Laki autoverolain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
kumotaan autoverolain (1482/1994) 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 266/2003, 
muutetaan 6 ja 7 § sekä liitteen verotaulukko 1, sellaisina kuin ne ovat, 6 § laeissa 5/2009 ja 1316/2011, 7 § laissa 5/2009 ja liitteen verotaulukko 1 laissa 1316/2011, sekä 
lisätään lakiin uusi 8 a § seuraavasti: 
6 §  
Uudesta henkilöautosta ja pakettiautosta suoritettava vero on liitteen verotaulukon 1 mukainen prosenttimäärä auton verotusarvosta, jollei 8 §:ssä toisin säädetä. Veroprosentti määräytyy auton yhdistettyä kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella, joka on määritelty auton verotuksen tai ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olleessa Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukaisesti.  
Jos 1 momentin mukaiset edellytykset täyttävää tietoa hiilidioksidipäästöstä ei ole, veroprosentti määräytyy verotaulukon 1 mukaan auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön perusteella. Jos auton kilowatteina ilmaistun tehon ja kilogrammoina ilmaistun kokonaismassan osamäärä on 0,15 tai tätä suurempi, laskennallista hiilidioksidipäästöä korotetaan kertomalla se luvulla 1,5. Hiilidioksidipäästön määrä pyöristetään täysiin grammoihin. 
Jos 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon käyttövoima on yksinomaan sähkö, veron osuus on liitteen verotaulukon 1 pienin veron osuus. 
7 §  
Uudesta linja-autosta, jonka oma massa on alle 1 875 kilogrammaa, suoritettava vero on 31,7 prosenttia auton verotusarvosta. 
Uuden moottoripyörän ja muun verollisen L-luokan ajoneuvon vero on moottorin iskutilavuuden tai käyttövoiman mukaan seuraava prosenttimäärä ajoneuvon verotusarvosta: 

Kokoluokka 

Veroprosentti 

enintään 130 cm3 

9,8  

131–255 cm3 

12,2  

256–355 cm3 

15,9  

356–505 cm3 

19,5  

506–755 cm3 

22,0  

756 cm3 tai enemmän 

24,4  

sähkökäyttöinen L-luokan  

ajoneuvo  

9,8 

8 a §  
Suomessa käytettynä verotettavan ajoneuvon autovero on se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä 11 c ja 11 d §:ssä tarkoitetut seikat huomioon ottaen samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Uusiin ajoneuvoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on ollut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
Käytettynä ennen tämän lain voimaantuloa maahantuodun ajoneuvon verotus voidaan hakemuksesta oikaista tämän lain mukaiseksi, jos verotus on toimitettu 1 päivänä tammikuuta 2012 tai sen jälkeen. Hakemuksen veron oikaisemiseksi voi tehdä se, joka on verovelvollisena suorittanut ajoneuvosta veron. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kolme vuotta veron määräämistä seuranneen kalenterivuoden alusta, kuitenkin vähintään 31 päivään joulukuuta 2016. 
 Lakiehdotus päättyy 

VEROTAULUKKO 1 

Auton  

kokonais- 

massa (kg) 

 

Auton  

CO2-päästöt 

(g/km) 

1.1.–31.12. 

2016  

sovellettava 

veroprosentti 

1.1.–31.12. 

2017  

sovellettava 

veroprosentti 

1.1.–31.12. 

2018  

sovellettava 

veroprosentti 

1.1.2019 ja sen jälkeen 

sovellettava 

veroprosentti 

käyttövoima muu kuin 

dieselöljy 

käyttövoima  

dieselöljy 

 

 

 

 

 

enintään 51 

enintään 354 

4,4 

3,8 

3,3 

2,7 

52-60 

355-363 

4,5 

3,9 

3,3 

2,7 

61-69 

364-372 

4,6 

4,0 

3,3 

2,7 

70-78 

373-381 

4,6 

4,0 

3,4 

2,7 

79-87 

382-390 

4,7 

4,0 

3,4 

2,8 

88-96 

391-399 

4,7 

4,1 

3,4 

2,8 

97-105 

400-408 

4,8 

4,1 

3,5 

2,8 

106-114 

409-417 

4,8 

4,2 

3,5 

2,8 

115-123 

418-426 

4,9 

4,2 

3,5 

2,9 

124-132 

427-435 

4,9 

4,2 

3,6 

2,9 

133-141 

436-444 

10 

5,0 

4,3 

3,6 

2,9 

142-150 

445-453 

11 

5,1 

4,4 

3,7 

2,9 

151-159 

454-462 

12 

5,2 

4,4 

3,7 

3,0 

160-168 

463-471 

13 

5,2 

4,4 

3,7 

3,0 

169-177 

472-480 

14 

5,3 

4,5 

3,8 

3,0 

178-186 

481-489 

15 

5,3 

4,6 

3,8 

3,0 

187-195 

490-498 

16 

5,4 

4,6 

3,9 

3,1 

196-204 

499-507 

17 

5,5 

4,7 

3,9 

3,1 

205-213 

508-516 

18 

5,5 

4,7 

3,9 

3,1 

214-222 

517-525 

19 

5,6 

4,8 

4,0 

3,2 

223-231 

526-534 

20 

5,7 

4,9 

4,0 

3,2 

232-240 

535-543 

21 

5,8 

4,9 

4,1 

3,2 

241-249 

544-552 

22 

5,8 

5,0 

4,1 

3,3 

250-258 

553-561 

23 

5,9 

5,1 

4,2 

3,3 

259-267 

562-570 

24 

5,9 

5,1 

4,2 

3,3 

268-276 

571-579 

25 

6,0 

5,1 

4,3 

3,4 

277-285 

580-588 

26 

6,1 

5,2 

4,3 

3,4 

286-294 

589-597 

27 

6,2 

5,3 

4,4 

3,5 

295-303 

598-606 

28 

6,3 

5,3 

4,4 

3,5 

304-312 

607-615 

29 

6,4 

5,4 

4,5 

3,5 

313-321 

616-624 

30 

6,4 

5,5 

4,5 

3,6 

322-330 

625-633 

31 

6,5 

5,6 

4,6 

3,6 

331-339 

634-642 

32 

6,6 

5,6 

4,7 

3,7 

340-348 

643-651 

33 

6,7 

5,7 

4,7 

3,7 

349-357 

652-660 

34 

6,8 

5,8 

4,8 

3,8 

358-366 

661-669 

35 

6,9 

5,9 

4,8 

3,8 

367-375 

670-678 

36 

7,0 

5,9 

4,9 

3,9 

376-384 

679-687 

37 

7,1 

6,0 

5,0 

3,9 

385-393 

688-696 

38 

7,1 

6,1 

5,0 

4,0 

394-402 

697-705 

39 

7,2 

6,2 

5,1 

4,0 

403-411 

706-714 

40 

7,3 

6,2 

5,2 

4,1 

412-420 

715-723 

41 

7,4 

6,3 

5,2 

4,1 

421-429 

724-732 

42 

7,5 

6,4 

5,3 

4,2 

430-438 

733-741 

43 

7,6 

6,5 

5,4 

4,3 

439-447 

742-750 

44 

7,7 

6,6 

5,4 

4,3 

448-456 

751-759 

45 

7,8 

6,6 

5,5 

4,4 

457-465 

760-768 

46 

7,9 

6,7 

5,6 

4,5 

466-474 

769-777 

47 

8,0 

6,8 

5,7 

4,5 

475-483 

778-786 

48 

8,0 

6,9 

5,7 

4,6 

484-492 

787-795 

49 

8,1 

7,0 

5,8 

4,7 

493-501 

796-804 

50 

8,2 

7,1 

5,9 

4,7 

502-510 

805-813 

51 

8,4 

7,2 

6,0 

4,8 

511-519 

814-822 

52 

8,5 

7,3 

6,1 

4,9 

520-528 

823-831 

53 

8,6 

7,4 

6,2 

5,0 

529-537 

832-840 

54 

8,7 

7,5 

6,3 

5,0 

538-546 

841-849 

55 

8,8 

7,6 

6,3 

5,1 

547-555 

850-858 

56 

9,0 

7,7 

6,5 

5,2 

556-564 

859-867 

57 

9,0 

7,8 

6,5 

5,3 

565-573 

868-876 

58 

9,1 

7,9 

6,6 

5,4 

574-582 

877-885 

59 

9,2 

8,0 

6,7 

5,5 

583-591 

886-994 

60 

9,3 

8,1 

6,8 

5,6 

592-600 

995-1003 

61 

9,5 

8,2 

7,0 

5,7 

601-609 

1004-1012 

62 

9,6 

8,3 

7,0 

5,8 

610-618 

1013-1021 

63 

9,7 

8,4 

7,1 

5,9 

619-627 

1022-1030 

64 

9,9 

8,6 

7,3 

6,0 

628-636 

1031-1039 

65 

10,0 

8,7 

7,4 

6,1 

637-645 

1040-1048 

66 

10,1 

8,8 

7,5 

6,2 

646-654 

1049-1057 

67 

10,2 

8,9 

7,6 

6,3 

655-663 

1058-1066 

68 

10,4 

9,1 

7,7 

6,4 

664-672 

1067-1075 

69 

10,5 

9,2 

7,8 

6,5 

673-681 

1076-1084 

70 

10,7 

9,3 

8,0 

6,6 

682-690 

1085-1093 

71 

10,8 

9,4 

8,1 

6,8 

691-699 

1094-1102 

72 

10,9 

9,5 

8,2 

6,9 

700-708 

1103-1111 

73 

11,1 

9,7 

8,4 

7,0 

709-717 

1112-1120 

74 

11,2 

9,8 

8,5 

7,1 

718-726 

1121-1129 

75 

11,3 

9,9 

8,6 

7,3 

727-735 

1130-1138 

76 

11,5 

10,1 

8,8 

7,4 

736-744 

1139-1147 

77 

11,6 

10,2 

8,9 

7,6 

745-753 

1148-1156 

78 

11,7 

10,4 

9,0 

7,7 

754-762 

1157-1165 

79 

11,9 

10,5 

9,2 

7,8 

763-772 

1166-1174 

80 

12,0 

10,7 

9,3 

8,0 

773-781 

1175-1183 

81 

12,2 

10,8 

9,5 

8,1 

782-790 

1184-1192 

82 

12,3 

11,0 

9,6 

8,3 

791-799 

1193-1202 

83 

12,5 

11,1 

9,8 

8,5 

800-808 

1203-1211 

84 

12,7 

11,3 

10,0 

8,6 

809-817 

1212-1220 

85 

12,8 

11,4 

10,1 

8,8 

818-826 

1221-1229 

86 

13,0 

11,6 

10,3 

8,9 

827-835 

1230-1238 

87 

13,1 

11,8 

10,4 

9,1 

836-844 

1239-1247 

88 

13,3 

11,9 

10,6 

9,3 

845-853 

1248-1256 

89 

13,4 

12,1 

10,8 

9,5 

854-862 

1257-1265 

90 

13,6 

12,3 

11,0 

9,7 

863-871 

1266-1274 

91 

13,8 

12,5 

11,2 

9,8 

872-880 

1275-1283 

92 

13,9 

12,6 

11,3 

10,0 

881-889 

1284-1292 

93 

14,1 

12,8 

11,5 

10,2 

890-898 

1293-1301 

94 

14,2 

13,0 

11,7 

10,4 

899-907 

1302-1310 

95 

14,4 

13,2 

11,9 

10,6 

908-916 

1311-1319 

96 

14,6 

13,4 

12,1 

10,8 

917-925 

1320-1328 

97 

14,8 

13,5 

12,3 

11,0 

926-934 

1329-1337 

98 

15,0 

13,7 

12,5 

11,3 

935-943 

1338-1346 

99 

15,2 

13,9 

12,7 

11,5 

944-952 

1347-1355 

100 

15,3 

14,1 

12,9 

11,7 

953-961 

1356-1364 

101 

15,5 

14,3 

13,1 

11,9 

962-970 

1365-1373 

102 

15,7 

14,5 

13,3 

12,1 

971-979 

1374-1382 

103 

15,8 

14,7 

13,5 

12,4 

980-988 

1383-1391 

104 

16,1 

14,9 

13,8 

12,6 

989-997 

1392-1400 

105 

16,3 

15,1 

14,0 

12,9 

998-1006 

1401-1409 

106 

16,5 

15,4 

14,2 

13,1 

1007-1015 

1410-1418 

107 

16,6 

15,5 

14,4 

13,3 

1016-1024 

1419-1427 

108 

16,8 

15,8 

14,7 

13,6 

1025-1033 

1428-1436 

109 

17,0 

16,0 

14,9 

13,9 

1034-1042 

1437-1445 

110 

17,3 

16,2 

15,2 

14,1 

1043-1051 

1446-1454 

111 

17,4 

16,4 

15,4 

14,4 

1052-1060 

1455-1463 

112 

17,6 

16,6 

15,6 

14,6 

1061-1069 

1464-1472 

113 

17,8 

16,9 

15,9 

14,9 

1070-1078 

1473-1481 

114 

18,0 

17,1 

16,1 

15,2 

1079-1087 

1482-1490 

115 

18,2 

17,3 

16,4 

15,5 

1088-1096 

1491-1499 

116 

18,4 

17,5 

16,6 

15,8 

1097-1105 

1500-1508 

117 

18,6 

17,8 

16,9 

16,0 

1106-1114 

1509-1517 

118 

18,9 

18,0 

17,2 

16,3 

1115-1123 

1518-1526 

119 

19,1 

18,3 

17,4 

16,6 

1124-1132 

1527-1535 

120 

19,3 

18,5 

17,7 

16,9 

1133-1141 

1536-1544 

121 

19,5 

18,7 

18,0 

17,2 

1142-1150 

1545-1553 

122 

19,7 

19,0 

18,2 

17,5 

1151-1159 

1554-1562 

123 

19,9 

19,2 

18,5 

17,8 

1160-1168 

1563-1571 

124 

20,1 

19,5 

18,8 

18,1 

1169-1177 

1572-1580 

125 

20,4 

19,7 

19,1 

18,5 

1178-1186 

1581-1589 

126 

20,6 

20,0 

19,4 

18,8 

1187-1195 

1590-1598 

127 

20,8 

20,2 

19,7 

19,1 

1196-1204 

1599-1607 

128 

21,0 

20,5 

19,9 

19,4 

1205-1213 

1608-1616 

129 

21,2 

20,7 

20,2 

19,7 

1214-1222 

1617-1625 

130 

21,4 

21,0 

20,5 

20,1 

1223-1231 

1626-1634 

131 

21,7 

21,2 

20,8 

20,4 

1232-1240 

1635-1643 

132 

21,9 

21,5 

21,1 

20,7 

1241-1249 

1644-1652 

133 

22,1 

21,8 

21,4 

21,1 

1250-1258 

1653-1661 

134 

22,4 

22,0 

21,7 

21,4 

1259-1267 

1662-1670 

135 

22,6 

22,3 

22,0 

21,7 

1268-1276 

1671-1679 

136 

22,8 

22,6 

22,3 

22,1 

1277-1285 

1680-1688 

137 

23,1 

22,9 

22,6 

22,4 

1286-1295 

1689-1697 

138 

23,3 

23,1 

22,9 

22,8 

1296-1304 

1698-1706 

139 

23,6 

23,4 

23,3 

23,1 

1305-1313 

1707-1715 

140 

23,7 

23,6 

23,5 

23,5 

1314-1322 

1716-1725 

141 

24,0 

24,0 

24,0 

24,0 

1323-1331 

1726-1734 

142 

24,2 

24,2 

24,2 

24,2 

1332-1340 

1735-1743 

143 

24,4 

24,4 

24,4 

24,4 

1341-1349 

1744-1752 

144 

24,6 

24,6 

24,6 

24,6 

1350-1358 

1753-1761 

145 

24,8 

24,8 

24,8 

24,8 

1359-1367 

1762-1770 

146 

25,0 

25,0 

25,0 

25,0 

1368-1376 

1771-1779 

147 

25,2 

25,2 

25,2 

25,2 

1377-1385 

1780-1788 

148 

25,4 

25,4 

25,4 

25,4 

1386-1394 

1789-1797 

149 

25,6 

25,6 

25,6 

25,6 

1395-1403 

1798-1806 

150 

25,8 

25,8 

25,8 

25,8 

1404-1412 

1807-1815 

151 

26,0 

26,0 

26,0 

26,0 

1413-1421 

1816-1824 

152 

26,2 

26,2 

26,2 

26,2 

1422-1430 

1825-1833 

153 

26,4 

26,4 

26,4 

26,4 

1431-1439 

1834-1842 

154 

26,6 

26,6 

26,6 

26,6 

1440-1448 

1843-1851 

155 

26,8 

26,8 

26,8 

26,8 

1449-1457 

1852-1860 

156 

27,0 

27,0 

27,0 

27,0 

1458-1466 

1861-1869 

157 

27,1 

27,1 

27,1 

27,1 

1467-1475 

1870-1878 

158 

27,3 

27,3 

27,3 

27,3 

1476-1484 

1879-1887 

159 

27,5 

27,5 

27,5 

27,5 

1485-1493 

1888-1896 

160 

27,7 

27,7 

27,7 

27,7 

1494-1502 

1897-1905 

161 

27,9 

27,9 

27,9 

27,9 

1503-1511 

1906-1914 

162 

28,1 

28,1 

28,1 

28,1 

1512-1520 

1915-1923 

163 

28,3 

28,3 

28,3 

28,3 

1521-1529 

1924-1932 

164 

28,5 

28,5 

28,5 

28,5 

1530-1538 

1933-1941 

165 

28,7 

28,7 

28,7 

28,7 

1539-1547 

1942-1950 

166 

28,9 

28,9 

28,9 

28,9 

1548-1556 

1951-1959 

167 

29,1 

29,1 

29,1 

29,1 

1557-1565 

1960-1968 

168 

29,3 

29,3 

29,3 

29,3 

1566-1574 

1969-1977 

169 

29,5 

29,5 

29,5 

29,5 

1575-1583 

1978-1986 

170 

29,7 

29,7 

29,7 

29,7 

1584-1592 

1987-1995 

171 

29,9 

29,9 

29,9 

29,9 

1593-1601 

1996-2004 

172 

30,0 

30,0 

30,0 

30,0 

1602-1610 

2005-2013 

173 

30,2 

30,2 

30,2 

30,2 

1611-1619 

2014-2022 

174 

30,4 

30,4 

30,4 

30,4 

1620-1628 

2023-2031 

175 

30,6 

30,6 

30,6 

30,6 

1629-1637 

2032-2040 

176 

30,8 

30,8 

30,8 

30,8 

1638-1646 

2041-2049 

177 

31,0 

31,0 

31,0 

31,0 

1647-1655 

2050-2058 

178 

31,2 

31,2 

31,2 

31,2 

1656-1664 

2059-2067 

179 

31,4 

31,4 

31,4 

31,4 

1665-1673 

2068-2076 

180 

31,6 

31,6 

31,6 

31,6 

1674-1682 

2077-2085 

181 

31,7 

31,7 

31,7 

31,7 

1683-1691 

2086-2094 

182 

31,9 

31,9 

31,9 

31,9 

1692-1700 

2095-2103 

183 

32,1 

32,1 

32,1 

32,1 

1701-1709 

2104-2112 

184 

32,3 

32,3 

32,3 

32,3 

1710-1718 

2113-2121 

185 

32,5 

32,5 

32,5 

32,5 

1719-1727 

2122-2130 

186 

32,7 

32,7 

32,7 

32,7 

1728-1736 

2131-2139 

187 

32,8 

32,8 

32,8 

32,8 

1737-1745 

2140-2148 

188 

33,0 

33,0 

33,0 

33,0 

1746-1754 

2149-2157 

189 

33,2 

33,2 

33,2 

33,2 

1755-1763 

2158-2166 

190 

33,4 

33,4 

33,4 

33,4 

1764-1772 

2167-2175 

191 

33,6 

33,6 

33,6 

33,6 

1773-1781 

2176-2184 

192 

33,7 

33,7 

33,7 

33,7 

1782-1790 

2185-2193 

193 

33,9 

33,9 

33,9 

33,9 

1791-1799 

2194-2202 

194 

34,1 

34,1 

34,1 

34,1 

1800-1808 

2203-2211 

195 

34,3 

34,3 

34,3 

34,3 

1809-1818 

2212-2220 

196 

34,4 

34,4 

34,4 

34,4 

1819-1827 

2221-2229 

197 

34,6 

34,6 

34,6 

34,6 

1828-1836 

2230-2238 

198 

34,8 

34,8 

34,8 

34,8 

1837-1845 

2239-2247 

199 

35,0 

35,0 

35,0 

35,0 

1846-1854 

2248-2257 

200 

35,1 

35,1 

35,1 

35,1 

1855-1863 

2258-2266 

201 

35,3 

35,3 

35,3 

35,3 

1864-1872 

2267-2275 

202 

35,5 

35,5 

35,5 

35,5 

1873-1881 

2276-2284 

203 

35,7 

35,7 

35,7 

35,7 

1882-1890 

2285-2293 

204 

35,8 

35,8 

35,8 

35,8 

1891-1899 

2294-2302 

205 

36,0 

36,0 

36,0 

36,0 

1900-1908 

2303-2311 

206 

36,2 

36,2 

36,2 

36,2 

1909-1917 

2312-2320 

207 

36,3 

36,3 

36,3 

36,3 

1918-1926 

2321-2329 

208 

36,5 

36,5 

36,5 

36,5 

1927-1935 

2330-2338 

209 

36,6 

36,6 

36,6 

36,6 

1936-1944 

2339-2347 

210 

36,8 

36,8 

36,8 

36,8 

1945-1953 

2348-2356 

211 

37,0 

37,0 

37,0 

37,0 

1954-1962 

2357-2365 

212 

37,1 

37,1 

37,1 

37,1 

1963-1971 

2366-2374 

213 

37,3 

37,3 

37,3 

37,3 

1972-1980 

2375-2383 

214 

37,5 

37,5 

37,5 

37,5 

1981-1989 

2384-2392 

215 

37,6 

37,6 

37,6 

37,6 

1990-1998 

2393-2401 

216 

37,8 

37,8 

37,8 

37,8 

1999-2007 

2402-2410 

217 

37,9 

37,9 

37,9 

37,9 

2008-2016 

2411-2419 

218 

38,1 

38,1 

38,1 

38,1 

2017-2025 

2420-2428 

219 

38,2 

38,2 

38,2 

38,2 

2026-2034 

2429-2437 

220 

38,4 

38,4 

38,4 

38,4 

2035-2043 

2438-2446 

221 

38,5 

38,5 

38,5 

38,5 

2044-2052 

2447-2455 

222 

38,7 

38,7 

38,7 

38,7 

2053-2061 

2456-2464 

223 

38,8 

38,8 

38,8 

38,8 

2062-2070 

2465-2473 

224 

39,0 

39,0 

39,0 

39,0 

2071-2079 

2474-2482 

225 

39,1 

39,1 

39,1 

39,1 

2080-2088 

2483-2491 

226 

39,3 

39,3 

39,3 

39,3 

2089-2097 

2492-2500 

227 

39,4 

39,4 

39,4 

39,4 

2098-2106 

2501-2509 

228 

39,6 

39,6 

39,6 

39,6 

2107-2115 

2510-2518 

229 

39,7 

39,7 

39,7 

39,7 

2116-2124 

2519-2527 

230 

39,8 

39,8 

39,8 

39,8 

2125-2133 

2528-2536 

231 

40,0 

40,0 

40,0 

40,0 

2134-2142 

2537-2545 

232 

40,1 

40,1 

40,1 

40,1 

2143-2151 

2546-2554 

233 

40,3 

40,3 

40,3 

40,3 

2152-2160 

2555-2563 

234 

40,4 

40,4 

40,4 

40,4 

2161-2169 

2564-2572 

235 

40,5 

40,5 

40,5 

40,5 

2170-2178 

2573-2581 

236 

40,7 

40,7 

40,7 

40,7 

2179-2187 

2582-2590 

237 

40,8 

40,8 

40,8 

40,8 

2188-2196 

2591-2599 

238 

40,9 

40,9 

40,9 

40,9 

2197-2205 

2600-2608 

239 

41,1 

41,1 

41,1 

41,1 

2206-2214 

2609-2617 

240 

41,2 

41,2 

41,2 

41,2 

2215-2223 

2618-2626 

241 

41,3 

41,3 

41,3 

41,3 

2224-2232 

2627-2635 

242 

41,5 

41,5 

41,5 

41,5 

2233-2241 

2636-2644 

243 

41,6 

41,6 

41,6 

41,6 

2242-2250 

2645-2653 

244 

41,7 

41,7 

41,7 

41,7 

2251-2259 

2654-2662 

245 

41,8 

41,8 

41,8 

41,8 

2260-2268 

2663-2671 

246 

42,0 

42,0 

42,0 

42,0 

2269-2277 

2672-2680 

247 

42,1 

42,1 

42,1 

42,1 

2278-2286 

2681-2689 

248 

42,2 

42,2 

42,2 

42,2 

2287-2295 

2690-2698 

249 

42,3 

42,3 

42,3 

42,3 

2296-2304 

2699-2707 

250 

42,4 

42,4 

42,4 

42,4 

2305-2313 

2708-2716 

251 

42,6 

42,6 

42,6 

42,6 

2314-2322 

2717-2725 

252 

42,7 

42,7 

42,7 

42,7 

2323-2331 

2726-2734 

253 

42,8 

42,8 

42,8 

42,8 

2332-2340 

2735-2743 

254 

42,9 

42,9 

42,9 

42,9 

2341-2350 

2744-2752 

255 

43,0 

43,0 

43,0 

43,0 

2351-2359 

2753-2761 

256 

43,1 

43,1 

43,1 

43,1 

2360-2368 

2762-2770 

257 

43,2 

43,2 

43,2 

43,2 

2369-2377 

2771-2780 

258 

43,4 

43,4 

43,4 

43,4 

2378-2386 

2781-2789 

259 

43,5 

43,5 

43,5 

43,5 

2387-2395 

2790-2798 

260 

43,6 

43,6 

43,6 

43,6 

2396-2404 

2799-2807 

261 

43,7 

43,7 

43,7 

43,7 

2405-2413 

2808-2816 

262 

43,8 

43,8 

43,8 

43,8 

2414-2422 

2817-2825 

263 

43,9 

43,9 

43,9 

43,9 

2423-2431 

2826-2834 

264 

44,0 

44,0 

44,0 

44,0 

2432-2440 

2835-2843 

265 

44,1 

44,1 

44,1 

44,1 

2441-2449 

2844-2852 

266 

44,2 

44,2 

44,2 

44,2 

2450-2458 

2853-2861 

267 

44,3 

44,3 

44,3 

44,3 

2459-2467 

2862-2870 

268 

44,4 

44,4 

44,4 

44,4 

2468-2476 

2871-2879 

269 

44,5 

44,5 

44,5 

44,5 

2477-2485 

2880-2888 

270 

44,6 

44,6 

44,6 

44,6 

2486-2494 

2889-2897 

271 

44,7 

44,7 

44,7 

44,7 

2495-2503 

2898-2906 

272 

44,8 

44,8 

44,8 

44,8 

2504-2512 

2907-2915 

273 

44,9 

44,9 

44,9 

44,9 

2513-2521 

2916-2924 

274 

45,0 

45,0 

45,0 

45,0 

2522-2530 

2925-2933 

275 

45,1 

45,1 

45,1 

45,1 

2531-2539 

2934-2942 

276 

45,2 

45,2 

45,2 

45,2 

2540-2548 

2943-2951 

277 

45,2 

45,2 

45,2 

45,2 

2549-2557 

2952-2960 

278 

45,3 

45,3 

45,3 

45,3 

2558-2566 

2961-2969 

279 

45,4 

45,4 

45,4 

45,4 

2567-2575 

2970-2978 

280 

45,5 

45,5 

45,5 

45,5 

2576-2584 

2979-2987 

281 

45,6 

45,6 

45,6 

45,6 

2585-2593 

2988-2996 

282 

45,7 

45,7 

45,7 

45,7 

2594-2602 

2997-3005 

283 

45,8 

45,8 

45,8 

45,8 

2603-2611 

3006-3014 

284 

45,8 

45,8 

45,8 

45,8 

2612-2620 

3015-3023 

285 

45,9 

45,9 

45,9 

45,9 

2621-2629 

3024-3032 

286 

46,0 

46,0 

46,0 

46,0 

2630-2638 

3033-3041 

287 

46,1 

46,1 

46,1 

46,1 

2639-2647 

3042-3050 

288 

46,2 

46,2 

46,2 

46,2 

2648-2656 

3051-3059 

289 

46,3 

46,3 

46,3 

46,3 

2657-2665 

3060-3068 

290 

46,3 

46,3 

46,3 

46,3 

2666-2674 

3069-3077 

291 

46,4 

46,4 

46,4 

46,4 

2675-2683 

3078-3086 

292 

46,5 

46,5 

46,5 

46,5 

2684-2692 

3087-3095 

293 

46,6 

46,6 

46,6 

46,6 

2693-2701 

3096-3104 

294 

46,6 

46,6 

46,6 

46,6 

2702-2710 

3105-3113 

295 

46,7 

46,7 

46,7 

46,7 

2711-2719 

3114-3122 

296 

46,8 

46,8 

46,8 

46,8 

2720-2728 

3123-3131 

297 

46,9 

46,9 

46,9 

46,9 

2729-2737 

3132-3140 

298 

46,9 

46,9 

46,9 

46,9 

2738-2746 

3141-3149 

299 

47,0 

47,0 

47,0 

47,0 

2747-2755 

3150-3158 

300 

47,1 

47,1 

47,1 

47,1 

2756-2764 

3159-3167 

301 

47,1 

47,1 

47,1 

47,1 

2765-2773 

3168-3176 

302 

47,2 

47,2 

47,2 

47,2 

2774-2782 

3177-3185 

303 

47,3 

47,3 

47,3 

47,3 

2783-2791 

3186-3194 

304 

47,3 

47,3 

47,3 

47,3 

2792-2800 

3195-3203 

305 

47,4 

47,4 

47,4 

47,4 

2801-2809 

3204-3212 

306 

47,5 

47,5 

47,5 

47,5 

2810-2818 

3213-3221 

307 

47,5 

47,5 

47,5 

47,5 

2819-2827 

3222-3230 

308 

47,6 

47,6 

47,6 

47,6 

2828-2836 

3231-3239 

309 

47,6 

47,6 

47,6 

47,6 

2837-2845 

3240-3248 

310 

47,7 

47,7 

47,7 

47,7 

2846-2854 

3249-3257 

311 

47,8 

47,8 

47,8 

47,8 

2855-2863 

3258-3266 

312 

47,8 

47,8 

47,8 

47,8 

2864-2873 

3267-3275 

313 

47,9 

47,9 

47,9 

47,9 

2874-2882 

3276-3284 

314 

47,9 

47,9 

47,9 

47,9 

2883-2891 

3285-3293 

315 

48,0 

48,0 

48,0 

48,0 

2892-2900 

3294-3302 

316 

48,1 

48,1 

48,1 

48,1 

2901-2909 

3303-3312 

317 

48,1 

48,1 

48,1 

48,1 

2910-2918 

3313-3321 

318 

48,2 

48,2 

48,2 

48,2 

2919-2927 

3322-3330 

319 

48,2 

48,2 

48,2 

48,2 

2928-2936 

3331-3339 

320 

48,3 

48,3 

48,3 

48,3 

2937-2945 

3340-3348 

321 

48,3 

48,3 

48,3 

48,3 

2946-2954 

3349-3357 

322 

48,4 

48,4 

48,4 

48,4 

2955-2963 

3358-3366 

323 

48,4 

48,4 

48,4 

48,4 

2964-2972 

3367-3375 

324 

48,5 

48,5 

48,5 

48,5 

2973-2981 

3376-3384 

325 

48,5 

48,5 

48,5 

48,5 

2982-2990 

3385-3393 

326 

48,6 

48,6 

48,6 

48,6 

2991-2999 

3394-3402 

327 

48,6 

48,6 

48,6 

48,6 

3000-3008 

3403-3411 

328 

48,7 

48,7 

48,7 

48,7 

3009-3017 

3412-3420 

329 

48,7 

48,7 

48,7 

48,7 

3018-3026 

3421-3429 

330 

48,8 

48,8 

48,8 

48,8 

3027-3035 

3430-3438 

331 

48,8 

48,8 

48,8 

48,8 

3036-3044 

3439-3447 

332 

48,9 

48,9 

48,9 

48,9 

3045-3053 

3448-3456 

333 

48,9 

48,9 

48,9 

48,9 

3054-3062 

3457-3465 

334 

49,0 

49,0 

49,0 

49,0 

3063-3071 

3466-3474 

335 

49,0 

49,0 

49,0 

49,0 

3072-3080 

3475-3483 

336 

49,1 

49,1 

49,1 

49,1 

3081-3089 

3484-3492 

337 

49,1 

49,1 

49,1 

49,1 

3090-3098 

3493-3501 

338 

49,1 

49,1 

49,1 

49,1 

3099-3107 

3502-3510 

339 

49,2 

49,2 

49,2 

49,2 

3108-3116 

3511-3519 

340 

49,2 

49,2 

49,2 

49,2 

3117-3125 

3520-3528 

341 

49,3 

49,3 

49,3 

49,3 

3126-3134 

3529-3537 

342 

49,3 

49,3 

49,3 

49,3 

3135-3143 

3538-3546 

343 

49,3 

49,3 

49,3 

49,3 

3144-3152 

3547-3555 

344 

49,4 

49,4 

49,4 

49,4 

3153-3161 

3556-3564 

345 

49,4 

49,4 

49,4 

49,4 

3162-3170 

3565-3573 

346 

49,5 

49,5 

49,5 

49,5 

3171-3179 

3574-3582 

347 

49,5 

49,5 

49,5 

49,5 

3180-3188 

3583-3591 

348 

49,5 

49,5 

49,5 

49,5 

3189-3197 

3592-3600 

349 

49,6 

49,6 

49,6 

49,6 

3198-3206 

3601-3609 

350 

49,6 

49,6 

49,6 

49,6 

3207-3215 

3610-3618 

351 

49,7 

49,7 

49,7 

49,7 

3216-3224 

3619-3627 

352 

49,7 

49,7 

49,7 

49,7 

3225-3233 

3628-3636 

353 

49,7 

49,7 

49,7 

49,7 

3234-3242 

3637-3645 

354 

49,8 

49,8 

49,8 

49,8 

3243-3251 

3646-3654 

355 

49,8 

49,8 

49,8 

49,8 

3252-3260 

3655-3663 

356 

49,8 

49,8 

49,8 

49,8 

3261-3269 

3664-3672 

357 

49,9 

49,9 

49,9 

49,9 

3270-3278 

3673-3681 

358 

49,9 

49,9 

49,9 

49,9 

3279-3287 

3682-3690 

359 

49,9 

49,9 

49,9 

49,9 

3288 tai 

enemmän 

3691 tai  

enemmän 

360 tai  

enemmän 

50,0 

50,0 

50,0 

50,0 

2. Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 58 §:n 1 momentti ja liite, sellaisina kuin ne ovat, 58 §:n 1 momentti laissa 1317/2011 ja liite laissa 1065/2014, seuraavasti: 
58 § 
Käyttökielto 
Ellei veroa tai sen erääntynyttä osaa ole suoritettu määräajassa, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä siinäkään tapauksessa, että ajoneuvon omistus tai hallinta on siirretty muulle kuin verovelvolliselle. Valvova viranomainen voi ottaa käyttökiellossa olevan ajoneuvon rekisterikilvet ja rekisteröintitodistuksen haltuunsa. Poliisi-, tulli- tai rajavartioviranomaisen kirjallisella luvalla ajoneuvon saa kuitenkin kuljettaa luvassa määrättyyn paikkaan säilytettäväksi. Ajoneuvon käyttö voidaan estää myös, jos ajoneuvosta on maksuunpantava 47 a §:ssä tarkoitettua lisäveroa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Päivää kohden kannettavan veron määrä lasketaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2016. 
 Lakiehdotus päättyy 
VEROTAULUKKO 1 

VEROTAULUKKO 2 

Ajoneuvon  

hiilidioksidipäästön 

määrä 

Veron määrä 

g/km 

senttiä/päivä 

euroa/365 päivää 

29,10 

106,21 

29,20 

106,58 

29,30 

106,94 

29,30 

106,94 

29,40 

107,31 

29,50 

107,67 

29,60 

108,04 

29,70 

108,40 

29,80 

108,77 

29,80 

108,77 

10 

29,90 

109,13 

11 

30,00 

109,50 

12 

30,10 

109,86 

13 

30,20 

110,23 

14 

30,30 

110,59 

15 

30,40 

110,96 

16 

30,50 

111,32 

17 

30,60 

111,69 

18 

30,70 

112,05 

19 

30,80 

112,42 

20 

30,90 

112,78 

21 

31,00 

113,15 

22 

31,10 

113,51 

23 

31,20 

113,88 

24 

31,30 

114,24 

25 

31,40 

114,61 

26 

31,50 

114,97 

27 

31,60 

115,34 

28 

31,70 

115,70 

29 

31,80 

116,07 

30 

32,00 

116,80 

31 

32,10 

117,16 

32 

32,20 

117,53 

33 

32,30 

117,89 

34 

32,40 

118,26 

35 

32,50 

118,62 

36 

32,70 

119,35 

37 

32,80 

119,72 

38 

32,90 

120,08 

39 

33,00 

120,45 

40 

33,20 

121,18 

41 

33,30 

121,54 

42 

33,40 

121,91 

43 

33,60 

122,64 

44 

33,70 

123,00 

45 

33,80 

123,37 

46 

34,00 

124,10 

47 

34,10 

124,46 

48 

34,30 

125,19 

49 

34,40 

125,56 

50 

34,60 

126,29 

51 

34,70 

126,65 

52 

34,90 

127,38 

53 

35,00 

127,75 

54 

35,20 

128,48 

55 

35,30 

128,84 

56 

35,50 

129,57 

57 

35,60 

129,94 

58 

35,80 

130,67 

59 

36,00 

131,40 

60 

36,10 

131,76 

61 

36,30 

132,49 

62 

36,50 

133,22 

63 

36,60 

133,59 

64 

36,80 

134,32 

65 

37,00 

135,05 

66 

37,20 

135,78 

67 

37,30 

136,14 

68 

37,50 

136,87 

69 

37,70 

137,60 

70 

37,90 

138,33 

71 

38,10 

139,06 

72 

38,30 

139,79 

73 

38,50 

140,52 

74 

38,70 

141,25 

75 

38,90 

141,98 

76 

39,10 

142,71 

77 

39,30 

143,44 

78 

39,50 

144,17 

79 

39,70 

144,90 

80 

39,90 

145,63 

81 

40,10 

146,36 

82 

40,30 

147,09 

83 

40,50 

147,82 

84 

40,80 

148,92 

85 

41,00 

149,65 

86 

41,20 

150,38 

87 

41,40 

151,11 

88 

41,70 

152,20 

89 

41,90 

152,93 

90 

42,10 

153,66 

91 

42,40 

154,76 

92 

42,60 

155,49 

93 

42,90 

156,58 

94 

43,10 

157,31 

95 

43,30 

158,04 

96 

43,60 

159,14 

97 

43,90 

160,23 

98 

44,10 

160,96 

99 

44,40 

162,06 

100 

44,60 

162,79 

101 

44,90 

163,88 

102 

45,20 

164,98 

103 

45,40 

165,71 

104 

45,70 

166,80 

105 

46,00 

167,90 

106 

46,30 

168,99 

107 

46,50 

169,72 

108 

46,80 

170,82 

109 

47,10 

171,91 

110 

47,40 

173,01 

111 

47,70 

174,10 

112 

48,00 

175,20 

113 

48,30 

176,29 

114 

48,60 

177,39 

115 

48,90 

178,48 

116 

49,20 

179,58 

117 

49,50 

180,67 

118 

49,90 

182,13 

119 

50,20 

183,23 

120 

50,50 

184,32 

121 

50,80 

185,42 

122 

51,10 

186,51 

123 

51,50 

187,97 

124 

51,80 

189,07 

125 

52,10 

190,16 

126 

52,50 

191,62 

127 

52,80 

192,72 

128 

53,20 

194,18 

129 

53,50 

195,27 

130 

53,90 

196,73 

131 

54,20 

197,83 

132 

54,60 

199,29 

133 

55,00 

200,75 

134 

55,30 

201,84 

135 

55,70 

203,30 

136 

56,10 

204,76 

137 

56,50 

206,22 

138 

56,80 

207,32 

139 

57,20 

208,78 

140 

57,60 

210,24 

141 

58,00 

211,70 

142 

58,40 

213,16 

143 

58,80 

214,62 

144 

59,20 

216,08 

145 

59,60 

217,54 

146 

60,00 

219,00 

147 

60,40 

220,46 

148 

60,80 

221,92 

149 

61,20 

223,38 

150 

61,70 

225,20 

151 

62,10 

226,66 

152 

62,50 

228,12 

153 

62,90 

229,58 

154 

63,40 

231,41 

155 

63,80 

232,87 

156 

64,20 

234,33 

157 

64,70 

236,15 

158 

65,10 

237,61 

159 

65,60 

239,44 

160 

66,00 

240,90 

161 

66,50 

242,72 

162 

67,00 

244,55 

163 

67,40 

246,01 

164 

67,90 

247,83 

165 

68,30 

249,29 

166 

68,80 

251,12 

167 

69,30 

252,94 

168 

69,80 

254,77 

169 

70,30 

256,59 

170 

70,70 

258,05 

171 

71,20 

259,88 

172 

71,70 

261,70 

173 

72,20 

263,53 

174 

72,70 

265,35 

175 

73,20 

267,18 

176 

73,70 

269,00 

177 

74,20 

270,83 

178 

74,70 

272,65 

179 

75,20 

274,48 

180 

75,80 

276,67 

181 

76,30 

278,49 

182 

76,80 

280,32 

183 

77,30 

282,14 

184 

77,80 

283,97 

185 

78,40 

286,16 

186 

78,90 

287,98 

187 

79,40 

289,81 

188 

80,00 

292,00 

189 

80,50 

293,82 

190 

81,10 

296,01 

191 

81,60 

297,84 

192 

82,10 

299,66 

193 

82,70 

301,85 

194 

83,30 

304,04 

195 

83,80 

305,87 

196 

84,40 

308,06 

197 

84,90 

309,88 

198 

85,50 

312,07 

199 

86,00 

313,90 

200 

86,60 

316,09 

201 

87,20 

318,28 

202 

87,70 

320,10 

203 

88,30 

322,29 

204 

88,90 

324,48 

205 

89,50 

326,67 

206 

90,00 

328,50 

207 

90,60 

330,69 

208 

91,20 

332,88 

209 

91,80 

335,07 

210 

92,40 

337,26 

211 

93,00 

339,45 

212 

93,50 

341,27 

213 

94,10 

343,46 

214 

94,70 

345,65 

215 

95,30 

347,84 

216 

95,90 

350,03 

217 

96,50 

352,22 

218 

97,10 

354,41 

219 

97,70 

356,60 

220 

98,30 

358,79 

221 

98,90 

360,98 

222 

99,50 

363,17 

223 

100,10 

365,36 

224 

100,70 

367,55 

225 

101,30 

369,74 

226 

101,90 

371,93 

227 

102,50 

374,12 

228 

103,10 

376,31 

229 

103,70 

378,50 

230 

104,30 

380,69 

231 

104,90 

382,88 

232 

105,50 

385,07 

233 

106,20 

387,63 

234 

106,80 

389,82 

235 

107,40 

392,01 

236 

108,00 

394,20 

237 

108,60 

396,39 

238 

109,20 

398,58 

239 

109,80 

400,77 

240 

110,40 

402,96 

241 

111,00 

405,15 

242 

111,60 

407,34 

243 

112,20 

409,53 

244 

112,90 

412,08 

245 

113,50 

414,27 

246 

114,10 

416,46 

247 

114,70 

418,65 

248 

115,30 

420,84 

249 

115,90 

423,03 

250 

116,50 

425,22 

251 

117,10 

427,41 

252 

117,70 

429,60 

253 

118,30 

431,79 

254 

118,90 

433,98 

255 

119,50 

436,17 

256 

120,10 

438,36 

257 

120,70 

440,55 

258 

121,30 

442,74 

259 

121,90 

444,93 

260 

122,50 

447,12 

261 

123,10 

449,31 

262 

123,70 

451,50 

263 

124,30 

453,69 

264 

124,90 

455,88 

265 

125,40 

457,71 

266 

126,00 

459,90 

267 

126,60 

462,09 

268 

127,20 

464,28 

269 

127,80 

466,47 

270 

128,40 

468,66 

271 

128,90 

470,48 

272 

129,50 

472,67 

273 

130,10 

474,86 

274 

130,70 

477,05 

275 

131,20 

478,88 

276 

131,80 

481,07 

277 

132,40 

483,26 

278 

132,90 

485,08 

279 

133,50 

487,27 

280 

134,00 

489,10 

281 

134,60 

491,29 

282 

135,10 

493,11 

283 

135,70 

495,30 

284 

136,30 

497,49 

285 

136,80 

499,32 

286 

137,30 

501,14 

287 

137,90 

503,33 

288 

138,40 

505,16 

289 

139,00 

507,35 

290 

139,50 

509,17 

291 

140,00 

511,00 

292 

140,60 

513,19 

293 

141,10 

515,01 

294 

141,60 

516,84 

295 

142,10 

518,66 

296 

142,60 

520,49 

297 

143,20 

522,68 

298 

143,70 

524,50 

299 

144,20 

526,33 

300 

144,70 

528,15 

301 

145,20 

529,98 

302 

145,70 

531,80 

303 

146,20 

533,63 

304 

146,70 

535,45 

305 

147,20 

537,28 

306 

147,70 

539,10 

307 

148,10 

540,56 

308 

148,60 

542,39 

309 

149,10 

544,21 

310 

149,60 

546,04 

311 

150,10 

547,86 

312 

150,50 

549,32 

313 

151,00 

551,15 

314 

151,40 

552,61 

315 

151,90 

554,43 

316 

152,40 

556,26 

317 

152,80 

557,72 

318 

153,30 

559,54 

319 

153,70 

561,00 

320 

154,20 

562,83 

321 

154,60 

564,29 

322 

155,00 

565,75 

323 

155,50 

567,57 

324 

155,90 

569,03 

325 

156,30 

570,49 

326 

156,70 

571,95 

327 

157,20 

573,78 

328 

157,60 

575,24 

329 

158,00 

576,70 

330 

158,40 

578,16 

331 

158,80 

579,62 

332 

159,20 

581,08 

333 

159,60 

582,54 

334 

160,00 

584,00 

335 

160,40 

585,46 

336 

160,80 

586,92 

337 

161,20 

588,38 

338 

161,60 

589,84 

339 

161,90 

590,93 

340 

162,30 

592,39 

341 

162,70 

593,85 

342 

163,10 

595,31 

343 

163,40 

596,41 

344 

163,80 

597,87 

345 

164,20 

599,33 

346 

164,50 

600,42 

347 

164,90 

601,88 

348 

165,20 

602,98 

349 

165,60 

604,44 

350 

165,90 

605,53 

351 

166,30 

606,99 

352 

166,60 

608,09 

353 

166,90 

609,18 

354 

167,30 

610,64 

355 

167,60 

611,74 

356 

167,90 

612,83 

357 

168,20 

613,93 

358 

168,50 

615,02 

359 

168,90 

616,48 

360 

169,20 

617,58 

361 

169,50 

618,67 

362 

169,80 

619,77 

363 

170,10 

620,86 

364 

170,40 

621,96 

365 

170,70 

623,05 

366 

171,00 

624,15 

367 

171,30 

625,24 

368 

171,60 

626,34 

369 

171,90 

627,43 

370 

172,10 

628,16 

371 

172,40 

629,26 

372 

172,70 

630,35 

373 

173,00 

631,45 

374 

173,20 

632,18 

375 

173,50 

633,27 

376 

173,80 

634,37 

377 

174,00 

635,10 

378 

174,30 

636,19 

379 

174,50 

636,92 

380 

174,80 

638,02 

381 

175,10 

639,11 

382 

175,30 

639,84 

383 

175,50 

640,57 

384 

175,80 

641,67 

385 

176,00 

642,40 

386 

176,30 

643,49 

387 

176,50 

644,22 

388 

176,70 

644,95 

389 

177,00 

646,05 

390 

177,20 

646,78 

391 

177,40 

647,51 

392 

177,60 

648,24 

393 

177,90 

649,33 

394 

178,10 

650,06 

395 

178,30 

650,79 

396 

178,50 

651,52 

397 

178,70 

652,25 

398 

178,90 

652,98 

399 

179,10 

653,71 

400 tai enemmän 

179,30 

654,44 

VEROTAULUKKO 2 

Ajoneuvon kokonaismassa 

Veron määrä 

 

kilogrammaa 

senttiä/ päivä 

euroa/ 365 päivää 

enintään 1 300 

61,00 

222,65 

1 301–1 400 

64,00 

233,60 

1 401–1 500 

67,20 

245,28 

1 501–1 600 

70,60 

257,69 

1 601–1 700 

74,20 

270,83 

1 701–1 800 

78,00 

284,70 

1 801–1 900 

82,00 

299,30 

1 901–2 000 

86,20 

314,63 

2 001–2 100 

90,60 

330,69 

2 101–2 200 

95,20 

347,48 

2 201–2 300 

100,00 

365,00 

2 301–2 400 

105,00 

383,25 

2 401–2 500 

110,20 

402,23 

2 501–2 600 

115,60 

421,94 

2 601–2 700 

121,20 

442,38 

2 701–2 800 

127,00 

463,55 

2 801–2 900 

133,00 

485,45 

2 901–3 000 

139,20 

508,08 

3 001–3 100 

145,60 

531,44 

3 101–3 200 

152,20 

555,53 

3 201–3 300 

159,00 

580,35 

3 301–3 400 

166,00 

605,90 

3 401 tai enemmän 

173,20 

632,18 

Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2015 
Pääministerin sijainen, ulkoasiainministeriTimoSoini
ValtiovarainministeriAlexanderStubb