Hallituksen esitys
HE
34
2015 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annettua lakia. 
Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä kyseisten lakien muuttamisesta annettuja lakeja muutettaisiin siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotettaisiin. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 44 eurosta 54 euroon, mikä merkitsisi keskimäärin 14 prosentin suuruista korotusta kokonaisverotasoihin. 
Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin myös siten, että kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirrettäisiin korkeammin verotetusta sähköveroluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II. Kaivostoiminta palautettaisiin myös energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen piiriin. Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä lakiteknisiä muutoksia. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Kaivostoiminnan osalta laki-muutos on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta. 
yleisperustelut
1
Nykytila
1.1
Lainsäädäntö ja käytäntö
1.1.1
Lämmityspolttoaineet
Lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden, jäljempänä lämmi-tyspolttoaineet, kuten kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaa-sun, verotuksesta säädetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994), jäljempänä polttoaineverolaki, sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1260/1996), jäljempänä sähköverolaki. Energiaverouudistuksen yhteydessä vuoden 2011 alusta lämmityspolttoaineiden litra- tai painoperusteinen valmistevero muutettiin yhdenmukaisin veroperustein määräytyväksi, polttoaineen energiasisältöön perustuvaksi energiasisältöveroksi ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön perustuvaksi hiilidioksidiveroksi. Verouudistuksessa viitepolttoaineena käytettiin kevyttä polttoöljyä, jonka energiasisältöveron suuruus saatiin vähentämällä sen kokonaisverotasosta hiilidioksidiveron määrä. Nykyisin kevyen polttoöljyn energiasisältöveron määrä on 0,00185 euroa megajoulelta. Lailla 1185/2014 kevyen polttoöljyn hiilidioksidiveron määrä nousi vuoden 2015 alusta 0,0026 eurosta megajoulelta noin 0,0033 euroon megajoulelta, joka vastaa hiilidioksidin arvoa 44 euroa tonnilta. Verotaulukossa verojen määrä on selvyyden vuoksi muunnettu verotettavaan yksikköön polttoainekohtaisesti. 
Turpeesta kannetaan muita fossiilisia polttoaineita matalampaa energiaveroa, joka ei perustu turpeen energiasisältöön eikä polton hiilidioksidipäästöön muiden energiatuotteiden tavoin. 
Nestekaasusta ei tällä hetkellä kanneta valmisteveroa, mutta sen verovapaus päättyy vuoden 2016 alusta nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 378/2015 mukaisesti. Nestekaasun vero määräytyy samoilla perusteilla kuin muilla fossiilisilla lämmityspolttoaineilla.  
Lämmityspolttoaineet ovat verottomia EU:n pakottavan sääntelyn mukaisesti käytettäessä niitä sähkön tuotantoon. 
Kestävien ensimmäisen sukupolven bioperäisten nestemäisten lämmityspolttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu ja toisen sukupolven jäte- ja tähdeperäisiltä biopolttoaineilta ei kanneta hiilidioksidiveroa. 
Lämmitykseen käytetystä mäntyöljystä kannetaan valmisteveroa raskaan polttoöljyn veroa vastaava määrä. 
Lämmityspolttoaineista kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä lisäksi huoltovarmuus-maksua. Kaasumaiset ja kiinteät biopolttoaineet ovat verottomia ja huoltovarmuusmaksutto-mia. 
1.1.2
Kaivostoiminnan ja louhinnan energiaverotus
Teollisuus voi hankkia veroluokan II mukaan verotettua sähköä sähköverolain 4 §:n nojalla. Lisäksi sähköverolain 8 a §:n mukaan energiaintensiivinen yritys saa veronpalautusta (veroleikkuri) siltä osin kuin sen hankkimiin tai käyttämiin energiatuotteisiin sisältyvien valmisteverojen määrä on enemmän kuin 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta. Tältä osin yrityksellä on oikeus saada palautuksena maksetuista valmisteveroista 85 prosenttia. Palautuksesta vähennetään kuitenkin omavastuuosuutena 50 000 euroa. Palautuksen maksaa Tulli. Palautus maksetaan vuosittain hakemuksesta, joka on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa yrityksen tilikauden päättymisestä. Energiaverotukiin oikeutettu teollisuus on määritelty sähköverolain 2 §:n 6 kohdassa, jonka mukaan teollisuudella tarkoitetaan Tilastokeskuksen vuoden 2008 toimialaluokituksen (TOL 2008) pääluokkaan teollisuus C (teollisuus) kuuluvaa toimintaa sekä kaivosmineraalien rikastamista, vaikka se tapahtuu pääluokkaan B (kaivostoiminta ja louhinta) kuuluvan toiminnan yhteydessä. Teollisuuteen ei lueta kuitenkaan kaivostoiminnassa ja louhinnassa saatujen metallimalmien ja mineraalien siirtämistä, murskaamista, hienontamista, jauhamista, seulomista, pesua tai muuta muokkausta rikastamista edeltävään muotoon. Teollisuuteen rinnastetaan vähäinen teollisuuteen kuulumattoman tukitoiminnon harjoittaminen, joka tapahtuu teollisuutta harjoittavan yrityksen tuotantopaikalla ja joka liittyy pääasiallisesti yrityksen omaan teolliseen tuotantotoimintaan. Teollisuuteen rinnastetaan myös ammattimainen kasvihuoneviljely. 
Kaivostoimintaa kohdeltiin energiaverotuksessa vuoden 2014 loppuun asti samalla tavalla kuin teollisuutta. Kaivostoiminta sai teollisuuden tavoin verotukea sekä alennettuna sähköverokantana että veroleikkurin kautta veronpalautuksena. Verotukien piiriin kuuluneet kaivos- ja kaivannaisalan yritykset harjoittivat pääosin metallimalmien louhintaa ja mineraalien kaivuuta kuten soran ottoa tai kaivostoimintaa palvelevaa toimintaa. Teollisuuden ja kaivostoiminnan toimialaluokkien välisellä rajanvedolla ei ollut kuitenkaan energiaverotukien kannalta merkitystä, kun sekä teollisuus että kaivostoiminta oli oikeutettu niihin.  
Rakennepoliittisena toimenpiteenä ja osana ympäristölle haitallisten tukien karsimista kai-vostoiminnan energiaverotusta kiristettiin vuoden 2015 alusta. Lailla 1185/2014 sähköverolakia muutettiin siten, että kaivostoiminta siirrettiin alennetusta sähköveroluokasta II korkeammin verotettuun sähköveroluokkaan I ja kaivostoiminnalta poistettiin oikeus saada energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusta. 
Nykyisin kaivostoiminnan ja teollisuuden toimialaluokkia koskeva rajanveto on merkityksellinen, koska kaivostoiminta ei ole enää oikeutettu energiaverotukiin. Rajanveto teollisuuden ja kaivostoiminnan välillä toteutetaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen jaotteluun perustuen. Kaivostoimintaan luetaan pääluokkaan B kuuluvat toiminnot ja teollisuuteen pääluokkaan C kuuluvat toiminnot. Yritysten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi sähköverolain 2 §:n 6 kohtaa täsmennettiin lailla 1185/2014 siten, että rikastaminen luetaan energiaverotukiin oikeuttavaan teollisuuteen (pääluokka C) riippumatta siitä, tapahtuuko se kaivostoiminnan vai teollisen toiminnan yhteydessä. Rikastamista edeltävät toiminnot kuten murskaaminen, hienontaminen ja muu muokkaus on taas suljettu teollisuuden määritelmän ulkopuolelle, tapahtuipa se kaivostoiminnan tai jatkojalostuksen (teollisuus) yhteydessä.  
1.2
EU:n lainsäädäntö
Energiaverotuksesta säädetään energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/96/EY, jäljempänä energiaverodirektiivi, joka mahdollistaa elinkeinotoiminnassa käytetyn energian verotuksen alentamisen verrattuna kotitalouksiin. Alennuksen käyttöönoton edellytyksenä on, että energiaverodirektiivin rakennetta ja vähimmäisverotasoja noudatetaan. Energiaverodirektiivin mukainen vähimmäisverotaso esimerkiksi elinkeinotoiminnassa kulutetulle sähkölle on 0,05 senttiä kilowattitunnilta.  
Lisäksi energiaverodirektiivi mahdollistaa energiaintensiivisen teollisuuden verotuksen alentamisen verrattuna muuhun elinkeinotoimintaan. Energiaverodirektiivin mukaan käytettäessä alennuksen laskentaperusteena jalostusarvoa kannettavan kansallisen energiaveron on oltava vähintään 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta. Samalla on varmistuttava siitä, että direktiivissä säädettyjä vähimmäisverotasoja noudatetaan. Veronalennusta ei saa soveltaa liikennepolttoaineisiin eikä työkoneiden kuluttamiin poltto-aineisiin. 
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, 107 artiklan määräykset rajoittavat valtion tukitoimenpiteiden, kuten suorien tukien tai veronpalautusten käyttöä talouspolitiikan välineenä. Vaikka energiaverodirektiivi mahdollistaa edellä kuvatulla tavalla elinkeinoelämän tukemisen esimerkiksi alentamalla sähköveron tasoa kotitalouksiin verrattuna, tulevat elinkeinoelämään kohdistuvat tukitoimet arvioitaviksi EU:n valtiontukea ja verosyrjintää koskevien määräysten perusteella. 
Pääsäännön mukaan valtion tueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle ennen niiden käyttöönottoa. Ennakkoilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa tukien soveltuvuus yhteismarkkinoille eikä tukitoimenpidettä voida ottaa käyttöön ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän. Eräissä valtiontukitapauksissa mahdollisuutena on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi SEUT 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus, mukainen yksinkertaistettu menettely. Komission asetuksena se on suoraan jäsenvaltiota ja oikeushenkilöitä velvoittavaa oikeutta. Asetuksen 44 artiklan mukaan ympäristöverojen alennusten muodossa toteutettavat ympäristönsuojelutukiohjelmat, jotka täyttävät energiaverodirektiivin edellytykset, ovat yhteismarkkinoille soveltuvia. Ne vapautetaan ennakkoilmoitusvaatimuksesta, jos veronalennuksen saajat valitaan läpinäkyvien ja objektiivisten kriteerien perusteella ja jos tukea saavat maksavat veroa vähintään energiaverodirektiivissä vahvistetun vähimmäistason. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tukea myönnettäessä jäsenvaltion on varmistuttava siitä, että energiaverodirektiivin rakennetta ja vähimmäistasoja noudatetaan jäsenvaltiossa tosiasiallisesti. Jos tukea maksetaan enemmän kuin unionin lainsäädäntö mahdollistaa, kyseessä on laiton tuki ja seurauksena voi olla tuen takaisinperiminen kymmeneltä vuodelta korkoineen. Suomessa ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan veroleikkuriin, teollisuuden ja konesalien alennettuun sähköveroon sekä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon puolitettuun hiilidioksidiveroon. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuet ovat valtiontukea, joista ilmoitetaan ja raportoidaan jälkikäteen vuosittain komissiolle. Komissio kohdistaa ryhmäpoikkeuksen alaisiin tukiin myös valvontamenettelyjä. Tällä hetkellä valvontamenettely on käynnissä alennetun sähköveron ja veroleikkurin osalta. 
2
Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset
Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti esityksessä ehdotetaan valtiontaloudellisista syistä lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korottamista vuoden 2016 alusta. Hiilidioksidiveron korotuksen tavoitteena on lisäksi kannustaa biomassan ja vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön sekä parantaa turpeen ja maakaasun kilpailuasemaa erityisesti suhteessa kivihiileen.  
Lisäksi kaivostoiminta ja louhinta ehdotetaan siirrettäväksi takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II sekä energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin. Valtiontaloudellisista syistä muutos toteutettaisiin vasta vuoden 2017 alusta. 
2.1
Lämmityspolttoaineet
Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa ehdotetaan korotettavaksi niin, että hiilidioksiditonnin arvona käytettäisiin nykyisen 44 euron sijasta 54 euroa. Tällöin esimerkiksi kevyen polttoöljyn hiilidioksidivero nousisi 0,0033 eurosta megajoulelta noin 0,0040 euroon megajoulelta. Aikaisemmin säädettyä, vuoden 2016 alusta voimaantulevaa nestekaasun veroa korotettaisiin vastaavasti. Turpeen verotukseen ei ehdoteta muutoksia.  
Bioperäisten nestemäisten lämmityspolttoaineiden verotuksen rakenne säilyisi ennallaan. Niiden hiilidioksidivero laskettaisiin nykyisen verorakenteen mukaisesti siten, että kestävien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hiilidioksidivero olisi puolitettu. Toisen sukupolven jäte- ja tähdeperäisiltä biopolttoaineilta ei kannettaisi edelleenkään hiilidioksidiveroa. Myös yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolitus säilyisi nykyisen kaltaisena.  
Lämmitykseen käytetystä mäntyöljystä kannettavan veron tarkoituksena on ohjata mäntyöljy suorasta energiakäytöstä jatkojalostuksen raaka-aineeksi. Jatkojalostuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi ehdotetaan, että mäntyöljyn veroa korotettaisiin saman verran kuin raskaan polttoöljyn. 
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia biokaasun eikä kiinteiden biomassojen verotukseen, vaan ne säilyvät edelleen verottomina. 
2.2
Kaivostoiminta ja teollisuuden energiaverotuet
Esityksessä ehdotetaan, että kaivostoiminta ja louhinta siirrettäisiin korkeammin verotetusta sähköveroluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II. Lisäksi niille palautettaisiin oikeus saada energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusta. 
Kaivostoimintaa eli malmien, mineraalien ja energiamineraalien kaivua ja louhintaa kohdeltaisiin energiaverotuksessa samalla tavalla kuin teollisuutta. Teollisuuden nykyistä määritelmää muutettaisiin siten, että teollisuudella tarkoitettaisiin pääluokkaan C (teollisuus) kuuluvan toiminnan lisäksi pääluokkaan B (kaivostoiminta ja louhinta) kuuluvaa toimintaa. Kaivostoiminnan ja teollisuuden toimialaluokkien välisellä rajanvedolla ei olisi jatkossa merkitystä energiaverotuksessa, koska molemmat toimialaluokat olisivat oikeutettuja energiaverotukiin. Siten esimerkiksi mineraalien ja malmien murskauksessa, muussa muokkauksessa samoin kuin rikastamisessa käytettävää energiaa kohdeltaisiin samalla tavalla riippumatta siitä, kumpaan toimialaluokituksen pääluokkaan mainittu toiminta luokitellaan. Tältä osin energiaverotuksessa palattaisiin ennen vuotta 2015 vallinneeseen tilanteeseen. 
Jos kaivostoiminta ja louhinta siirrettäisiin esityksessä ehdotetulla tavalla alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II ja veroleikkurin piiriin, kaivostoiminnan ja louhinnan energiaverotukiin tulisi soveltaa edellä mainittuja EU:n valtiontukea, verotuksen vähimmäisverotasoa ja verosyrjintää koskevia säännöksiä. Energiaverodirektiivin 17 artiklan 1 kohdan mukaan energiaintensiiviselle yritykselle voidaan myöntää veronalennus edellyttäen, että energiaverodirektiivissä säädettyjä vähimmäisverotasoja noudatetaan ja kannettavaksi jäävä kansallinen energiavero on vähintään 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta. Jäsenvaltiot voivat soveltaa edellä mainitun määritelmän rajoissa tiukempia perusteita esimerkiksi alaa koskevan määritelmän osalta. Lisäksi energiaverodirektiivin 11 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat rajoittaa yrityskäytön soveltamisalaa. Ryhmäpoikkeusasetuksen 44 artiklan mukaisten sekä asetuksessa mainittujen muiden edellytysten on täytyttävä, jottei tukitoimenpiteestä tarvitse tehdä valtiontuen ennakkoilmoitusta. Sähköveron alennettu taso ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen sääntely on toteutettu suoraan sähköverolaissa niin, ettei kansallinen verotaso voi missään tilanteessa alittaa energiaverodirektiivissä säädettyjä vähimmäisverotasoja. Ehdotettu tuki kaivostoiminnalle täyttää sekä energiaverodirektiivin että ryhmäpoikkeusasetuksen vaatimukset siinä tarkoitetun yksinkertaistetun menettelyn soveltamiseksi.  
3
Esityksen vaikutukset
3.1
Taloudelliset vaikutukset
Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksella tavoitellaan 75 miljoonan euron nettolisätuottoja. Koska energiaverotukseen sisältyy tukijärjestelmiä, kuten energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuri ja yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon puolitettu hiilidioksidivero, tulisi lämmityspolttoaineiden veroja nostaa bruttomääräisesti noin 85 miljoonalla eurolla tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2016 verotuoton arvioidaan kasvavan bruttomääräisesti noin 78 miljoonaa euroa verokertymien ajoituksesta ja verosuunnittelusta johtuen. 
Taulukko 1. Yleisimpien lämmityspolttoaineiden nykyiset ja vuodelle 2016 ehdotetut yksik-köverotasot yhdistetyssä tuotannossa (CHP) ja muussa käytössä  
  
Verotaso ennen korotusta 
Korotuksen jälkeen 
Veronkorotus 
  
Yleinen 
CHP 
Yleinen  
CHP 
Yleinen 
CHP 
Kevyt polttoöljy rikitön snt/l 
18,74 
12,87 
21,40 
14,20 
14 % 
10 % 
Biopolttoöljy snt/l 
18,74 
12,87 
21,40 
14,20 
14 % 
10 % 
Biopolttoöljy R snt/l 
12,87 
9,94 
14,20 
10,60 
10 % 
7 % 
Biopolttoöljy T snt/l 
7,00 
7,00 
7,00 
7,00 
0 % 
0 % 
Raskas polttoöljy snt/kg 
22,12 
15,00 
25,36 
16,62 
15 % 
11 % 
Kivihiili jne.  
euroa/t 
154,42 
101,35 
178,54 
113,41 
16 % 
12 % 
Maakaasu  
euroa/MWh 
15,444 
11,089 
17,424 
12,079 
13 % 
9 % 
Nestekaasu snt/kg 
21,91 
15,26 
24,93 
16,77 
14 % 
10 % 
Taulukko 2. Verotasot suhteutettuna polttoaineen energiasisältöön 
*Turpeella on energiasisältöveron sijaan energiavero, joka ei perustu turpeen energiasisältöön eikä polton hiilidioksidipäästöön muiden energiatuotteiden tavoin. Turpeen verotaso on tällä hetkellä 3,40 euroa/MWh. Verotason alentaminen 1,90 euroon/MWh (L 513/2015) on sidottu metsähakkeen tukijärjestelmän muutokseen. 
** Yhdistetyssä tuotannossa CO2-vero on puolitettu. 
Verokertymän mukaan painotettuna korotus olisi noin 14 prosenttia ja yhdistetyn tuotannon hiilidioksidiveroalennus huomioiden noin 13 prosenttia. Kivihiilen verotaso nousisi eniten, noin 16 prosentilla nykyisestä ja maakaasun verotaso tätä vähemmän, 13 prosenttia. Valtaosa kivihiilen ja maakaasun verollisesta kulutuksesta tapahtuu yhdistetyssä tuotannossa, jossa hiilidioksidiveron osuus on puolitettu. 
Kevyen polttoöljyn hinta nousisi 3,3 ja raskaan polttoöljyn 4,0 senttiä litralta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan kevyen polttoöljyn kuluttajahinta nousisi arviolta noin 3,7 prosenttia ja raskaan polttoöljyn noin 6 prosenttia. Kaukolämmön hintaa muutos nostaisi Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa 2,5—3,6 prosenttia laitoksen polttoainevalikoimasta ja tyypistä riippuen. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaisi 75 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän omakotitalon noin 20 euroa keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella. 
Lämmityspolttoaineiden valmisteverotuksessa painopiste siirtyisi entisestään hiilidioksidiveroa korostavaksi. Ehdotetut muutokset muuttaisivat polttoaineiden välisiä verotuksellisia suhteita siten, että vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden, kuten maakaasun, kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranisi jonkin verran. Hiilidioksidiveron korotus parantaisi myös uusiutuvan energian kilpailukykyä lämmöntuotannossa, koska niiden hiilidioksidivero on puolitettu, ne ovat hiilidioksidiverottomia tai niistä ei kanneta lainkaan energiaveroja. Samoin fossiilisista polttoainesta turpeen asema paranisi, koska sen verotaso ei muutu. Yhdistetyn tuotannon laskennallinen verotuki kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna lähes 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Jätteistä tehdyn etanolin, metsätähdepohjaisen biodieselin samoin kuin muiden ruokaketjun ulkopuolisista raaka-aineista valmistettujen polttonesteiden hiilidioksidivero olisi edelleen nolla. Pelkkää sähköä tuottavalle lauhdetuotannolle polttoaineiden veronkorotuksella ei ole kustannusvaikutuksia, koska sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia energiadirektiivin pakottavan säännöksen mukaisesti ja koska energiavero maksetaan lopputuotteesta eli sähköstä. 
Kokonaisuutena painopisteen muutos hiilidioksidiveron suuntaan parantaisi vähähiilisten polttoaineiden, uusiutuvan energian ja lähtökohtaisesti yhdistetyn tuotannon asemaa. Ehdotetulla muutoksella olisi myönteinen vaikutus päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden hiilidioksidipäästöihin. Päästökauppajärjestelmä asettaa päästökauppasektorin hiilidioksidipäästöille EU-laajuisen päästökaton, joka määrittää päästöjen enimmäismäärän ja hinnan. Kivihiili ja maakaasu kulutetaan lähes kokonaisuudessaan päästökaupan piirissä. Päästökaupan tavoitteena on kustannustehokas päästöjen vähentäminen siellä, missä se on edullisinta. Kansalliset ohjaustoimet, kuten verot ja erilaiset veronalennukset, vähentävät järjestelmän kustannustehokuutta ja lisäävät päästöjen vähentämisen kustannuksia Suomessa. Verotuksen painopisteen muutoksella ei arvioida olevan muutoksia päästökauppasektorin kokonaispäästöihin. 
Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kasvattaisi energiaveroleikkurin kautta myönnettävää verotukea arviolta noin 10 miljoonalla eurolla vuositasolla. Leikkurin kautta palautettaisiin entistä enemmän energiaveroja, ja sen piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä. Koska energiaverojen palautusta haetaan tilikauden päättymisen jälkeen, muutos lisäisi samalla määrällä valtion vuotuisia energiaverotukimenoja täysimääräisesti vuodesta 2017 alkaen. 
Kaivostoiminnan ja louhinnan siirtäminen takaisin sähköveroluokan I piiristä sähkövero-luokkaan II pienentäisi sähköveron vuositason tuottoa arviolta noin 21 miljoonalla eurolla. Verokertymien ajoituksesta johtuen ensimmäisen vuoden eli vuoden 2017 tuoton pienentymisen arvioidaan jäävän kuitenkin noin 19 miljoonaan euroon. Kaivostoiminnan ja louhinnan palauttamisen takaisin energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkurin piiriin arvioidaan kasvattavan energiaverotuen rahoitustarvetta noin kuusi miljoonaa euroa vuodesta 2018 alkaen. Yhteensä energiaverotuksen muutokset pienentäisivät kaivostoiminnan ja louhinnan energiaverorasitusta arviolta noin 27 miljoonalla eurolla. Arviointia hankaloittaa se, että käytettävissä olevat tiedot veronalennuksen piirin tulevista toiminnoista ovat hankalasti saatavissa toimialaluokituksesta ja se, että arviot perustuvat toimialan energian käytöstä vuoden 2012 lukuihin, jonka jälkeen kaivostoiminnan aktiviteetti on vähentynyt.  
Lämmityspolttoaineiden veronkorotusten suoran inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan noin 0,05 prosenttia eli kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan niiden osalta veronkorotuksen takia 0,05 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman korotusta.  
Kaikkiaan ehdotetut muutokset lisäisivät valtion verotuloja noin 64 miljoonalla eurolla, lisäten kuitenkin 78 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Koska esitys kasvattaa myös maksettavien energiaverotukimäärärahojen määrää, kasvattaa ehdotus nettomääräisesti valtion vuotuisia tuloja 48 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 lähtien. 
Taulukko 3. Vaikutukset valtion verotuloihin ja määrärahoihin 
Tulot 
2016 
2017 
2018 
Kaivostoiminnan palauttaminen alemman sähköverokannan piiriin 
-19 
-21 
Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus 
78 
85 
85 
YHTEENSÄ 
78 
66 
64 
 
 
 
 
Määrärahat 
2016 
2017 
2018 
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen palauttaminen kaivostoiminnalle 
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen kasvaminen lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotuksen johdosta 
10 
10 
YHTEENSÄ 
0 
10 
16 
Ehdotetuilla veromuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta valtion muihin välillisiin verotuloihin.  
3.2
3.2 Ympäristövaikutukset
Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksen kohdentaminen kasvattaisi hiilidioksidiohjaavuutta lämmityksessä ja työkonekäytössä, jossa käytetään pääosin kevyenä polttoöljynä verotettua polttoainetta dieselöljyn sijasta. Hiilidioksidiveron korottaminen parantaisi lisäksi verorakenteen ansiosta kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna ja kannustaisi osaltaan energian säästöön. 
Kaivostoiminnan palauttaminen takaisin energiaverotukien piiriin kasvattaisi ympäristölle haitallisten tukien määrää. 
3.3
3.3 Yritysvaikutukset
Lämmityspolttoaineiden veron korotus kohdistuisi eri toimialoille seuraavan taulukon mu-kaan, joka perustuu arvioihin polttoaineiden käyttökohteista. Energiaveroleikkurin piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä.  
Taulukko 4 Veronkorotuksen kohdistuminen toimialoittain 
 
Yhteensä 75 
milj. € 
Teollisuus* 
Rakennustoiminta 
Liikenne 
Maa- ja metsätalous 
10 
Muut työkoneet 
Talokohtainen lämmitys 
17 
Kaukolämpösektori 
22 
Yhteensä 
75 
*energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkurin kautta palautettavan määrän kasvu huomioitu 
Kaivostoiminnan ja louhinnan siirtäminen sähköveroluokan I piiristä sähköveroluokkaan II painottuisi muutamaan toimialan yritykseen. 
Sähköveroluokan II ja veroleikkurin piiriin palautuisi myös kaivannaisala, jolle kuuluu muun muassa koriste- ja rakennuskiven louhinta, liuskekiven louhinta, soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto, turpeen nosto ja suolan tuotanto.  
Kaivostoiminnan palauttaminen energiaveroleikkurin piiriin vaikuttaisi noin kymmeneen sektorin toimijaan. Leikkurin piiriin vuoden 2012 toteumien perusteella kuuluneesta kymmenestä yrityksestä enemmistö oli metallimalmikaivoksia. 
Maatalouden vuotuisen verorasituksen arvioidaan kasvavan lämmityspolttoaineiden veron-korotusten johdosta noin 8 miljoonalla eurolla, koska veronkorotus kohdistuu hiilidioksidiveroon, joka ei ole maatalouden energiaveronpalautuksen piirissä.  
3.4
3.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Ehdotetut verotasomuutokset eivät vaikuttaisi viranomaistoimintaan kertaluonteisten tietojärjestelmäkustannusten lisäksi. Kaivostoiminnan palauttamisen energiaverotukien piiriin arvioidaan aiheuttavan jonkin verran neuvonta- ja ohjeistustyötä Tullille, mutta samalla energiaverotukseen liittyvät kaivostoiminnan ja teollisen toiminnan rajanveto-ongelmat poistuisivat ja siten vähentäisivät Tullin ja yritysten hallinnollista työtä. 
3.5
3.5 Yhteiskunnalliset vaikutukset
Ehdotetut veromuutokset siirtäisivät energiaverotuksen painopistettä jonkin verran päästö-kauppasektorille. 
3.6
3.6 Vaikutukset kansalaisten asemaan
Energiaverojen korotukset heikentävät kotitalouksien taloudellista hyvinvointia. Energiaverot vaikuttavat kotitalouksien tulojen ostovoimaan sekä suoraan että välillisesti. Suora energiankulutus koostuu liikenne- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä ja kaukolämmöstä. Suorien energiamenojen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on keskimäärin noin kuusi prosenttia. Välillinen energiankulutus koostuu kaikkien kulutushyödykkeiden valmistamiseen ja jakeluun käytetystä energiasta. Välillisen energian osuus kotitalouksien koko energiankulutuksesta on hieman yli puolet. Yhteensä kotitalouksien kulutusmenoista energiaan käytetty osuus on siten keskimäärin noin 13 prosenttia, kun otetaan huomioon myös välillinen energian kulutus. Vain noin neljännes kotitalouksien maksamista energiaveroista aiheutuu välillisen energian kulutuksesta, koska välillisestä kulutuksesta maksetaan vähemmän veroa kuin suorasta kulutuksesta. Tämä johtuu siitä, että hyödykkeiden tuotannossa välituotteina käytettyjen energiapanosten verosta myönnetään monissa tapauksissa palautuksia tai huojennuksia. 
Lämmityspolttoaineiden veronkorotusten vaikutuksia kotitalouksiin on arvioitu Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimuksen aineistoa käyttäen. Käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna lämmityspolttoaineiden korotukset heikentävät alimpiin tuloluokkiin kuuluvien kotitalouksien tilannetta suhteellisesti ylimpiä tuloluokkia enemmän, mutta tämä vaikutus on erittäin vähäinen. Gini-kertoimella mitattuna ehdotettujen korotusten vaikutus jää lähelle nollaa. Absoluuttisesti mitattuna korotukset koskevat ylimpiä tulokymmenyksiä huomattavasti alimpia voimakkaammin. Ylemmissä tuloluokissa olevat kotitaloudet asuvat huomattavasti alempia tuloluokkia suuremmissa asunnoissa sekä useammin omakotitaloissa. Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kohdistuisi täysimääräisesti noin 200 000 öljylämmitteisessä omakotitaloissa asuvaan henkilöön sekä niihin lähinnä Etelä-Suomen kaupungeissa asuviin, joiden asuntojen käyttämä kaukolämpö on tuotettu kivihiilellä tai maakaasulla. Biokaasua, kiinteitä biopolttoaineita ja turvetta lämmityksessä hyödyntävät henkilöt välttyisivät kokonaan veronkorotuksilta. 
4
4 Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. 
Esitys on ollut lausuntokierroksella. Lausuntonsa antoivat maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Tulli, Verohallinto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Energiateollisuus ry, Koneyrittäjienliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Kaivosteollisuus ry, Bioenergia ry, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry, Gasum Oy ja Suomen Omakotitaloliitto ry. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön Sääntelyn kehittämisen ryhmä on antanut lausunnon esityksen yritysvaikutusarvioinnista. 
Osa lausunnonantajista katsoo, että lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korottaminen nostaa kohtuuttomasti elinkeinoelämän (ja maatalouden) kustannuksia ja korotuksesta tulisi luopua. Lausunnoissa pidetään kuitenkin yleisesti perusteltuna lämmityspolttoaineiden val-misteverotuksen painopisteen siirtymistä hiilidioksidiveron suuntaan, mikä kannustaa vähä-päästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön. Samalla tulisi kuitenkin laskea lämmityspolttoaineiden energiasisältöveroa. Lisäksi päästökauppasektori tulisi vapauttaa hiilidioksidiverosta ja vähentää näin päällekkäistä hiilidioksidiohjausta.  
Eräissä lausunnoissa esitetään, että maakaasu tulisi jättää korotuksen ulkopuolelle.  
Muutamissa lausunnoissa esitetään, että turpeen veronalennus (1,90 euroa megawattitunnilta) tulisi saattaa voimaan heti vuoden 2016 alusta ja turpeen verottamisesta tulisi luopua jatkossa kokonaan metsähakkeen ja turpeen kilpailukyvyn parantamiseksi suhteessa kivihiileen. Toisaalta erään lausunnon mukaan turpeen verotuki tulisi poistaa ympäristölle haitallisena tukena. 
Osassa lausunnoissa pidetään kannatettavana, että kaivostoiminta siirretään takaisin teolli-suuden alempaan sähköveroluokkaan (II) ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen piiriin. Muutamissa lausunnoissa todetaan, että näiden verotukien palauttaminen tulisi toteuttaa vuoden 2016 alusta eikä vuonna 2017. Eräissä lausunnoissa toisaalta katsotaan, että kaivostoiminnan energiaverotukien palauttaminen lisää ympäristölle haitallisia tukia.  
Energiaverotuksen nykyrakenteen takia ja valtiontaloudellisista syistä esitystä ei ole lausuntojen perusteella muutettu. Lausunnoissa ehdotetaan myös rakenteellisempia muutoksia energiaverotukseen, joita ei esityksessä kuitenkaan voida ottaa huomioon. 
5
5 Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
yksityiskohtaiset perustelut
1
Lakiehdotusten perustelut
1.1
Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta
9 §. Pykälässä säädetään polttoaineiden verottomuudesta. Pykälän 5 kohdan viittaussäännös sähköverolakiin muutettaisiin vastaamaan nykytilaa. 
Liite. Lain liitteen verotaulukkoon tehtäisiin kevyelle ja raskaalle polttoöljylle sekä biopolt-toöljylle lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotuksesta johtuvat yksikköveron muu-tokset. 
1.2
Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta
2 §. Pykälässä säädetään laissa käytettävistä määritelmistä. Pykälän 6 kohdassa olevaa teol-lisuuden määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaivostoiminta ja louhinta rinnastettaisiin teollisuuteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaivostoiminnassa käytetty sähkö verotettaisiin sähköveroluokan II mukaisesti ja siinä käytetyistä energiatuotteista voisi saada energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusta. 
Teollisuuden määritelmä perustuisi Tilastokeskuksen vuoden 2008 toimialaluokitukseen, jota sovellettaisiin energiaverotuksessa vaikka toimialaluokitus myöhemmin muuttuisi. Tällä varmistettaisiin se, ettei toimialaluokituksen mahdollisilla muutoksilla olisi suoraa vaikutusta energiaverotuksessa käytettyyn teollisuuden määritelmään. 
12 §. Pykälässä säädetään kivihiilen verottomuudesta. Pykälän 2 momentin viittaussäännös muutettaisiin vastaamaan nykytilaa. 
21 §. Pykälässä säädetään maakaasun verottomuudesta. Pykälän 1 momentin 3 kohdan viit-taussäännös muutettaisiin vastaamaan nykytilaa. 
Liite. Lämmityspolttoaineiden veron korotuksista säädetään liitteen verotaulukossa 1, johon tehtäisiin ehdotettuja veron korotuksia vastaavat muutokset. Verotaulukkoa 2 muutettaisiin mäntyöljyn veron osalta ehdotetun mukaisesti.  
1.3
Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
Liite. Lain liitteen verotaulukkoon tehtäisiin nestekaasulle ja bionestekaasulle lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotuksesta johtuvat yksikköveron muutokset. 
1.4
Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muutta-misesta annetun lain muuttamisesta
Liite. Lain liitteen verotaulukkoon 2 tehtäisiin mäntyöljylle lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotuksesta johtuvat yksikköveron muutokset. 
2
Voimaantulo
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2016 alusta. Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muutos ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2017 alusta. Turpeen verotasoon aikaisemmin ehdotetun muutoksen takia esityksen 2. lakiehdotus ja 4. lakiehdotus olisivat lakiteknisistä syistä sidotut sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annetun lain (513/2015) voimaantuloon. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 
Lakiehdotukset
1. 
Laki 
nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 9 §:n ja liitteen muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) 9 §:n 5 kohta ja liite,  
sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 5 kohta laissa 1305/2007 ja liite laissa 1184/2014, seuraavasti: 
9 § 
Valmisteverottomia ja huoltovarmuusmaksuttomia ovat sen lisäksi, mitä valmisteverotus-laissa säädetään: 
5) sähköntuotannossa ja erillisen sähköntuotannon ylösajossa, alasajossa tai tuotantovalmiu-den ylläpitämisessä käytettävät polttoaineet, lukuun ottamatta polttoaineita, jotka käytetään sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 §:n 3 momentissa sekä 2 §:n 5 b) kohdassa tarkoitetussa sähköntuotannossa; 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
VEROTAULUKKO 
Tuote 
Tuote- 
Energiasisältövero 
Hiilidioksidi-vero 
Huolto- 
Yhteensä 
ryhmä 
varmuus- 
 
maksu 
Moottoribensiini snt/l 
10 
51,20 
16,25 
0,68 
68,13 
Pienmoottoribensiini snt/l 
11 
31,20 
16,25 
0,68 
48,13 
Bioetanoli snt/l 
20 
33,60 
10,67 
0,68 
44,95 
Bioetanoli R snt/l 
21 
33,60 
5,33 
0,68 
39,61 
Bioetanoli T snt/l 
22 
33,60 
0,00 
0,68 
34,28 
MTBE snt/l 
23 
41,60 
13,21 
0,68 
55,49 
MTBE R snt/l 
24 
41,60 
11,75 
0,68 
54,03 
MTBE T snt/l 
25 
41,60 
10,30 
0,68 
52,58 
TAME snt/l 
26 
44,80 
14,22 
0,68 
59,70 
TAME R snt/l 
27 
44,80 
12,94 
0,68 
58,42 
TAME T snt/l 
28 
44,80 
11,66 
0,68 
57,14 
ETBE snt/l 
29 
43,20 
13,72 
0,68 
57,60 
ETBE R snt/l 
30 
43,20 
11,18 
0,68 
55,06 
ETBE T snt/l 
31 
43,20 
8,64 
0,68 
52,52 
TAEE snt/l 
32 
46,40 
14,73 
0,68 
61,81 
TAEE R snt/l 
33 
46,40 
12,59 
0,68 
59,67 
TAEE T snt/l 
34 
46,40 
10,46 
0,68 
57,54 
Biobensiini snt/l 
38 
51,20 
16,25 
0,68 
68,13 
Biobensiini R snt/l 
39 
51,20 
8,13 
0,68 
60,01 
Biobensiini T snt/l 
40 
51,20 
0,00 
0,68 
51,88 
Etanolidiesel snt/l 
47 
14,53 
10,90 
0,35 
25,78 
Etanolidiesel snt/l R 
48 
14,53 
5,99 
0,35 
20,87 
Etanolidiesel snt/l T 
49 
14,53 
1,07 
0,35 
15,95 
Dieselöljy snt/l 
50 
31,65 
18,61 
0,35 
50,61 
Dieselöljy para snt/l 
51 
24,89 
17,58 
0,35 
42,82 
Biodieselöljy snt/l 
52 
29,01 
17,06 
0,35 
46,42 
Biodieselöljy R snt/l 
53 
29,01 
8,53 
0,35 
37,89 
Biodieselöljy T snt/l 
54 
29,01 
0,00 
0,35 
29,36 
Biodieselöljy P snt/l 
55 
24,89 
17,58 
0,35 
42,82 
Biodieselöljy P R snt/l 
56 
24,89 
8,79 
0,35 
34,03 
Biodieselöljy P T snt/l 
57 
24,89 
0,00 
0,35 
25,24 
Kevyt polttoöljy snt/l 
60 
9,30 
14,40 
0,35 
24,05 
Kevyt polttoöljy rikitön snt/l 
61 
6,65 
14,40 
0,35 
21,40 
Biopolttoöljy snt/l 
62 
6,65 
14,40 
0,35 
21,40 
Biopolttoöljy R snt/l 
63 
6,65 
7,20 
0,35 
14,20 
Biopolttoöljy T snt/l 
64 
6,65 
0,00 
0,35 
7,00 
Raskas polttoöljy snt/kg 
71 
7,59 
17,49 
0,28 
25,36 
Lentopetroli snt/l 
81 
55,68 
17,99 
0,35 
74,02 
Lentobensiini snt/l 
91 
50,72 
16,10 
0,68 
67,50 
Metanoli snt/l 
100 
25,60 
8,13 
0,68 
34,41 
Metanoli R snt/l 
101 
25,60 
4,06 
0,68 
30,34 
Metanoli T snt/l 
102 
25,60 
0,00 
0,68 
26,28 
2. 
Laki 
sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja lain liitteen väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 6 kohta, 12 §:n 2 momentti, 21 §:n 3 kohta, liitteen verotaulukko 1 ja väliaikaisesti liitteen verotaulukko 2, 
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 6 kohta laissa 1185/2014, 21 §:n 3 kohta laissa 612/2012 ja liite laissa 1185/2014, seuraavasti: 
2 § 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
6) teollisuudella Tilastokeskuksen vuoden 2008 toimialaluokituksen (TOL 2008) pääluok-kaan C (teollisuus) ja pääluokkaan B (kaivostoiminta ja louhinta) kuuluvaa toimintaa; teolli-suuteen rinnastetaan vähäinen teollisuuteen kuulumattoman tukitoiminnon harjoittaminen, joka tapahtuu teollisuutta harjoittavan yrityksen tuotantopaikalla ja joka liittyy pääasiallisesti yrityksen omaan teolliseen tuotantotoimintaan; teollisuuteen rinnastetaan myös ammattimainen kasvihuoneviljely; 
12 § 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu verottomuus ja maksuttomuus ei kuitenkaan koske 1 §:n 3 momentissa eikä 2 §:n 5 b) kohdassa tarkoitettua sähköntuotantoa. 
21 § 
Verotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on maakaasu, joka käytetään: 
3) sähköntuotannossa ja erillisen sähköntuotannon ylösajossa, alasajossa tai tuotantovalmiu-den ylläpitämisessä, lukuun ottamatta 1 §:n 3 momentissa sekä 2 §:n 5 b) kohdassa tarkoitettua sähköntuotantoa; 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 2 §:n 6 kohta tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2017. Liitteen verotaulukko 2 on voimassa siihen päivään asti, jona sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annettu laki (513/2015) tulee voimaan. 
VEROTAULUKKO 1 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tuote 
Tuote ryhmä  
Energia-sisältövero 
Hiilidioksidi-vero 
Huolto-varmuus-maksu 
Yhteensä 
Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet euroa/t 
47,10 
130,26 
1,18 
178,54 
Maakaasu, euroa/MWh 
6,65 
10,69 
0,084 
17,424 
VEROTAULUKKO 2 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tuote 
Tuote- 
Energia- 
Huolto- 
Yhteensä 
 
ryhmä 
vero 
varmuus- 
 
 
 
 
maksu 
 
Sähkö snt/kWh 
 
 
 
 
— veroluokka I 
2,24 
0,013 
2,253 
— veroluokka II 
0,69 
0,013 
0,703 
Mäntyöljy snt/kg 
25,36 
25,36 
Polttoturve euroa/MWh 
3,40 
3,40 
3. 
Laki 
nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain (378/2015) liite seuraavasti: 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  
VEROTAULUKKO 
 
Tuote 
Tuote- 
ryhmä 
Energiasisältö-vero 
Hiilidioksidi-vero 
Huolto-varmuus-maksu 
Yhteensä 
------------------------ 
-------------- 
------------------- 
----------------- 
---------------- 
-------------- 
Nestekaasu snt/kg 
110 
8,50 
16,32 
0,11 
24,93 
Bionestekaasu snt/kg 
111 
8,50 
16,32 
0,11 
24,93 
Bionestekaasu R snt/kg 
112 
8,50 
8,16 
0,11 
16,77 
Bionestekaasu T snt/kg 
113 
8,50 
0,00 
0,11 
8,61 
4. 
Laki 
sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain (513/2015) liitteen verotaulukko 2 seuraavasti: 
Tämä laki tulee voimaan samaan aikaan kuin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta annettu laki (513/2015).  
VEROTAULUKKO 2 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tuote 
Tuoteryhmä  
Energia-vero 
Huoltovarmuusmaksu 
Yhteensä 
Sähkö snt/kWh  
 
 
 
 
– veroluokka I  
1  
2,24 
0,013 
2,253 
– veroluokka II  
2  
0,69 
0,013 
0,703 
Mäntyöljy snt/kg  
3  
25,36 
25,36 
Polttoturve euroa/MWh  
4  
1,90 
1,90 
Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2015 
Pääministerin sijainen, ulkoasiainministeri
Timo
Soini
Valtiovarainministeri
Alexander
Stubb
Viimeksi julkaistu 9.10.2015 11:21