Hallituksen esitys

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:ssä säädetään niistä valtionosuustehtävistä, joiden käyttökustannuksiin myönnetään lain perusteella valtionosuutta. Valtionosuutta myönnetään lain 1 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) säädettyihin tehtäviin. Kuluttajaturvallisuusvalvonta ehdotetaan siirrettäväksi valtion hoidettavaksi vuoden 2016 alusta lukien ja kuluttajaturvallisuusvalvontaa koskeva 1 §:n 1 momentin 25 kohta on kumottava tästä laista.  

Veroperustemuutosten huomioon ottaminen valtionosuuksissa  

Veroperustemuutoksia on kompensoitu kunnille osana valtionosuusjärjestelmää. Vuosina 2003—2009 veromenetyksiä kompensoitiin valtionosuusjärjestelmässä nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia. Kuntakohtaisesti valtionosuuksien korotus oli asukaskohtaisesti tasasuuruinen. Vuosina 2010—2015 veromenetykset on kompensoitu kunnan peruspalvelujen valtionosuutta asukaskohtaisesti korottamalla. Muutokset on tehty kuitenkin siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu veroperustemuutosten vaikutuksesta. Muutokset on tasattu kuntien kesken. 

Määräaikaiset valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset 

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 §:ssä säädetään määräaikaisista valtionosuuteen kohdistuvista vähennyksistä ja lisäyksistä. Vuoden 2015 osalta valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 0,88 euroa asukasta kohden. Valtio ja kunnat ovat osallistuneet kehittämishankkeiden rahoitukseen molemmat puoliksi. Valtion talousarviossa esitetään edelleen pienennettäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennettävää osuutta liittyen kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeiden rahoitukseen. 

Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushinnoista säätäminen 

Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushintojen asetuksenantovaltuudesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n 1 momentissa. Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, mitä otetaan huomioon perushintaa säädettäessä. Pykälän 2 momentin 3-kohdan mukaan varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden toteutuneen kustannustason muutoksen ja mainitulle vuodelle arvioidun kustannustason hintaindeksin mukaisen muutoksen erotus otetaan huomioon hintaindeksiä säädettäessä. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen yhteydessä lakia muutettiin siten, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Vuosittaisten tarkistusten myötä 54 §:n 2 momentin 3 kohta on käynyt tarpeettomaksi.  

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus  

Valtionosuustehtävistä aiheutuvat laskennalliset kustannukset ja määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus vuodelle 2015 on 25,44 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,56 prosenttia. Valtionosuusprosentti määrittelee valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa peruspalveluiden rahoituksessa koko maan tasolla eikä yksittäisten kuntien saamaa valtionosuutta. Omarahoitusosuus asukasta kohden on kaikissa kunnissa yhtä suuri. 

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan 55 §:n 2 momentin mukaan vuodesta 2016 lukien uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista.  

Kustannustason muutos 

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 2 momentin mukaan kustannustason muutos määräytyy hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveyden huollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan perustuen vuosina  2016—2019 toteutetaan indeksikorotusten jäädytykset. Lakiin on lisättävä asiaa koskeva säännös. 

Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,08 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2016 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,52. Vastaavasti kuntien omarahoitusosuus olisi 74,48 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista. Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon edellisen hallituksen päättämät sopeuttamistoimet, kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus sekä uusien ja laajenevien tehtävien aiheuttamat vaikutukset.  

Valtionosuusprosentin muutoksessa otetaan huomioon vähennyksenä 0,15 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden edellisen hallituksen päättämään 40 miljoonan euron leikkaukseen. Muutoksessa otetaan huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 prosenttia. Muutoksessa on myös otettu lisäyksenä huomioon 0,2 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. 

Vuonna 2016 kunnallisveroperusteisiin tehtävät muutokset esitetään huomioitavaksi peruspalvelujen valtionosuudessa. Nettomääräisesti verotulot vähenevät 262 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 48,14 euroa asukasta kohti. Koska kuntakohtaiset kunnallisveromuutokset vaihtelevat, muutokset tasataan kuntien kesken siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu. Näin jatketaan aikaisempaa menettelyä. 

Valtionosuuden mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon hallitusohjelmaan perustuva indeksijäädytys vuosille 2016—2019, jonka vaikutus on 34 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2015 kustannustasoon. Indeksijäädytys toteutetaan siten, että indeksikorotuksen mukainen valtionosuuden lisäys vähennetään kunnittain asukaskohtaisesti. Näin kuntien valtionosuudet eivät kasva indeksikorotuksen johdosta. Lisäksi valtionosuuden mitoituksessa otetaan huomioon asukasluvun muutos sekä hallitusohjelman mukaiset muut muutokset kuten lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu sekä muut säädösmuutokset. Viitatut säädösmuutokset koskevat valtion talousarvion yhteydessä annettavaksi tarkoitettuja hallituksen esityksiä varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) sekä tuoteturvallisuudesta annetun lain (920/2011) muuttamisesta. 

Asia on valmisteltu valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Esityksestä on neuvoteltu Suomen Kuntaliiton kanssa. Esitys on käsitelty kuntatalouden ja –hallinnon neuvottelukunnassa. 

Kuntien peruspalvelujen määrärahan mitoitukseen liittyy laki varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta sekä laki kuluttajaturvallisuudesta annetun lain (920/2011) muuttamisesta.  

Veroperustemuutoksista aiheutuva valtionosuuksien lisäys liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta. 

Tässä esityksessä ehdotettua lakia ei voida hyväksyä ja vahvistaa, ellei edellä mainittuja lakeja ole vahvistettu. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.