1.1  Tausta

Eduskunta on hyväksyessään ehdotuksen laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta hyväksynyt myös kaksi lausumaa (EV 216/2020 vp). Niistä ensimmäisen mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee säännökset, jotka mahdollistavat työllisyyden kuntakokeilun kokeilualueen kunnan asiakkaan siirtämisen perustellusta syystä työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi ja antaa niitä koskevan esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. Toisen lausuman mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee tarvittavat säännökset työttömyysturvatehtävien hallituksen esityksissä (HE 87/2020 vp ja HE 114/2020 vp) ehdotettua laajemmaksi siirtämiseksi työ- ja elinkeinotoimistoilta kokeilualueen kunnille ja antaa niitä koskevan esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. 

Eduskuntakäsittelyssä lakiehdotukseen työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta tehtiin lukuisia muutoksia hallituksen esityksissä (HE 87/2020 vp ja HE 114/2020 vp) ehdotettuun nähden. Lisäksi eduskunta päätti muuttaa väliaikaisesti julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua niin sanottua harkinnanvaraista kulukorvausta koskevaa säännöstä ja lisätä työttömyysturvalakiin väliaikaisesti tähän liittyvän uuden säännöksen. 

Harkinnanvaraiseen kulukorvaukseen tehdyn väliaikaisen muutoksen on arvioitu lisäävän huomattavasti sen käyttöä. Säännökset harkinnanvaraista kulukorvausta koskevien päätösten muutoksenhausta ovat tällä hetkellä jossain määrin epäselvät. Säännöksiä on välttämätöntä selkeyttää päätösmäärien kasvaessa. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilua koskevien esitysten eduskuntakäsittelyn aikana ja jälkeen on myös ilmennyt eräitä muita muutostarpeita. Muutokset olisi perusteltua toteuttaa tässä samassa yhteydessä. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Kirjallinen lausuntokierros järjestettiin 15.1.–26.2.2021. Lausuntopyyntö julkaistiin lausuntopalvelu.fi-palvelussa, jossa kaikilla halukkailla oli mahdollisuus antaa asiassa lausuntonsa.  

Lausuntoja pyydettiin erikseen seuraavilta tahoilta: sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, eduskunnan oikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri, tietosuojavaltuutetun toimisto, työ- ja elinkeinotoimistot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (jäljempänä KEHA-keskus), työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus, Suomen Kuntaliitto, työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat 118 kuntaa, Kansaneläkelaitos, opetushallitus, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, Finanssivalvonta, Työllisyysrahasto, vakuutusoikeus, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, valtion työmarkkinalaitos, Kuntatyönantajat KT, Suomen Yrittäjät ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Akava ry, Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL ry, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Työttömien keskusjärjestö ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Suomen Kasvupalvelujen tuottajat ry (KASPA).  

Hallituksen esityksestä on käyty kuntalain 11 §:n mukainen neuvottelu ja asia on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 15.3.2021. 

Hallituksen esityksen tausta-aineisto on saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa https://tem.fi/hankesivu?tunnus=TEM155:00/2020. 

2.1  Yleistä

Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020, jäljempänä kokeilulaki) on voimassa 1.3.2020-30.6.2023. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu alkoi 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaan työllisyyden kuntakokeilut toteutetaan vuoden 2021 alusta kesäkuun loppuun 2023. 

Kokeilussa siirretään eräitä valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä määräajaksi kokeiluun valittujen kuntien tehtäväksi. Tarkoituksena on selvittää laissa tarkemmin määriteltyjen ja osittain vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien osalta kuntien roolin vahvistamisen vaikutuksia avoimille työmarkkinoille työllistymiseen ja työllistymispolkujen pituuteen. Keskeistä kokeilussa on, että kunnat sovittavat yhteen eri toimialoilla tuottamiaan palveluita ja julkisia työvoimapalveluita asiakkaan palveluihin pääsemisen sujuvoittamiseksi. Viime kädessä kokeilun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen sekä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamien kokonaiskustannusten hillitseminen. Kokeilussa mukana olevien kuntien asiakkaiksi siirretään kokeilun alkaessa yli 200 000 kokeilun kohderyhmään kuuluvaa työnhakijaa. Kokeilun toteuttamiseksi valtiolta kuntien työnjohdon alaisuuteen siirretään noin 1100 henkilötyövuotta kokeilulaissa tarkoitettuihin tehtäviin. 

2.2  Työttömyysturvatehtävien jako

Kokeilualueen kunnan työttömyysturvatehtävät

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain mukaan kokeilualueen kunnalla on työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Kokeilualueen kunta antaa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon.  

Kokeilulain 12 §:n 2 momentin mukaan kokeilualueen kunta antaa työvoimapoliittisen lausunnon työnhakijan osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun ja palvelun sisältymisestä työllistymissuunnitelmaan. Lausunto annetaan palvelun alkamisesta ja päättymisestä sekä palvelun aikaisista muutoksista. Lausunto sisältää myös tiedon palvelun järjestämispaikasta. 

Kokeilualueen kunnan sijasta työ- ja elinkeinotoimisto antaa kuitenkin työvoimapoliittisen lausunnon työnhakijan osallistumisesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun työvoimakoulutukseen. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös työvoimakoulutuksena toteutettavasta kotoutumiskoulutuksesta. 

Kokeilualueen kunta antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisen edellytyksistä. Lausunto annetaan muun muassa opiskelun seurannasta ja opintojen laiminlyönnistä. Lausunto annetaan vastaavasti kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitetusta maahanmuuttajan työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tukemisen edellytyksistä. 

Työ- ja elinkeinotoimiston työttömyysturvatehtävät

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon kokeilualueen kunnan asiakkaana olevan työnhakijan muista kuin edellä mainituista kokeilulain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista kokeilualueen kunnan toimivaltaan kuuluvista työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä. 

Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee työttömyysturvalain 2 luvussa säädettyjen etuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisen. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon työnhaun voimassaolosta, kokoaikatyön hakemisesta, työllistymisestä työsuhteessa sekä yritystoiminnassa ja omassa työssä työllistymisen ja opiskelun vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta vailla olevan nuoren oikeudesta työttömyysetuuteen ja koulutukseen hakemisvelvollisuuden korvaamisesta muilla toimilla.  

Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömyysturvalain 2 a luvun nojalla työnhakijan menettelyä ja työttömyysetuuden mahdollista menettämistä määräajaksi tai toistaiseksi, kun kyse on työstä eroamisesta ja erottamisesta, työstä kieltäytymisestä sekä työllistymissuunnitelmaan ja työllistymistä edistäviin palveluihin liittyvistä laiminlyönneistä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä. 

Työvoimapoliittisia lausuntoja nuorten koulutukseen hakemisvelvollisuuden laiminlyömisestä, työnhakijan opintojen ja yritystoiminnan vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta sekä työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavan menettelyn vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta annetaan tyypillisesti muusta asiakaspalvelusta erillisissä työttömyysturvayksiköissä. Näiden lausuntojen antamiseen liittyy usein harkintaa koskien esimerkiksi työnhakijan menettelyn mahdollista moitittavuutta. Työvoimapoliittiset lausunnot, joiden antamiseen ei liity harkintaa, tai joihin liittyy vain vähäistä harkintaa, annetaan yleensä asiakaspalvelun yhteydessä. 

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista (1556/2016) säädetään työvoimapoliittisen lausunnon antamisen määräajasta. Asetuksen 1 §:n mukaan työvoimapoliittinen lausunto tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut lausunnon antamiseksi tarpeellisen selvityksen tai kun määräaika selvityksen antamiseen on päättynyt. Käytännössä suurin osa työvoimapoliittisista lausunnoista annetaan työ- ja elinkeinotoimistoissa muutaman päivän kuluessa. 

Työ- ja elinkeinotoimiston toimivaltaan kuuluvan työttömyysturva-asian käsittely kuntakokeilussa

Työ- ja elinkeinotoimiston toimivaltaan kuuluvissa työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyvissä tehtävissä kokeilualueen kunnan virkailija pyytää asiakkaalta tarpeelliset selvitykset, jotka välitetään asiakastietojärjestelmän avulla viivytyksettä työ- ja elinkeinotoimistolle työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevaa päätöksentekoa varten. Työ- ja elinkeinotoimisto vastaa toimivaltansa puitteissa työvoimapoliittisten lausuntojen antamiseen liittyvien tarpeellisten jatkoselvitysten tekemisestä. Työnhakijan tilanteeseen perehtyy ja lisäselvityksiä pyytää tarvittaessa sekä tiedot välittävä kokeilualueen kunta että lausunnon antava työ- ja elinkeinotoimisto. 

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi mietinnössään (TyVM 16/2020 vp─ HE 87/2020 vp, HE 114/2020 vp), että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa useat tahot esittivät, että lakiesityksen mukainen työnjako työttömyysturva-asioissa tulee lisäämään työttömyysturva-asioiden hoitamisen edellyttämää työmäärää sekä aiheuttamaan viivettä työttömyysturvalausuntojen antamiseen. Valiokunta katsoi, että työttömyysturvatehtäviä on tarpeen siirtää kokeilukunnille ehdotettua laajemmin siten, että tarpeetonta edestakaista ilmoittelua kokeilualueen kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston välillä vähennetään ja työvoimapoliittisten lausuntojen antamisen prosessia yksinkertaistetaan. 

2.3  Asiakkuuden siirtäminen muualle kuin kotikunnan mukaiseen kokeilualueen kuntaan

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 4 §:n mukaan kokeilualueen kunnan asiakkaita ovat työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat työnhakijat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai jotka ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä. Työ- ja elinkeinotoimisto siirtää 5 §:n 1 momentin mukaan 4 §:ssä tarkoitettuun asiakasryhmään kuuluvan henkilön sen kunnan asiakkaaksi, jossa henkilöllä on kotikunta. Kunnan asiakkaaksi siirretään myös henkilö, joka viimeistään seitsemän päivän kuluttua työnhaun käynnistämisestä tai työnhaun muutoksen ilmoittamisesta kuuluu 4 §:ssä tarkoitettuun asiakasryhmään. Työ- ja elinkeinotoimisto voi jättää henkilön siirtämättä kokeilualueen kunnan asiakkaaksi asiakkaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen asiakassuhteen välttämiseksi tai muusta perustellusta syystä. 

Perustuslakivaliokunta totesi työllisyyden edistämisen kuntakokeilua koskevista hallituksen esityksistä antamassaan lausunnossa (PeVL 25/2020 vp), että kokeilualueet muodostavista kunnista ehdotetaan säädettäväksi lain 3 §:ssä ja kunnan asiakkaiksi siirtyvistä työttömistä työnhakijoista, työllistettynä olevista ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevista työnhakijoista 4 §:ssä riittävän täsmällisesti. Perustuslakivaliokunta kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että hallituksen esityksiin sisältyneessä lakiehdotuksessa ei ollut riittävän täsmällisesti säädetty asiakkaan kielen merkityksestä kokeiluun kuulumisen kannalta ja mahdollisista muista poikkeuksista kokeiluun kuulumisessa. Lakiehdotuksen mukaan työ- ja elinkeinotoimisto olisi voinut perustellusta syystä jättää asiakkaan siirtämättä kokeilualueen kunnan asiakkaaksi. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta säännöstä täsmennettiin edellä esitettyyn muotoon. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilua koskevia hallituksen esityksiä koskevassa mietinnössään (TyVM 16/2020 vp, s. 12) eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että sääntely ei mahdollista asiakkuuden siirtämistä kotikunnasta toisen kokeilukunnan asiakkaaksi tai takaisin työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi, ellei henkilön kotikunta muutu. 

Mietinnössään valiokunta totesi, että asiakkaan olosuhteet voivat kotikunnan asiakkuuden aikana syystä tai toisesta muuttua siten, että asiakas ei tosiasiallisesti pysty käyttämään kotikuntansa tarjoamia palveluita. Valiokunta piti tilannetta epätarkoituksenmukaisena ja katsoi, että perustellusta syystä asiakkuus tulee voida siirtää asiakkaan kotikunnasta takaisin työ- ja elinkeinotoimistoon, jolloin asiakkaalla olisi mahdollisuus valita minkä työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamia palveluita hän käyttää. Valiokunta edellytti mietinnössään, että hallitus valmistelee tarvittavat säännökset asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi ja antaa niitä koskevan esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. 

Hyväksyessään lakiehdotuksen työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta eduskunta hyväksyi myös asiakkuuden siirtämistä koskevan lausuman. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee säännökset, jotka mahdollistavat työllisyyden kuntakokeilun kokeilualueen kunnan asiakkaan siirtämisen perustellusta syystä työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi ja antaa niitä koskevan esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian.  

Lausuman toteuttaminen edellyttää työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamista. Lausuman toteuttamisessa on otettava huomioon perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö, jonka mukaan kokeilualueesta ja kokeilun kohderyhmästä on säädettävä riittävän täsmällisesti laissa. 

2.4  Kuntayhtymän virkamiehen käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimistojen asiakastietojärjestelmään

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan kokeilualueeseen kuuluva kunta voi järjestää tässä laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle samaan kokeilualueeseen kuuluvalle kunnalle kuntalain (410/2015) 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Kuntien yhteistoiminnan muodoista säädetään kuntalain 8 luvussa. Yksi tällaisista yhteistoiminnan muodoista on kuntayhtymä. 

Kuntalain 55 §:n 2 momentin mukaan kuntayhtymä on oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Kuntayhtymä on siis kunnasta erillinen oikeushenkilö (HE 268/2014 vp, s. 182/I). 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 14 §:n 2 momentissa säädetään käyttöoikeuden myöntämisestä työ- ja elinkeinotoimistojen asiakastietojärjestelmään, URA:aan. Säännöksessä ei ole huomioitu, että kokeilualueen kunnat voivat lain 7 §:n 2 momentin nojalla perustaa kuntayhtymän kokeilulaissa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi. Koska kuntayhtymä on kunnasta erillinen oikeushenkilö, eivät sen palveluksessa olevat ja kokeilulaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavat virkamiehet ole kunnan vaan kuntayhtymän palveluksessa. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 14 §:n 2 momenttia olisi muutettava siten, että se mahdollistaisi käyttöoikeuden myöntämisen myös kokeilualueen kuntien perustaman, kokeilulaissa tarkoitetuista tehtävistä vastaavan kuntayhtymän palveluksessa olevalle virkamiehelle. Asiakastietojärjestelmä URA:n käyttöoikeus voitaisiin myöntää vastaavin edellytyksin kuin kunnan palveluksessa olevalle virkamiehelle. 

2.5  Kokeilun päättymiseen liittyvät siirtymäsäännökset

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa ei ole kokeilulain voimassaolon päättymiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä lukuun ottamatta lain 24 §:n 4 momentin säännöstä, jonka mukaan asiakkaiden ohjaaminen kokeiluun päättyy 31.3.2023. Vastaavasti kuin kokeilun alkamisen, myös kokeilun päättymisen osalta on kuitenkin tarpeen säätää, mitä vireillä oleville asioille tai voimassa oleville suunnitelmille tapahtuu. 

Kokeilun alkamiseen liittyvän säännöksen mukaan lain voimaan tullessa vireillä oleviin etuuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä (kokeilulain 24 §:n 2 momentti). Lisäksi kokeilun alkamisen osalta on myös säädetty, että jos työttömälle työnhakijalle on laadittu työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ennen hänen ohjaamistaan kunnan asiakkaaksi, suunnitelma velvoittaa asiakasta ja kuntaa siihen saakka, kunnes se on tarkistettu. Kunnan asiakkaaksi siirtyneen työnhakijan tulee ilmoittaa suunnitelmassa sovittujen toimien toteutumisesta kunnalle. 

Kokeilun päättymisen osalta on tarpeen säätää vastaavista seikoista. Lisäksi kokeilun päättymisen osalta on tarpeen säätää työ- ja elinkeinotoimiston toimivallasta kunnan kokeilun aikana tekemän päätöksen muutoksenhakuasiassa. 

2.6  Muut kuntakokeilulain muutostarpeet

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa ei säädetä työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitetun palvelutarpeen arvioinnin tai monialaisen yhteispalvelun tarpeen päättymisen arvioinnin siirtämisestä työ- ja elinkeinotoimistolta kokeilualueen kunnalle. Tarkoitus on ollut, että kokeilualueen kunta vastaisi asiakkaidensa osalta myös näistä tehtävistä työ- ja elinkeinotoimiston sijaan. Kuntakokeilulakiin olisi lisättävä asiaa koskeva säännös. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 1 §:ssä säädetään lain tarkoituksesta. Sen mukaan laissa säädetään määräaikaisesta kokeilusta, jonka aikana kunnat järjestävät alueellaan eräitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitettuja palveluja työ- ja elinkeinotoimiston asemesta ja antavat eräitä työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettuja työvoimapoliittisia lausuntoja työ- ja elinkeinotoimiston asemesta. Säännöksessä ei mainita kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia (189/2001) eikä työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia (1369/2014). 

Kokeilulain 9 §:n 1 momentin mukaan kokeilualueen kunta hoitaa asiakkaidensa osalta työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät, joista säädetään työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseksi (2 kohta) ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa aktivointisuunnitelman laatimiseksi (3 kohta). Lisäksi on tarkoitus, että kokeilualueen kunta vastaisi myös työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitetusta palvelutarpeen arvioinnista ja monialaisen yhteispalvelun tarpeen päättymisen arvioinnista asiakkaidensa osalta. Kokeilulain 1 §:ään olisi selvyyden vuoksi lisättävä maininnat myös näistä tehtävistä. 

Tuloverolaissa (1535/1992), laissa tulotietojärjestelmästä (53/2018) ja valtioneuvoston asetuksessa maaseudun yritystuesta (80/2015) esiintyy viittauksia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain nojalla maksettaviin korvauksiin ja etuuksiin sekä työ- ja elinkeinotoimiston mainitun lain nojalla tekemiin päätöksiin. Säännöksiä ei niiden sanamuodon perusteella voi suoraan soveltaa kokeilualueen kunnan kokeilulain nojalla tekemiin päätöksiin ja myöntämiin korvauksiin tai etuuksiin. Kokeilulakiin olisi lisättävä tarvittavat viittaussäännökset. 

2.7  Muutoksenhaku harkinnanvaraista kulukorvausta koskevasta päätöksestä

Kulukorvauksen myöntämisen edellytykset

Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa. Työttömyysetuutta saavalla työnhakijalla on 9 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan oikeus saada palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi kulukorvausta tiettyjen palvelujen ajalta. Näitä palveluja ovat työvoimakoulutus, kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22-24 §:ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu, työnhakuvalmennus, uravalmennus ja kokeilu. Kokeilulla tarkoitetaan koulutuskokeilua sekä työkokeilua. Kulukorvauksen myöntää ansiopäivärahaa hakevalle työnhakijalle työttömyyskassa ja peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakevalle työnhakijalle Kansaneläkelaitos. Tätä niin sanottua lakisääteistä kulukorvausta koskevia säännöksiä ei ole työllisyyden edistämisen kuntakokeilun yhteydessä muutettu. 

Saman pykälän 3 momentissa säädetään niin sanotusta harkinnanvaraisesta kulukorvauksesta. Tätä säännöstä on muutettu väliaikaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilun ajaksi 1.3.2021-30.6.2023. Kokeilun aikana voimassa olevan säännöksen mukaan työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää kulukorvausta henkilöasiakkaalle: 

1) joka osallistuu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittuun työllistymistä tukevaan palveluun; tällaisena palveluna ei pidetä asiointia työ- ja elinkeinotoimistossa eikä 6 luvussa tarkoitettua työnhakijan omaehtoista työttömyysetuudella tuettua opiskelua; 

2) jolle palveluun osallistumisesta aiheutuu välttämättömiä kustannuksia; ja 

3) jolla ei ole oikeutta kulukorvaukseen 1 momentin perusteella eikä oikeutta vastaavaan korvaukseen palveluun osallistumisesta aiheutuvista kuluista muun lain nojalla. 

Kokeilualueen kunnalla on vastaava mahdollisuus harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämiseen työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan c alakohdan nojalla. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 10 §:n 2 momentin perusteella kunnan myöntämään kulukorvaukseen sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään kulukorvauksesta. 

Ennen väliaikaisen muutoksen voimaantuloa ja sen voimassaolon päätyttyä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentti mahdollistaa kulukorvauksen myöntämisen työtä vailla olevalle henkilöasiakkaalle, joka osallistuu työvoimakoulutukseen, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun ja jolla ei ole oikeutta kulukorvaukseen 1 momentin perusteella eikä oikeutta korvaukseen palveluun osallistumisesta aiheutuvista kuluista muun lain nojalla. 

Päätösmäärät ja menettely

Harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksamista koskevia päätöksiä on viime vuosina tehty joitakin satoja vuodessa. Vuonna 2019 työ- ja elinkeinotoimistoissa tehtiin yhteensä noin 600 harkinnanvaraisen kulukorvauksen maksamista koskevaa päätöstä. Vuonna 2020 maksupäätöksiä tehtiin yhteensä 529 kappaletta. Kielteisiä päätöksiä ei tilastoida. 

Harkinnanvaraista kulukorvausta koskevien päätösten määrän arvioidaan kasvavan huomattavasti väliaikaisten muutosten johdosta niiden voimassaolon aikana 1.3.2021–30.6.2023. Kuten väliaikaisten muutosten osalta on työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun hallituksen esityksen (87/2020 vp) ja sitä täydentävän hallituksen esityksen (HE 114/2020 vp) eduskuntakäsittelyn aikana tuotu esiin, päätösmäärästä ei pystytä antamaan etukäteen tarkkaa arviota, koska käytettävissä ei ole tilastotietoja laajennetun kulukorvauksen piiriin tulevien palveluiden määristä. Määrään vaikuttaa muun muassa se, miten kunnat lähtevät ohjaamaan asiakkaitaan palveluihin ja millaisia palveluja kunnat päättävät kokeilussa järjestää. 

Menettelystä harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämisessä ja maksamisessa säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun asetuksen 24 §:ssä. Sen mukaan asiakkaan palvelusta vastaava työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta tekee päätöksen harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämisestä työllistymissuunnitelmasta tai sitä korvaavasta suunnitelmasta sopimisen yhteydessä, jos suunnitelmassa sovitaan palveluun osallistumisesta. Asiakas hakee korvauksen maksatusta jälkikäteen KEHA-keskukselta. KEHA-keskus vastaa sekä työ- ja elinkeinotoimistojen että kuntien asiakkaiden korvausten maksatuksesta. 

Asetuksen valmistelussa on arvioitu työ- ja elinkeinotoimistoille ja kokeilukunnille aiheutuvan hallinnollisen työn kasvavan harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämisen johdosta valtakunnallisesti enintään 10 henkilötyövuodella, joten yksittäisen työ- ja elinkeinotoimiston tai kokeilukunnan työmäärän lisäys arvioitiin melko vähäiseksi. Koska KEHA-keskus vastaa sekä työ- ja elinkeinotoimistojen että kokeilukuntien myöntämien kulukorvausten maksatuksesta, sille aiheutuvan hallinnollisen työn lisäyksen arvioitiin olevan noin neljä henkilötyövuotta. Näihinkin arvioihin liittyi huomattavaa epävarmuutta, koska päätösmäärien arviointi etukäteen on haastavaa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa harkinnanvaraista kulukorvausta koskevien päätösten ja maksatushakemusten määriä ja tarvittaessa varmistaa KEHA-keskukselle maksatushakemusten määrän kasvun johdosta tarvittavat lisäresurssit. 

Muutoksenhaku kulukorvausta koskevasta päätöksestä

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 5 §:ssä säädetään, että kulukorvaukseen sovelletaan työttömyyskassalakia (603/1984) ja muun muassa työttömyysturvalain 12 lukua (muutoksenhaku), jollei tässä laissa toisin säädetä. Työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen työ- ja elinkeinotoimiston päätöstä koskeva valituskirjelmä on toimitettava asianomaiseen työ- ja elinkeinotoimistoon. 

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:n mukaan, jollei tässä laissa toisin säädetä, työ- ja elinkeinotoimiston päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:n 3 momentin 5 kohdan mukaan päätökseen ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos päätös koskee tuen, etuuden tai korvauksen epäämistä määrärahasyistä. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 17 §:n 2 momentin mukaan kokeilualueen kunnan tekemään päätökseen ja ratkaisuun sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvussa säädetään muutoksenhausta ja muutoksenhaun rajoituksista sekä oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutuksesta päätöksen täytäntöönpanoon. 

Muutoksenhakusääntely kulukorvausta koskevista päätöksistä ei ole kaikilta osin selkeää, koska sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 5 §:ssä että 14 luvun 1 §:ssä ilmaistaan säännösten toissijaisuus muualla säädettyyn nähden (”jollei tässä laissa toisin säädetä”). Muutoksenhakutien määräytymisen kannalta vaikuttaa keskeiseltä, mikä taho on tehnyt päätöksen, johon haetaan muutosta. 

Työttömyysetuutta saavan työnhakijan oikeudesta saada julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua kulukorvausta päättää työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos. Muutoksenhausta näiden tahojen päätöksiin säädetään työttömyysturvalaissa. Sen sijaan harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinotoimisto ja kuntakokeilussa kokeilukunta omille asiakkailleen. Säännösten kirjoitustavasta johtuen ei ole selvää, tulisiko näihin päätöksiin sovellettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:n muutoksenhakusäännökset päätöksen tehneen viranomaisen perusteella vai työttömyysturvalain säännökset päätöksen luonteen (kulukorvaus) perusteella. Nykyisin päätöksiin liitettävässä muutoksenhakuosoituksessa ohjataan asiakasta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 5 §:n ja työttömyysturvalain 12 luvun mukaiseen muutoksenhakumenettelyyn. 

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta saadun tiedon mukaan harkinnanvaraista kulukorvausta koskevia asioita tulee vuodessa vireille alle 10 kappaletta. Päätösmäärät ja siten myös muutoksenhakujen määrät todennäköisesti kasvavat kokeilun aikana väliaikaisten säännösten johdosta. Koska kielteisiä päätöksiä ei nykyisin tilastoida, ei ole tiedossa, kuinka suuresta osasta tehtyjä päätöksiä on nykyisin valitettu. Päätösmäärien kasvaessa muutoksenhakua koskevia säännöksiä on välttämätöntä selkeyttää. 

Päätös harkinnanvaraisesta kulukorvauksesta ei sisällä niinkään oikeudellista arviointia kuin tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Säännöksen mukaan työ- ja elinkeinotoimisto ja kokeilulain nojalla kunta voi myöntää kulukorvauksen, jos myöntämisen edellytykset täyttyvät. Nämä edellytykset ovat 1.3.2021–30.6.2023 työllisyyden edistämisen kuntakokeilun aikana erilaiset kuin mitä ne ovat ennen kokeilua ja sen jälkeen. Edellytysten täyttyessäkin myöntäminen on siis työ- ja elinkeinotoimiston, ja kokeilussa kunnan, harkittavissa. 

Väliaikaisesti voimassa olevien harkinnanvaraista kulukorvausta koskevien säännösten nojalla tehty päätös sisältää ratkaisun siitä, onko palvelu, jonka ajalta korvausta haetaan, työllistymistä tukeva palvelu. Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko hakijalle aiheutunut osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia. Toistaiseksi voimassa olevien harkinnanvaraista kulukorvausta koskevien säännösten nojalla tehty päätös sisältää ratkaisun siitä, onko kyseessä oleva palvelu sellainen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu palvelu, jonka ajalta kulukorvausta voidaan maksaa. Sekä väliaikaisesti että toistaiseksi voimassa olevien säännösten nojalla tehtävässä päätöksessä arvioidaan myös, olisiko henkilöllä oikeus lakisääteiseen kulukorvaukseen tai oikeus korvaukseen palveluun osallistumisesta aiheutuvista kuluista muun lain nojalla. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilun aikana harkinnanvaraisen kulukorvauksen myöntämisellä on yhteys työnhakijan työttömyysetuusoikeuteen. Väliaikaisesti voimassa olevan työttömyysturvalain 2 a luvun 13 a §:n mukaan muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen ei velvoita työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä, jos työnhakijalle aiheutuu palveluun osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia eikä hänelle makseta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulukorvausta tai vastaavaa korvausta muun lain nojalla. Kuntakokeilun aikana työllistymistä tukevaan palveluun osallistuminen ei siis velvoita työnhakijaa, jos hänelle aiheutuisi osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia, mutta hänelle ei myönnetä kulukorvausta. 

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus ovat toimivaltaisia käsittelemään muutoksenhaut työttömyysturvaa koskevista työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen päätöksistä sekä lakisääteistä kulukorvausta koskevista päätöksistä. Ne arvioivat nykyisin työttömyysturvapäätösten ja lakisääteistä kulukorvausta koskevien päätösten muutoksenhaussa vastaavia palvelujen laatuun liittyviä seikkoja kuin harkinnanvaraisen kulukorvauksen muutoksenhaussa tulee arvioitavaksi. Valituksen käsittely sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa on maksutonta. 

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen muutoksenhaun harkinnanvaraista kulukorvausta koskevasta päätöksestä olisi perusteltua tapahtua samalla tavoin kuin lakisääteisestä kulukorvauksesta: sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. Muutoksenhakusäännöksessä olisi huomioitava, että harkinnanvaraista kulukorvausta koskevan päätöksen tekee työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen sijaan työ- ja elinkeinotoimisto ja kokeilun aikana kunta omien asiakkaidensa osalta. 

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:n 3 momentissa säädetään eräistä muutoksenhakukielloista. Esimerkiksi palkkatuen epäämistä koskevasta päätöksestä ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos palkkatuki on evätty sillä perusteella, että mainitun lain 7 luvun 2 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty. Palkkatukea koskevaan päätökseen ei myöskään saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa siltä osin kuin päätös koskee palkkatuen määrää tai kestoa. Lisäksi muutoksenhakukielto koskee matka- ja yöpymiskustannusten ja muuttokustannusten korvaamista koskevaa päätöstä, jos kustannusten korvaamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta. Muilta osin matka- ja muuttokustannusten korvaamista koskeviin päätöksiin voi hakea muutosta. Näiden muutoksenhakukieltojen perusteena on päätösten perustuminen viranomaisen tarkoituksenmukaisuusharkintaan (HE 133/2012, s. 121 ja 135; PeVL 32/2012 vp, s. 5/I).  

Muutoksenhakukieltoja koskevien lain esitöiden perusteella tarkoitus on ollut kohdentaa valituskielto mahdollisimman tarkkarajaisesti toimiin, joissa valittu ratkaisu perustuu työ- ja elinkeinoviranomaisen suorittamaan tarkoituksenmukaisuus- tai tarveharkintaan, ja joissa päätöksenteon kohteena ei ole asiakkaan subjektiivinen oikeus. Esitöiden mukaan rajoitus on tarpeen siitä syystä, että tuomioistuimet eivät käytännössä voi muuttaa päätöksen sisältöä siltä osin kuin se on perustunut työ- ja elinkeinoviranomaisen työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan (HE 133/2012 vp, s. 45/II-46/I). 

Lisäksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 14 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan päätökseen, joka koskee tuen, etuuden tai korvauksen epäämistä määrärahasyistä, ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa. Tämän muutoksenhakukiellon tavoitteena on selkeyttää muutoksenhakusäännöksiä ja estää sellaisten oikaisuvaatimusten ja valitusten tekeminen, jotka eivät käytännössä voi johtaa päätöksen muuttamiseen (HE 209/2016 vp, s. 47 ja s. 92). Muutoksenhakukielto perustuu siis siihen, että kielteinen päätös on tehty määrärahasyistä. 

Harkinnanvaraista kulukorvausta koskeva päätös ei nykyisin ole muutoksenhakukiellon piirissä, paitsi jos kielteinen päätös johtuu määrärahasyistä. Hallituksen esityksessä (HE 133/2012 vp) ei ole perusteltu tämän päätöksen jättämistä muutoksenhakukiellon ulkopuolelle, vaikka kulukorvauksen myöntäminen on edellä esitetyllä tavalla harkinnanvaraista. Valituksen käsittelevällä taholla on hyvin rajalliset, käytännössä olemattomat mahdollisuudet arvioida päätöksen tehneen työ- ja elinkeinotoimiston tai kokeilualueen kunnan harkinnan oikeellisuutta. Harkinnanvaraisen kulukorvauksen epääminen viranomaisen harkinnan perusteella olisi siksi jätettävä muutoksenhakuoikeuden ulkopuolelle. Sen sijaan siltä osin kuin päätöksessä on kyse esimerkiksi korvattavista päivistä tai korvauksen määrästä, olisi siihen mahdollista hakea muutosta. 

2.8  Monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisterin käyttöoikeus

Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014, jäljempänä TYP-laki) säädetään yhteistoimintamallista, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin kyseisessä laissa säädetään. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. TYP-lain mukaan työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien edellä mainittujen palvelujen yhteensovittamista. 

KEHA-keskus ylläpitää monialaisen yhteispalvelun toteuttamiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 1 §:ssä tarkoitettua monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriä, TYPPI-rekisteriä. TYPPI-rekisteri on työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän, URA-järjestelmän, osarekisteri. KEHA-keskus voi TYP-lain 9 §:n 4 momentin mukaan myöntää käyttöoikeuden monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kansaneläkelaitoksen hakemuksesta. Käyttöoikeus voidaan myöntää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevalle virkamiehelle, joka hoitaa TYP-laissa tarkoitettuja tehtäviä. Virkamies, jolle on myönnetty käyttöoikeus, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakasrekisteriin talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi. 

Tällä hetkellä voimassa olevan säännöksen mukaan asiakasrekisterin käyttöoikeus voidaan myöntää edellä todetun mukaisesti virkamiehelle. Nykyinen säännös tuli voimaan 1.7.2020 (laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta 448/2020, HE 12/2020 vp). Alun perin TYP-lain 9 §:n mukaan (HE 183/2014 vp) asiakasrekisterin käyttöoikeus voitiin myöntää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevalle, joka hoitaa kyseessä olevassa laissa tarkoitettuja tehtäviä. Hallituksen esityksessä 12/2020 vp asiaa ei ole perusteltu, mutta muutoksen taustalla on ollut se, että URA-asiakastietojärjestelmän, jonka osarekisteri TYPPI-rekisteri on, käyttöoikeus voidaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan myöntää virkamiehelle. TYP-lain 9 §:n muutoksen tultua voimaan on käynyt ilmi, että kaikki TYP-laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavat kunnan työntekijät eivät ole virkasuhteessa ja että Kansaneläkelaitoksen työntekijät ovat työsuhteisia. 

Heinäkuun 2020 alusta voimaan tullut muutos on aiheuttanut TYP-toiminnassa käytännön ongelmia, koska KEHA-keskus ei ole voinut myöntää käyttöoikeuksia työsuhteessa olevalle työntekijälle. Lakimuutoksella ei ole ollut tarkoitus ottaa kantaa siihen, miten kunnat ja Kansaneläkelaitos järjestävät työntekijöidensä palvelussuhteet. Kunta päättää kuntalain (410/2015) 87 §:n nojalla, onko henkilö palkattava työ- vai virkasuhteeseen, ja vastaavasti Kansaneläkelaitos päättää, miten palvelussuhde järjestetään Kansaneläkelaitokselle säädetyissä tehtävissä. Rekisterin käyttöoikeudessa on kyse lähinnä teknisestä käyttöoikeudesta, jonka saatuaan TYP-työntekijä voi tallettaa rekisteriin asiakkaan monia-laista yhteispalvelua koskevat tiedot. TYP-lain 9 §:n 2 momentissa säädetään siitä, mitä tietoja asiakasrekisteriin voidaan tallettaa. TYP-laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi olisi välttämätöntä muuttaa voimassa olevaa lainkohtaa siten, että käyttöoikeus TYPPI-rekisteriin voitaisiin myöntää henkilölle, joka hoitaa TYP-laissa säädettyjä tehtäviä – riippumatta siitä, onko henkilö työ- vai virkasuhteessa. Tältä osin palattaisiin alkuperäiseen sääntelyyn, jonka perustuslakivaliokunta (PeVL 41/2014 vp) on hyväksynyt.  

TYP-laissa viranomaistehtäviä on säädetty työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaneläkelaitoksen lisäksi kunnalle. Kunta voi kuitenkin kuntalain nojalla järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle siten kuin kuntalain 8 §:n 1 momentissa säädetään. Kunta voi siten esimerkiksi siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kuntayhtymälle. TYP-lain 9 §:n 4 momentissa, jossa säädetään siitä, kenelle asiakasrekisterin käyttöoikeus voidaan myöntää, ei ole otettu huomioon tilannetta, jossa kunta on siirtänyt sote-palveluiden järjestämisen kuntayhtymälle. Koska kunta ja kuntayhtymä ovat erillisiä oikeushenkilöitä, eivätkä kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt ole kunnan palveluksessa, tulisi 9 §:n 4 momenttiin lisätä rekisterin käyttöoikeus myös kuntayhtymän palveluksessa olevalle, joka hoitaa TYP-laissa säädettyjä tehtäviä.  

TYP-lain valmistelun aikana ei pidetty tarpeellisena säätää erikseen kuntayhtymän palveluksessa olevan henkilön käyttöoikeudesta TYPPI-rekisteriin. TYP-lain voimaantulon jälkeen kunnat ovat enenevässä määrin sopineet palvelujen järjestämisestä niin, että perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut voi järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueiden vaihtoehtoisia organi-sointimuotoja ovat kuntayhtymä ja vastuukunta.  

Vuonna 2020 perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vastasi 33 kuntayhtymää, joissa on yhteensä 158 jäsenkuntaa. Kuntayhtymä vastasi perusterveydenhuollon lisäksi kaikista sosiaalipalveluista tai osasta sosiaalipalveluja. Osa kuntayhtymistä vastasi vain perusterveydenhuollosta. Kuntia, jotka ovat siirtäneet vain terveydenhuollon tai osia sosiaalihuollosta yhteistoiminta-alueelle oli yhteensä 61. Asia ei noussut esiin valmisteltaessa 1.7.2020 voimaan tullutta TYP-lain 9 §:n muutosta. Lakimuutoksen jälkeen Kuntaliitto esitti työ- ja elinkeinoministeriölle, että TYPPI-rekisterin käyttöoikeus tulisi laajentaa koskemaan myös kuntayhtymän palveluksessa olevaa. 

Monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi työ- ja elinkeinotoimisto, sen toimialueen kunnat ja Kansaneläkelaitos sopivat kuinka monta monialaisen yhteispalvelun verkostoa (TYP-verkosto) työ- ja elinkeinotoimiston toimialueella toimii. TYP-verkostoja on tällä hetkellä 31. TYP-johtajilta joulukuussa 2020 saadun tiedon mukaan yli puolet verkostoista on sellaisia, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut tarjoaa kuntayhtymä joko kaikille verkoston kunnille tai osalle kuntia. Nämä kuntayhtymät hoitavat siten TYP-laissa tarkoitettuja tehtäviä. Koska kuntayhtymä voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan puolesta ja tosiasiallisesti monilla alueilla järjestää, TYP-lain 9 §:n 4 momenttiin tulisi lisätä kuntayhtymä organisaatioksi, jonka palveluksessa olevalle KEHA-keskus voi myöntää TYPPI-rekisterin käyttöoikeuden.  

Kunta on työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava viranomainen. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa kokeilualueeseen kuuluva kunta vastaisi lisäksi TYP-laissa työ- ja elinkeinotoimistolle säädetyistä tehtävistä (ks. edellä kohta 2.6 Muut kuntakokeilulain muutostarpeet). 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa ei ole säädetty käyttöoikeudesta TYPPI-rekisteriin. Erillinen säännös ei olisi tarpeen, koska kunnan – ja tässä esityksessä ehdotetun kuntayhtymän - palveluksessa olevalle henkilölle, joka hoitaa TYP-laissa tarkoitettuja tehtäviä, voitaisiin myöntää käyttöoikeus suoraan TYP-lain nojalla. TYP-laissa ei säädetä henkilön työpanoksen suuruudesta TYP-lain mukaisissa tehtävissä eikä tätä ole tarkoitus muuttaa. TYPPI-rekisterin käyttöoikeus voitaisiin siten myöntää kokeilukunnan palveluksessa olevalle, joka hoitaa TYP-laissa tarkoitettuja tehtäviä joko koko- tai osa-aikaisesti eikä minimityöpanosta edellytettäisi. Käyttöoikeuden myöntäminen URA-asiakastietojärjestelmään kuntakokeilussa edellyttää kuitenkin, että henkilön työpanos on 50 % kokeilulain mukaisista tehtävistä. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kokeilualueiden kunnille työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Ehdotetut lausuntotehtävät koskevat sellaisia työvoimapoliittisia lausuntoja, joihin ei liity harkintaa tai joihin liittyy vain vähäistä harkintaa, ja joita annetaan nykyisin pääosin työ- ja elinkeinotoimiston muun asiakaspalvelun yhteydessä. Tällaiset lausunnot koskevat keskeisesti työnhaun voimassaoloa sekä työnhakijan työttömyyden alkamista tai päättymistä. 

Esityksessä ehdotetaan, että työ- ja elinkeinotoimisto voisi siirtää kokeilun asiakasryhmään kuuluvan asiakkaan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi erikseen säädettyjen edellytysten täyttyessä. Siirto edellyttäisi asiakkaan pyyntöä sekä sitä, että siirtäminen on tarpeen asiakkaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen asiakassuhteen välttämiseksi tai asiakkaan turvallisuuteen liittyvästä perustellusta syystä ja että siirtäminen ei vaaranna asiakkaan mahdollisuutta saada palvelutarpeensa mukaisia palveluja. Asiakkaan olisi esitettävä siirtoa koskeva pyyntö kotikuntansa mukaan määräytyvälle työ- ja elinkeinotoimistolle. Asiakas voitaisiin siirtää myös toisen kokeilukunnan asiakkaaksi sillä lisäedellytyksellä, että kohdekunta suostuu siirtoon. 

Harkinnanvaraista kulukorvausta koskevaan päätökseen, jolla työ- ja elinkeinotoimisto tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa kokeilualueen kunta on evännyt kulukorvauksen harkintaansa perustuen, ei saisi vaatia oikaisua eikä siitä saisi valittaa. Muilta osin päätökseen olisi mahdollista hakea muutosta. Muutoksenhaku tapahtuisi vastaavasti kuin lakisääteistä kulukorvausta koskevasta päätöksestä: sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. 

Esityksessä ehdotetaan, että kokeilualueen kuntien kuntayhtymän palveluksessa olevalle virkamiehelle voitaisiin muiden edellytysten täyttyessä myöntää käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimistojen asiakastietojärjestelmä URA:aan.  

Esityksessä ehdotetaan, että TYPPI-rekisterin käyttöoikeus laajennettaisiin kuntayhtymän palveluksessa olevalle, joka hoitaa TYP-laissa tarkoitettuja tehtäviä. Kuntayhtymät vastaavat useilla alueilla sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Käyttöoikeuden saaminen ei myöskään edellyttäisi, että kunnan, kuntayhtymän tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa oleva olisi virkasuhteessa. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

7.1  Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta

1 §.Lain tarkoitus. Pykälään lisättäisiin maininnat myös eräiden kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) ja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. 

4 §.Kokeilualueen kunnan asiakkaat. Pykälän 2 momentista poistettaisiin lisämaininnat työttömyydestä. Kokeilulain 4 §:n 1 momentin perusteella henkilö voi kuulua kokeilun kohderyhmään myös, jos hän on työnhakija, mutta työllistetty tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Toisin sanoen kohderyhmään voi kuulua, vaikkei olisi työtön työnhakija. 

5 §.Asiakkuuden siirtäminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 - 6 momentti asiakkuuden siirtämisestä kokeilun aikana pois asiakkaan kotikunnan osoittamasta kokeilualueen kunnasta. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti työllisyyden edistämisen kuntakokeilua koskeneessa mietinnössään huomiota siihen, että ehdotettu sääntely ei mahdollista asiakkuuden siirtämistä kotikunnasta toisen kokeilukunnan asiakkaaksi tai takaisin työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi, ellei henkilön kotikunta muutu. Valiokunta totesi, että asiakkaan olosuhteet voivat kotikunnan asiakkuuden aikana syystä tai toisesta muuttua siten, että asiakas ei tosiasiallisesti pysty käyttämään kotikuntansa tarjoamia palveluita. Valiokunta piti tilannetta epätarkoituksenmukaisena ja katsoi, että perustellusta syystä asiakkuus tulee voida siirtää asiakkaan kotikunnasta takaisin työ- ja elinkeinotoimistoon, jolloin asiakkaalla olisi mahdollisuus valita minkä työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamia palveluita hän käyttää. Tämän toteuttamiseksi valiokunta edellytti, että hallitus valmistelee tarvittavat säännökset asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi ja antaa niitä koskevan esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian (TyVM 16/2020 vp, s. 12). Eduskunta otti asiasta vastaukseensa myös lausuman (EV 216/2020 vp). 

Ehdotetun 4 momentin mukaan työ- ja elinkeinotoimisto voi siirtää kokeilun asiakasryhmään kuuluvan asiakkaan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi erikseen säädettyjen edellytysten täyttyessä. Siirto edellyttäisi asiakkaan pyyntöä sekä sitä, että siirtäminen on tarpeen asiakkaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen asiakassuhteen välttämiseksi tai asiakkaan turvallisuuteen liittyvästä perustellusta syystä ja että siirtäminen ei vaaranna asiakkaan mahdollisuutta saada palvelutarpeensa mukaisia palveluja. Asiakkaan olisi esitettävä siirtoa koskeva pyyntö kotikuntansa mukaan määräytyvälle työ- ja elinkeinotoimistolle.  

Edellytykset asiakkuuden siirrolle vastaisivat pääosin niitä edellytyksiä, joiden vallitessa asiakas voidaan alun perin jättää siirtämättä kokeilualueen kunnan asiakkaaksi. Ehdotettu säännös mahdollistaisi kunnan kielellisen aseman ja asiakkaan tilanteen muuttumisen huomioimisen kokeilun aikana. Asiakkuuden siirtoa koskevan säännöksen ei ole tarkoitus mahdollistaa asiakkaan vapautta valita, asioiko hän työ- ja elinkeinotoimiston vai kokeiluun osallistuvan kotikuntansa kanssa. Tämä olisi ristiriidassa sen kokeilulainsäädäntöä koskevan lähtökohdan kanssa, että kokeilun kohderyhmä on määriteltävä laissa. Säännöksen tarkoitus on mahdollistaa yksittäistapauksissa, siirron edellytysten täyttyessä, asiakkuuden siirto. Kyse olisi siis työ- ja elinkeinotoimiston yksittäistapauksissa tekemästä harkinnasta. 

Esimerkiksi asiakassuhde kotikuntaan voisi kokeilun aikana muodostua asiakkaalle epätarkoituksenmukaiseksi, jos hänen olisi oleskeltava pitkiä aikoja muualla kuin kotikunnassaan läheisensä tarvitseman hoivan vuoksi eikä sen vuoksi tosiasiallisesti voisi käyttää kotikuntansa tarjoamia työllisyyspalveluja. Siirtoon oikeuttavana epätarkoituksenmukaisuutena ei pidettäisi sitä, ettei asiakas ole tyytyväinen hänen asioitaan hoitavaan virkailijaan. 

Harvinaista, mutta mahdollista on, että asiakkaan olisi kokeilun aikana haettava turvakieltoa. Ilman kokeilua turvakieltoasiakas voisi asioida esimerkiksi naapurikunnan työ- ja elinkeinotoimistossa halutessaan varmistaa, ettei asiointitoimiston perusteella hänen kotikuntansa paljastu. Kuntakokeiluissa hänellä ei kuitenkaan olisi tätä valinnanvaraa. Jos kokeilualue koostuu vain yhdestä kunnasta (kuten esimerkiksi Helsinki ja Porvoo), jo tieto kokeilualueesta paljastaisi sen, mikä on asiakkaan kotikunta. Tällaisessa tilanteessa ehdotettu säännös mahdollistaisi asiakkuuden siirtämisen pois kotikunnasta asiakkaan turvallisuuteen liittyvästä perustellusta syystä. 

Kielilain (423/2003) nojalla annetussa kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013–2022 annetussa valtioneuvoston asetuksessa on säädetty, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mitkä suomenkielisiä. Asetus on voimassa vuoden 2022 loppuun, minkä jälkeen tulee annettavaksi uusi asetus. Ehdotettu säännös mahdollistaisi myös sen, että ruotsinkielisen asiakkaan asiakkuus siirrettäisiin kotikunnasta työ- ja elinkeinotoimistoon, jos hän ei enää vuoden 2023 alusta voisi asioida kotikunnassaan äidinkielellään. On myös mahdollista, että asiakas kokeilun aikana itse huomaa, että hänellä on vaikeuksia asioida kokeilulaissa tarkoitetuissa palveluissa kunnan kielellä, joka ei ole hänen äidinkielensä. Koska kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, asiakkaalla on aina oikeus pyytää siirtoa, jotta hän saa palvelua omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Pyyntöä ei tarvitse erikseen perustella. 

Asiakkuuden siirtäminen kokeilun aikana pois asiakkaan kotikunnasta edellyttäisi lisäksi, että hänen mahdollisuutensa saada palvelutarpeensa mukaisia palveluja ei vaarannu. Kokeilun ajaksi työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviä ja resursseja on siirretty kokeilualueiden kuntiin. Säännöksen tarkoitus on varmistaa, ettei asiakkuutta siirretä, ellei vastaanottavalla viranomaisella ole tarvittavia resursseja asiakkuudesta huolehtimiseen. Käytännössä yksittäistapauksessa tulisi asian ratkaisevan työ- ja elinkeinotoimiston arvioitavaksi, kumpi vaihtoehto turvaisi paremmin asiakkaan oikeudet: palvelut kotikunnassa vai työ- ja elinkeinotoimistossa. 

Ehdotetussa uudessa 5 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta siirtää asiakkuus kotikunnan osoittamasta kokeilukunnasta toiseen kokeilukuntaan. Siirtäminen edellyttäisi 4 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi, että kohdekunta suostuu siirtoon. Muita kuin kokeilulain 4 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttäviä asiakkaita ei siis voitaisi siirtää kokeilualueen kuntaan ilman kunnan hyväksyntää. Työ- ja elinkeinotoimisto selvittäisi kohdekunnan kannan ennen asian ratkaisua. 

Toisin kuin siirto kokeilukunnan asiakkaaksi kokeilun tai työnhaun alkaessa taikka ratkaisu jättää asiakas siirtämättä kokeilukunnan asiakkaaksi, kokeilun aikainen asiakkuuden siirtäminen asiakkaan pyynnön johdosta olisi muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. 

Uudessa 6 momentissa säädettäisiin siirrosta tiedottamisesta ja suunnitelmien velvoittavuudesta siirron jälkeen. Asiakkuuden siirtämisestä olisi ilmoitettava sitä pyytäneelle asiakkaalle sekä hänen asiakkuudestaan vastanneelle kotikunnalleen. Jos siirto tapahtuisi toiseen kokeilualueen kuntaan, siirtämisestä olisi ilmoitettava myös sille. 

Kokeilualueen kunnan ja asiakkaan laatima työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma velvoittaisi asiakasta ja siirron jälkeen asiakkuudesta vastaavaa työ- ja elinkeinotoimistoa tai toista kokeilualueen kuntaa siihen saakka, kunnes suunnitelma on tarkistettu. Tällä turvataan osaltaan palvelun jatkuvuutta. Jos suunnitelmassa olisi sovittu osallistumisesta läsnäoloa edellyttävään palveluun kotikunnassa ja asiakkuus olisi siirretty pois kotikunnasta siellä asioinnin mahdottomuuden vuoksi, tarve suunnitelman tarkistamiselle olisi pikainen. Työnhakijan olisi ilmoitettava suunnitelmassa sovittujen toimien toteutumisesta asiakkuudestaan siirron jälkeen vastaavalle työ- ja elinkeinotoimistolle tai kokeilualueen kunnalle. 

8 §.Työnhakijan haastattelut ja palvelutarpeen arviointi. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa ei säädetä työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitetun monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioinnin, kartoitusjakson toimenpiteistä vastaamisen tai monialaisen yhteispalvelun tarpeen päättymisen arvioinnin siirtämisestä työ- ja elinkeinotoimistolta kokeilualueen kunnalle. Tarkoitus on ollut, että kokeilualueen kunta vastaisi asiakkaidensa osalta myös näistä tehtävistä työ- ja elinkeinotoimiston sijaan. Asiaa koskevat säännökset ehdotetaan lisättäväksi uuteen 3 momenttiin. Lisäksi momenttiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Kansaneläkelaitos voisi antaa tietoja myös kokeilualueen kunnalle sen hoitaessa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitettuja tehtäviä työ- ja elinkeinotoimiston sijaan. 

10 §.Kokeilualueen kunnan julkiset työvoima- ja yrityspalvelut. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka ansiosta kokeilualueen kunnan kokeilulain nojalla myöntämiin korvauksiin, tukiin ja etuuksiin voitaisiin soveltaa vastaavia säännöksiä kuin työ- ja elinkeinotoimiston julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain nojalla myöntämiin vastaaviin korvauksiin, tukiin ja etuuksiin.  

Tuloverolain III osan 4 luvun 92 §:n 11 ja 13 kohdassa säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 10 luvun 1 ja 2 §:n nojalla työttömälle maksettavien kustannusten korvausten ja 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kulukorvauksen verovapaudesta sekä luonnollisen henkilön saaman julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen palkkatuen verovapaudesta, jos tuki käytetään muussa kuin elinkeinotoiminnassa, maataloudessa tai metsätaloudessa. Tulotietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n 6 momentin 2 kohdan mukaan tulotietojärjestelmään voidaan tallettaa tiedot julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) tai työttömyysturvalain perusteella maksettavista kulukorvauksista. Lisäksi maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n 4 momentissa on säännös, jonka mukaan tukea ei myönnetä uuden yrityksen perustamiseen hakijalle, jolle työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt myönteisen starttirahapäätöksen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun nojalla. Ehdotetun säännöksen perusteella näitä säännöksiä sovellettaisiin myös kokeilualueen kunnan kokeilulain nojalla myöntämiin korvauksiin, tukiin ja etuuksiin.  

11 §.Työkokeilua ja palkkatukea koskevat poikkeukset. Pykälää täsmennettäisiin vastaamaan sille perustelujen mukaan tarkoitettua sisältöä (HE 87/2020 vp, s. 58). Samalla pykälästä poistettaisiin maininta Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetusta palkkatuesta, koska palkkatukea ei enää rahoiteta sosiaalirahastosta. 

Pykälän nykyisen sanamuodon mukaan, jos palkkatuen hakijana on kokeilualueen kunta taikka palkkatuki rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta, päätöksen tuen myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinotoimisto siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvussa säädetään. Säännöksen perustelujen mukaan tässä tapauksessa kunnalla tarkoitetaan kokeilualueen kuntaa, kuntalain mukaista vastuukuntaa tai muuta kunnan tai kuntien yhteisessä määräysvallassa olevaa yhteisöä, kuten näiden omistamaan sidosyksikköä (HE 87/2020 vp, s. 58). 

Selvyyden vuoksi pykälän sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi näitä perusteluja vastaavasti. Määräysvallalla tarkoitettaisiin tässä tilannetta, jossa kokeilualueen tai kokeilualueiden yksi tai useampi kunta voivat käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa yhteisön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. 

12 §.Kokeilualueen kunnan kotoutumisen edistämiseen ja aktivointisuunnitelmaan liittyvät tehtävät. Pykälää muutettaisiin siten, että sen 2-4 momentti poistettaisiin ja uudessa 2 momentissa säädettäisiin kokeilualueen kunnan toimivallasta tehdä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 5 §:n 6 momentissa tarkoitettu keskeytyspäätös omien asiakkaidensa osalta työ- ja elinkeinotoimiston sijaan. Säännös ehdotetaan lisättäväksi lakiin, koska päätös aktivointisuunnitelman katsomisesta keskeytyneeksi ei säännösten sanamuodosta johtuen sisälly 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin aktivointisuunnitelman laatimiseksi, mutta liittyy kuitenkin samaan tehtäväkokonaisuuteen. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan ehdotettua sisältöä. 

12 a §.Työvoimapoliittinen lausunto. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin kokeilualueen kunnan työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen liittyvistä tehtävistä. 

Lausunnon antamiseen liittyvistä tehtävistä säädetään nykyisin 12 §:n 2-4 momentissa. Tehtävistä säädettäisiin nykyistä vastaavasti uudessa 12 a §:ssä, johon lisättäisiin säännökset kunnan uusista työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen liittyvistä tehtävistä sekä työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen tehtävistä. 

Pykälän 1 momentin johdantokappaleen sanamuotoa täsmennettäisiin siitä, mitä se on nykyisen 12 §:n 2 momentissa. Momentin 1 ja 2 kohdissa säädettäisiin kokeilualueen kunnan uusista työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen liittyvistä tehtävistä. 

Momentin 1 kohdan mukaan kokeilualueen kunta antaisi työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä säädetyistä etuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittista edellytyksistä. Tehtävä olisi uusi. 

Työttömyysetuuden saaminen edellyttää voimassaolevaa työnhakua, kokoaikatyön hakemista ja työttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavalla työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen, vaikka hän ei hae kokoaikatyötä. 

Kokeilualueen kunta antaisi työvoimapoliittisen lausunnon, jos muulla kuin Suomen kansalaisella on oikeus ansiotyöhön tilapäisen oleskeluluvan perusteella. Tällaisella henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Kun muun kuin EU-/ETA-alueen tai Sveitsin kansalainen haluaa rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa, hänellä tulee olla oikeus ansiotyöhön myönnetyn oleskeluluvan nojalla eikä oleskelulupaan saa liittyä työnantajaa koskevia rajoituksia.  

Työnhakija voi tehdä palkatonta tavanomaista yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tai tavanomaista talkootyötä menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen. Kokeilualueen kunta antaisi tässä tilanteessa työnhakijalle työvoimapoliittisen lausunnon. Jos työnhakija palkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoiminnassa, henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työ- ja elinkeinotoimisto antaisi jatkossakin palkatta työskentelystä työvoimapoliittisen lausunnon kokeilualueen kunnan asiakkaalle. 

Lisäksi kokeilualueen kunta antaisi työvoimapoliittisen lausunnon alle 18-vuotiaan koulutusta vailla olevan nuoren oikeudesta työttömyysetuuteen. Alle 18-vuotiaalla nuorella, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen. 

Pykälän 1 momentin 2 kohdan perusteella kokeilualueen kunta selvittäisi, onko kyse uudesta työttömänä aloitetusta yritystoiminnasta ja omasta työstä, ja antaisi työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysturvalain 2 luvun 5 a §:n edellytysten täyttymisestä. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan, mistä työ- ja elinkeinotoimisto antaisi jatkossakin työvoimapoliittisen lausunnon. Kuitenkin jos työnhakija aloittaa uuden yritystoiminnan tai oman työn työttömänä ollessaan, yritystoiminnan ja oman työn vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta ei selvitetä eikä yritystoiminnan ja oman työn mahdollinen päätoimisuus ole esteenä työttömyysetuuden saamiselle yritystoiminnan ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Uusi neljän kuukauden määräaika on mahdollinen vasta sen jälkeen, kun henkilö on neljän kuukauden määräajan alkamisen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta, ja tämän edellytyksen täyttymisen ratkaisisi kokeilualueen kunta. 

Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, mistä työ- ja elinkeinotoimisto antaisi työvoimapoliittisen lausunnon. Pykälän 1 momentin 2 kohdan perusteella kokeilualueen kunta antaisi työvoimapoliittisen lausunnon työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen siinä tapauksessa, että opinnot aloittava työnhakija on täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään kuusi kuukautta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko opinnot työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla pää- vai sivutoimisia. Lisäksi edellytyksenä on, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Mahdollisuuden enintään kuuden kuukauden päätoimiseen opiskeluun työttömyysetuutta menettämättä saa uudelleen sen jälkeen, kun henkilö on täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta. Edellytyksen täyttymisen ratkaisisi kokeilualueen kunta. 

Pykälän 1 momentin 3-5 kohdat vastaisivat nykyisen 12 §:n 2 momentin 1-3 kohtia. 

Pykälän 2 momentin perusteella työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus voisi muuttaa kunnan antaman työvoimapoliittisen lausunnon koskemaan toista työttömyysetuuden lajia, siirtää kunnan antaman lausunnon toiselle työttömyysetuuden maksajalle ja korjata kunnan antamassa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muun niihin verrattavan selvän virheen. Tämä vastaa asiakaspalvelukeskuksen nykyisiä tehtäviä, kun on kyse työ- ja elinkeinotoimiston antamasta lausunnosta. Asiakaspalvelukeskus voisi nykytilaa vastaavasti edelleen myös antaa kokeilun asiakkaasta lausunnon sellaisista työttömyysturvalain 2 luvussa säädetyistä etuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä, joihin ei liity työvoimapoliittista harkintaa. 

Lisäksi 2 momentissa säädettäisiin siitä, että kokeilualueen kunnan ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon sovelletaan työttömyysturvalain 11 luvun 4 §:n 3 ja 4 momenttia. Vastaava säännös nykyisen 12 §:n 3 momentissa koskee vain kokeilualueen kuntaa. Näin ollen myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus antaisi jatkossa lausunnon Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan pyynnöstä ja sitä olisi näiden pyynnöstä täydennettävä viipymättä. Jos työnhakija on ilmoittanut hakevansa työttömyysetuutta, lausunto voitaisiin antaa ilman erillistä pyyntöä. Lausunto annettaisiin työnhakijalle tiedoksi työttömyysturvalain 11 luvun 3 §:ssä tarkoitetun, etuutta koskevan päätöksen yhteydessä. Työnhakijalla olisi oikeus pyynnöstä saada tieto lausunnosta myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tarkempien säännösten antamisesta. Nykyisen 12 §:n 4 momentissa säädetään vastaavasti kokeilualueen kunnan lausunnon antamisesta ja lausuntoon sisällytettävistä tiedoista. Ehdotetun 3 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä sekä lausunnon antamisesta ja lausuntoon sisällytettävistä tiedoista että myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen oikeudesta antaa työvoimapoliittisia lausuntoja. 

Pykälän 4 momentti vastaisi sisällöllisesti nykyisen 12 §:n 5 momenttia. Säännöksen sanamuotoa täsmennettäisiin. 

Pykälän 5 momentin mukaan kokeilualueen kunnan oikeuteen saada tietoja sovellettaisiin työttömyysturvalain 13 luvun 1 §:ä. Kokeilualueen kunnalla olisi vastaava oikeus tietojen saamisen kuin työ- ja elinkeinotoimistolla lausuntotehtävien toimeenpanemista varten välttämättömien tietojen saamiseksi. Oikeus tietojen saamiseen olisi välttämätöntä siirrettäväksi esitettävien lausuntotehtävien hoitamiseksi. Työttömyysturvalain 13 luvun 3 §:n mukaan salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja työvoimaviranomaiselle työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Momentissa säädettäisiin sitä, että tietoja olisi oikeus luovuttaa vastaavasti kokeilualueen kunnalle. 

14 §. Työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän käyttö. Pykälän 2 ja 3 momentissa huomioitaisiin, että kokeilualueen kunnat voivat päättää siirtää kokeilulaissa tarkoitetut tehtävänsä kuntayhtymän hoidettavaksi. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös kuntayhtymän palveluksessa olevan virkamiehen käyttöoikeudesta. Säännöksen mukaan käyttöoikeus asiakastietojärjestelmään voitaisiin myöntää myös kokeilualueen kuntien perustaman tässä laissa tarkoitetuista tehtävistä vastaavan kuntayhtymän hakemuksesta sen henkilöstöön kuuluvalle virkamiehelle vastaavin edellytyksin kuin muille virkamiehille. Myös pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta kuntayhtymän virkamiehestä. Vastaavasti kuin kokeilualueen kunnan virkamiehen, myös kuntayhtymän virkamiehen käyttöoikeuden muuttamiseen ja poistamiseen sovellettaisiin, mitä työ- ja elinkeinotoimiston virkamiehen käyttöoikeuden muuttamisesta ja poistamisesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 5 a §:ssä. 

16 §.Valtion rahoitus kokeilualueille. Pykälän 1 ja 2 momentissa kokeilualue korvattaisiin kokeilualueen kunnalla, kun kyse on kuulemisesta ja valtion talousarviosta annetun lain soveltamisesta. Määrärahan jakoa kokeilualueittain ei muutettaisi. 

17 §.Tiedonsaantioikeus, palvelun epääminen ja muutoksenhaku. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan valituskirjelmä, joka koskee kokeilualueen kunnan tekemää harkinnanvaraista kulukorvausta koskevaa päätöstä, on toimitettava päätöksen tehneeseen kokeilualueen kuntaan. 

20 §.Kokeilualueen kunnan ja sen asiakkaan tiedonantovelvollisuus. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti. Momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella kokeilualueen kunnan tietojen ilmoittamisesta työ- ja elinkeinotoimistolle työvoimapoliittisen lausunnon antamista varten. Asetuksella voitaisiin säätää esimerkiksi tietojen ilmoittamisen määräajasta. 

22 §.Valvonta. Pykälän 2 momenttia täsmennettäisiin siten, että määräyksen antaminen perustuisi kokeilualueen kunnassa havaittuihin puutteisiin tai lainvastaisuuteen. Nykyisin säännöksessä puhutaan kokeilualueilla havaittavista puutteista tai lainvastaisuuksista. On tärkeää, että aluehallintovirasto voi tarkastella kokeilulaissa tarkoitettujen palvelujen järjestämistä kuntakohtaisesti, koska lain 7 §:n mukaan kokeilualueen kunnalla on järjestämisvastuu. 

25 §.Kokeilun päättymiseen liittyvät siirtymäsäännökset. Pykälä olisi uusi. Sen 1 momentissa säädettäisiin kunnan ja asiakkaan tekemän suunnitelman velvoittavuudesta kokeilun päätyttyä. Säännöksen tarkoitus on selkeyttää siirtymää kokeilusta toistaiseksi voimassa olevaan asiantilaan ja turvata asiakkaiden palveluiden jatkuvuutta siirtymässä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin työ- ja elinkeinotoimiston toimivallasta vireillä olevassa asiassa, jossa kokeilualueen kunta on tehnyt päätöksen tai ratkaisun kokeilun aikana, mutta jonka käsittely jatkuu kokeilun päätyttyä. Tällainen asia voisi olla esimerkiksi työttömyysetuutta koskevan valituksen käsittely: kunta on voinut antaa asiassa työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella tehdystä päätöksestä asiakas on valittanut tai valittaa kokeilun päättymisen jälkeen. Kokeilualueen kunnan toimivallan päätyttyä työ- ja elinkeinotoimisto olisi asiassa toimivaltainen. Pykälässä on huomioitu, että kokeilu voi päättyä myös aluehallintoviraston keskeyttämispäätökseen. 

7.2  Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

9 luku Kulukorvaus 

5 §.Työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain soveltaminen. Pykälää muutettaisiin siten, että sen 1 momentti työttömyyskassalain (603/1984) ja työttömyysturvalain soveltamisesta koskisi ainoastaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua niin sanottua lakisääteistä kulukorvausta, eikä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua niin sanottua harkinnanvaraista kulukorvausta. Lakisääteistä kulukorvausta koskevan päätöksen tekee työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos, kun taas harkinnanvaraista kulukorvausta koskevan päätöksen tekee työ- ja elinkeinotoimisto. Harkinnanvaraiseen kulukorvaukseen sovellettaisiin siis julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöksiä, esimerkiksi 12 luvun 8 §:ää. 

Lisäksi 3 momentti poistettaisiin. Muutoksenhausta harkinnanvaraista kulukorvausta koskevaan päätökseen säädettäisiin 14 luvussa. 

14 luku Muutoksenhaku 

1 §.Oikaisuvaatimus ja valitus. Pykälän 3 momentin 3 kohta jaettaisiin a ja b alakohdaksi, joista a alakohta vastaisi nykyistä 3 kohtaa ja b alakohtaan lisättäisiin harkinnanvaraista kulukorvausta koskeva osittainen valituskielto. Päätökseen, jolla harkinnanvarainen kulukorvaus on evätty harkinnan perusteella, ei saisi hakea muutosta. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää kulukorvausta momentissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa kunta voi myöntää kulukorvausta asiakkailleen samoin edellytyksin. Edellytysten täyttyessäkin myöntäminen on siis työ- ja elinkeinotoimiston, ja kuntakokeilun aikana kokeilukunnan, harkittavissa. Tähän harkintaan perustuvaan epäävään päätökseen ei siis voisi hakea muutosta. 

Sen sijaan päätökseen, jolla korvaus on evätty, koska myöntämiselle edellä mainitussa lainkohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, olisi mahdollista edelleen hakea muutosta. Päätökseen olisi mahdollista hakea muutosta myös siltä osin kuin siinä on kyse korvauspäivistä tai korvauksen määrästä. Korvauspäivistä ja korvauksen määrästä säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa, eikä niihin liity harkintaa. 

2 §.Muutoksenhaku kulukorvausta koskevasta päätöksestä. Pykälä olisi uusi. Nykyisin muutoksenhausta harkinnanvaraista kulukorvausta koskevaan päätökseen säädetään 9 luvun 5 §:ssä. Ehdotetussa säännöksessä säädettäisiin nykyistä 9 luvun 5 §:n säännöstä selkeämmin harkinnanvaraista kulukorvausta koskevasta muutoksenhausta. Päätökseen haettaisiin muutosta vastaavasti kuin lakisääteistä kulukorvausta koskevaan päätökseen: valitus sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja jatkovalitus vakuutusoikeuteen.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valituskirjelmän toimittamisesta päätöksen tehneelle työ- ja elinkeinotoimistolle ja 30 päivän määräajasta. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa valituskirjelmä olisi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 17 §:n 2 momentin nojalla toimitettava päätöksen tehneelle kunnalle. 

3 §.Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus päätöksen täytäntöönpanoon. 4 §.Muutoksenhaku työtapaturmaa tai ammattitautia koskevasta korvauspäätöksestä. Esitetty 3 § vastaisi sisällöltään nykyistä 2 §:ää ja esitetty 4 § nykyistä 3 §:n 2 momenttia. Samalla 4 §:n otsikko ehdotetaan muutettavaksi kuvaamaan paremmin pykälän sisältöä. Nykyisen 3 §:n 1 momentti on kumottu jo aiemmin.  

7.3  Työttömyysturvalaki

2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely 

13 a §.Kustannukset palveluun osallistumisesta. Pykälän sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että siitä kävisi selkeämmin ilmi, ettei velvoittavuudelta voi välttyä jättämällä hakematta kulukorvausta. 

7.4  Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

9 §.Monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteri. Pykälä vastaisi muutoin voimassa olevaa pykälää, mutta 4 momenttia, jossa säädetään monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisterin käyttöoikeuden myöntämisestä, muutettaisiin. Muutos koskisi sitä, kenelle asiakasrekisterin käyttöoikeus voidaan myöntää. 

Voimassa olevan momentin mukaan KEHA-keskus voi myöntää käyttöoikeuden monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin, TYPPI-rekisteriin, työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan tai Kansaneläkelaitoksen hakemuksesta sen palveluksessa olevalle virkamiehelle, joka hoitaa TYP-laissa säädettyjä tehtäviä. Virkamies, jolle on myönnetty asiakasrekisterin käyttöoikeus, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakasrekisteriin talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi. Pykälän 4 momenttia muutettaisiin siten, että käyttöoikeus voitaisiin myöntää myös viranomaiseen työsuhteessa olevalle henkilölle, joka hoitaa kyseessä olevassa laissa säädettyjä tehtäviä. Enää ei edellytettäisi, että henkilö on virkasuhteessa viranomaiseen. 

Kunta voi kuntalain nojalla järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle siten kuin kuntalain 8 §:n 1 momentissa säädetään. Vastuu TYP-tehtävistä on siten voitu siirtää kuntayhtymälle. Kunta ja kuntayhtymä ovat erillisiä oikeushenkilöitä, eivätkä kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt ole kunnan palveluksessa, joten myös kuntayhtymän palveluksessa olevalle, TYP-laissa säädettyjä tehtäviä hoitavalle henkilölle tulisi voida myöntää asiakasrekisterin käyttöoikeus. Pykälän 4 momenttiin lisättäisiin, että KEHA-keskus voisi myös kuntayhtymän hakemuksesta myöntää käyttöoikeuden TYPPI-rekisteriin henkilölle, joka on kuntayhtymän palveluksessa ja hoitaa TYP-laissa säädettyjä tehtäviä.  

Työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan, kuntayhtymän tai Kansaneläkelaitoksen palveluksessa oleva henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus asiakasrekisteriin, saisi nykyistä säännöstä vastaavasti salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakasrekisteriin talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi.