1
Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön
Johdanto. Sopimuksen johdannossa vahvistetaan sopimuspuolten sitoutuminen kunnioittamaan demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen ja muiden asianmukaisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti sekä sitoutuminen oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteisiin. Johdantoon on myös kirjattu muita keskeisiä yhteistyöalueita kuten halu lisätä yhteistyötä kansainvälisen vakauden, oikeuden ja turvallisuuden alalla, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen edistämiseksi, sekä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Johdannossa vahvistetaan myös sitoutuminen ympäristönsuojelun edistämiseen ja yhteistyö muuttoliikkeiden hallintaa koskien.
I OSASTO: LUONNE JA SOVELTAMISALA
1 artikla. Yleiset periaatteet. Artiklassa vahvistetaan kansainvälisten sopimusten määrittelemien demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen olevan kummankin osapuolen sisä- ja ulkopolitiikan perusta. Kohta on määritelty olennaiseksi osaksi sopimusta. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, kehityksen tavoitteisiin, mukaan lukien vuosituhattavoitteet, ja sitoutumisensa hyvän hallintotavan periaatteeseen. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kehitysavun tuloksellisuudesta vuonna 2005 annettuun Pariisin julistukseen.
2 artikla. Yhteistyön tavoitteet. Osapuolet käyvät kokonaisvaltaista vuoropuhelua ja lisäävät yhteistyötä molemminpuolisesti tärkeillä aloilla lujittaakseen kahdenvälisiä suhteitaan. Tavoitteina mainitaan erityisesti yhteistyön kehittäminen poliittisissa kysymyksissä ja talouskysymyksissä sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteistyötä seuraavilla aloilla: terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta; kansainvälisesti vakavat rikokset; joukkotuhoaseet, pienaseet ja kevyet aseet; kauppa ja sijoitustoiminta; oikeus ja turvallisuus, mukaan luettuna laittomat huumeet, rahanpesu, järjestäytynyt rikollisuus ja lahjonta, tietosuoja; köyhyyden vastainen työ osana kestävää kehitystä; sekä useilla muilla osapuolille tärkeillä aloilla. Osapuolet myös pyrkivät lisäämään yhteistyötä alueellisten ja osa-alueellisten yhteistyöohjelmien puitteissa sekä edistämään vuoropuhelua ja vuorovaikutusta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa.
3 artikla. Joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estäminen. Osapuolet sopivat noudattavansa kaikilta osin kansainvälisten aseistariisunta- ja asesulkusopimusten mukaisia velvoitteitaan ja muita kansainvälisiä velvoitteita, kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1540, ja täyttävänsä ne kansallisella tasolla. Määräys on olennainen osa sopimusta. Lisäksi osapuolet pyrkivät ratifioimaan merkitykselliset kansainväliset asiakirjat tai liittymään niihin ja täyttämään niistä aiheutuvat velvoitteet sekä luomaan tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän. Osapuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua näiden sopimuksen osien vahvistamiseksi. Kaksikäyttötuotteiden valvonnasta on unionin tasolla annettu neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009 kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta. Kansallisesti vientivalvontajärjestelmästä on säädetty laissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996) sekä laissa puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012).
4 artikla. Pienaseet ja kevyet aseet. Osapuolet sopivat noudattavansa kansainvälisiin sopimuksiin ja sitoumuksiin perustuvia velvoitteitaan ja sitoutuvat panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön. Osapuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua, jossa ne vaihtavat näkemyksiä ja tietoja ja parantavat laittoman kaupan torjumiseen liittyviä valmiuksiaan.
5 artikla. Kansainvälisesti tärkeät vakavat rikokset. Artiklassa todetaan, etteivät kansainvälisesti tärkeät vakavat rikokset saa jäädä rankaisematta, ja että syytteeseen asettaminen on varmistettava kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, tarvittaessa myös Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Osapuolet käyvät vuoropuhelua yleisestä liittymisestä Rooman perussääntöön (SopS 55-56/2002).
6 artikla. Yhteistyö terrorismin torjunnassa. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa terrorismin torjumiseen kansainvälisten sopimusten ja omien lakiensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti. Osapuolet tekevät yhteistyötä erityisesti vaihtamalla tietoja ja näkemyksiä terrorismin torjuntakeinoista, mukaan lukien ihmisoikeuksien suojelu terrorismin torjunnassa.
II OSASTO: KAHDENVÄLINEN, ALUEELLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
7 artikla. Periaatteita, normeja ja standardeja koskeva yhteistyö Mongolian ja unionin välillä. Osapuolet sopivat pyrkivänsä saavuttamaan yhteiset eurooppalaiset periaatteet, normit ja standardit Mongoliassa. Osapuolet pyrkivät vahvistamaan viranomaisten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä standardointia koskevissa asioissa tiedon ja asiantuntemuksen vaihdon helpottamiseksi.
8 artikla. Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Osapuolet sopivat jatkavansa näkemysten vaihtamista ja yhteistyötä alueellisen ja kansainvälisen tason yhteyksissä ja organisaatioissa, kuten Yhdistyneet Kansakunnat ja Maailman kauppajärjestö. Osapuolet sopivat myös edistävänsä yhteistyötä valtiosta riippumattomien järjestöjen välillä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla osa-alueilla.
9 artikla. Alueellinen ja kahdenvälinen yhteistyö. Osapuolet sopivat voivansa tehdä yhteistyötä myös alueellisella tasolla, EU:n ja Mongolian väliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä painottaen. Toimintakehyksen valinnalla varmistetaan yhteistyön mahdollisimman tehokas vaikutus ja käytettävissä olevien resurssien tehokas hyödyntäminen.
III OSASTO: KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KOSKEVA YHTEISTYÖ
10 artikla. Yleiset periaatteet. Artiklassa vahvistetaan molempien osapuolten tavoitteena olevan köyhyyden vähentäminen siten, että vuosituhattavoitteet pyritään saavuttamaan osana kestävää kehitystä ja maailmantalouden yhdentymistä. Osapuolten kehitysyhteistyöstrategioiden tavoitteita ovat mm. kestävä talouskasvu, kestävä kehitys ympäristön kannalta, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä nykyistä tiiviimpi maailmantalouden yhdentyminen.
11 artikla. Talouskehitys. Osapuolet vahvistavat pyrkivänsä edistämään tasapainoista talouskasvua, köyhyyden vähentämistä ja sosioekonomisten erojen supistumista. Yhteisen näkemyksen mukaan kaupan olisi edistettävä kestävää kehitystä sen kaikilla osa-alueilla.
12 artikla. Sosiaalinen kehitys. Osapuolet painottavat ihmisarvoisen työn mahdollisuuksien tärkeyttä ja sitoutuvat tukemaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Osapuolet pyrkivät myös edistämään kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisten työnormien tehokasta täytäntöönpanoa.
13 artikla. Ympäristö. Artiklassa todetaan korkeatasoisen ympäristönsuojelun sekä luonnonvarojen ja biodiversiteetin säilyttämisen ja hoidon keskeisen roolin kestävään kehitykseen tähtäävässä työssä. Osapuolet pyrkivät edistämään kansainvälisten ympäristöalan sopimusten ratifiointia, täytäntöönpanoa ja noudattamista.
IV OSASTO: KAUPPAAN JA INVESTOINTEIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ
14 artikla. Yleiset periaatteet. Osapuolet sopivat aloittavansa kahdenvälistä ja monenvälistä kauppaa koskevan vuoropuhelun sekä sitoutuvat kehittämään ja monipuolistamaan kauppaa ja helpottamaan markkinoillepääsyä. Osapuolet tunnustavat kaupan ja muun muassa tullietuusjärjestelmien muodossa annetun avun keskeisen merkityksen kehitykselle ja pyrkivät panostamaan tähän enemmän WTO:n vaatimuksia noudattaen. Osapuolet myös edistävät yhteistyötä muun muassa ongelmien ratkaisussa ja muissa kauppaan liittyvissä kysymyksissä 10–27 artikloissa mainituilla aloilla.
15 artikla. Terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvät kysymykset. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä elintarviketurvallisuuteen sekä terveyteen, eläinten ja kasvinsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Osapuolet vaihtavat tietoja kansainvälisissä sopimuksissa määritellyistä toimenpiteistään.
16 artikla. Kaupan tekniset esteet. Osapuolet sopivat yhteistyöstä kansainvälisten standardien käytön edistämiseksi ja tietojen vaihtamiseksi erityisesti WTO:n TBT-sopimuksen puitteissa.
17 artikla. Tulliyhteistyö. Osapuolet sopivat vaihtavansa kokemuksia tullimenettelyjä koskien ja pyrkivänsä erityisesti parantamaan kaupan turvallisuutta sekä varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnan tehokkuuden säilyttäen tasapainon kaupan helpottamisen ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnan välillä. Osapuolet harkitsevat tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien pöytäkirjojen tekemistä.
18 artikla. Kaupan helpottaminen. Osapuolet tutkivat mahdollisuuksia yksinkertaistaa tuonti-, vienti- ja kauttakulkumenettelyjä ja muita tullimenettelyjä, lisäävät tulli- ja kauppamääräysten avoimuutta ja kehittävät tulliyhteistyötä. Osapuolet pyrkivät myös toimimaan yhdessä keskeisten kaupan helpottamiseen liittyvien kansainvälisten aloitteiden yhteydessä.
19 artikla. Investoinnit. Osapuolet pyrkivät luomaan houkuttelevan ja vakaan ympäristön vastavuoroisille investoinneille investointivirtojen lisäämiseksi. Osapuolet käyvät johdonmukaista vuoropuhelua investointeihin liittyvistä kysymyksistä.
20 artikla. Kilpailupolitiikka. Osapuolet edistävät kilpailusääntöjen käyttöönottoa ja soveltamista. Osapuolet pyrkivät lisäämään osapuolten markkinoilla toimivien yritysten oikeusvarmuutta ja vaihtavat näkemyksiä kilpailun vastaisista toimintatavoista, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti kahdenväliseen kauppaan ja investointeihin.
21 artikla. Palvelut. Osapuolet sopivat johdonmukaisesta palvelukauppaa koskevasta vuoropuhelusta ja sitoutuvat käymään keskusteluja edistääkseen toisen osapuolen markkinoille pääsyä ja kehittääkseen palvelukaupan mahdollisuuksien hyödyntämistä.
22 artikla. Pääomanliikkeet. Osapuolet pyrkivät helpottamaan pääoman liikkumista edistääkseen sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
23 artikla. Julkiset hankinnat. Osapuolet edistävät julkisten hankintojen optimaalista kustannustehokkuutta ja kansainvälistä kauppaa pyrkimällä vahvistamaan näitä tavoitteita tukevat menettelysäännöt sekä avoimuutta ja riitauttamista koskevat määräykset. Osapuolet työskentelevät avatakseen julkisten hankintojen markkinansa molempia hyödyttävällä tavalla.
24 artikla. Avoimuus. Artiklassa todetaan osapuolten sitoutuneisuus GATT 1994 –sopimuksen X artiklaan ja GATS-sopimuksen III artiklaan, jotka on solmittu kaupan avoimuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi.
25 artikla. Raaka-aineet. Osapuolet sopivat lujittavansa yhteistyötä raaka-ainekaupassa. Osapuolet pyrkivät kehittämään raaka-aineiden alan sääntelykehystä, mikä ottaa huomioon kaivosteollisuuden tulojen hallinnoinnissa sosioekonomisen kehityksen ja varmistaa ympäristönsuojelu- ja turvamääräysten noudattamisen. Osapuolet myös tunnustavat, että avoimiin ja syrjimättömiin sääntöihin perustuvat ympäristö soveltuu parhaiten suoria ulkomaisia sijoituksia raaka-aineiden tuotantoa ja kauppaa suosivien puitteiden luomiseen. Osapuolet tekevät yhteistyötä raaka-aineiden kaupan esteiden poistamiseksi. Toisen osapuolen halutessa raaka-aineiden kauppaan liittyviä asioita voidaan käsitellä sekakomitean ja alakomitean kokouksissa.
26 artikla. Aluepolitiikka. Osapuolet sopivat edistävänsä alueellista kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
27 artikla. Immateriaalioikeuksiensuoja. Osapuolet vahvistavat toteuttavansa tarkoituksenmukaiset kansainvälisten standardien mukaiset toimenpiteet immateriaalioikeuksien suojelemiseksi ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Osapuolet vaihtavat tietoja ja kokemuksia teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvien loukkausten ennaltaehkäisystä ja oikeuksien valvonnasta sekä vastaavien järjestöjen perustamisesta ja lujittamisesta. Osapuolet sopivat myös tekevänsä mahdollisimman pian maantieteellisiä merkintöjä koskevan kahdenvälisen sopimuksen.
28artikla. Kaupanjainvestointienalakomitea. Osapuolet sopivat perustavansa kaupan ja investointien alakomitean, mikä avustaa sekakomiteaa sen tehtävien suorittamisessa käsittelemällä kaikkia tämän osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä.
V OSASTO: YHTEISTYÖ OIKEUDEN, VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN ALALLA
29artikla. Oikeusvaltioperiaate ja oikeudellinen yhteistyö. Osapuolet toteavat oikeusvaltioperiaatteen ja siihen liittyvien instituutioiden vahvistamisen tärkeyden oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden yhteistyössä. Yhteistyö sisältää myös tietojenvaihtoa parhaista toimintatavoista. Osapuolet pyrkivät kehittämään keskinäistä oikeusapua.
30artikla. Henkilötietojensuoja. Artiklassa sovitaan yhteistyöstä henkilötietojen suojan parantamiseksi korkeimpien kansainvälisten normien mukaisesti.
31artikla. Muuttoliikettäkoskevayhteistyö. Osapuolet pyrkivät ehkäisemään toisen osapuolen kansalaisten laittoman maahanmuuton toisen osapuolen alueelle. Osapuolet sopivat ottavansa takaisin kansalaisensa, jotka eivät täytä toisen osapuolen alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä ja sopivat antavansa asianmukaiset henkilöllisyystodistukset tätä tarkoitusta varten. Perustuslain 9 §:n 3 momentin mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Matkustusoikeuden osoittamiseksi myönnettävistä asiakirjoista säädetään passilaissa (671/2006). Osapuolet sopivat myös neuvottelevansa sopimuksen, jolla säännellään osapuolten kansalaisten takaisinottoon sovellettavia erityisvelvoitteita.
32artikla. Laittomia huumausaineita koskeva yhteistyö. Artiklassa sovitaan laittomien huumausaineiden torjumiseksi tehtävästä yhteistyöstä ja määritellään sen tavoitteita sekä yhteistyötapoja. Yhteistyö pohjautuu kansainvälisiin yleissopimuksiin. Osapuolten yhteistyö muodostuu teknisestä ja hallinnollisesta avusta.
33 artikla. Yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjunnassa. Artiklassa sovitaan yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjumiseksi, mukaan lukien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja viranomaisyhteistyö.
34 artikla. Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Artiklassa todetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumista koskevan yhteistyön tarpeellisuus ja sovitaan yhteistyön tavoitteista. Osapuolet sopivat edistävänsä teknistä ja hallinnollista apua, joilla tuetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien säännösten laadintaa ja täytäntöönpanoa sekä mekanismien tehokkuutta.
VI OSASTO: YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA
35 artikla. Yhteistyö ihmisoikeuksien alalla. Osapuolet sopivat yhteistyöstä ihmisoikeuksien alalla ja edistävänsä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifiointia ja täytäntöönpanoa. Yhteistyön puitteissa toteutetaan toimia muun muassa seuraavissa asioissa: maakohtaiset toimintasuunnitelmat; koulutus ja tietoisuuden edistäminen; kansalliset instituutiot; alueelliset instituutiot; merkityksellisen vuoropuhelun aloittaminen; yhteistyö YK:n instituutioiden kanssa.
36artikla. Yhteistyö rahoituspalvelujen alalla. Osapuolet sopivat yhteistyön tiivistämisestä sääntöjen ja normien lähentämiseksi sekä tunnustavat teknisen avun ja valmiuksien kehittämistoimenpiteiden tärkeyden näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Osapuolet pyrkivät yhteistyön avulla ottamaan käyttöön hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja kansainväliset tilinpäätösstandardit Mongolian pääomamarkkinoilla.
37artikla. Talouspoliittinen vuoropuhelu. Osapuolet sopivat yhteistyöstä edistääkseen taloutta koskevaa tietojenvaihtoa sekä kokemusten vaihtoa alueellisen yhteistyön ja integroitumisen puitteissa toteutettavasta talouspolitiikan koordinoinnista. Osapuolet pyrkivät syventämään viranomaistensa välistä vuoropuhelua.
38artikla. Verotusalan hyvä hallinto. Osapuolet sopivat noudattavansa verotusalan hyvän hallinnon periaatteita ja pyrkivänsä edistämään kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla. Osapuolet pyrkivät myös helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä.
39artikla. Teollisuuspolitiikkaa ja pk-yrityksiä koskeva yhteistyö. Osapuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä soveltuvilla teollisuuspolitiikan aloilla, tavoitteenaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteita pyritään edistämään mm. tiedonvaihtoa lisäämällä, pk-yritysten välisten yhteyksien kehittämisellä, tiedottamisella ja yhteisillä tutkimushankkeilla.
40artikla. Matkailu. Osapuolet sopivat pyrkivänsä parantamaan tiedonvaihtoa ja vahvistamaan parhaita toimintatapoja Maailman matkailujärjestön vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Osapuolet pyrkivät suojelemaan luonnon- ja kulttuuriperintöä ja maksimoimaan niihin liittyvät mahdollisuudet, vähentämään matkailun haittavaikutuksia ja lisäämään matkailuelinkeinon myönteisiä vaikutuksia.
41 artikla. Tietoyhteiskunta. Osapuolet tunnustavat tieto- ja viestintätekniikan tärkeyden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Yhteistyö käsittää muun muassa osallistumisen alueelliseen vuoropuheluun tietoyhteiskunnasta, tietoverkkojen ja palvelujen yhteenliitettävyyden, teknologioiden standardoimisen ja levittämisen, tutkimusyhteistyön edistämisen, parhaimpien toimintatapojen jakamisen, verkkoturvallisuuden alan yhteistyön, digitaalitelevisioon liittyvän yhteistyön ja henkilöresurssien kehittämisen.
42artikla. Audiovisuaalinen ala ja viestimet. Artiklassa sovitaan yhteistyöstä audiovisuaalialalla sekä viestinten alalla, sekä poliittisen vuoropuhelun aloittamisesta näillä aloilla.
43artikla. Tiede- ja teknologiayhteistyö. Osapuolet sopivat tekevänsä tiede- ja teknologiayhteistyötä, muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen alalla, vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen edun periaatteiden mukaisesti ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen huomioon ottaen. Artiklassa todetaan, että esimerkiksi yhteiset tutkimushankkeet sekä tutkijoiden liikkuvuus- ja vaihto-ohjelmat voivat toimia yhteistyön vahvistajana.
44artikla. Energia. Osapuolet sopivat pyrkivänsä lisäämään energia-alan yhteistyötä sekä edistämään yhteyksiä ja yhteistä tutkimusta erityisesti keskeisten alueellisen ja kansainvälisten kehysten puitteissa. Yhteistyössä osapuolet huomioivat energiapalvelujen yhteydet kestävään kehitykseen ja noudattavat ilmastonmuutokseen liittyviä sitoumuksiaan. Energia-alan yhteistyön keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa energiavarmuuden parantaminen, energiatehokkuuden edistäminen sekä ydinturvallisuuden edistäminen.
45artikla. Liikenne. Artiklassa sovitaan yhteistyöstä liikennepolitiikan keskeisillä osa-alueilla ja määritellään osa-alueet, joilla yhteistyötä pyritään erityisesti edistämään. Vuoropuhelulla tuetaan myös kansainvälisten yleissopimusten mukaisten sääntöjen täytäntöönpanoa. Yhteistyön tavoitteita ovat muun muassa lentoturvallisuuden parantaminen, liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä lentoliikennealan liiketoiminnan esteiden poistaminen.
46artikla. Koulutus ja kulttuuri. Osapuolet sopivat yhteistyön edistämisestä koulutuksen ja kulttuurin alalla sekä pyrkivät kehittämään yhteyksiä osapuolten erityisvirastojen välille. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla edistääkseen kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperinnön suojelua sekä edistävänsä korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
47artikla. Ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarat. Artiklassa todetaan alan yhteistyön merkitys kestävään kehitykseen tähtäävälle ympäristön suojelulle ja parantamiselle ja vahvistetaan velvoite panna täytäntöön alan kansainväliset sitoumukset. Osapuolet varmistavat kauppa- ja ympäristöpolitiikkojen keskinäisen täydentävyyden ja määrittelevät osa-alueita, joilla yhteistyötä pyritään jatkamaan alueellisissa ympäristöohjelmissa. Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä sopeutuakseen ilmastonmuutoksen kielteisiin seurauksiin, vähentääkseen kasvihuonepäästöjä ja saattaakseen taloutensa vähähiilisen kasvun uralle. Osapuolet pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään alueellisissa ympäristönsuojeluohjelmissa.
48artikla. Maatalous, kotieläintalous, kalatalous ja maaseudun kehittäminen. Artiklassa sovitaan vuoropuhelun ja yhteistyön edistämisestä kestävän kehityksen tukemiseksi ja määritellään vuoropuheluun soveltuvia aloja. Keskeisiä aloja ovat muun muassa kasveihin, eläimiin ja karjaan sovellettava terveys- ja laatupolitiikka sekä suojatut maantieteelliset merkinnät ja kestävän ja ympäristöystävällisen maatalouden kehittäminen.
49artikla. Terveys. Osapuolet sopivat terveydenhuoltoalan yhteistyöstä muun muassa ohjelmien, seurannan ja tietojenvaihdon sekä kansainvälisten sopimusten kautta. Yhteistyön tavoitteena on terveyden edellytysten parantaminen ja kansanterveyden tason nostaminen. Yhteistyön piiriin kuuluu mm. yhteistyö lintuinfluenssan ja pandeemisen influenssan kaltaisten terveysuhkien ennaltaehkäisy.
50 artikla. Työllisyys- ja sosiaaliasiat. Osapuolet sitoutuvat lisäämään yhteistyötä työllisyys- ja sosiaaliasioissa globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi, sekä noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja yhteiskuntaelämän normeja. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tarkoituksenaan ratifioida ja panna täytäntöön kaikki vuonna 1998 annetun ILO:n julistuksen kattamat ILO:n yleissopimukset.
51artikla. Tilastointi. Osapuolet sopivat edistävänsä tilastointimenetelmien ja -käytänteiden sekä tilastotietojen keruun ja levityksen yhdenmukaistamisesta. Yhteistyössä keskeisiä osa-alueita ovat taloustilastot, sosiaalialan tilastot ja tietotekniikka. Tilastointimenetelmien yhdenmukaistamista pyritään edistämään myös luomalla suoria yhteyksiä toimivaltaisten viranomaisten välille.
52artikla. Kansalaisyhteiskunta. Osapuolet tunnustavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan merkityksen ja sopivat edistävänsä vuoropuhelua sen kanssa. Artiklassa todetaan, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voi osallistua mm. kansalliseen päätöksentekoon demokratian periaatteiden mukaisesti, jollei osapuolten oikeudellisista ja hallinnollisista säännöksistä muuta johdu.
53artikla. Valtion ja julkishallinnon nykyaikaistamista koskeva yhteistyö. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä julkishallinnon valmiuksien kehittämiseksi. Yhteistyö tähtää muun muassa tehokkuuden parantamiseen ja avoimuuden edistämiseen.
54artikla. Yhteistyö katastrofiriskien hallinnassa. Osapuolet sopivat lisäävänsä katastrofiriskien hallintaa koskevaa yhteistyötä. Yhteistyön avulla pyritään mm. vähentämään ja ennaltaehkäisemään riskejä, kehittämään selviytymisvalmiuksia ja parantamaan riskien seurantaa.
VII OSASTO: YHTEISTYÖMUODOT
55artikla. Yhteistyöresurssit ja taloudellisten etujen suojaaminen. Osapuolet sopivat myöntävänsä asianmukaiset resurssit ja rahoitustukea omien valmiuksiensa ja säännöstensä sallimissa rajoissa, jotta yhteistyötavoitteet saavutettaisiin. Osapuolet kannustavat Euroopan investointipankkia jatkamaan toimintaansa Mongoliassa omien kriteeriensä mukaisesti. Osapuolet tekevät yhteistyötä unionin ja Mongolian taloudellisten etujen suojaamiseksi ja vastaavat nopeasti vastavuoroista hallinnollista apua koskeviin pyyntöihin joiden tarkoituksena on tehostaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjuntaa.
VIII OSASTO: INSTITUTIONAALINEN KEHYS
56artikla. Sekakomitea. Sovitaan sekakomitean perustamisesta, kokoontumisesta ja päätehtävistä. Sekakomitea vastaa sopimuksen toiminnasta ja täytäntöönpanosta, sekä myös valvoo kaikkien osapuolten välillä tehtyjen tai tehtävien alakohtaisten sopimusten ja pöytäkirjojen toimintaa. Sekakomitea perustaa alakomiteoita käsittelemään sopimuksen eri aloja ja avustamaan sekakomiteaa sen työssä. Sekakomitea voi perustaa avukseen myös työryhmiä.
IX OSASTO: LOPPUSÄÄNNÖKSET
57artikla. Tulevaa kehitystä koskeva lauseke. Sopimusta voidaan laajentaa osapuolten sopimuksesta tai sekakomitean suosituksesta tiettyjä aloja koskevilla sopimuksilla tai pöytäkirjoilla.
58artikla. Muutsopimukset. Todetaan, ettei sopimus rajoita osapuolten valtuuksia tehdä kahdenvälistä yhteistyötä tai tehdä uusia yhteistyösopimuksia.
59artikla. Velvoitteidentäyttäminen. Artiklassa sovitaan menettelystä niissä tapauksissa, joissa toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä jonkin velvoitteensa. Sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet saatetaan sekakomitean käsiteltäviksi. Osapuolen katsotaan olennaisesti rikkoneen sopimusta, jos osapuoli hylkää sopimuksen kansainvälisen oikeuden yleisten säännösten vastaisesti tai rikkoo sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltyjä määräyksiä, eli 1 artiklan 1 kohtaa tai 3 artiklaa.
60artikla. Tehtävien suorittamisen tukeminen. Artiklassa sovitaan tarvittavien apuvälineiden järjestämisestä yhteistyön täytäntöönpanoon osallistuville virkamiehille ja asiantuntijoille.
61artikla. Alueet, joihin sopimusta sovelletaan. Artiklassa määritellään alue, jota sopimus koskee.
62artikla. Osapuolten määrittely. Artiklassa määritellään sopimuksen osapuolet.
63artikla. Voimaantulo ja voimassaoloaika. Artiklassa sovitaan sopimuksen voimaantulosta ja määrätään sopimuksen kestosta, jatkumisesta, muutosten tekemisestä ja irtisanomisesta. Sopimus on voimassa viisi vuotta. Sen voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vuodeksi kerrallaan.
64artikla. Ilmoitukset. Todetaan, että sopimusta koskevat ilmoitukset toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Mongolian ulkoasiainministeriölle.
65artikla. Todistusvoimainen teksti. Määrätään todistusvoimaisista teksteistä.