Hallituksen esitys
HE
61
2018 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäviksi uusi laki Liikenne- ja viestintävirastosta ja laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta (ns. virastolait) sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on mukana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistukseen liittyvät muut noin 90 lakia koskevat muutosehdotukset. Näillä liitelaeilla muutetaan virastojen toimivalta vastaamaan virastolaeissa esitettyjä tehtäviä ja vastuita.  
Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistettäisiin uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenneviraston jäljellä olevat tehtävät ja toiminnot tulisivat Väyläviraston tehtäväksi. Virasto vaihtaisi nimeään, mutta muutoin virasto jatkaisi keskeytyksettä toimintaansa. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut (tie- rautatie- ja meriliikenteen ohjaus) muutettaisiin osakeyhtiöksi ja tehtävät siirrettäisiin perustettavaan valtion erityistehtäväyhtiöön. Väylävirasto vastaisi kuitenkin edelleen liikenteenohjauksen järjestämisestä, sitä koskevista sopimuksista ja rahoituksesta. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi on annettu erillinen hallituksen esitys (HE 34/2018 vp). 
Esityksessä ehdotetulla virastouudistuksella parannetaan hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Uudistuksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Tavoitteena on myös edistää hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Uudistus tukee säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen tavoitteita sekä julkisen hallinnon johtamisen kehittämistä koskevia tavoitteita. Uudistus edesauttaa myös hallituksen tavoitetta liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamisessa. 
Esityksen tavoitteena on selkeyttää liikenne- ja viestintäalan viranomaistehtäviä ja sujuvoittaa sääntelyä sekä turvata luotettavat ja sujuvat liikenne- ja viestintäverkot. Ehdotetut uudistukset vahvistaisivat dynaamisen liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän kokonaisuutta. Tämä toisi asiakkaille uusia palveluita ja edistäisi yritystoimintaa. Pyrkimyksenä olisi myös parantaa liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämistä uusien digitaalisten palveluiden kehitystyön tukena. Uudistus tukisi jo aikaisemmin viestintäalalla toteutunutta markkinoiden avautumista vastaavien toimintamallien käyttöönottoa liikennesektorilla. Entistä sujuvampi hallinto ja toimiva sääntely-ympäristö luovat mahdollisuuksia kokeiluihin ja start up -toimintaan. Samalla voidaan houkutella Suomeen kansainvälistä rahoitusta ja osaamista, mikä lisää työllisyyttä. 
Esitys tukee hallitusohjelman kärkihankkeita säädösten sujuvoittamisesta sekä viranomaistoimintojen ja elinkeinoelämän digitalisoimisesta.  
Esitetään, että laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta tulisi voimaan mahdollisimman pian. Muilta osin lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Valmistelevia toimenpiteitä ja järjestäytymistä varten uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon voitaisiin nimittää pääjohtaja jo 1 päivästä lokakuuta 2018 alkaen. 
YLEISPERUSTELUT
1
Johdanto
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 3. marraskuuta 2016 työryhmän (LVM/1933/05/2016), jonka tehtävänä oli laatia esiselvitys liikenteen ja viestinnän viranomaistoimintojen uudelleen organisoinnista. Taustalla on pyrkimys toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja asiakaslähtöisyyden parantamiseen uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä. 
Esiselvitys koski Liikennevirastoa, Liikenteen turvallisuusvirastoa ja Viestintävirastoa. Ilmatieteen laitos sisältyi selvitykseen siltä osin kuin sillä on liiketaloudellista toimintaa. 
Työryhmän oli selvitettävä tarvittavat toiminnalliset ja organisatoriset muutokset, tehtävä taloudelliset tarkastelut ja laadittava vaikutuksista laaja-alainen arviointi. Toimeksianto edellytti ryhmältä myös toimenpide-ehdotusta ja aikataulua virastouudistuksen toteuttamiseksi. 
Esiselvitys (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus – Esiselvitys, LVM Raportit ja selvitykset 2/2017, 17.2.2017) luovutettiin liikenne- ja viestintäministeriölle 17.2.2017. Työryhmä ehdotti, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminto yhtiöitettäisiin valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi erillisen selvityksen mukaisesti. Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona. Ilmatieteen laitoksen liiketaloudellinen toiminta jatkuisi Ilmatieteen laitoksessa. Esiselvitys oli laajalla lausuntokierroksella. Lausunnoissa esiselvityksen tavoitteita pidettiin varsin laajasti kannatettavina ja hyvinä lähtökohtina uudistukselle. 
Virastouudistuksella parannetaan hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Tavoitteena on myös edistää hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Uudistus tukee säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen tavoitteita sekä julkisen hallinnon johtamisen kehittämistä koskevia tavoitteita. Uudistus edesauttaa myös hallituksen tavoitetta liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamisesta. 
Ministeriö asetti huhtikuussa 2017 viisi työryhmää valmistelemaan virastouudistusta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää toimintaan liittyviä viranomaistehtäviä ja sujuvoittaa liikennealan sääntelyä. Pyrkimyksenä on myös edesauttaa liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämistä uusien digitaalisten palveluiden kehitystyön tukena. Yhtiöittämisellä parannetaan myös toiminnan taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta sekä lisätään toiminnan ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä. 
2
Nykytila
2.1
Lainsäädäntö ja käytäntö
2.1.1
2.1.1. Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät jakautuvat toimintaan osana valtioneuvostoa, EU- ja kansainvälisiin tehtäviin sekä hallinnonalan ohjaukseen. Ministeriön toimialaan kuuluvat valtioneuvoston ohjesäännön mukaan: 1) tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne; 2) liikenneväylät, satamat ja lentopaikat; 3) ilmakehän tutkimus ja seuranta, sääpalvelut sekä fysikaalinen merentutkimus ja seuranta; 4) sähköinen viestintä ja postitoiminta sekä 5) viestintäpalvelujen tietoturvallisuus. 
Yksi ministeriön päätehtävistä on oman hallinnonalan strateginen tulosohjaus. Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaa sekä seuraa näiden kehitystä. Ministeriön hallinnonalan konsernistrategia toteuttaa hallitusohjelmaa. Se on koko hallinnonalaa ohjaava strategia. Virastoille asetetaan vuosittain tulostavoitteet. Ministeriön vastuulla on myös hallinnonalansa valtionyhtiöiden omistajaohjaus. 
Ministeriön hallinnonalaan kuuluvia virastoja ja laitoksia ovat Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto ja Ilmatieteen laitos. Ministeriö ohjaa virastoja ja vastaa siitä, että laitosten tavoitteet ja toiminta ovat linjassa hallitusohjelman kanssa. 
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa myös Air Navigation Services Finland Oy:n, Cinia Group Oy:n ja Finrail Oy:n omistajaohjauksesta. Yhtiöille on lainsäädännössä määritelty yhteiskunnallisia tehtäviä. 
Liikenne- ja viestintäministeriössä toteutettiin vuonna 2016 organisaatiomuutos, jossa luovuttiin jaosta liikenne- ja viestintäpolitiikkaan. Ministeriön toiminta perustuu nyt laajempaan yhteiskunnalliseen näkemykseen – siilottomaan palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikkaan, joita ohjataan kokonaisuutena vahvan konserniohjauksen avulla. 
2.1.2
2.1.2. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistamalla uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön. 
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on tällä hetkellä neljä virastoa: Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto ja Ilmatieteen laitos. Hallinnonalalla on määrätietoisesti vastattu yhteiskunnan kehitykseen tehostamalla toimintaa ja etsimällä synergiaetuja hallinnon rakenteita muuttamalla. Vuonna 2009 Merentutkimuslaitos yhdistettiin Ilmatieteen laitokseen ja Suomen ympäristökeskukseen. Vuonna 2010 yhdistettiin kuusi väylä- ja turvallisuusvirastoa eli Tiehallinto, Ajoneuvohallintokeskus, Merenkulkulaitos, Ilmailulaitos, Ratahallintokeskus ja Rautatievirasto kahdeksi virastoksi: Liikennevirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Viestintähallinnossa ei vastaavaan uudistukseen ole ollut tarvetta, sillä toimialalla on ollut vain yksi virasto. 
Vuoden 2010 liikennehallinnon virastouudistuksella poistettiin liikennehallinnon liikennemuotokohtaista siiloutumista sekä tehostettiin toimintaa ja edistettiin liikennejärjestelmän kokonaisvaltaista haltuunottoa. Toisaalta samaan aikaan toteutetussa aluehallintouudistuksessa Tiehallinnon tiepiirit yhdistettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskus). 
Liikennevirasto 
Tehtävät ja toimiala 
Liikennevirasto on tie-, rautatie- ja vesiliikenneinfrastruktuuri- ja liikennepalvelujen tilaajavirasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston tehtävä on mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset ja edistää koko liikennejärjestelmän toimivuutta alueiden tasapaino ja kestävä kehitys huomioon ottaen. Liikenneviraston tehtävistä säädetään yleisesti laissa Liikennevirastosta (862/2009). Muita keskeisiä viraston tehtäviä sääteleviä lakeja ovat maantielaki (503/2005), ratalaki (110/2007), rautatielaki (304/2011), alusliikennepalvelulaki (623/2005) ja joukkoliikennelaki (869/2009). 
Liikennevirasto perustettiin liikennehallinnon virastouudistuksessa 1.1.2010, jolloin yhdistettiin väylämuotokohtaisten Ratahallintokeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon toimintoja. 
Viraston vastuulla on 20 miljardin euron väyläomaisuus eli valtion 78 000 kilometrin laajuinen maantieverkko, 6 000 kilometrin pituinen rataverkko sekä 8 300 kilometriä rannikkoväyliä ja 8 000 kilometriä sisävesiväyliä. Virasto vastaa väylien turvallisesta päivittäisestä käytettävyydestä muun muassa kunnossapidon sekä liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen keinoin. Liikennevirasto tekee laajaa yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa. 
Liikennevirasto vastaa valtakunnallisten rata- ja vesiväylähankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä isojen tiehankkeiden rakennuttamisesta. Muilta osin tienpitoa hoitaa Liikenneviraston ohjauksessa yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskukset). 
Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä, ohjaa kehittämistoimia, päättää valtion talousarviossa osoitetun määrärahan kiintiöimisestä toimivaltaisille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä myöntää joukkoliikenteen valtionavustuksia. 
Liikenneviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Lisäksi ne ylläpitävät tilannekuvaa, huolehtivat liikenteenhallinnan operatiivisesta viranomaisyhteistyöstä sekä liikenteenohjaukseen liittyvistä valmius-, varautumis- ja riskienhallinta-asioista ja erityistilanteiden hoitamisesta. 
Liikenneinfrastruktuurin palveluina virasto vastaa talvimerenkulusta, merikartoituksesta sekä alusliikennepalvelusta (Vessel Traffic Service, VTS), alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmästä (GOFREP) ja turvallisuusradiotoiminnasta. Rautatieliikenteessä Liikennevirasto vastaa rataverkon käytöstä mukaan lukien kapasiteetin hallinta sekä rautatieliikenteenohjauksesta siten, että operatiivinen ohjaustyö ostetaan palveluntuottajalta viraston vastatessa liikenteenhallinnan tietojärjestelmistä ja -tietopalveluista, ohjausjärjestelmistä sekä ohjeistuksesta ja tiloista. Liikennevirasto huolehtii tieliikenteen informaatiopalveluista sekä liikenteenohjauspalveluista tietojärjestelmineen sekä häiriötiedottamisesta. 
Liikennevirasto kerää omaa toimintaansa varten väylistä, olosuhteista ja liikenteestä tietoja (staattinen ja dynaaminen), joita se käyttää väyläomaisuuden hallintaan ja väylänpidon ohjelmointiin liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä liikenteen ohjauksessa. 
Kyberturvallisuus liikenteenohjauksessa 
Liikenneviraston liikenteenohjausjärjestelmät ovat osa EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivissä (EU 2016/1148) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa. tarkoitettuja yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpitämiseksi korkean käytettävyyden järjestelmiä. Osalla näistä järjestelmistä on myös rajapinta muiden viranomaisten tai toisen valtion liikenteenohjausjärjestelmiin. 
Kansainvälinen ja EU-yhteistyö 
Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyen Liikennevirasto osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön eri järjestöissä, millä tavoitellaan kansainvälisiin säädöksiin ja tiedonvaihtoon vaikuttamista sekä kokemusten jakamista. Merkittäviä järjestöjä ovat European Rail Infrastructure Management (EIM), Conference of European Directors of Roads (CEDR), International Maritime Organization (IMO) sekä International Hydrographic Organisation (IHO). 
Määräykset 
Liikennevirasto voi antaa määräyksiä tienvarsimainonnasta, johtojen ja kaapelien sijoittamisesta tiealueelle sekä vesiliikennemerkeistä, liikennevalo-opasteista ja yleisten vesikulkuväylien merkitsemisestä. 
Rahoitus 
Liikenneviraston käytössä olevat määrärahat (toimintamenot ja väylänpito) vuonna 2017 olivat 2 176 miljoonaa euroa, josta 2 025 miljoonaa euroa tuli valtion budjetista. Viraston talousarvio vuodelle 2018 on 2,2 miljoonaa euroa. 
Vuonna 2017 Liikenneviraston määrärahojen käyttö oli 2,3 miljardia euroa. Toimintamenojen osuus oli 79,0 miljoonaa euroa (bruttomenot). Vaikka Liikennevirasto on nettobudjetoitu virasto, tulojen osuus on vähäistä. Vuonna 2017 kertyi toimintamenoihin liittyviä tuloja 1,6 miljoonaa euroa. 
Vuonna 2017 väylänpidon bruttomenot olivat 1,707 miljardia euroa ja nettomenot 1,644 miljardia euroa. Väylänpidon bruttotuloja ovat perusväylänpitoon tuloutettava ratamaksun perusmaksu (42,9 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja muut tulot (18,0 miljoonaa euroa). Muita väylänpidon tuloja ovat muun muassa Euroopan unionilta saatavat tulot, kiinteistötulot ja kanavamaksut. Lisäksi Liikennevirasto tuloutti rataverolain mukaisia rataveroja 4,8 miljoonaa euroa ja väylämaksulain mukaisia väylämaksuja 47,4 miljoonaa euroa. Liikenteen kehittämishankkeisiin käytettiin 442,0 miljoonaa euroa. 
Liikennevirasto maksoi Länsimetron rakentamisen valtionavustuksia 38,5 miljoonaa euroa, meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisen avustuksia 89,2 miljoonaa euroa sekä joukkoliikenteen palvelujen ostoja ja kehittämisen avustuksia 21,8 miljoonaa euroa. Liikenneviraston tasearvo oli 20,2 miljardia euroa. Vuoden 2017 taseesta merkittävän osan muodosti väyläomaisuus, joka oli 19,8 miljardia euroa  
Liikenteen turvallisuusvirasto 
Tehtävät ja toimiala 
Liikenteen turvallisuusvirasto on liikennealan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitava viranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muodostettiin vuoden 2010 alussa yhdistämällä Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto. Viraston tehtävistä säädetään Liikenteen turvallisuusvirastosta annetussa laissa (863/2009). Muita keskeisiä viraston toimintaa sääteleviä lakeja ovat laki liikenteen palveluista (320/2017), ajoneuvolaki (1090/2002), laki ajoneuvoliikennerekisteristä (541/2003), ajokorttilaki (386/2011), ajoneuvoverolaki (1281/2003), ilmailulaki (864/2014), rautatielaki, merilaki (674/1994), laki alusturvallisuuden valvonnasta (370/1995), laki laivaväen luetteloinnista (1360/2006), merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009), laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta (1687/2009) sekä laki alusten teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009). 
Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaispalveluista kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen turvallisuusvirasto muun muassa antaa lupia, hyväksyntöjä ja toimialaa koskevia oikeussääntöjä sekä osaltaan valvoo liikennejärjestelmää koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamista. Liikenteen turvallisuusvirasto tuottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tietoa, tutkimuksia ja vaikutusarvioita. Vuoden 2017 alusta viraston toimivaltaan on kuulunut valtionavustusten myöntäminen tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. 
Virastossa toimii päätöksenteoltaan itsenäinen liikenteen harjoittajista ja rataverkon haltijoista riippumaton rautatiealan sääntelyelin, joka seuraa, valvoo ja edistää rautatiemarkkinoiden toimivuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. 
Kansainvälinen ja EU-yhteistyö 
Liikenteen turvallisuusvirasto toimii Suomen edustajana EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä oman toimialansa osalta. Merkittäviä kansainvälisiä järjestöjä ovat Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization), Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO (International Civil Aviation Organization) sekä YK:n alainen Euroopan talouskomissio (UNECE). Keskeiset eurooppalaiset yhteistyökumppanit ovat Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA (European Aviation Safety Agency), Euroopan Meriturvallisuusvirasto EMSA (European Maritime Safety Agency), Euroopan rautatievirasto ERA (European Union Agency for Railways) sekä Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol. Näissä eurooppalaisissa virastoissa ja organisaatioissa osallistutaan muun muassa yhteisösääntelyn valmisteluun. 
Määräykset 
Liikenteen turvallisuusviraston määräyskokoelmassa on lähes 200 toimialaansa koskevaa teknisluonteista viranomaismääräystä. Ilmailussa määräyksiä on tällä hetkellä voimassa 100, merenkulussa 44, raideliikenteessä 33 ja tieliikenteessä 12. Ilmailumääräyksiä on annettu lentopaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta, lennonvarmistuksesta, ilma-alusten lentokelpoisuuksista, lentotoiminnasta, lupakirjoista, koulutustoiminnasta ja siviili-ilmailun turvaamisesta sekä onnettomuus- ja vaaratilanneraportoinnista. Merenkulun määräykset koskevat liikennealueita, aluksenmittausta ja katsastusta, alusten rakennetta ja varustusta, aluksen käyttöä, turvatoimia, vaarallisten aineiden kuljetuksia, esteettömyyttä, ympäristönsuojelua, pätevyyksiä, luotsausta ja veneiden turvallisuutta. Rautatiemääräyksiä on annettu infrastruktuurista, kelpoisuuksista, kalustosta, rekistereistä, turvallisuudesta, yhteentoimivuudesta, vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja kaupunkiraideliikenteestä. Tieliikenteen määräykset koskevat ammattipätevyyksiä, ajoneuvojen katsastusta, ajoneuvojen rakennetta, erikoiskuljetuksia ja vaarallisten aineiden kuljetuksia. 
Rahoitus 
Liikenteen turvallisuusvirasto on nettobudjetoitu virasto, jonka rahoitus koostuu valtaosin maksullisen toiminnan tuotoista. Viraston käytössä oleva nettomääräraha vuonna 2018 on 47 miljoonaa euroa. Lisäksi virasto saa tuloina noin 86 miljoonaa euroa. 
Liikenteen turvallisuusviraston määrärahojen käyttö oli 130,6 miljoonaa euroa vuonna 2017 (bruttomenot). Vuonna 2017 maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 89,5 miljoonaa euroa. 
Liikenteen turvallisuusviraston tasearvo oli 16,1 miljoonaa euroa. 
Viestintävirasto 
Tehtävät ja toimiala 
Viestintävirasto on viestintäalan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitava viranomainen. Viestintävirasto on perustettu vuonna 2001 ja sen edeltäjä oli vuonna 1988 perustettu Telehallintokeskus. Viestintäviraston tehtävistä säädetään viestintähallinnosta annetusta laissa (625/2001) sekä valtioneuvoston asetuksessa viestintähallinnosta (60/2004). Viestintäviraston tehtävistä säädetään myös muussa viestintälainsäädännössä kuten sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014). 
Viestintävirasto valvoo ja edistää viestintämarkkinoita ja -palveluja. Virasto huolehtii markkinoiden läpinäkyvyydestä ja siitä, että Suomessa on monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet. Virasto varmistaa, että uusilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. 
Yleisen markkinaseurannan ja toimintaympäristöseurannan lisäksi virasto analysoi viestinnän tukku- ja vähittäismarkkinoita kilpailutilanteen selvittämiseksi ja asettaa tarvittaessa velvollisuuksia huomattavan markkinavoiman yrityksille. Virasto myös valvoo, että kuluttajien oikeuksia suojataan telemarkkinoilla. Virasto hoitaa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettuun lakiin (1186/2009) sekä verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annettuun lakiin (276/2016) liittyviä hallintotehtäviä. 
Viestintäviraston keskeinen tehtävä on radiotaajuuksien keskitetty hallinnointi. Viestintävirasto tukee tuotekehitystä, tutkimusta ja kokeiluja myöntämällä radiolupia radiotekniikoiden ja -järjestelmien testaukseen. 
Muita Viestintäviraston taajuushallinnollisia tehtäviä ovat radiotaajuuksien käyttöä koskeva taajuussuunnittelu sekä radiolupien myöntäminen ja verkkotoimilupien myöntäminen lyhytaikaiseen televisiotoimintaan. Virasto myöntää myös meri- ja radioamatööriviestinnässä tarvittavat pätevyystodistukset. 
Viestintävirasto selvittää radioviestinnän häiriöitä. Sen tehtäviin kuuluvat myös radiolaitteiden markkinavalvonta, radiolähettimien käytön valvonta sekä matkaviestin- ja joukkoviestintäverkkojen verkkotoimilupaehtojen valvonta. Virasto järjestää radiotaajuushuutokaupat. 
Viestintävirasto edistää monipuolisten sähköisten mediapalvelujen tarjontaa ja valvoo televisio- ja radiotoimintaa. Virasto myöntää pääsääntöisesti televisio- ja radiotoimintaan tarvittavat ohjelmistotoimiluvat. 
Viestintävirasto huolehtii, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän ja postin peruspalvelut ovat saatavilla. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla sekä valvoo laajakaistan ja puhelimen yleispalvelun toimivuutta. Virasto valvoo myös postin yleispalvelun toimivuutta ja käsittelee perille saapumattomia postilähetyksiä. 
Kyberturvallisuus 
Viestintävirasto on kansallinen tietoturvaviranomainen. Virasto tuottaa kansallisiin ja kansainvälisiin tietoturvavelvoitteisiin liittyen turvallisuuspalvelua elinkeinoelämälle ja valtionhallinnolle.  
Viestintävirasto ylläpitää sähköisten viestintäverkkojen toimivuuden ja tietoturvan tilannekuvaa ja tiedottaa mahdollisista tietoturvauhkista. Tarkoitus on, että käyttäjillä on saatavilla ajantasaista tietoa tietoliikenneyhteyksien häiriö- ja vikatilanteista. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten ja yritysten tietoturvaosaamista muun muassa ohjeistuksen avulla. 
Viestintävirasto varmistaa viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuutta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Virasto käsittelee myös asioita, jotka liittyvät viranomaisvaatimuksiin hätäliikenteessä. Edelleen virasto käsittelee esitutkintaviranomaisten telekuuntelu- ja -valvontaoikeuden toteuttamista koskevia teknisiä edellytyksiä. Virasto hoitaa myös sähköiseen tunnistamiseen ja allekirjoituksiin sekä yksityisyyden suojaan sähköisessä viestinnässä liittyviä hallintotehtäviä. Virasto osallistuu viestintäverkkoja, viestintäverkkolaitteita ja telelaitteita koskevaan telestandardointiin 
Kansainvälinen ja EU- yhteistyö 
Viestintävirasto osallistuu viestintäalan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Virasto osallistuu myös eurooppalaisessa yhteistyössä muun muassa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimintaan. Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssissa (CEPT) harmonisoidaan taajuuksien ja numeroiden käyttöä ja Eurooppalaisessa telealan standardisointijärjestössä (ETSI) laaditaan eurooppalaisia standardeja. Viestintävirasto osallistuu myös Euroopan postipalvelujen sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (ERGP) toimintaan. 
Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU) Viestintävirasto osallistuu muun muassa radiotaajuuksia (ITU-R) sekä standardointia ja numerointia (ITU-T) koskevaan työhön. Samoin virasto osallistuu Maailman postiliiton (UPU) toimintaan. Viestintävirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä myös liittyen CERT-FI:n toimintaan ja NSCA-FI:n toimintaan. Kansainvälistä yhteistoimintaa liittyy myös fi-verkkotunnusten ja Suomen maatunnuksen hallinnointiin, mediavalvontaan ja laatuvarmentajien valvontaan. 
Määräykset 
Virastolla on sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2014) ja muihin sen tehtäviin liittyviin lakeihin perustuvaa määräyksenantovaltaa. Virasto myös selvittää hallinnonalan toimijoiden yhteis- ja itsesääntelyn mahdollisuuksia. 
Määräyksiä on annettu radiotaajuuksien käytöstä, radiolähettimien luvasta vapauttamisesta sekä meri- ja radioamatööriviestinnän tutkintovaatimuksista. Myös viestintäverkkojen ja -palveluiden laadusta, tietoturvasta, yhteensopivuudesta sekä hätäliikenteestä ja kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista on voimassa olevia määräyksiä. Lisäksi virasto on antanut postitoimintaa ja fi-verkkotunnuksia koskevia määräyksiä, sähköisiä tunnistus- ja luottamuspalveluja koskevia määräyksiä sekä määräyksiä teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta. 
Rahoitus 
Viestintävirasto on valtion talousarviossa nettobudjetoitu virasto. Viestintäviraston määrärahojen käyttö vuonna 2017 oli 30,1 miljoonaa euroa (bruttomenot). Vuonna 2017 toiminnan tuotot olivat yhteensä 19,1 miljoonaa euroa. Viestintäviraston tasearvo oli 7,6 miljoonaa euroa.  
Viestintävirasto kattaa pääosan toimintansa kustannuksista keräämillään maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot ovat radiolähettimien taajuusmaksut, viestintäverkon numerointimaksut ja verkkotunnusmaksut. Viraston talousarvio vuodelle 2018 on 38,7 miljoonaa euroa. 
2.1.3
2.1.3. Henkilöstön tunnusluvut
Liikenteen turvallisuusvirasto 
Liikenteen turvallisuusviraston henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 548. Henkilöitä oli kaikkiaan 552, joista vakinaisia oli 518 ja määräaikaisia 34. Henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta, henkilöstöstä 47,3 % oli naisia ja 52,7 % miehiä. Ylempi korkeakoulututkinto oli 44 %:lla henkilöstöstä. 
Liikenteen turvallisuusvirastossa oli vuonna 2017 toimintaa Helsingin lisäksi Rovaniemellä, Lappeenrannassa, Maarianhaminassa, Kotkassa, Oulussa, Savonlinnassa, Turussa ja Vaasassa. 
Liikennevirasto 
Liikenneviraston henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 640. Vuoden 2017 lopussa viraston palveluksessa oli 594 vakinaista ja 66 määräaikaista henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta, henkilöstöstä 39 % oli naisia ja 61 % miehiä. Ylempi korkeakoulututkinto oli 41 %:lla henkilöstöstä. 
Viraston toimipisteitä on Helsingin lisäksi Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Oulussa sekä lisäksi yksittäisiä henkilöitä joillakin muilla paikkakunnilla. 
Viestintävirasto 
Viestintäviraston henkilöstön määrä on 231 henkilöä. Vuonna 2017 naisia oli 46,4 % ja miehiä 53,6 %. Henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto oli 49,8 %:lla henkilöstöstä. Vakinaisia henkilöitä oli 210 (94,6 %) ja määräaikaisia 12 (5,4 %). Viestintäviraston toimipaikka on Helsingissä. 
Virka- ja työsopimussuhteiset (HTV-luvut, 2017) 
 
Virkasuhteinen 
Työsopimussuhteinen 
Yhteensä 
Liikennevirasto 
551,5 
87,3 
638,9 
Liikenteen turvallisuusvirasto 
543,7 
0,0 
543,7 
Viestintävirasto 
218,9 
0,0 
218,9 
Yhteensä 
1  314,1 
87,3 
1401,5 
Miehet ja naiset (HTV-luvut, 2017) 
 
Mies 
Nainen 
Yhteensä 
Liikennevirasto 
392,1 
246,8 
638,9 
Liikenteen turvallisuusvirasto 
286,5 
257,2 
543,7 
Viestintävirasto 
116,1 
102,8 
218,9 
Yhteensä 
794,7 
624,8 
1401,5 
Ikäjakauma (HTV-luvut, 2017) 
Ikäluokka 
Liikennevirasto 
Liikenteen turvallisuusvirasto 
Viestintävirasto 
Yhteensä 
–24 
4,1 
2,0 
1,0 
7,1 
25–34 
74,0 
78,4 
22,3 
174,7 
35–44 
163,3 
188,7 
75,9 
427,9 
45–54 
189,5 
154,6 
77,1 
421,2 
55–64 
195,6 
113,6 
40,2 
349,4 
65– 
12,4 
6,4 
2,4 
21,2 
Yhteensä 
638,9 
543,7 
218,9 
1401,5 
Jakautuminen alueittain (HTV-luvut, 2017) 
 
Liikennevirasto 
Liikenteen turvallisuusvirasto 
Viestintävirasto 
Yhteensä 
Helsinki 
402,9 
408,1 
218,9 
1029,9 
Turku 
63,2 
6,5 
0,0 
69,7 
Kotka 
10,0 
2,4 
0,0 
12,4 
Kouvola 
84,0 
0,0 
0,0 
84,0 
Lappeenranta 
84,0 
16,6 
0,0 
100,6 
Tampere 
45,3 
0,0 
0,0 
5,3 
Jyväskylä 
2,9 
0,0 
0,0 
2,9 
Vaasa 
9,7 
5,7 
0,0 
15,4 
Pieksämäki 
1,0 
0,0 
0,0 
1,0 
Savonlinna 
0,0 
2,6 
0,0 
2,6 
Kuopio 
1,0 
0,0 
0,0 
1,0 
Oulu 
15,9 
3,0 
0,0 
18,9 
Ylivieska 
1,0 
0,0 
0,0 
1,0 
Inari 
1,0 
0,0 
0,0 
1,0 
Rovaniemi 
1,0 
96,8 
0,0 
97,8 
Maarianhamina 
0,0 
2,0 
0,0 
2,0 
Yhteensä 
638,9 
543,7 
218,9 
1401,5 
2.1.4
2.1.4.Tietovarannot
Liikenteen turvallisuusviraston tietovarannot ja tuleva liikenneasioiden rekisteri 
Liikenteen turvallisuusvirasto kerää, ylläpitää ja tuottaa tietoa tieliikenteen, ilmailun, merenkulun ja raideliikenteen liikennevälineistä, kuljettajista, muista henkilölupien haltijoista, yrityksistä ja koulutuksista. Tiedot palvelevat ensisijaisesti viraston viranomaistehtäviä. Liikennemuodoista määrällisesti eniten rekisteritietoa on tieliikenteestä. 
Liikenteen turvallisuusviraston rekistereistä luovutetaan tietoja viranomaisille ja lakisääteistä tehtävää suorittaville organisaatioille. Tietoja luovutetaan myös yrityksille liiketoimintaan sekä yksittäisille kansalaisille. Viranomaisena Liikenteen turvallisuusviraston tietoja hyödyntävät muun muassa kunnat, poliisi, Puolustusvoimat ja Tulli. Kaupallisista toimijoista keskeisimmät ovat lähinnä erilaisia tieto- ja markkinointipalveluja tarjoavat yksityiset organisaatiot. Mukana on yrityksiä, joiden toiminta itsessään liittyy liikenteen alaan eri tavoin. Tietoja luovutetaan myös muun muassa erilaisiin analysointitarkoituksiin, kuten liikenteeseen liittyvien markkinoiden kuvaamiseen sekä liikenteen tilan tutkimiseen. 
Liikenteen turvallisuusviraston tiedonluovutus on käytännössä keskittynyt ajoneuvoliikennerekisterin tietojen luovuttamiseen osaksi ajoneuvoihin ja ajoneuvoliikenteeseen liittyvien palvelujen liiketoimintapotentiaalin vuoksi, mutta osaksi myös sen johdosta, että liikennemuotokohtaisen lainsäädäntö rajoittaa nykytilassa eri liikennemuotojen tietojen luovuttamista. 
Liikenteen turvallisuusvirasto on toteuttanut tietojen hyödyntämisen mahdollistavat tekniset ratkaisut. Teknisinä tiedonluovutusmenetelminä on ollut viraston tietojärjestelmien suorakäyttö sekä erilaiset sovellus–sovellus-rajapintatoteutukset. Lisäksi virasto tuottaa erilaisia räätälöityjä tietopalveluja, kuten erillispoimintoja. 
Vuonna 2017 Liikenteen turvallisuusviraston rekistereistä luovutettiin noin 785 miljoonaa tietoyksikköä. Luovutusten määrä jatkaa kasvuaan aikaisemmista vuosista, sillä vuonna 2016 luovutettuja tietoyksiköitä oli noin 750 miljoonaa ja vuonna 2015 noin 500 miljoonaa. Saaduilla tuotoilla Liikenteen turvallisuusvirasto kattaa tietopalvelujen toiminnasta syntyvät kulut. Liikenteen turvallisuusviraston toimeksiannosta VTT:n toteuttaman ”Tiedon arvo ja vaikuttavuus” –tutkimuksen mukaan viraston tietoihin nojautuvien yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Lisäksi Liikenteen turvallisuusviraston tietojen arvonlisäysvaikutus talouteen on vähintään 30 miljoonaa euroa vuodessa. 
Tieliikenteen rekisterit 
Liikenteen palveluista annetun lain 1. vaiheessa säädetty V osa sisältää säännökset liikenneluparekisteristä. Kyse on henkilö-, tavara- ja taksiliikenneluvista, ja liikenneluparekisterissä on kyse näihin tietoihin liittyvästä rekisterinpidosta. Sen ylläpito siirretään lailla liikenteen palveluista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Liikenteen turvallisuusvirastolle samalla, kun virastolle siirretään myös kyseisiin lupiin liittyvä toimivalta. 
Laki ajoneuvoliikennerekisteristä (541/2003) velvoittaa Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään rekisteriä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tieliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tieliikenteen verotustehtävien ja autokiinnityksen hoitamiseksi (ajoneuvoliikennerekisteri). Ajoneuvoliikennerekisteri sisältää tietoa ajoneuvoista, niiden verotuksesta ja kiinnityksestä, ajoneuvoa kuljettavista, maakuljetusten turvallisuusneuvonantajista ja tieliikenteen valvontalaitteissa käytettävistä korteista. Rekisteriin tallennetaan ajoneuvojen tekniset tiedot, yksilöintitiedot, katsastus- ja hyväksyntätiedot, käyttötarkoitus-, kiinnitys- ja verotus- sekä ulosottotiedot. Ajoneuvoliikennerekisterissä on myös tietoja henkilön ajokortista, ajo-oikeudesta, kuljettajatutkinnoista sekä kuljettajan ammattipätevyyteen liittyviä tietoja ja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajia koskevia tietoja. Ajoneuvoliikennerekisterin tietojen julkisuudesta ja niiden luovuttamisesta säädetään ajoneuvoliikennerekisterilain 4 luvussa. 
Rautatieliikenteen rekisterit  
Suomalaisen rautatiejärjestelmän tietoja hallitaan tällä hetkellä useissa eri rekistereissä, joita Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää. Kelpoisuuslaissa säädetään kelpoisuusrekisteristä ja lisätodistusrekisteristä (RAHEKE). Kelpoisuusrekisteriä pidetään rautatieliikenteen valvomiseksi, lupa- ja kelpoisuuskirjatietojen hallinnoimiseksi, lupaa koskevan päätöksen tekemiseksi ja sen valvontaa varten, rautatieliikenteen turvaamiseksi, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ja muiden Liikenteen turvallisuusviraston toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Laintasoista sääntelyä on tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella rautatiejärjestelmän kelpoisuusrekisteriin ja lisätodistusrekisteriin tallennettavista tiedoista (11/2013). Kelpoisuusrekisteriin ja lisätodistusrekisteriin talletettuja tietoja saa lain rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä 44 §:n mukaan luovuttaa viranomaisille ja kelpoisuusrekisterin osalta myös toiminnanharjoittajalle. Muilta osin tietojen luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki) (621/1999) ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä kansallista tietosuojalakia (HE 9/2018 vp).  
Yksi Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämistä rekistereistä on ratarekisteri, jonka tarkoituksena on ylläpitää Euroopan laajuisen rataverkon yhteismitallista tietoa rataverkon suorituskyvystä sekä teknisistä ominaisuuksista. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää kalustorekisteriä (RAHKAT) rautatiejärjestelmän turvallisuuden edistämiseksi ja kalustoyksikköjen yksilöimiseksi. Kalustorekisterin ylläpidosta säädetään rautatielaissa. Rautatieliikenteen alalla on olemassa myös kansainvälisiä rekistereitä, muun muassa eurooppalainen virtuaalinen kalustorekisteri ECVVR. ECVVR ei ole suoranainen rekisteri vaan hakukone, johon on ollut tarkoitus yhdistää vuoden 2011 loppuun mennessä EU:n jäsenvaltioiden kansalliset kalustorekisterit. Nykyisessä kaupunkiraideliikenteestä annetussa laissa (1412/2015) säädetään kaupunkiraideliikennerekisteristä. Rekisteriin talletettujen tietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia. 
Tietojen luovuttaminen rautatieliikenteen rekistereistä muuhun kuin viranomaistoimintaan on yleisesti vähäistä. Rautatieliikenteen asteittainen vapautuminen kilpailulle sekä kaupunkiraideliikenteen laajeneminen voi tulevaisuudessa lisätä kiinnostusta myös raideliikennettä koskevien tietojen laajempaan hyödyntämiseen. 
Lentoliikenteen rekisterit 
Liikenteen turvallisuusvirasto on Suomen ilmailuviranomainen, joka huolehtii ilmailun yleisestä turvallisuudesta, edistää ilmailun ympäristöystävällisyyttä ja hoitaa sekä lentoliikenteeseen että sen sujuvuuteen liittyviä asioita. Viranomaistehtäviensä hoitamiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää ilma-alus- ja lupakirjarekistereitä, joihin talletetaan tarvittavat tiedot lupien myöntämistä ja niiden valvontaa sekä ilma-alusten rekisteröintiä varten. 
Ilma-alusrekisteristä luovutetaan tietoja viranomaisille ja lakisääteistä tehtävää tekeville organisaatioille Suomessa ja ulkomailla, sekä yksittäisille kansalaisille. Tietoja luovutetaan lakisääteistä tehtävää hoitaville yrityksille, kuten Finavia Oyj:lle. Lisäksi tietoja luovutetaan muun muassa lentoliikennemaksujen määräämiseen sekä kotimaisille että ulkomaisille lentoasemille, ja ilma-alusten myyntitoimintaan omistajan ja ilma-aluksen tietojen oikeellisuuden tarkastamista varten. Tietojen luovuttaminen ilma-alusrekisteristä ja lupakirjarekisteristä on verrattain vähäistä. Lähtökohtaisesti ilmailulain säädökset on kirjoitettu siten, että tietojen luovuttaminen tapahtuu sähköisesti. 
Meriliikenteen rekisterit 
Merenkulun alusten rekisteritiedoista säädetään alusrekisterilaissa (512/1993). Lisäksi alusten rekisteröinnistä säännellään alusrekisteriasetuksessa (874/1993). Lain tarkoitus on nimenomaisesti alusrekisterin pito. Suomalaisista kauppamerenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden pituus on vähintään 15 metriä, on nykyisen lain 1 §:n mukaan pidettävä alusrekisteriä. Alusrekisteriä pitävät Liikenteen turvallisuusvirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Liikenteen turvallisuusvirasto pitää alusrekisteriä Manner-Suomen osalta, ja Ahvenanmaan valtionvirasto vastaa niistä aluksista, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa. Alusrekisteriin merkitään aluksen yksilöintiä ja omistajaa koskevat tiedot. Alusrekisteriin merkitään myös alukseen vahvistetut kiinnitykset sekä alukseen kohdistuvat muut rasitteet. Alusrekisterin yhteydessä pidetään alusrakennusrekisteriä sekä alusrekisterilain 2 a luvussa tarkoitettua historiarekisteriä. Alusrekisterilakiin ei sisälly tietojenluovuttamista koskevia säännöksiä ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia. 
Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää lisäksi merimiesrekisteriä täyttääkseen rekisterinpitäjän lakisääteiset velvollisuudet koskien aluksen miehitystä, laivaväen pätevyyttä ja luettelointia, terveydentilaa sekä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ja muiden Liikenteen turvallisuusviraston toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Merimiesrekisteri sisältää merimiesten meripalvelu-, koulutus- ja pätevyystietoja. Merimiesrekisterin ylläpidosta säädetään laivaväen luetteloinnista annetussa laissa. Liikenteen turvallisuusvirasto luovuttaa merenkulun rekisteritietoja pääasiassa viranomaistoimintaan. Muutoin tietojen luovuttaminen on ollut vähäistä. Tietoja on luovutettu muun muassa tutkimustarkoituksiin ja yritystason alusrekisteritietoja markkinointitarkoituksiin. 
Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös vesikulkuneuvorekisteriä, jota koskee laki vesikulkuneuvorekisteristä (424/2014). Rekisteriin tallennetaan tiedot runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkistä purje- tai moottoriveneistä. Vesikulkuneuvot tulee merkitä rekisteriin myös silloin, kun valmistajan ilmoittama moottoriteho on vähintään 15 kilowattia eli yli 20 hevosvoimaa. Rekisteröintivelvollisuus koskee myös muita koneellisia vesikulkuneuvoja, kuten vesiskoottereita, sekä valtion ja kuntien omistamia vesikulkuneuvoja. Rekisteritiedot on avattu laajasti yleiseen käyttöön siten, että vesikulkuneuvojen rekisterissä olevat tiedot ovat omistajan ja haltijan henkilötietoja lukuun ottamatta avoimesti saatavilla. Rekisteritietojen avoin data on julkaistu Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilla sähköisesti. 
Liikenneasioiden rekisteri 
Ehdotus Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämästä liikenneasioiden rekisteristä sisältyy hallituksen esitykseen liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 145/2017 vp), joka annettiin eduskunnalle lokakuussa 2017. 
Liikenteen turvallisuusviraston rekisterin ylläpitoa koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan liikenteen palveluista annettuun lakiin. Samalla nykyinen erimitallinen, monimutkainen ja osittain vanhentunut rekisterisääntely on tarkoitus uudistaa kokonaisuudessaan. Liikenteen rekistereiden kokonaisuudistus merkitsee siis samalla merkittävää norminperkuuta. Ehdotettavan uuden V osan sääntelyn tullessa voimaan kumoutuvat kokonaan laki ajoneuvoliikennerekisteristä ja sen nojalla annettu samanniminen asetus (1116/2013) sekä laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta (175/2015). Liikenteen palveluista annetun lain II osan johdosta kumoutuu kokonaan myös laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä, jonka 9 luku koskee kelpoisuusrekisteriä. Lisäksi kumoutuu pykäliä ajoneuvolaista, rautatielaista, laista kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä, laista vesikulkuneuvorekisteristä, laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetusta laista, ilmailulaista ja alusrekisterislaista. Myös liikenteen palveluista annetun lain 1. vaiheeseen sisältynyt V osan sääntely, joka koski liikenneluparekisteriä, tulisi sulautetuksi osaksi uutta V osaa. 
Hallituksen esitystä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 145/2017 vp) valmisteltaessa on otettu erityisen tarkasti huomioon EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luon-nollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuu-desta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)., joka tulee voimaan 25.5.2018, ja on siten ehdotuksen voimaan tullessa henkilötietojen käsittelyä koskeva yleissäädös. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, mutta siinä on tavanomaista enemmän kansallista, direktiivinomaista liikkumavaraa. Asetuksen johdanto-osassa viitataan siihen, että asetuksen soveltamisessa voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden perustuslakien vaatimukset. Suomessa erityisesti perustuslain 10 §:ään perustuva perustuslaillinen traditio on edellyttänyt, että ainakin rekisteriin merkittävistä tiedoista, säilytysajoista ja tietojen luovuttamisesta on pitänyt säätää lailla. Lisäksi on syytä huomioida perustuslain 2 §:n 3 momentin edellytys siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 
Ehdotuksen mukaan rekisterisääntelyssä siirryttäisiin erillisistä rekistereistä ja rekisterikohtaisesta sääntelystä yhteen liikenneasioiden rekisteriin ja sitä koskevaan sääntelyyn. Rekisterissä olisi toiminnanharjoittajia, liikennevälineitä ja henkilökohtaisia edellytyksiä koskevia tietoja. Toiminnanharjoittajia koskevat luvat ovat tyypillisesti toimilupia tai vastaavia rekisteröintivelvollisuuksia, jotka ovat edellytyksenä palveluiden lainmukaiselle tarjoamiselle. Suurin osa kyseisistä luvista myönnetään yrityksille tai yhteisöille, mutta luvanhaltijana voi olla joissakin tapauksissa myös luonnollinen henkilö. Silloin, kun kyse on yritykselle tai yhteisölle myönnetystä luvasta, ei suuri osa tiedoista ole henkilötietoja, poikkeuksena luonnollisesti muun muassa yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöitä koskevat tiedot. Liikennevälineitä koskevat tiedot voivat sisältää tietoja muun muassa omistajista tai haltijoista, mutta suuri osa tiedoista on luonteeltaan varsin teknisiä, eikä niiden käsittelyssä ole kyse henkilötiedosta. Henkilölupiin liittyvät tiedot ovat puolestaan lähes poikkeuksetta henkilötietoja. 
Ehdotuksen perusteella sirpaleisista yksittäisistä rekistereistä siirrytään tietovarantoajatteluun. Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin määritelmän mukaan tietovaranto on toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus, jotta tiedot ovat paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Tietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle. Tietovarannon tietovastuullinen toiminta sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu. 
Liikenneviraston tietovarannot 
Liikenneviraston tietovarantojen tietopääoma koostuu väyläomaisuuden, liikenteen ja olosuhteiden sekä väylien kunnossapidon tietovarannoista, joita Liikennevirasto tuottaa, kerää ja käsittelee lainsäädännössä säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi. Liikenneviraston omistamat tietoaineistot ovat lähtökohtaisesti avoimia, ellei niiden avoimuutta rajoita lainsäädäntö, liikesalaisuudet tai varautumisen vaatimukset. 
Staattisiin, liikennejärjestelmää ja väyläsuunnittelua sekä kunnossapidon ohjelmointia ja seurantaa tukeviin tietovarantoihin kuuluvat väyläverkon, taitorakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden rakenne- ja kuntotiedot sekä kunnossapidon toimenpidetiedot. Dynaamisiin, liikennetilannetta kuvaaviin tietoaineistoihin kuuluvat tie- ja rataverkon ajantasaiset liikenne- ja häiriötiedot, alusliikenteen sijaintitiedot, reitit, satamakäynnit ja aikataulut, ratatöiden ja junaliikenteen yhteensovittamisen ennakkotiedot sekä tieverkon olosuhteita kuvaavat tiesää- ja kelitiedot. Meriliikenteen tietovaranto sisältää myös alusrekisteritiedot ja alusten ominaisuustiedot sekä Suomen vesialueet kattavat merenmittaustiedot. Rautatieliikenteen tietovarantoihin kuuluu lisäksi juna- ja kalustotiedot. Joukkoliikenteen tietovarannot sisältävät pysäkkitiedot sekä reitti- ja aikataulutiedot, joukkoliikenteen kustannus- ja suoritetietoja sekä valtionavustusten sähköiset hakemukset ja päätökset. Kaikkiin edellä kuvattuihin tietovarantoihin kuuluu oleellisena osana myös niiden hallintaan liittyvä asiakirjallinen tieto. 
Tällä hetkellä eri kanavien kautta on avattu kaikkiaan noin 150 tietoaineistoa. Liikenteen reaaliaikatietoihin on kohdistunut vuonna 2017 noin 1 300 miljoonaa hakua yli 500 000:lta yksittäiseltä käyttäjältä ja kokonaislatausmäärä on yli 60 000 gigatavua. Väyläverkon staattisiin sekä merikarttatietoihin rajapintojen kautta yli 100 miljoonaa hakua, kokonaislatausmäärän ollessa yli 700 gigatavua. Paikkatietoaineistojen latauspalvelusta on ladattu tiedostoja yli 11 000 kertaa. Matka.fi:n rajapintojen rekisteröityjä käyttäjiä/kehittäjiä on noin 200. 
Liikennevirasto on osa Suomen Virallisen Tilaston (SVT) tuottajaverkostoa ja virasto vastaa Ulkomaan meriliikenne-, Kotimaan vesiliikenne-, Saimaan ja muiden sulkukanavien liikenne- sekä Tie- ja Rautatietilastojen tuottamisesta. Joukkoliikenteen suoritteista kerätään runsaasti tunnuslukuja ja ne ovat hyödynnettävissä JulkiJuku-palvelussa. 
Liikennevirasto ylläpitää rautatielain (304/2011) mukaisesti tietoa valtion rataverkosta. Valtioneuvoston asetus maanteistä (924/2005) edellyttää, että Liikennevirasto ylläpitää rekisteriä maanteistä (tierekisteri). Suomen valtiolla on merikartoitusvelvoite (1358/2002, 46/2003), jonka toteuttamisesta vastaa Liikennevirasto (862/2009). Tietojen ylläpidosta ja tietopalveluista on määräyksiä muun muassa Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetussa laissa (991/2003) ja sitä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (997/2003) sekä INSPIRE- ja RINF-direktiivien toimeenpanoon liittyvässä lainsäädännössä (304/2011 ja 421/2009). 
Tietovarantojen ylläpidosta ei ole olemassa erityissääntelyä. Liikennevirasto noudattaa tietojen käsittelyssä ja suojauksessa kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä valtiota koskevia kansallisia ohjeita (esimerkiksi VAHTI 2/2010). Tietojen suojauksessa huomioidaan erityisesti se, mitä EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kansallisessa tietosuojalaissa ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, arkistolaissa (831/1994), valtioneuvoston asetuksessa tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) tai muualla lainsäädännössä, kuten esimerkiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetussa laissa (634/2011), säädetään. 
Pääsääntöisesti Liikenneviraston tietovarannot eivät sisällä henkilötietoja, mutta osaan palveluprosesseja liittyy toiminnan tueksi kerättyjä henkilötietoja (esimerkiksi käyttäjähallintaan liittyvät henkilöiden yhteystiedot, asiakaspalautteiden yhteystiedot ja valvontakameroiden kuvamateriaali). 
Liikenneviraston omistamat tietoaineistot ovat lähtökohtaisesti avoimia, ellei niiden avoimuutta rajoita lainsäädäntö, liikesalaisuudet tai varautumisen vaatimukset. Liikennevirasto on avannut merkittävimmät tietoaineistonsa "Liikenteen ja viestinnän avoin tieto" -raportin tiekartan mukaisesti (LVM 10/2013). Vielä avaamattomien tietoaineistojen osalta noudatetaan "Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan datan avaaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa (LVM 1/2017)" - selvityksessä esitettyä suunnitelmaa. 
Liikenneviraston tietovarantoja, tietojen laatua prosesseineen, tiedon hyödyntämistä sekä tietojärjestelmiä palveluineen kehitetään Digitalisaatiohankkeen, Liikenteen ohjausjärjestelmien uusimisen (LOU-hanke) ja tiedonhallinnan kehittämisen hankkeiden puitteissa. Tietovarantojen tietosisältöjä kehitetään myös perustoiminnan ja laatujärjestelmän sisällä päätettyjen kehittämistoimenpiteiden osalta. Tiedon laatuun ja prosessiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat tietovarantokohtaisia. 
Kehittämistä edistetään kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti sovittuja kehittämismalleja noudattaen. Virasto hyödyntää toiminnoissaan valtion yhteisiä palveluja sitä mukaan kuin niitä on saatavilla ja niitä kannattaa toiminnoissa ottaa käyttöön. Vuonna 2016 otettiin käyttöön valtion yhteinen palveluväylä Kieku-integraatiossa ja käyttäjähallintaan liittyvien ulkoisten käyttäjien yritystietojen tarkistaminen patentti- ja rekisterihallitukselta. Julkisena viranomaisena Liikennevirasto kilpailuttaa eri hankkeissa ja projekteissa tarvittavat kehittämisresurssit palveluineen. 
Viestintäviraston tietovarannot 
Viestintäinfrastruktuuri 
Viestintävirasto ylläpitää viestintäverkkoihin liittyviä tietoaineistoja. Näitä ovat laajakaistaverkkojen saatavuustiedot, tiedot radioverkoista, julkinen taajuusjakotaulukko ja tiedot TV- ja radioasemista Suomessa. 
Laajakaistaverkkojen saatavuutta koskevat tiedot kuvaavat puhelin-, laajakaista-, ja laajakaistatelevisiopalvelujen (IPTV) saatavuutta eri paikoissa. Aineisto on kerätty kaikilta merkittäviltä televerkkoyrityksiltä ja viestintäpalveluntarjoajilta. Tietoaineistoon sisältyy henkilötietoja ja liikesalaisuuksia, mikä rajoittaa niiden luovutettavuutta. Osaa tietoaineistosta on mahdollista tarkastella Viestintäviraston MONITORI-palvelun kautta avoimena tietona. 
Luvanvaraisia radioverkkoja koskeva tietoaineisto sisältää tiedot Viestintäviraston myöntämiin radiolupiin sisältyvistä radioverkoista. Tietoaineistoon sisältyy muun muassa laitteita, tukiasemia ja antenneja koskevia teknisiä tietoja sekä tietoja esimerkiksi luvan saaneista ilma-aluksista ja aluksista. Luvanhaltija voi nähdä omat tietonsa Viestintäviraston sähköisessä radiolupapalvelussa. Aineiston nykyistä laajempi avaaminen on suunnitteilla vuoden 2018 loppuun mennessä. 
Julkinen taajuusjakotaulukko sisältää tiedot radiotaajuuksien käytöstä eri radioliikennelajeille. Osa käytöstä perustuu EU:n taajuuspäätöksiin. Taulukko sisältää pääosin teknisiä tietotyyppejä kuten taajuusaluetta, radioliikenteen muotoa, lähettimen tehoa ja kanavaleveyttä koskevia tietoja. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona. 
TV- ja radioasemia koskevat tiedot sisältävät tietoja Suomessa sijaitsevien tv- ja radioasemien sijainnista, teknisistä ominaisuuksista ja luvista. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona. 
Henkilöluvat, kelpoisuudet ja henkilöille myönnetyt tunnukset 
Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa radiotoimintaan liittyvistä henkilöluvista ja kelpoisuuksista. Näitä ovat yksityishenkilöille myönnetyt radioluvat sekä merenkulun radioviestinnän pätevyystodistukset ja alusten meriradionumerot, radioamatöörien pätevyystodistukset ja kutsumerkit. Lisäksi Viestintävirasto hallinnoi internetin fi-juurta ja ylläpitää fi-päätteisten verkkotunnusten rekisteriä.  
Radioluvista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 6 luvussa ja radiotoimintaa koskevista pätevyyksistä ja kelpoisuuksista lain 31 luvussa. Verkkotunnuksista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 21 luvussa. 
Merenkulun radioviestinnän pätevyystodistuksia koskeva tietoaineisto sisältää tietoja veneilijöiden ja ammattimerenkulkijoiden radioviestinnän pätevyystodistuksista ja tutkinnoista. Tieto on kerätty tutkintojen osallistujilta ja vastaanottajilta sekä todistusten hakijoilta. Tietoaineisto sisältää henkilötietoja, mikä rajoittaa sen luovutettavuutta. Aineisto on myös Liikenteen turvallisuusviraston käytössä. Lisäksi Viestintävirasto ylläpitää tietoa alusten meriradionumeroista. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona. 
Radioamatöörien pätevyystodistuksia koskevat tietoaineisto sisältää esimerkiksi radioamatööritunnuksen ja radioluvan tiedot. Tiedon lähteenä ovat Suomen Radioamatööriliitto ja radioluvan ja pätevyystodistuksen hakijat. Tietoaineisto sisältää henkilötietoja, mikä rajoittaa sen luovutettavuutta. Lisäksi Viestintävirasto ylläpitää tietoa radioamatöörien kutsumerkeistä ja niiden voimassaolosta. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona. 
Yksityishenkilöille myönnettyjä radiolupia koskeva tietoaineisto koostuu sekä luvan hakijaa koskevista tiedoista, että Viestintäviraston taajuussuunnitteluun liittyvistä tiedoista. Tietoaineistoon sisältyy muun muassa laitteita, tukiasemia ja antenneja koskevia teknisiä tietoja sekä tietoja esimerkiksi luvan saaneista ilma-aluksista ja aluksista. Luvanhaltija voi nähdä omat tietonsa Viestintäviraston sähköisessä radiolupapalvelussa. Tietoaineisto sisältää henkilötietoja, mikä rajoittaa sen luovutettavuutta. Aineiston avaaminen anonymisoituna on suunnitteilla vuoden 2018 loppuun mennessä. 
Verkkotunnusrekisteri sisältää tiedot rekisteröidyistä fi-verkkotunnuksista käyttäjätietoineen. Rekisteristä ilmenee esimerkiksi verkkotunnuksen haltija, tila, rekisteröintiaika ja voimassaoloajan päättymisaika. Viestintävirasto on toteuttanut fi-verkkotunnusrekisteriin teknisen rajapinnan, jonka avulla palvelun käyttäjät saavat tietoa oikeushenkilöiden rekisteröimistä verkkotunnuksista ja niiden käyttäjistä. Luonnollisten henkilöiden rekisteröimiä verkkotunnustietoja ei luovuteta palvelun kautta, ellei henkilö ole antanut tähän lupaa. 
Toiminnanharjoittajat ja tunnukset 
Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa viestintäpalveluihin liittyvistä toiminnanharjoittajista ja tunnuksista. Rekisteröityjä luvanhaltijoita ovat ohjelmistotoimiluvan haltijat ja luvanhaltijat, joilla on radiolupa lyhytaikaiseen radiotoimintaan tai vähäiseen radiotoimintaan. Lisäksi Viestintävirastoon on koottu televerkkoihin liittyvien puhelinnumeroiden, koodien ja tunnusten haltijatiedot. 
Ohjelmistotoimiluvasta analogiseen radiotoimintaan sekä lyhytaikaisesta ja vähäisestä analogisesta radiotoiminnasta säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 5 ja 6 luvussa. Ohjelmistotoimiluvasta digitaaliseen televisio- ja radiotoimintaan säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 4 luvussa. Numeroinnista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 14 luvussa. 
Lyhytaikaisen tai vähäisen radiotoiminnan harjoittajia koskeva tietoaineisto koostuu yrityksistä ja yhteisöistä, joilla on radiolähettimen käyttöön ja hallussapitoon oikeuttava radiolupa lyhytaikaiseen tai vähäiseen radiotoimintaan. Tietoaineisto sisältää luvanhaltijan yhteys- ja yksilöintitiedot, tiedon lupalajista sekä radioluvan tiedot. Luvanhaltija voi nähdä omat tietonsa Viestintäviraston sähköisessä radiolupapalvelussa. 
Ohjelmistotoimilupien haltijoita koskeva tietoaineisto sisältää tiedot televisio- ja radiotoiminnassa tarvittavien toimilupien haltijoista. Näihin kuuluvat haltijatiedot lyhytaikaisista television ohjelmistotoimiluvista, maanpäällisen digitaalisen televisiotoiminnan ohjelmistotoimiluvista ja analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvista. Tiedot on julkaistu osittain ja aineiston avaaminen on suunnitteilla vuoden 2018 loppuun mennessä. 
Televerkkoihin liittyvien puhelinnumeroiden, koodien ja tunnusten haltijoita koskeva tietoaineisto sisältää tiedot puhelinnumeroista ja tunnuksista, jotka Viestintävirasto on myöntänyt teleyritysten käyttöön. Lisäksi aineisto sisältää Viestintäviraston myöntämät lyhytsanomapalvelunumerot palveluntarjoajille. Aineisto koostuu kansainvälisen teleliikenteen operaattoritunnuksista, kaukoliikenteen operaattoritunnuksista, kiinteän puhelinverkon numerosarjoista, matkaviestinverkkojen suuntanumeroista, lyhytsanomapalvelunumeroista, myönnetyistä valtakunnallisista yritysnumeroista, myönnetyistä yleisistä operaattoritunnuksista, telealuekohtaisista palvelunumeroista, teleyritystunnisteista, valtakunnallisista palvelunumeroista ja muista myönnetyistä televerkon tunnuksista (MCN- ja (T)MNC-tunnukset). Tiedot on julkaistu avoimena tietona. 
Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa teletoimijoista, sähköisten luottamuspalveluiden tarjoajista, postitoiminnan harjoittajista ja verkkotunnusvälittäjistä. 
Teletoimijoista ja verkkotunnusvälittäjistä säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa. Postitoiminnan harjoittajia koskeva sääntely sisältyy postilakiin (415/2011) ja sähköisten luottamuspalvelujen tarjoajista säädetään sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluita koskevassa Eidas-asetuksessa (EU) 2014/910 ja sen nojalla annetussa täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/1505. 
Teletoimijoita koskeva tietoaineisto sisältää tiedot puhelin- tai laajakaistaliittymän tarjontaan velvollisista yleispalveluyrityksistä, teletoiminnan ja ohjelmistotoiminnan harjoittajista sekä tilausohjelmapalvelun ja maksutelevisiopalvelun tarjoajista. Tiedot perustuvat Viestintävirastolle tehtyihin toimintailmoituksiin. Osa tietotonaineistosta on julkisesti saatavilla Viestintäviraston verkkosivuilla. 
Sähköisten luottamuspalvelujen tarjoajia koskeva tietoaineisto sisältää tiedot hyväksytyistä sähköisten luottamuspalvelujen tarjoajista. Rekisteri on julkinen ja se on julkaistu Viestintäviraston verkkosivuilla. 
Postitoiminnan harjoittajia koskeva tietoaineisto sisältää tiedot postitoimintailmoituksen tehneistä toiminnanharjoittajista. Luettelo postitoiminnan harjoittajien nimistä on julkaistu Viestintäviraston verkkosivuilla. 
Verkkotunnusvälittäjiä koskeva tietoaineisto sisältää tiedot toimijoista, jotka rekisteröivät fi-verkkotunnuksia ja tekevät niihin liittyviä päivityksiä asiakkaidensa puolesta Viestintäviraston verkkotunnusrekisteriin. Osa tietoaineistosta on julkisesti saatavilla viestintäviraston verkkosivuilla. 
Liikenne- ja viestintätietoihin liittyvät aineistot 
Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa viestintäverkkoihin ja -palveluihin kohdistuneista tietoturvaloukkauksista sekä muista vioista ja häiriöistä. Lisäksi Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa teletoimialan kehityksestä. 
Viestintäviraston velvollisuudesta kerätä tietoa verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista sekä viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen vika- ja häiriötilanteista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:ssä. Teletoimialan kehitystä kuvaavan tietoaineiston ylläpito perustuu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 315 §:n 2 momenttiin ja 6 momentin 4 kohtaan. 
Tietoturvaloukkaushavaintoja koskeva tietoaineisto sisältää Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskukselta saatuja tietoja tietoturvaloukkaushavainnoista suomalaisissa viestintäverkoissa. Tietoaineisto sisältää myös sähköisten viestien välitystietoja. Tiedot on julkaistu anonymisoituina avoimena tietona siten, että luonnollisia henkilöitä ja muita viestinnän osapuolia ei voida tunnistaa aineistosta. 
Viestintäviraston havainnointi- ja varoitusjärjestelmä (HAVARO) kerää tietoa huoltovarmuuskriittisiin yrityksiin ja valtionhallintoon kohdistuvista tietoturvaloukkauksista seuraamalla organisaatioihin suuntautuvaa ja sieltä lähtevää tietoliikennettä. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Järjestelmään suunnitellaan tietovarastoa, joka mahdollistaisi anonymisoidun datan julkaisemisen nykyistä laajempaan käyttöön. Tietovaraston arvioidaan olevan käytettävissä vuoden 2020 alusta. 
Viestintävirasto saa tietoa tietoturvaloukkaushavainnoista teleyritysten tekemien lakisääteisten ilmoitusten perusteella. Tietoaineisto sisältää yksityiskohtaisia tietoja tietoturvaloukkauksesta ja siihen liittyvistä olosuhteista. Myös muut kuin teleyritykset, kuten yksityishenkilöt, yritykset ja organisaatiot voivat ilmoittaa Viestintävirastolle niihin kohdistuneista tietoturvaloukkauksista. Sekä teleyritysten että muiden tahojen tekemiin ilmoituksiin perustuvat tiedot ovat salassa pidettäviä. 
Viestintäviraston keräämät tiedot viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteista perustuvat tietoturvaloukkausten tavoin teleyrityksille säädettyyn ilmoitusvelvollisuuteen (laki sähköisen viestinnän palveluista 275 §). Ilmoitettavia tietoja ovat esimerkiksi häiriön vakavuusluokka, syy, havaitsemistapa sekä alkamis- ja loppumisaika. Osaa tietoaineistosta on mahdollista tarkastella Viestintäviraston MONITORI-palvelun kautta avoimena tietona. 
Radiohäiriöitä koskeva tietoaineisto perustuu Viestintäviraston Taajuusvalvonnan käsittelemiin radiohäiriötapauksiin. Aineisto sisältää esimerkiksi radiohäiriön tunnistetietoja, tiedot häiriintyvästä taajuudesta sekä tietoja häiritsijästä ja häiriön ilmoittajasta. Yhteenvetotietoja häiriöistä julkaistaan Viestintäviraston verkkosivuilla. Aineistoon voi sisältyä radioviestinnän välitystietoja, joiden luovutusta on rajoitettu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 318 ja 319 §:ssä. 
Teletoimialan kehitystä koskevat tiedot on kerätty kaikilta merkittäviltä televerkkoyrityksiltä ja viestintäpalveluntarjoajilta. Tiedot kuvaavat muun muassa telepalvelujen liittymämääriä, käyttöä, palveluista saatavia tuloja sekä televerkkoihin tehtyjä investointeja. Osa tiedoista sisältää liikesalaisuuksia. Tietoja julkaistaan valtakunnallisina tilastoina. 
2.2
Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö
2.2.1
2.2.1. Väylätoiminnot ja liikenteenohjaus
Seuraavassa on tarkasteltu väylätoimintojen organisointia Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Alankomaissa, Saksassa, Englannissa, Itävallassa, Portugalissa ja Italiassa. Näissä Euroopan maissa liikenneverkkojen hallinta on organisoitu kahdella päätavalla: 
1. ministeriön alaiseen virastoon, joka hallinnoi pääliikenneverkkoa, tai 
2. hallinnointi on valtion omistaman yhtiön tehtävänä. 
Jokaisessa maassa hallinnointi on ratkaistu hieman eri tavalla. Useissa, erityisesti virastohallintomalliin perustuvissa maissa, liikenneväylien hallinnointia on myös rajoitetussa määrin yksityisillä yrityksillä. Lisäksi useissa maissa alempaa liikenneverkkoa hallinnoi ja omistaa aluehallinto ja kunnat tai yksityiset tahot. Pääsääntöisesti eri liikennemuodoilla on omat virastonsa tai omat yhtiönsä. 
Ruotsi 
Tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa elinkeinoministeriön alainen liikennevirasto (Trafikverket). Virasto vastaa myös liikenneturvallisuuden kehittämisestä ja liikenteenohjauskeskuksista. Myös rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa pääosin Trafikverket, joka vastaa rautateilläkin liikenteenohjauksesta. Poikkeuksia ovat Arlandabanan, Öresundsbanan ja Inlandsbanan. Näistä ensimmäisen omistaa valtio-omisteinen yhtiö, toisen omistajayhtiön taustalla ovat Ruotsin ja Tanskan valtiot ja kolmannen omistaa 15 kunnan omistama yhtiö. Liikennehallitus (Transportstyrelsen) on kaikkien liikennemuotojen turvallisuusviranomainen. Se valvoo myös rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä. Liikennevirasto (Trafikverket) ja Merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) ovat yhteisesti vastuussa vesiväyliin liittyvistä tehtävistä. Trafikverket vastaa strategisista tehtävistä ja Sjöfartsverket operatiivisista tehtävistä, kuten VTS-toiminnoista. 
Tanska 
Julkisen tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa pääosin liikenne- ja rakennusministeriön alainen tievirasto (Vejdirektoratet). Joitakin siltoja sekä Juutinrauman moottori- ja rautatietä hallinnoivat valtio-omisteiset yhtiöt osana moniportaista yhtiöjärjestelyä. Pääosin rautatieverkoston kehittämisestä vastaa liikenne- ja rakennusministeriön alainen liikenne-, rakennus- ja asumisvirasto (Trafikstyrelsen). Verkostoa ylläpitää valtio-omisteinen yhtiö (Banedanmark), joka vastaa myös liikenteenohjauksesta ja esimerkiksi ratakapasiteetin jaosta. Lisäksi Tanskassa on monia yksityisiä rautateitä. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvomaan on perustettu erillinen liikenne- ja rakennusministeriön alainen yksikkö (Jernbanenævnet). Vesiväylät kuuluvat pääosin Tanskan liikenne- ja rakennusministeriön alaisuuteen. Osa satamista ja vesiväylistä on kuntien, kaupunkien ja yksityisten tahojen hallinnassa. VTS-järjestelmää hallinnoi Tanskan merivoimat. 
Norja 
Tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen tievirasto (Statens vegvesen). Monien teiden hallinnointia on kuitenkin Public Private Partnership -kumppanuusmallin myötä ulkoistettu yksityisille yrityksille muutamien kymmenien vuosien määräajoiksi. Rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta valtion yhtiö (Bane NOR), joka vastaa rautateillä myös liikenteenohjauksesta. Valtionhallintoon kuuluva rautatiedirektoraatti (Jernbanedirektoratet) vastaa rautatieliikenteen kehityssuunnitelmista ja yhteensovituksesta muiden liikennemuotojen kanssa sekä vastaa henkilöliikenteen kilpailutuksesta. Vesiväylistä vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen rannikkovirasto (Kystverket), mutta useita vesiväyliä hallinnoivat yksityiset yhtiöt. Rannikkovirasto vastaa myös VTS-järjestelmästä. Satamaviranomainen (Havnevesenet) vastaa vesiväylien ja satamien toiminnasta paikallistasolla. 
Viro 
Tieverkon omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta talous- ja viestintäministeriön alainen tievirasto (Maanteeamet), jonka vastuulla on myös liikenneturvallisuuden kehittäminen. Rautatieverkosta osan omistaa valtion yhtiö (AS Eesti Raudtee), joka vastaa myös suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, turvallisuuden kehittämisestä ja liikenteenohjauksesta rautateillään. Yksityinen yhtiö (Edelraudtee Infrastruktuuri AS) omistaa osaa rautateistä ja vastaa liikenteenohjauksesta omilla rautateillään. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo muiden tehtäviensä ohessa kilpailuvirasto (Konkurentsiamet). Valtion Vesiväylävirasto (Veeteede amet) omistaa vesiväylät ja vastaa niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. 
Alankomaat 
Tieverkoston hallinnointi on jakaantunut neljään tasoon: suurinta osaa moottori- ja pikateistä hallinnoi infrastruktuuri- ja ympäristöministeriön alainen liikennevirasto (Rijkswaterstaat). Muita valtateitä ja muutamia moottoriteitä hallinnoivat maakunnat. Alemman tason tieverkkoa hallinnoivat kunnat. Vesirakentamisen yhteydessä toteutettuja teitä hallinnoivat alueelliset vesivirastot. Rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtion virasto (NS Railinfratrust), jonka vastuulla on myös liikenteenohjaus. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo muiden tehtäviensä ohella talousministeriön alainen kilpailu- ja kuluttajavirasto (ACM). Vesiväylien hallinnointi on jakaantunut kahteen tasoon: Pääväyliä hallinnoi valtion liikennevirasto (Rijkswaterstaat) ja alemman tason väyliä hallinnoivat maakunnat ja alueelliset vesivirastot. 
Saksa 
Tieliikenteen ja sen turvallisuuden kehittämisestä sekä kaikesta rautatieverkoston hallinnoinnista vastaa liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriön alainen yksikkö (Abteilung Landverkehr). Tieverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa saman ministeriön alainen tienrakennusyksikkö (Abteilung Straßenbau). Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo talous- ja energiaministeriön alainen infrastruktuuriverkkojen kilpailuvirasto (Bundesnetzagentur). Liittovaltion liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriön alainen yksikkö Wasserstraßen- und Schifffahrtsverwaltung des Bundes omistaa vesiväylät ja vastaa niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. 
Englanti 
Ylätason tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen yhtiö (Highways England). Yhtiö vastaa muun muassa strategisesti tärkeiden valtateiden toiminnasta ja ylläpidosta sekä tieliikenteenohjauksesta. Alemman tason julkiset tiet ovat pääosin maakuntien hallinnassa. 43 km pitkä M6 Toll on ainoa yksityinen moottoritie. Tie on rakennettu Public Private Partnership -kumppanuussopimuksella yksityisen yrityksen hallintaan 53 vuoden ajaksi. Rautatiet omistaa ja niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen raideyhtiö (Network Rail), joka vastaa myös liikenteenohjauksesta. Rahoitus tulee osittain valtio budjetista ja osittain ratamaksuista. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo itsenäinen tie- ja rautatieasiakkaiden toimisto (ORR), jota rahoitetaan rautatiealan lisenssimaksuilla. Vesiväylät ovat yksityisen sektorin hallinnassa. Järjestelyt ovat monimuotoisia ja sisältävät erilaisia vastuita eri alueilla. VTS-järjestelmää hallinnoi liikenneministeriön alainen merenkulku- ja rannikkovartiosto. 
Itävalta 
Valta- ja moottoriteiden hallinnointi ja liikenteenohjaus on yhtiöitetty liittovaltion omistamaan holdingyhtiöön, jonka tytäryhtiöt vastaavat operatiivisista tehtävistä. Muut tiet ovat osavaltioiden hallinnassa ja omistuksessa. Rautatieverkoston omistaa liittovaltion omistama holdingyhtiö, jonka tytäryhtiöt vastaavat rautatieinfrastruktuurin suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja liikenteenohjauksesta. Vesiväyliin liittyvien tehtävien hoitamiseksi on perustettu liittovaltion omistama osakeyhtiö, jonka tehtäviin kuuluvat vesiväylien omistaminen, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, vesiliikenteen kehitystehtävät ja jokiliikennetietopalvelun toiminnoista vastaaminen. Koska Itävallalla ei ole merialueita, liikenteenohjaus kohdistuu jokiliikenteeseen, joten kyseessä ei ole VTS-palvelu. 
Italia 
Kansallisesti merkittävien teiden ja niiden moottoriteiden, joissa ei ole käytössä tietulleja, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtion omistama yhtiö. Tietullimoottoriteitä ylläpitävät ja tulleja keräävät yksityiset yhtiöt. Kaikkien teiden omistus on kuitenkin säilytetty Italian valtiolla. Rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen holdingyhtiö (Ferrovie dello Stato Italiane). Vesiväylät ovat valtion ja paikallisviranomaisten omistuksessa. Vesiväyliä hallinnoivat pääosin viranomaiset sekä eräät yksityiset osakeyhtiöt toimilupasopimuksilla. VTS-järjestelmää hallinnoi useiden eri ministeriöiden alaisuudessa toimiva rannikkovartiosto. 
Portugali 
Tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen yhtiö (Infraestruturas de Portugal) toimilupasopimuksella, joka päättyy vuonna 2099. Yhtiön tehtävänä on myös liikenteen ohjaus. Yhtiö on ulkoistanut osan ylläpito- ja kehittämistehtävistä yksityisille yhtiöille pitkillä kumppanuussopimuksilla. Osa tieverkosta on suoraan valtion tai paikallisviranomaisten vastuulla. Myös rautatieverkoston omistamisesta, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa sama yhtiö, tosin ilman määräaikaa. Yhtiön tehtäviin kuuluu myös liikenteenohjaus. Pääosan vesiväylistä omistaa ja niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa kansallinen vesiviranomainen (Agência Portuguesa do Ambiente). Julkiset merenkulkualueet, kuten rannikko- ja aluevedet sekä sisämaan vesialueet ja kulkukelpoiset vesiväylät kuuluvat valtiolle. Joidenkin vesiväylien hallinnointi on siirretty yksityiselle taholle viranomaisen myöntämällä käyttöoikeudella. 
2.2.2
2.2.2. Viestinnän valvonta- ja säätelytehtävät
Viestinnän valvonta- ja sääntelytehtävät sekä kyberturvallisuusvastuut on hajautettu esimerkkimaissa eri viranomaisille. Siten ei ole olemassa yhdenmukaista mallia toimintojen järjestämiseksi. 
Viestinnän valvonta- ja säätelytehtäviä hoitaa 
Ruotsissa elinkeinoministeriön alainen posti- ja tietoliikennevirasto (PTS) 
Tanskassa energia-, hyödyke- ja ilmastoministeriön alainen energiavirasto (Energistyrelsen) 
Norjassa liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen (Nasjonal kommunikasjonsmyndighet) 
Virossa talous- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva viestintävirasto (Infosüsteemi amet) 
Alankomaissa talousministeriön alainen kilpailu- ja kuluttajavirasto ja saman ministeriön alainen tietoliikennevirasto (Agentschap telecom) 
Saksassa sama infrastruktuuriverkkojen kilpailuvirasto (BNetzA), joka valvoo rautatien kilpailua 
Englannissa parlamentin alainen viestintävirasto (Ofcom) 
Itävallassa liittokanslerinviraston ja liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriön ohjauksessa oleva valtion yhtiö (RHR) 
Italiassa parlamentin alainen viranomainen (Autorità per le garanzie nelle comunicazioni) 
Portugalissa parlamentin alainen viranomainen (ANACOM). 
Kyberturvallisuustehtävien hoito 
Ruotsi 
Ruotsissa kyberturvallisuusvastuut on hajautettu eri viranomaisille. Keskeisiä toimintoja ovat esimerkiksi kansallinen CERT-toiminta, valtionhallinnon CERT-toiminta ja kriittisen infrastruktuurin tietoturvaohjaus sekä -tuki, jotka on keskitetty MSB:lle (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). MSB on Ruotsin keskeinen turvallisuuskoordinoija ja se toimii puolustusministeriön hallinnonalalla. MSB:n tehtävänä on muun muassa kehittää yhteiskunnan kykyä estää ja hallita kriisejä sekä vähentää häiriötilanteiden vaikutuksia. MSB vastaanottaa julkishallinnon pakolliset ilmoitukset vakavista tietoturvatapahtumista ja laatii niistä vuosittaisen raportin.  
Tanska 
Tanskan kyberturvallisuuskeskuksen keskeisinä toiminta-alueina ovat valtionhallinnon ja kriittisen infrastruktuurin tietoturvaloukkausten käsittely, NCSA-toiminta ja kansallisen tietoliikenneinfrastruktuurin varautumiskysymykset. Center for Cybersikkerhed on osa Tanskan sotilastiedustelupalvelua (DDIS). Se operoi osana verkkoturvallisuuspalvelua kansallista havainnointi- ja varoitusjärjestelmää, jonka asiakkaina ovat tällä hetkellä lähinnä valtionhallinnon organisaatiot. Kansalaisille suunnatut CERT-palvelut tuottaa CERT.dk. 
Norja 
Norjan kansallinen turvallisuusviranomainen NSM (Nasjonal Sikkerhetsmyndighet (NSM) / NorCERT) on tieto- ja kohdeturvallisuuden sekä ICT-tietoturvakysymysten asiantuntijavirasto. NSM on kansallinen hälytys- ja koordinaatioviranomainen vakavissa tietoturvaloukkaustapauksissa. Viraston tehtävät on määritelty turvallisuuslaissa (lov om forebyggende sikkerhetstjeneste). CERT-toiminnassa NSM:n NorCERT-toiminta keskittyy kansalliseen koordinaatioon sekä valtionhallinnon ja kriittisen infrastruktuurin toimijoiden palvelemiseen.  
Puolustusministeriö ohjaa viraston toimintaa sotilassektorilla ja oikeusministeriö siviilisektorilla. NSM tekee tiivistä yhteistyötä muiden keskeisten turvallisuusviranomaisten (Polities sikkerhetstjenste (PST), Kriminalpolitisentralen (KRIPOS), Etterettingstjensten (E-tjensten) ja Direktoratet for samfunnssikkerthet och beredskap (DSB)) kanssa. NSM:n henkilövahvuus vuoden 2018 alussa oli 280 henkilöä. Vuoden 2018 budjetti on 265 miljoonaa Norjan kruunua (noin 27.2 miljoonaa euroa).  
Viro 
Kyberturvallisuustehtävät Virossa on organisoitu pääosin Riigi Infosüsteemi Amet (RIA) -viraston yhteyteen. Viraston alaisuudessa toimii kansallinen ja valtionhallinnon CERT-toimija CERT-EE sekä kriittisen ICT-infrastruktuurin ohjaus- ja valvontaosasto. 
Alankomaat 
Alankomaiden kansallinen ja valtionhallinnon CERT-toiminta on keskitetty National Cyber Security Centre Netherlands (NCSC-NL) -virastoon. NCSC-NL vastaa keskeisiltä osiltaan samoista tehtävistä kuin Suomen Kyberturvallisuuskeskus. NCSA-toiminnot sijaitsevat kuitenkin maan tiedustelu ja turvallisuuspalvelussa (AIVD). 
NCSC-NL toimii maan oikeus- ja turvallisuusministeriön alaisuudessa kansallisen turvallisuuden ja vastaterrorismikoordinaattorin ohjauksessa. NCSC-NL:n kokonaisbudjetti on noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 arvioitu henkilöstömäärä on noin 150 henkilötyövuotta.  
Saksa 
Saksan kyberturvallisuusviranomainen on Bundesamt für Sicherheit in der Informationstechnik (BSI). BSI tarjoaa käytännössä hyvin saman tyyppisiä palveluita kuin Suomen Kyberturvallisuuskeskus. Erityisesti kriittisen infrastruktuurin tietoturvallisuuden ohjaus ja valvonta on keskeisessä osassa.  
BSI toimii sisäasiainministeriön hallinnonalalla. BSI:n henkilövahvuus vuoden 2017 lopussa oli noin 750 henkilöä ja vuosibudjetti on noin 117 miljoonaa euroa. 
2.2.3
2.2.3. Yhteenveto väylätoimintojen ja viestinnän organisoinnista eräissä Euroopan maissa
Maa 
Teiden hallinnointi 
Rautateiden hallinnointi 
Meriliikenteen hallinnointi 
Viestintä 
Ruotsi 
elinkeinoministeriön alainen virasto 
pääosin elinkeinoministeriön alainen virasto, osa radoista on julkisen sektorin yhtiöiden hallinnassa 
elinkeinoministeriön alainen Liikennevirasto vastaa strategisista tehtävistä, Merenkulkulaitosoperatiivista tehtävistä (ml. VTS) 
elinkeinoministeriön alainen virasto 
kyberturvallisuus: hajautettu puolustusministeriön hallinnonalalle  
Tanska 
pääosin liikenne- ja rakennusministeriön alainen virasto, osa teistä on valtio-omisteisten yhtiöiden hallinnassa 
kehittämisestä vastaa liikenne- ja rakennusministeriön alainen virasto, ylläpidosta (ml. liikenteenohjaus) valtion yhtiö 
pääosin liikenne- ja rakennusministeriö, VTS-toimintaa hallinnoi merivoimat 
energia-, hyödyke- ja ilmastoministeriön alainen virasto 
kyberturvallisuus: osa Tanskan sotilastiedustelupalvelua 
Norja 
pääosin liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto 
valtion yhtiö 
pääosin liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto (ml. VTS) 
liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto 
kyberturvallisuus: kyberturvallisuusvirastoa ohjaa puolustusministeriö ja oikeusministeriö 
Viro 
talous- ja viestintäministeriön alainen virasto 
osaa rautateistä hallinnoi valtion yhtiö, osaa yksityinen yhtiö. Molemmat vastaavat liikenteenohjauksesta radoillaan 
talous- ja viestintäministeriön alainen virasto 
talous- ja viestintäministeriön alainen virasto 
kyberturvallisuus: osa Viron viestintävirastoa 
Alankomaat 
pääosin infrastruktuuri- ja vesiministeriön alainen virasto 
infrastruktuuri- ja vesiministeriön alainen virasto 
infrastruktuuri- ja vesiministeriön alainen virasto 
talousministeriön alaiset kaksi virastoa 
kyberturvallisuus: toimii maan oikeus- ja turvallisuusministeriön alaisuudessa 
Saksa 
liikenne- ja viestintäministeriön alainen yksikkö 
liikenne- ja viestintäministeriön alainen yksikkö 
liikenne- ja viestintäministeriön alainen yksikkö 
talous- ja energia-ministeriön alainen virasto 
kyberturvallisuus: sisäministeriön hallinnonalalla 
Englanti 
strategisesti tärkeät valtatiet valtion yhtiössä, muut päätiet maakunnilla 
valtion yhtiö 
pääosin yksityinen sektori, VTS-toimintaa hallinnoi rannikkovartiosto 
parlamentin alainen virasto 
Itävalta 
valtatiet valtion yhtiössä, muut päätiet osavaltioiden hallinnassa 
valtion yhtiöitä 
jokiliikenteen ohjaus valtion yhtiössä 
valtion yhtiö 
Italia 
pääosin valtio yhtiö 
valtion yhtiö 
viranomaiset ja yksityiset yhtiöt, VTS-toimintaa hallinnoi rannikkovartiosto 
parlamentin alainen viranomainen 
2.3
Maakuntauudistus
Hallituksen esityksessä (HE 15/2017 vp) ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Esitykseen sisältyy ehdotus maakuntajakolaiksi, maakuntien rahoituslaiksi sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön, vaalilainsäädännön, eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi sekä uudistusten edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Maakunnat aloittaisivat toimintansa 1.1.2020. 
Maakunta olisi lakiluonnoksen mukaan julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Maakuntia olisi Manner-Suomessa 18. Maakunnalla olisi maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta. Muista toimielimistä maakunta päättäisi itse. Maakunnille siirtyisi niille lailla säädettävät tehtävät 1.1.2020 alkaen. Maakunnille siirtyy tehtäviä valtiolta (ELY-keskuksista, TE-toimistoista ja aluehallintovirastoista), maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. 
Maakunnan tehtäväaloja koskevan maakuntalakiluonnoksen 6 §:n 1 momentin 14 ja 15 kohdassa sekä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään maakunnille siirtyvistä liikennealan tehtävistä. Pykälän 14 kohta on näistä kattavin ja sen mukaan maakuntien tehtäviin kuuluisivat: 
liikennejärjestelmän toimivuus; 
liikenneturvallisuus; 
tie- ja liikenneolot; 
alueellinen tienpito; 
maankäytön yhteistyö; sekä 
toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. 
Näistä tehtävistä muut kuin alueellinen tienpito muodostavat keskeisen osan liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Maakunnilla olisi keskeinen rooli maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa, koska kyseinen suunnitelma kattaisi kaikki liikennemuodot (tie-, rautatie- ja lentoliikenne sekä vesiliikenne). Merkitystä olisi erityisesti tieliikenteen kokonaisuuden osalta, sillä maanteiden tienpitotehtävät järjestettäisiin maakuntien yhteistyöalueilla. Liikennejärjestelmäsuunnittelua toteutettaisiin 18 maakunnassa ja maakunnilla olisi vahva koordinoiva tehtävänkuva. Maakunta vastaisi suunnitteluprosessin käynnistämisestä, suunnitelman laatimisesta, maakunnan liikennetehtäviä ja tieliikennettä koskevien osuuksien valmistelusta ja siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta sekä kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun sekä valtakunnallisen, ylimaakunnallisen ja kunnallisen suunnittelun kanssa. Maakunnat voivat hoitaa lisäksi julkiseen henkilöliikenteen suunnitteluun, yksityisteihin, saaristoliikenteeseen ja liikkumisen ohjaukseen ja lentoliikenteen ostoihin liittyviä tehtäviä, joita tehdään myös osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Nämä maakunnan tehtävät muodostavat liikennejärjestelmäsuunnittelun kokonaisuuden, jota maakunta hoitaisi liikenneviranomaisena. 
Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 17 § velvoittaa maakuntien liitot käynnistämään liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin ja johtamaan siihen liittyvää yhteistyötä. Tämä sekä ELY-keskuksissa nykyisin tehtävä liikennejärjestelmäsuunnittelu siirtyisivät uusien maakuntien tehtäväksi. Liikenneviraston seuraajavirasto Väylävirasto osallistuisi maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun teiden, ratojen sekä vesiväylien näkökulmista. Virasto väyläverkon omistajan roolissa osallistuu maakuntien ja kuntien kaavoitukseen ja toimii lausunnonantajana. Nykyisin ELY-keskukset antavat lausunnon maantieverkon osalta. Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta, erityisesti viraston tehtävänä olisi toimia yleisenä strategisena tukena liikenne- ja viestintäministeriölle sekä avustaa julkista henkilöliikennettä ja tietovarantojen hyödyntämistä koskevissa asioissa. 
Liikennejärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi ja suunnittelun kannalta on tärkeää tehdä laaja-alaista yhteistyötä julkisten toimijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kesken. Liikennejärjestelmänsuunnittelussa on huomioitava kaikki liikennemuodot ja kulkutavat ja niiden yhteensovittaminen sekä sovitettava se yhteen maakunnan strategian ja maakuntaohjelmatyön kanssa. Liikennejärjestelmän toimivuutta varmistetaan laatimalla maakunnallisia tai ylimaakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia sekä eri teemoja tai yhteysvälejä koskevia selvityksiä.  
Väylävirasto osallistuisi maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja omaisuuden haltijana. Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana. Virasto koordinoisi ja valvoisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelua. 
Alueellisella tienpidolla varmistetaan maakuntalain perustelujen mukaan liikenteen päivittäinen toimivuus ja turvataan tierakenteiden ja siltojen säilyminen. Maantielain nykyisen määritelmän mukaan tienpito on maantien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja liikenteen hallintaa. Nämä tehtävät toteutettaisiin sopimuspohjaisesti (päämies-agentti -sopimukset), koska valtio toimisi edelleen koko tieverkoston omistajana. Sopimuksissa voitaisiin sopia tarkemmin tiepidosta vastaavan maakunnallisen toimijan kanssa sen vastuulla olevasta tienpidosta. 
Lisäksi maakuntalain 6 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan maakunnille siirtyy ELY-keskuksista yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät. Pykälän 2 momentin mukaan maakunta voi hoitaa liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä, julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä (lukuun ottamatta kunnallisten ja seudullisten viranomaisten liikenteen suunnittelua ja järjestämistä) sekä saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä. Julkinen henkilöliikenne sisältää tie- ja rautatieliikenteen sekä lentoliikenteen ostot ja Merenkurkun liikenteen järjestämisen. Tie- ja rautatieliikenteen ostot toteutetaan yleiskatteellisesta rahoituksesta. Maakunta itse päättää näiden varojen kohdentamisesta. Erillisrahoituksena toteutetaan lentoliikenteen ostot ja Merenkurkun liikenne sopimuskauden päättymiseen saakka. Nämä asiakokonaisuudet kuuluvat Liikenne- ja viestintäviraston toimialaan. 
Pääosa lakkautettavien ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä ja henkilöstöstä (325 henkilötyövuotta) on tarkoitus siirtyä maakuntiin 1.1.2020 Valtakunnalliset liikennetehtävät (n. 100 henkilötyövuotta) on tarkoitus siirtää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ja yhtiöihin 1.1.2020 alkaen. 
2.4
Nykytilan arviointi
2.4.1
2.4.1 Virastojen yhdistäminen ja Väyläviraston toiminnan kohdentaminen
Toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tavalla. Digitalisaatio, teknologinen kehitys sekä liikenteen päästöjen vähentäminen asettavat jatkuvasti haasteita liikenne- ja viestintäalalle. Tästä syystä niihin on reagoitava nopeasti. Liikenteen ja viestinnän viranomaistoimintojen yhdistäminen edistää tulevaisuuden haasteisiin vastaamista ja mahdollistaa resurssien ja osaamisen optimaalisen käytön. 
Hallinnon rakenteellisilla muutoksilla mahdollistetaan uudistukset, jotka vievät toimialoja eteenpäin ja parantavat palveluita. Esimerkiksi vuoden 2010 liikennehallinnon laajan ja kokonaisvaltaisen uudistuksen ansioista oli mahdollista käynnistää ja toteuttaa koko liikennejärjestelmän kattavia uudistuksia. 
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan konsernistrategia edellyttää siirtymistä virastokohtaisesta toiminnasta yhä vahvemmin hallinnonalan yhteiseen työskentelyyn. Virastojen ja niiden tulosohjaustoimintojen yhdistämisellä lisätään hallinnonalan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tehokkuutta. Tiiviillä ja yhtenäisellä strategisella suunnittelulla ja ohjauksella voidaan parantaa hallinnonalan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Hyödyntämällä eri virastoissa johtamisjärjestelmistä, palvelujohtamisesta ja prosessimaisesta toiminnasta kertyneitä kokemuksia, on mahdollista luoda tulevaisuuden organisaatiolle parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat toimintamallit. 
Nykyisten virastojen palvelut ja asiakkuudet muodostavat kokonaisuuden, jota kehittämällä varmistetaan hallinnonalan kyky vastata toimintaympäristön muutoksiin ja tavoitteiden toteutuminen. Asiakkuuksien hallintaa yhdenmukaistamalla tuettaisiin toiminnan asiakaslähtöistä kehittämistä sekä hallinnonalan yhtenäistä sidosryhmä- ja asiakkuustyötä. Asiakkuuksien hallinnan ja palveluiden kehittämisen entistä tiiviimmällä yhteistyöllä luodaan edellytyksiä yritysten toimintamahdollisuuksien kehittymiselle ja taloudelliselle kasvulle. Asiakkuuksien ja palveluiden näkökulma mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavan tehokkaan viranomaistoiminnan. 
Tietoliikenteen, tietojärjestelmien, viestinnän ja liikennejärjestelmän toimintavarmuus on nykyaikaisen yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan ja turvallisuuden välttämätön edellytys. Liikenteen- ja viestinnän viranomaistoimintojen yhdistämisellä vahvistetaan osaltaan yhteiskunnan huolto- ja toimintavarmuutta kokoamalla virastojen varautumistehtävät yhteen. Tämä vahvistaa varautumisen tehtäväkokonaisuuden johtamista ja mahdollistaa sen laajemman arvioimisen ja resurssien kohdentamisen varautumisen kannalta keskeisiin kokonaisuuksiin, kuten kyberturvallisuuteen. 
Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston hallinnon ja yhteisten toimintojen yhdistäminen tuo mittakaavaetujen myötä nopeastikin säästöjä ja taloudellista tehokkuutta sekä mahdollistaa henkilöstöresurssien joustavamman hyödyntämisen. 
Entistä tiiviimmällä kehittämistoiminnan koordinoinnilla on mahdollista viedä toiminnan kehittämishankkeita tehokkaasti läpi sekä saavuttaa tuloksellisempaa tutkimus- kehitys- ja analyysitoimintaa oman ja muiden toimijoiden kehittymisen edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Yhdistämällä hallinnonalan tutkimustarpeita on mahdollista saavuttaa taloudellista hyötyä hankintavaiheessa. 
Hallinnonalan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta liikenteen ja viestinnän yhdistämisellä luodaan edellytykset reagoida tiedossa oleviin ja vielä tunnistamattomiin toimintaympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin. Tämä tuo strategiseen ohjaukseen laaja-alaista, uutta näkökulmaa. 
Liikenteen ja viestinnän yhdistävä organisaatio mahdollistaa henkilöstön osaamisen paremman hyödyntämisen, kehittämisen ja työkierron sekä houkuttelee uusia osaajia. Virastojen yhdistämisen myötä resursseja ja osaamista voidaan hyödyntää selvästi nykyistä tehokkaammin. Yhteisrakentamisen, kuitu- ja 5G-verkkojen käyttöönoton sekä älyliikenteen kehittämisen osalta muutos tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Mahdollisuudet tukea toimijoiden tuotekehitystä, tutkimusta ja kokeiluja paranevat huomattavasti, kun viestinnän ja liikenteen tarpeet voidaan huomioida samanaikaisesti. 
Väylävirastosta tulee vahva tilaajaorganisaatio, jonka ydintoimintaa ovat väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito. Viraston tehtävistä siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon sekä liikenteenohjausyhtiöön kaikki ne tehtävät, jotka eivät suoranaisesti liity väylänpitoon, hankesuunnitteluun ja -hallintaan sekä projektien toteutukseen. Virasto keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väylien palvelutason ylläpitoon, väylien kehittämiseen, automatisoinnin edistämiseen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Tällä kohdentamisella tehostetaan Väyläviraston toimintaa, määrärahojen käyttöä ja osaamista. 
Alueellistamisen koordinaatioryhmä totesi kokouksessaan 27.2.2018, että liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen osalta ei ole tarvetta varsinaisen sijoittamisselvityksen tekemiseen. Koordinaatioryhmä edellytti kuitenkin, että aiemmin tehdyt alueellistamispäätökset säilyvät voimassa myös uudessa rakenteessa lukuun ottamatta yhtiöitetyn toiminnan piiriin siirtyviä tehtäviä.  
2.4.2
2.4.2. Tietovarannot
Liikenneviraston liikenteenohjauksen toteuttamiseen kerätään ja ylläpidetään laajoja tietovarantoja. Liikenteenohjauksen tietopääoma koostuu ylläpidettävistä tietovarannoista, joissa hallittavat tiedot palvelevat ensisijaisesti liikenteenohjausta. Tietoa myös tuotetaan ja rikastetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Liikenneviraston nykyiset tietopääomat on tarpeen jakaa Väyläviraston ja liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua tarjoamaan perustettavan erityistehtäväyhtiön kesken. Joitakin Liikenneviraston nykyisistä tietopääomista on myös siirtymässä Liikenne- ja viestintävirastolle uuden tehtävien jaon myötä. 
Jatkossa on tärkeää varmistaa, että liikenteenohjaustoiminnassa syntyvä tieto on tulevaisuudessa jaettavissa teknisesti nykyaikaisin ratkaisuin. Tietovarantojen kehittämisen tavoitteena tulee olla tiedon hyödyntämisen laajentaminen ja uusien digitaalisten palveluiden ja palvelumarkkinoiden synnyttäminen. Parhaimmillaan tulevaisuudessa käytössä on muun muassa uusia, nykyaikaisia tiedonlatauspalveluja ja rajapintaratkaisuja ja palvelujen kehityksen kiihdyttämiseksi tiedon tulisi olla maksutonta. Näin vahvistetaan myös innovaatio- ja palvelualustan kehittymistä liikenteen palveluissa. 
Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoajista on tulossa merkittäviä liikenneinfrastruktuurin tiedollisia solmupisteitä. Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoajat tarvitsevat väistämättä paljon tietoa sekä julkisilta että yhteiskunnallisilta toimijoilta, sillä niiden tehtävänä on varmistaa liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuminen. Vastaavasti on varmistettava, että tätä tietoa saadaan tehokkaasti myös muiden toimijoiden käyttöön, huomioiden kuitenkin korkea tietosuojan taso ja salassa pidettävien tietojen suoja. 
Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoajat tulevat olemaan yritysmuotoisia toimijoita. Tietojen hyödyntäminen tulee olemaan tarjottavien palveluiden keskeinen polttoaine. Tietosääntelyssä on pystyttävä varmistamaan, että alalla toimivilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää palvelujaan tasapuolisten kilpailuolosuhteiden vallitessa, samalla kun myös muiden liikennejärjestelmän toimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten olemassaolo varmistetaan. 
Liikenteen palveluista annetun lain liikenneasioiden rekisteriä koskeva sääntely on erittäin nykyaikainen ja tulevaisuuteen katsova. Liikenneasioiden rekisteriin sisältyy tietoja toiminnanharjoittajaluvista, henkilöluvista ja liikennevälineistä. Se käsittää käytännössä lähes kaikki Liikenteen turvallisuusviraston nykyiset tietovarannot, ja sitä koskeva sääntely on kattavaa ja ajantasaista. Sen sijaan Liikenneviraston tietovarantoja koskeva sääntely on enemmän pistemäistä. Näissä tiedoissa on vain rajallisesti henkilötietoja, eivätkä niissä muutoinkaan ole kysymys vastaavalla tavalla yhteiskunnan perusrekistereistä kuin liikenneasioiden rekisterissä. Kuitenkin on asianmukaista, että viranomaisen tietovarannot ja niiden käsittely kuvataan lain tasolla, vaikka tämä sääntely voi olla varsin kevyttäkin. 
Lakiin sähköisen viestinnän palveluista ei nykyisin sisälly kattavaa rekisterisääntelyä. Rekisteröinnistä on säädetty pistemäisesti esimerkiksi ilmoituksenvaraisen toiminnan (2 luku) tai verkkotunnusten (21 luku) kohdalla. Tiettyjen viestintään liittyvien tietojen käsittelystä, säilyttämisajoista ja luovuttamisesta sekä tietoihin liittyvistä tiedonsaantioikeuksista on säädetty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 40 luvussa.  
Esityksessä Viestintävirasto liitettäisiin osaksi perustettavaa Liikenne- ja viestintävirastoa. Samalla myös Viestintäviraston hallussa olevat viestintää koskevat tietovarannot siirtyvät osaksi uutta virastoa. Viraston tiedonkäsittelyn ja -hallinnan yhdenmukaistamiseksi on perusteltua, että viraston hallussa olevia liikennettä ja viestintää koskevia tietovarantoja säännellään mahdollisimman yhteismitallisesti ottamalla kuitenkin huomioon liikenteen ja viestinnän tietovarantojen eroavaisuudet. 
3
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1
Tavoitteet
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistamisen tavoitteena on parantaa koko hallinnonalan kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin, kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Aivan keskeinen tavoite liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on varmistaa ja lisätä asiakaslähtöisyyttä ja huomioida asiakkaiden tarpeet. Tavoitteena on myös parantaa edelleen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Virastouudistuksella vahvistetaan poikkihallinnollisuutta, edistetään hallinnonalan siilotonta toimintaa palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikassa sekä selkeytetään viranomaistehtäviä ja sujuvoitetaan sääntelyä. 
Hyötyjä ja vaikuttavuutta saavutetaan toimintatapojen ja synergioiden uudelleentarkastelulla. Virastojen tehtävät hoidetaan kehysten mukaisilla määrärahoilla. Vaikka synergiaetuja ja tehostamismahdollisuuksia löytyy heti yhdistämisen jälkeenkin, saadaan merkittävimmät hyödyt ja synergiat kuitenkin pidemmällä aikavälillä kehityksen ja toimintaympäristön muutosten myötä avautuvista mahdollisuuksista. 
3.2
Toteuttamisvaihtoehdot
3.2.1
3.2.1. Virastouudistus
Esiselvitys (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus – Esiselvitys, LVM Raportit ja selvitykset 2/2017, 17.2.2017) luovutettiin liikenne- ja viestintäministeriölle 17.2.2017. Selvityksessä työryhmä ehdotti, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Tavoitteena oli, että uusi virasto olisi aloittanut toimintansa 1.1.2018. Lisäksi Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminto yhtiöitettäisiin valtion kokonaan omistamiksi erityistehtäväyhtiöiksi vuoden 2018 alusta erillisen selvityksen mukaisesti. Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona. Uudistus ei koskiksi Ilmatieteen laitosta. 
Esiselvityksen yhteydessä tarkasteltiin yhtenä vaihtoehtona ns. yhden liikenne- ja viestintäalan viraston mallia, mutta sen osalta havaittiin merkittäviä oikeudellisia esteitä. Esimerkiksi raideliikenteen turvallisuusviranomaisella on tehtäviä, joiden riippumaton hoitaminen EU-säädösten mukaan edellyttää rataverkon haltijan erillisyyttä raideliikenteen turvallisuusviranomaisesta. Samasta syystä rautatiealan sääntelyelin ei voi toimia samassa organisaatiossa rataverkon haltijan kanssa. 
Esiselvitys oli laajalla lausuntokierroksella. Lausunnoissa esiselvityksen tavoitteita pidettiin varsin laajasti kannatettavina ja hyvinä lähtökohtina uudistukselle. 
Lausunnoissa virastojen yhdistämisessä nähtiin mahdollisuuksia ja virastouudistuksen jatkovalmistelua pääosin puollettiin. Uudistuksen aikataulua pidettiin kuitenkin haastavana ja sitä esitettiin vielä harkittavaksi. Lisäksi nähtiin, että hyvän yhteistyön jatkuminen sekä henkilöstön ammattitaito ja osaaminen tulisi muutoksessa turvata. Myös palvelutaso muutoksen aikana ja sen jälkeen tulisi turvata sekä asiakasnäkökulma huomioida. Sääntelyä tulisi keventää sekä uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia viraston suoritemaksuihin tulisi arvioida tarkemmin. 
Lisäksi todettiin, että esiselvitys antaa aihetta tarkastella laajemminkin elinkeinopolitiikan toimijoiden tehtäviä ja hallinnonalojen siilotonta toimintaa palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikassa. Tärkeänä pidettiin, että virastoratkaisun tarkoituksenmukaisuutta arvioitaisiin ainakin Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen osalta huolellisesti laajemmasta näkökulmasta ennen toimeenpanoa. Myös yhteiskunnan varautumiseen, maanpuolustukseen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia tulisi tarkentaa. 
Liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämistä lausunnoissa pidettiin toisaalta toimivana ja toiminnallisesti selkeänä, mutta toisaalta nähtiin, että asiaa olisi hyvä selvittää eteenpäin ja tarkastelua tarkentaa erityisesti yhtiöittämisen vaikutusten, hyötyjen ja haittojen osalta. Myös henkilöstön aseman muutokseen tulisi kiinnittää huomiota. 
Lausunnoissa korostuivat toiminnan laadun, luotettavuuden ja turvallisuuden varmistaminen niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Tärkeänä pidettiin, että jatkotyössä keskitytään viranomaistoiminnan, julkisen palvelutehtävän ja muiden palvelutehtävien identifioimiseen. Lisäksi tulisi huomioida julkisen toimijan ja markkinatoimijoiden keskinäinen roolijako ja arvioida, mitkä nykyisistä toiminnoista ovat jo sellaisia, että niitä tuotetaan myös yksityisellä sektorilla. 
Lausuntopalautteen jälkeen esiselvityksestä tehtiin etenemisarvio, jossa arvioitiin neljää vaihtoehtoa: 
1. Ei ryhdytä pääjohtajien ehdotuksen pohjalta mihinkään toimiin, 
2. Ryhdytään valmistelutoimiin pääjohtajien ehdotuksen mukaisesti, 
3. Ryhdytään valmistelutoimiin pääjohtajien ehdotuksen mukaisesti lukuun ottamatta liikenteenohjauksen yhtiöittämistä, 
4. Ryhdytään valmistelutoimiin pääjohtajien ehdotuksen mukaisesti, mutta ajallisesti maltillisemmin sekä hallinnonalan rajat ylittäen. 
Arvioinnissa päädyttiin 4. etenemisvaihtoehtoon ja huhtikuussa 2017 asetettiin virastouudistuksen valmistelusta vastaava organisaatio. 
Esiselvityksestä saadun lausuntopalautteen johdosta uudistuksen aikataulu arvioitiin uudelleen siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2019 alusta. Täytäntöönpanoaikataulua pidentämällä pyrittiin vahvistamaan poikkihallinnollista näkökulmaa ottamalla tarkasteluun laajemminkin elinkeinopolitiikan toimijoiden tehtävät ja hallinnonalojen siiloton toiminta palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikassa. 
Jatkovalmistelussa tavoitteena oli kiinnittää erityistä huomiota sekä asiakas- että viranomaisrajapintoihin sekä varmistaa toiminnan ja palvelutason laadukkuus, luotettavuus sekä häiriötön jatkuminen muutoksen aikana ja sen jälkeen. 
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen osalta jatkovalmistelussa tuli arvioida, onko Liikenneviraston tie- ja meriliikenteenohjauksesta tarkoituksenmukaista perustaa yksi erityistehtäväyhtiö vai perustetaanko kummallekin liikennemuodolle oma yhtiönsä. 
Valmistelun aikana tuli esille kysymys siitä, tulisiko Liikenneviraston jatkaa hallinnollisesti samana virastona. Tällöin viraston nimi ja tehtävät kyllä muuttuisivat, mutta esimerkiksi palkkausjärjestelmästä tai paikallisista virkaehdoista ei tarvitsisi neuvotella uudestaan. Säästöjä syntyisi myös siinä, että viraston tekemät sopimukset pysyisivät sellaisinaan voimassa, eikä sopimuksia tarvitsisi siirtää uudelle virastolle. 
3.2.2
3.2.2. Erilliskysymykset
Virastouudistuksen valmistelun yhteydessä arvioitiin rautateiden sääntelyviranomaisen siirtämistä 1.1.2020 aloittavaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon, ajoneuvoverotusasioiden siirtämistä verohallitukselle, Viestintäviraston vastuulla olevien kuluttaja-asioiden siirtämistä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sekä kyberturvallisuusasioiden yhtiöittämistä tai siirtämistä Huoltovarmuuskeskukselle. 
Virastouudistuksen Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston yhdistämisestä vastaava työryhmä asetti alatyöryhmän selvittämään kutakin erillisselvitettävää kysymystä. Tämä alatyöryhmä päätyi siihen johtopäätökseen, että selvitettävät tehtävät tulisi sijoittaa uuteen perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon. Muissa vaihtoehdoissa synergiaedut jäivät vähäisemmiksi tai poistuivat kokonaan. Kaikki selvitettävänä olleet tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden sijoittaminen uuteen virastoon edistää virastouudistuksen tavoitteita, etenkin kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Erillisselvityksen kohteena olleiden tehtävien siirtäminen Liikenne- ja viestintävirastoon myös parantaa hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. 
Lisäksi arvioitiin merikartoitustoiminnon sijoittumista virastouudistuksessa. Asiassa päädyttiin siihen, että toiminto siirretään kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastoon, jonka tehtäväksi tulee huolehtia ja vastata merikartoituksen järjestämisestä. 
3.3
Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston muut kuin väylänpitoon olennaisesti liittyvät tehtävät yhdistetään yhdeksi uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi on annettu erillinen hallituksen esitys (HE 34/2018 vp). Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaa väyläverkosta vastaavana virastona, uudelta nimeltään Väylävirasto. 
Uusien virastojen muodostamisen tavoitteena on parantaa hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin, kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Vahvat organisaatiot, joilla on selkeät tehtäväkokonaisuudet ja roolit, antavat hyvän lähtökohdan asiakaspalvelun parantamiselle sekä uusien yhtenäisten toimintatapojen kehittämiselle. Tavoitteena on myös parantaa edelleen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Palvelujen saatavuutta on mahdollista parantaa digitaalisten palvelujen tarjontaa lisäämällä. Samalla voidaan edistää asiakaspalvelussa ns. yhden luukun periaatetta. Kun toimialan siiloja puretaan ja palveluja yhdistetään, huolehditaan kuitenkin riittävällä tavalla eri asiakasryhmien tarpeista. Uudistus tukee mahdollisuuksia kehittää joustavampia, asiakaslähtöisiä ja helposti saavutettavia palveluja sekä antaa kehityspotentiaalia avata uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä lisätä liikenne- ja viestintäpalvelujen yhteen toimivuutta. Pidemmällä tähtäimellä onkin mahdollista tuottaa palveluja nykyistä edullisemmilla kustannuksilla. 
Virastolaeissa on aikaisempaa tarkemmin lueteltu virastojen tehtäväalat ja vastuut. Lisäksi on tarkennettu säännöksiä, jotka koskevat julkisen hallintotehtävän tai avustavan tehtävän siirtämistä yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. 
Uudistus antaa hyvät lähtökohdat synergiaeduille, toimintojen keskittämiselle, hyville käytännöille sekä norminpurulle. Valvonta-, ohjaus- ja lupa-asioiden keskittäminen tuo vahvan oikeudellisen asiantuntijapohjan ja edellytykset paremmille palveluille. 
Tieto-omaisuuden hallinnan yhdistäminen ja selkeiden vastuiden määrittäminen luovat edellytykset tietopääoman paremmalle hyödyntämiselle. Tiedon, tietoturvan ja tiedonvälityksen yhdistämisellä luodaan paremmat edellytykset älyliikenteen kehittymiselle ja muille innovaatioille. Liikenne globaalina ja käyttäjälähtöisenä sektorina on hyvä kokeilupohja, josta saadut kokemukset on mahdollista hyödyntää laajemmin. 
Toiminnan kannalta on tärkeää, että uusissa virastoissa on osaavaa, motivoitunutta henkilöstöä ja että virastojen johtaminen on korkeatasoista. Virastouudistuksen yhteydessä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Henkilöstön tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista huolehditaan uudistusta toteutettaessa yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukaisesti. 
Uudistuksessa mukana olevien viranomaisten henkilöstöä koskevat yhtenevät periaatteet ja menettelytavat. Kaikkia kohdellaan hankkeessa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. 
Esityksessä ehdotetaan, että Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston henkilöstö, Liikenneviraston siirtyvä henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät nykyisin virkamies- ja työoikeudellisin oikeuksin ja velvollisuuksin asianomaiseen uuteen virastoon. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy asianomaisen viraston palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteen keston ajaksi. Virkojen siirtymiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta, ellei virka siirry työssäkäyntialueelta toiselle. Liikennevirasto jatkaa Väylävirasto-nimisenä virastona ja virastoon jäävän henkilöstön asema säilyy ennallaan. 
Kuva 1. Virastojen ja liikenteenohjausyhtiön välinen työnjako ja tehtävät 
3.3.1
3.3.1. Liikenne- ja viestintävirasto
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 1 päivästä tammikuuta 2019 Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistettäisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Samalla lakkautettaisiin 31 päivästä joulukuuta 2018 Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirastoon ehdotetaan siirrettäväksi samalla Liikennevirastosta eräitä viranomaistehtäviä. Lisäksi virastolaissa mahdollistettaisiin julkisen hallintotehtävän tai avustavan tehtävän siirtäminen yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Virasto toimisi toimivaltaisena VTS-viranomaisena ja tuottaisi yhdessä alusliikennepalvelun tarjoajan kanssa tiedon Suomen aluevesillä olevasta ja sinne tulossa olevasta kauppa-alusliikenteestä ja huolehtisi muista tilannekuvaan liittyvistä tehtävistä. 
Liikenne- ja viestintäpalvelut muodostavat tulevaisuudessa entistä tiiviimmin yhteen nivoutuvan ja toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. Fyysinen liikkuminen täydentyy yhä enemmän verkossa tarjottavilla, sähköisillä palveluilla. Digitalisaatio, palveluistuminen sekä robotisaatio ja tiedon merkityksen lisääntyminen muuttavat asiakastarpeita ja samalla viranomaisille kohdistuvia vaatimuksia. 
Tulevaisuuden liikenne- ja viestintäjärjestelmä muodostuu infrastruktuurin, tiedon ja palveluiden kokonaisuudesta. Liikennepalvelujen ja viestintäverkkojen toimivuus edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä, kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja alueellista kehittymistä. Liikenteen automaatiokehitys edellyttää uuden viranomaispalveluiden ekosysteemin synnyttämistä. Automaattisen ohjauksen lisääntyminen vaatii entistä tarkempaa tietoa väylistä, olosuhteista ja verkon kunnosta. Teknologian kehittyminen tulee avaamaan uusia palvelukonsepteja, mutta vastaavasti lisää yhteiskunnan riippuvuutta tiedosta ja tietojärjestelmistä. 
Tavoitteena on luoda tehokas ja toimiva rakenne, joka on taloudellisesti kestävä ja vastaa tehostamisen sekä muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tavoitteena on, että viranomaispalvelu vastaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelujen yhdistäminen antaa tähän parhaat valmiudet. Lyhyellä tähtäimellä synergiahyödyt on saavutettavissa hallinnollisten palveluiden ja muiden yhteisten palvelujen yhdistämisen kautta. Yhteisistä toiminnoista ja osaamisen joustavammasta hyödyntämisestä saavutettavien hyötyjen lisäksi synergiaetuja voidaan saavuttaa tarkastelemalla virastojen palveluja ja asiakkuuksia kokonaisuutena ja suunnittelemalla tämän perusteella uudenlaisia palvelurakenteita ja uudenlaista asiakkuuksien hallintaa. Toimivat liikenne- ja viestintäpalvelut ovat osa yhteiskunnan perustaa ja tiedon osuus tulee palveluissa edelleenkin korostumaan. 
Liikenne- ja viestintävirasto edistäisi liikenteen ja viestinnän turvallisuutta, huolehtisi liikenteen ja sähköisen viestinnän viranomaistehtävistä, pitäisi viraston toimialueeseen kuuluvia rekistereitä, edistäisi liikenteen ja viestinnän palveluita ja niiden markkinoiden toimivuutta. Virasto hyväksyisi yleis-, tie- ja ratasuunnitelmat. Virasto toimisi liikenne- ja viestintäministeriön apuna liikennejärjestelmätyön kehittämisessä ja alueellisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa. Virasto osallistuisi valtakunnallisen ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta (erityisesti julkinen henkilöliikenne ja liikenneturvallisuus). Liikenne- ja viestintävirastoon keskitettäisiin liikenteen ja viestinnän teknisluonteisten viranomaismääräysten antaminen. Liikenne- ja viestintäviraston toimialue on vahvasti kansainvälinen ja viraston tehtäväalueeseen kuuluu runsaasti kansainvälistä vaikuttamista ja yhteistyötä. Virastossa olisi nykyisin Viestintävirastossa toimiva Kyberturvallisuuskeskus sekä Liikenteen turvallisuusviraston osana oleva rautatieliikenteen sääntelyelin.  
Liikennevirastosta uuteen virastoon siirrettäisiin erityisesti seuraavat tehtävät:  
merikartoitus, 
joukkoliikennetehtävät,  
kauppa-alustuet,  
muiden vesiväylänpitäjien valvonta, määräysten anto liikenteenohjauslaitteista, lupien myöntäminen merenkulun turvalaitteiden asettamisesta ja vesiväyläpäätökset, kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättäminen ja ohjeistaminen sekä vesiliikenteen ohjaamiseen liittyvien määräysten antaminen,  
älyliikenteeseen liittyvät tehtävät, kuten kansainvälinen vaikuttaminen ja edunvalvonta sekä kansainvälinen ITS-yhteistyö sekä liikkumisen palveluiden edistämiseen liittyvät tehtävät,  
tietunnelien hallintoviranomaisen tehtävät eli kaikkien maanteiden tietunneleiden valvonta, 
määräysten antaminen tienvarsimainonnasta ja –ilmoittelusta sekä johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle sekä määräysten antaminen liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjauslaitteiden rakenteesta ja mitoituksesta,  
vaikuttavuusarvioinnin strategisen tason kehittäminen, toimintaympäristön analyysit (ml. henkilöliikennetutkimus), liikennejärjestelmätyön tietopohjan kehittäminen, yleiset liikenne-ennusteet ja ennakointi (ei hankekohtaiset), kestävän liikkumisen valtakunnallinen ohjaus, esteettömyyden strateginen ja valtakunnallinen kehittämisyhteistyö ja hankesuunnitelmien hyväksyminen, jos liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, sekä  
maantie- ja ratalain mukaisten yleissuunnitelmien, tiesuunnitelmien ja ratasuunnitelmien hyväksyntä. 
Maakuntauudistukseen liittyen virasto toimisi liikenne- ja viestintäministeriön apuna liikennejärjestelmätyön kehittämisessä ja alueellisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa. Virasto osallistuisi valtakunnallisen ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta (erityisesti julkinen henkilöliikenne ja liikenneturvallisuus). 
Liikenne- ja viestintävirasto olisi nettobudjetoitu virasto ja sen toiminta rahoitettaisiin pääasiassa asiakasmaksuilla. Viraston kokonaismenot (toimintamenot) olisivat vuonna 2019 noin 171 miljoonaa euroa. Maksutuloilla tästä katettaisiin noin 107 miljoonaa euroa, jolloin valtion budjetista (nettomenot toimintamenomomentilta) rahoitettaisiin noin 64 miljoonaa euroa (tästä katetaan veroluontoisilla maksuilla noin 25 miljoonaa euroa). Valtion budjetista rahoitettaisiin verotustehtävien hoito sekä valvonta ja neuvontatehtäviä, kuten nykyään. 
Viraston tehtävät hoidettaisiin pääasiassa nykyisillä resursseilla. Lisäksi virastoon siirtyisi Liikennevirastosta siirrettävien tehtävien mukana alustavan arvion mukaan noin 75 henkilöä, jotka toimivat yllä mainituissa tehtävissä. Jatkovalmistelujen yhteydessä tarkempi henkilötyövuosimäärä vahvistetaan ottaen huomioon osaamisen ja toimintaresurssit, koska Liikenneviraston tehtävät sijoittuvat kolmeen organisaatioon (Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto sekä liikenteen ohjausyhtiö). Liikenne- ja viestintäviraston henkilövahvuus tulisi olemaan noin 900. 
3.3.2
3.3.2. Väylävirasto
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 1 päivästä tammikuuta 2019 Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirasto -nimiseksi virastoksi. Väylävirastoon jäävät Liikenneviraston nykyiset väylänpitoon liittyvät tehtävät. Viraston vastuulle kuuluva liikenteenohjaus siirtyisi uudistuksen yhteydessä käytännössä erillisen, samassa yhteydessä perustettavan, liikenteenohjausyhtiön hoidettavaksi vastuun liikenteenohjauksen järjestämisestä säilyessä Väylävirastolla. Viraston merikartoitustehtävät siirrettäisiin kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastoon. Lisäksi virastolaissa mahdollistettaisiin avustavan tehtävän siirtäminen yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. 
Viraston tehtävät, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, esimerkiksi pakkokeinojen käyttämistä, kauppa-alustukien myöntäminen, yleis-, tie- ja ratasuunnitelmien hyväksyntä sekä erilaiset liikenteen lupa-asiat siirrettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi. Samoin erilaiset liikenteen palveluihin sekä liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvät tehtävät, kuten julkisen henkilöliikenteen kehittäminen, henkilöliikennetutkimukset ja liikenteen tilastointitehtävät siirrettäisiin tässä uudistuksessa perustettavan Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi. 
Väyläviraston tehtävät kohdistuvat uudistuksen jälkeen entistä selkeämmin laadukkaiden asiakastarpeita vastaavien liikenneväylien suunnittelemiseen, kehittämiseen ja kunnossapitoon. Viraston olisi laadittava merkittävän tie- tai ratahankkeen yleissuunnitelmasta ja tie- ja ratasuunnitelmasta hankearviointi, joka sisältäisi myös suunnitelman hankkeen seurannasta ja jälkiseurannasta. Väylävirasto vastaisi edelleen talvimerenkulun järjestämisestä. Väylävirasto tulee sopimusjärjestelyin sekä osallistumalla maakuntien tienpidon suunnitelmien laadintaan ohjaamaan myös maakuntien tienpitoa. Merkittävänä maanrakennus- sekä vesirakennusalan hankkijana viraston tilaajatoiminnalla mukaan lukien erilaisten hankintamallien kehittäminen siihen liittyvine kustannuslaskentamalleineen on laajat vaikutukset toimialaan. Muutos mahdollistaa viraston henkilöstön osaamisen suuntaamisen sekä kehittämisen kohdistetummin viraston yhteiskunnan kannalta vaikuttavimpiin tehtäviin. Tätä vaikuttavuutta vahvistetaan palveluntuottajille asetettavilla pätevyysvaatimuksilla. Viraston tehtävät ja osaamisvaatimukset tilaajana korostuvat lisäksi liikenteenohjaustoiminnon siirtyessä jokaisen liikennemuodon osalta ulkoa hankittavaksi. 
Tavoitteena on, että Väylävirasto pystyisi keskittymään väyläomaisuudesta huolehtimiseen, yhteiskunnan tarpeet ennakoiden sekä riskit tunnistaen. Teknologisen kehityksen tuomat toimintaympäristömuutokset tarkoittavat myös mahdollisuutta uudenlaisten liikennejärjestelmäpalveluiden syntymiselle. Väyläviraston liikenneväyliä koskevien tietojen keräämisellä ja hallinnalla sekä tietojen jakamisella avoimen datan periaatteiden mukaisesti tuettaisiin tätä kehitystä. 
Maakuntauudistukseen liittyen Väylävirasto osallistuisi valtakunnallisen ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta (tie-, rata- ja vesiväylät) ja avustaisi teknisesti liikenne- ja viestintäministeriötä valtakunnallisen suunnitelman laatimisessa. Viraston yhtenä keskeisenä tehtävänä olisi väylänpitäjänä myös vastata eri liikennemuotojen väyliin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta. Liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisella tarkoitettaisiin osallistumista asiantuntijavirastona maakunta-, yleis- ja asemakaavojen laadintaan. 
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on hallinnonalan viraston roolien selkiyttäminen sekä prosessien selkiyttäminen. Väyläviraston ja perustettavan liikenteenohjausyhtiön välinen työnjako on pyritty esittämään toimialalainsäädännössä ja sitä koskevissa muutosehdotuksissa. 
Väyläviraston toiminta ja väylätuotanto rahoitetaan valtion talousarvion kautta kuten nykyisin. Toimintamenojen mitoituksessa otetaan huomioon maksullisen toiminnan tulot. Perusväylänpidon määrärahojen mitoituksessa otetaan huomioon ratamaksu ja väylämaksu. Väyläverkon kehittämishankkeista päätetään talousarviossa. 
Väyläviraston henkilövahvuus tulee olemaan noin 400. 
3.3.3
3.3.3. Liikenteen ohjausyhtiö
Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi on annettu erillinen hallituksen esitys (HE 34/2018 vp), jolla yhtiöitettäisiin nykyisin Liikennevirastossa hoidettavat meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus- ja hallintatehtävät sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot itsenäiseksi valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi liikenne- ja viestintäministeriö. 
Kuva 2. Virastojen ja yhtiön väliset vuorovaikutussuhteet. 
3.3.4
3.3.4. Liikenteen tietovarannot
Liikenteen palveluista annetun lain V osaan lisättäisiin kaksi uutta lukua, joista ensimmäinen koskisi liikenneasioiden rekisterin ulkopuolelle jääviä tietovarantoja, joiden ylläpitäjänä toimii liikenne- ja viestintävirasto. Jälkimmäinen luku koskisi tietovarantoja, joiden ylläpitäjänä toimisi Väylävirasto. Molemmissa luvuissa kyse on pääosin tietovarannoista, joita ylläpitää nykyään Liikennevirasto. Niissä on kyse vain rajallisesti henkilötiedoista, ja niiden käsittelyn osalta ei ehdoteta erityistä sektorikohtaista sääntelyä, vaan käsittely tapahtuisi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja siihen perustuvan kansallisen yleislain nojalla. Muutoin luvut sisältäisivät perussäännökset tietojen saantioikeuksista ja luovuttamisesta. Luovuttamisessa merkityksellisintä olisi avoin data, jonka laatua pyrittäisiin kehittämään. 
Kuva 3. Liikenneviraston tietovarantojen ja –järjestelmien jako. 
4
Ehdotuksen vaikutukset
4.1
Taloudelliset vaikutukset
4.1.1
4.1.1. Vaikutukset valtiontalouteen ja julkistalouteen
Hallinnonalan virastouudistuksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia valtion talouteen, koska virastojen kokonaistehtävät eivätkä henkilökunta lisäänny, vaan toimintaa tehostetaan.  
Hallinnonalan virastouudistus, kuten mikä tahansa suurempi uudelleenorganisointi, aiheuttaa kertaluonteisia kustannuksia. Kustannusten suuruutta on vaikea arvioida tässä vaiheessa, kustannus syntyy mm. seuraavista osatekijöistä: 
Tiedon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja rakentaminen 
Organisoituminen 
Hallinnollisen työn uudelleenjärjestäminen 
Toimitilajärjestelyt ja toiminnan sijoittuminen. 
Liikenne- ja viestintäviraston perustamisen vaikutukset 
Liikenne- ja viestintäviraston perustamisen yhteydessä siirtyy määrärahoja valtion talousarvion momenteilta toisille virastojen tehtävänjaon suhteessa. 
Nykyiset Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimintamenot ja asiakasmaksut siirtyvät uudistuksessa tehtävien myötä sellaisenaan Liikenne- ja viestintävirastoon. 
Lisäksi Liikennevirastosta siirtyy perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon toimintamenoja ja valtionavustuksia yhteensä noin 141 miljoonaa euroa seuraavasti: 
9 miljoonaa euroa siirtyviin tehtäviin tarkoitettuja toimintamenoja 
10 miljoonaa euroa siirtyviin tehtäviin tarkoitettuja perusväylänpidon menoja, 
101 miljoonaa euroa meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen käytettäviä valtionavustuksia  
21 miljoonaa euroa joukkoliikenteen valtionavustuksiin osoitettavaa rahoitusta. 
Väyläviraston perustamisen vaikutukset 
Väylävirastoon siirtyy suurin osa Liikenneviraston toimintameno- ja perusväylänpidon määrärahoista sekä kaikki Liikenneviraston kehittämisinvestointimäärärahat. Lisäksi Liikennevirastosta siirtyy Väylävirastoon valtionavustuksia yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Liikenneviraston tuloista yksi miljoonaa euroa siirtyy Väylävirastoon. Siirtyvät määrärahat tarkentuvat sitä mukaan, kun tehtävät ja niiden mukana siirtyvät henkilötyövuodet lopullisesti varmistuvat. 
Liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden yhtiöittämisen vaikutukset 
Keskeinen osa virastouudistusta on nykyisin Liikennevirastossa hoidettavien tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittäminen valtion omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Nykyisestä Liikennevirastosta irrotettavat toiminnot sisältävät tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjauksen, mukaan lukien palvelun oston Finrail Oy:lta. 
Nykyisessä virastorakenteessa liikenteenohjauksen palveluntuotannon kustannusten on arvioitu nousevan vuoden 2016 vertailukelpoisesta noin 139 miljoonasta eurosta vuoteen 2019 noin 144 miljoonaan euroon eli kustannusten arvioitaisiin kasvavan noin 5 miljoonaa euroa. Uudessa rakenteessa, yhtiöittämisen jälkeen, Väylävirasto ostaa Liikennevirastosta irrotetut vastaavat palvelut yhtiöltä ja käyttää tähän arviolta 137 miljoonaa euroa vuonna 2019. Tästä summasta muodostuu perustettavan yhtiön liikevaihto. 
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen julkisen talouden välittömät ensimmäisen toimintavuoden kokonaishyödyt arvioidaan olevan noin 11 miljoonaa euroa olettaen, että Väylävirastoon jäävää tukitoimintojen henkilöstöä pystytään tehokkaasti hyödyntämään. Tällöin kumulatiivisesti vuosien 2019–2022 ajalta laskien tarkoittaisi edellinen yhteensä noin 44 miljoonan euron julkisen talouden säästöjä. 
Liikennevirastosta irrotettavan osuuden yhtiöittäminen lisää valtion tuloja ensimmäisen toimintavuoden perusteella arviolta 4 miljoonaa euroa seuraavin tavoin: 
Yhtiö tulisi alustavien arvioiden pohjalta tuottamaan maltillista nettotulosta 3 miljoonaa euroa. Tästä summasta yhtiö tulouttaa valtio-omistajalle osinkoja. 
Yhtiö tulisi maksamaan tuloveroa alustavien laskelmien mukaan 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. 
Liikennevirastosta irrotettavan osuuden yhtiöittämisen arvioidaan säästävän valtion menoja vuosia 2020-2023 koskevana julkisen talouden suunnitelmakautena asteittain nousten vuositasolla 7 miljoonaan euroon (mukaan lukien henkilöstömenot, palvelujen ostot, vuokrat ja muut menot) seuraavin tavoin: 
Yhtiön arvioidaan pystyvän tuottamaan liikenteenohjauspalvelut vuonna 2019 arviolta noin 137 miljoonalla eurolla. 
Yhtiömuotoisena pystytään nykyisin Liikenneviraston tuottama palvelu tuottamaan vertailukelpoisin luvuin noin 7 miljoonaa edullisemmin. 
Uudistuksesta arvioidut säästövaikutukset valtion menoihin ja tulovaikutukset otetaan huomioon päätettäessä valtion vuoden 2019 talousarvioesityksestä ja vuosia 2020-2023 koskevasta julkisen talouden suunnitelmasta. 
Taseomaisuuden jakautuminen 
Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston taseomaisuus siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon. Liikenneviraston taseomaisuus siirtyy pääosin Väylävirastoon. Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaukseen liittyviä tietojärjestelmiä ja muita laitteita siirtyy Liikennevirastosta liikenteenohjauksesta vastaavaan yhtiöön ja niiden arvo on tällä hetkellä noin 228 miljoonaa euroa. 
Nykyisen taseomaisuuden uusi jakautuminen 
Tiedon hyödyntämisen tehostumisella voi olla suuri merkitys väylänpidon kustannuksiin. Se voi parantaa infraomaisuuden hallintaa ja sitä kautta vähentää esimerkiksi korjausvelkaa.  
Kustannussäästö voidaan saada aikaan kahdella mekanismilla. Yhtäältä tiedon tehokkaammalla käytöllä voidaan parantaa liikenteenohjausta ja näin hyödyntää nykyistä väyläkapasiteettia paremmin, mikä vähentää investointitarvetta. Toisaalta, jos tunnistetaan kuormittuneet tieosuudet aiempaa paremmin, voidaan arvioida korjausvelan suuruutta täsmällisemmin ja kohdistaa kunnossapitotoimet räätälöidymmin niitä tarvitseviin kohteisiin. 
Pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset 
Uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovat toisaalta välittömästi tai verrattain lyhyellä aikavälillä syntyviä taloudellisia vaikutuksia ja toisaalta pidemmän aikavälin mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Uudistuksen suurimmat taloudelliset hyödyt mahdollistuvat sekä julkiseen talouteen että kansantalouteen pitkällä aikavälillä synergiaetujen, digitalisaation, avoimen tiedon ja yhtiön synnyttämän uuden liiketoiminnan kautta. Välittömät taloudelliset vaikutukset ovat negatiivisia, koska toiminnan käynnistäminen ja yhteisten tietojärjestelmäratkaisuiden luominen aiheuttaa lisäkustannuksia. Vuosina 2019–2020 syntyvät perustamiskustannukset ovat arviolta noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi lähtökohtana on, etteivät hallinnonalan kokonaistehtävät muutu eikä henkilöstöä vähennetä. Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimialariippumattomat ICT-palvelut on siirretty Valtorin vastuulle. Olennaisia kustannussäästöjä ei ole saavutettavissa, Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ICT-kustannusten nousupainetta voidaan hillitä ja saada säästöpotentiaalia Valtorin tekemien kilpailutusten kautta.  
Merkittävimmät uudistuksen taloudelliset vaikutukset syntyvät muutosprosessin toteutuksen tuloksena osin uusien virastojen tehtävien kirkastamisella ja tehostamisella sekä synergiaetujen hyödyntämisellä, kuten siilojen poistamisella ja hallinnollisten toimintojen yhdistämisellä. Liikenteen turvallisuusviraston vuokrasopimus nykyisissä Helsingin toimitiloissa päättyy keväällä 2021. Tämän jälkeen on mahdollisuus toimitiloista saataviin maltillisiin kustannussäästöihin. Kustannussäästöjen määrä riippuu tuon ajankohdan tarjonnasta. Yhteisten palveluiden yhdistämisen kautta arvioidaan saatavan vuodesta 2021 alkaen 200 000–300 000 euron vuosittainen kustannussäästö. Julkisen talouden suunnitelman Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Viestintävirastolle kohdistetut säästötavoitteet kyetään saavuttamaan osittain virastouudistuksen kautta vuodesta 2021 alkaen. Uudistus lisää kykyä vastata julkisen talouden säästöpaineisiin myös yleisemmin.  
Vuonna 2010 toteutetun virastouudistuksen toiminnalliset hyödyt ovat mahdollistaneet uusien tehtävien vastaanottamisen Liikenteen turvallisuusvirastoon, kuten esimerkiksi ajokorttien ja muiden tieliikenteen lupien myöntämisen toimivallan siirtyminen poliisilta. Myös liikenne- ja viestintäministeriöstä on siirretty norminantotoimivaltaa ja ratkaisuvaltaa (esimerkiksi aluksen kansallisuuspäätös, vaarallisten aineiden tekniset määräykset kaikissa liikennemuodoissa sekä ajoneuvotekniikka). Tehtäväalueen muutoksia tulee olemaan myös jatkossa ja virastouudistus kasvattaa kykyä uusien tehtävien vastaanottamiseen. 
Suurimmat taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä ennen kaikkea niiden mahdollisuuksien kautta, joita uudistus luo digitalisaation ja tiedon hyödyntämiselle viranomaistoiminnassa. Suurin säästöpotentiaali viranomaistoiminnassa tulee palveluiden yhdistämisestä, toiminnan kehittämistä ja uusista toimintatavoista. Uudistus tuo yhteiskunnallista hyötyä myös uuden liiketoiminnan mahdollistamisen kautta.  
4.1.2
4.1.2. Taloudelliset vaikutukset elinkeinoelämälle
Uudistus luo markkinoille liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia palveluita. Liikenne on kansantaloudessa merkittävä tekijä. Liikennejärjestelmän tehokkuus ja tuottavuus ovat olennainen osa kansallista kilpailukykyä ja kansalaisten hyvää arkea. Liikenteen markkinoilla toimivien yritysten liikevaihto Suomessa oli vuonna 2012 yhteensä noin 62 miljardia euroa. Kaikkien Suomessa toimivien yritysten liikevaihto oli 395 miljardia euroa, joten liikenteen markkinoilla toimivien yritysten osuus oli noin 15 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta.  
Hallinnonalan virastouudistuksen merkittävimmät taloudelliset hyödyt mahdollistuvat liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisen ja tietopääoman uuden jaon synnyttäminä hieman pidemmällä aikajaksolla. Uudistus kohdistuu erityisesti liikenteen ydinmarkkinoille eli henkilöliikenne- ja toisaalta tavaraliikenne- ja logistiikkamarkkinoille, joiden kokonaissuuruudeksi on arvioitu 22 miljardia euroa (2012). Näillä kahdella sektorilla toimii lähes 22 000 yritystä ja ne työllistävät Suomessa noin 127 000 henkilöä. 
Uudistuksen tavoitteena on tehostaa tiedon avaamista ja nopeuttaa siihen perustuvan mm. MaaS-tyyppisen (Mobility as a Service) uuden liiketoiminnan kehittymistä ja kasvua, ja erityisesti start up -tyyppistä toimintaa. Odotuksena on, että liikenteenohjauksen yhteydessä syntyvä ja kerättävä tieto saadaan hyödyttämään koko yhteiskuntaa aiempaa tehokkaammin. Uudistuksella luodaan edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Jo yhden prosenttiyksikön kasvu henkilöliikenne-, tavaraliikenne- ja logistiikkamarkkinoiden koossa vastaisi noin 200 miljoonan euron kasvua yritysten liikevaihdossa. Tämä loisi uusia työpaikkoja ja sitä kautta uutta tulovirtaa myös valtion talouteen. 
Henkilöliikenne- tavaraliikenne- ja logistiikkamarkkinoiden kehityksen kautta hyötyvät välillisesti myös muut liikenteen osamarkkinoilla toimijat: kulkuneuvo-, liikenneinfrastruktuuri- sekä käyttövoimamarkkinat, joiden yhteenlaskettu suuruus vuonna 2012 oli noin 40 miljardia euroa. Muutos ei tuo vain euromääräistä hyötyä, vaan muutoksia tapahtuu voimakkaasti myös tuote- ja palvelualoilla, toimitusketjuissa ja infrastruktuurissa. 
Virastouudistuksen tavoitteiden mukainen viestintä- ja liikennepalveluiden yhteentoimivuuden tehostaminen edistää yritysten toimintamahdollisuuksia. 
4.1.3
4.1.3. Kotitalouksiin ja yksittäisiin henkilöihin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset
Tilastokeskuksen tuoreimman kotitalouksien kulutustutkimuksen mukaan vuonna 2012 Suomen kotitaloudet käyttivät liikenteeseen 19 miljardia euroa, joka on 17 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista. Ajanjaksolla 1985–2012 tarkasteltuna liikenteen ja elintarvikkeiden osuudet ovat säilyneet koko 27 vuoden jakson ajan asumisen jälkeen suurimpina kulutuserinä. Liikennemenojen kasvu on ollut nopeampaa kuin elintarvikemenojen. 
Kotitalouksien liikennemenoista ehdottomasti suurimman osan muodostaa oman auton hankinta ja käyttö. Henkilöauton omistuksen ja käytön kustannukset olivat vuonna 2012 Suomessa 15,1 miljardia euroa. Muuhun liikenteeseen käytettiin Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustilastojen mukaan 3,89 miljardia euroa. Tästä esimerkiksi linja-automatkoihin käytettiin 0,66 miljardia euroa, taksimatkoihin 0,17 miljardia euroa sekä junamatkoihin 0,39 miljardia euroa. Kuitenkin omaa autoa käytetään vain viisi prosenttia ajasta, 95 prosenttia ajasta se on käyttämättömänä. Uusien liikkumisen palveluiden arvioidaan vähentävän oman auton käytön tarvetta erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Maaseutumaisessa asumisessa oma auto säilyttänee pitkään asemansa, mutta uudet mahdollisuudet voivat pidemmällä tähtäimellä vähentää yksittäisten kotitalouksien tarvetta omistaa useampia henkilöautoja. Kotitalouksien näkökulmasta kaikki toimet, jotka vähentävät tarvetta oman auton hankkimiselle, merkitsevät mahdollisuuksia säästöihin. 
Heinäkuussa 2018 voimaan tuleva liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 145/2017 vp) lisää tiedon hyödynnettävyyttä ja rekistereiden käyttöä. Uudistus tekee yksityisasiakkaan palvelusta sujuvampaa ja vähentää asiointitarvetta. Asioinnin kustannukset voivat välillisesti laskea, kun esimerkiksi valokuvaa tai muuta asiakirjaa ei tarvitse erikseen toimittaa useaan tarkoitukseen. Asiakkaan kustannussäästö vaihtelee edellytetyn asiakirjan ja asiakkaan tarvitsemien palveluiden mukaan. Esimerkiksi nykyisten kuljettajien lupakirjojen määrien perusteella voidaan arvioida, että vähintään 20 000 henkilöllä on usean eri liikennemuodon lupakirja (lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto). Jos mahdollisuudesta hyödyntää esimerkiksi valokuvaa tai muuta asiakirjaa useassa käyttötarkoituksessa syntyvä kustannussäästö olisi esimerkiksi 20–50 euroa, muodostuisi yksityisten asiakkaiden kertaluonteiseksi hyödyksi 400 000-1 000 000 euroa. Hyödyn suuruusluokka on jossain määrin suuntaa antava. Arviointia varten ei ole saatavissa tarkkaa tietoa niiden asiakkaiden määrästä, jotka asioivat Liikenteen turvallisuusvirastossa useassa eri ominaisuudessa niin, että aiemmin toimitetut asiakirjat ovat vielä voimassa tai muutoin eri käyttötarkoitusten edellyttämien vaatimusten mukaisia. Tässä esimerkissä asiakirjan hyödyntämisestä useisiin käyttötarkoituksiin aiheutuu yrityksille, kuten valokuvausliikkeille, kustannusvaikutuksia liiketoiminnan vähenemisenä. Näitä vaikutuksia on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea kohdentaa tarkasti, kun tiedossa ei vielä ole, mitä eri asiakirjoja voidaan hyödyntää ja miten laajaa hyödynnettävyys on. 
Rekisteritietojen laaja luovutus liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin edistää ja tukee liikkumispalveluiden markkinoiden kehittymistä. Luovutus liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin mahdollistaa uusien kuluttajien sovellusten ja palveluiden syntymisen ja tukee siten uusien liikkumisen tapojen ja sähköisen palvelukulttuurin syntyä. Kuluttajan hyötynä on tietojen ajantasaisuus ja sen myötä asioinnin nopeutuminen ja asiointikokemuksen parantuminen kuluttajan hankkiessa esimerkiksi huolto- ja varaosapalveluita. Muutosten ennakoidaan vaikuttavan tuotetun sovelluksen tai palvelun hinnoitteluun loppukäyttäjälle: tarjonnan laajentuessa ja kilpailun lisääntyessä palveluiden kuluttajahinnat pienentyvät. Asiakkaan hyötyihin vaikuttavat voimakkaasti kehittyvien palveluiden luonne ja käyttöönottoaste, minkä vuoksi palveluiden tuomille kustannus- ja aikasäästöille on vaikea arvioida suuruusluokkaa. Helsingin seudun joukkoliikenteessä kuukauden kausilippu maksaa nykyisin käyttöalueen mukaan noin 50–100 euroa. Uusien liikkumispalveluiden käyttö käynnistyy todennäköisimmin kaupunkien alueella, missä palveluiden yhdistelyyn on parhaat edellytykset. Palveluiden käyttö yleistyy todennäköisimmin ensin paljon joukkoliikennettä käyttävien ja satunnaisesti henkilöautoa tarvitsevien keskuudessa. Liikkujaryhmistä tehdyn tutkimuksen (Liikkujaryhmät valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimusaineistossa, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2007) perusteella voidaan arvioida, että tällaisia potentiaalisesti liikkumispalveluista kiinnostuneita eri kulkutapoja monipuolisesti käyttäviä on noin 20–40 % väestöstä. Osuus ei todennäköisesti ole ainakaan pienentynyt kymmenessä vuodessa, kun huomioidaan muun muassa joukkoliikenteen ja polkupyöräilyn palvelutason parantuminen. Suomen kymmenen suurimman kaupungin väestöstä 20–40 % tarkoittaa noin 435 000-870 000 henkilöä. Liikkumispalveluiden käytöstä kuluttajille aiheutuvan vuotuisen kustannus- ja aikasäästöhyödyn voidaan siis arvioida asettuvan 22–87 miljoonan tasolle. 
Viranomaispalvelun kehittäminen, kuten ilmoitus-, lupa-, raportointi- ja rekisteröintimaksujen digitalisointi ja erityisesti OmaData-konseptin toteuttaminen toisivat kuluttajille pitkällä aikavälillä noin 5 miljoonan euron suuruisen hyödyn säästyneinä asiakasmaksuissa. 
4.2
Vaikutukset henkilöstön asemaan
Virastouudistus 
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistushankkeessa on tarkoitus muodostaa uusi viranomaiskokonaisuus, jossa liikennealan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitavan Liikenteen turvallisuusviraston ja viestintäalan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitavan Viestintäviraston tehtävät sekä Liikenneviraston sääntely-, lupa- ja avustustehtävät sekä merikartoitustehtävien hoitaminen yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi (Liikenne- ja viestintävirasto). Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi. Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona. 
Hallinnolliset tehtävät ja toiminnot ovat luonteeltaan hyvin samankaltaisia eri virastoissa ja niitä tuottavilla asiantuntijoilla on toisiaan vastaavaa osaamista. Tästä johtuen palveluiden yhtenäisellä toteuttamisella voidaan saavuttaa välittömiä synergiahyötyjä ilman osaamiseen liittyviä haasteita. Hallinnollisissa palveluissa on tunnistettavissa mahdollisuuksia organisoida ja toteuttaa toisilta oppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Tärkeää on mahdollisuus organisoida ja toteuttaa hallinnollisia palveluja tulevaisuudessa siten, että asiantuntijat vapautuvat hallinnollisten tehtävien hoitamisesta. 
Yhtenäiset toimintatavat luovat perustan organisaation toiminnalle. Hyödyntämällä eri virastoista johtamisjärjestelmistä, palvelujohtamisesta ja prosessimaisesta toiminnasta kertyneitä kokemuksia, on mahdollisuus luoda parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat toimintamallit sekä huolehtia hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Asiakkuuksien hallintaa yhtenäistämällä tuetaan sisäisen toiminnan asiakaslähtöistä kehittämistä, mutta myös mahdollistetaan näyttäytyminen nykyistä yhtenäisempänä hallinnonalan asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan. 
Hyötyjä ja vaikuttavuutta saavutetaan toimintatapojen ja synergioiden uudelleentarkastelulla. Synergiaetuja ja tehostamismahdollisuuksia syntyy heti yhdistämisen hetkellä, mutta merkittävimmät hyödyt toteutuvat kuitenkin pidemmällä aikavälillä kehityksen ja toimintaympäristön muutosten myötä. 
Toiminnan kannalta on tärkeää, että Liikenne- ja viestintävirastossa ja Väylävirastossa on osaavaa, motivoitunutta henkilöstöä ja että virastojen johtaminen on korkeatasoista. Virastouudistuksen yhteydessä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Henkilöstön tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista huolehditaan uudistusta toteutettaessa yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukaisesti. 
Uudistuksessa mukana olevien viranomaisten henkilöstöä koskevat yhtenevät periaatteet ja menettelytavat. Kaikkia kohdellaan hankkeessa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. 
Esityksessä ehdotetaan, että Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston henkilöstö, Liikenneviraston siirtyvä henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät nykyisin virkamies- ja työoikeudellisin oikeuksin ja velvollisuuksin asianomaiseen uuteen virastoon. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy asianomaisen viraston palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteen keston ajaksi. Virkojen siirtymiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta, ellei virka siirry työssäkäyntialueelta toiselle. Liikennevirasto jatkaa Väylävirasto-nimisenä virastona ja virastoon jäävän henkilöstön asema säilyy ennallaan. 
Virastojen henkilöstölle pyritään muutoksessa löytämään nykyistä osaamista, tehtävien vaativuutta ja palkkatasoa vastaavat tehtävät. 
Virastouudistuksella ei tehdä muutoksia virastojen aluerakenteeseen. Liikenteen turvallisuusvirastolla ja Liikennevirastolla on tällä hetkellä koko maan kattava alueellisesti hajautettu organisaatio. Liikenne- ja viestintävirasto ja Väylävirasto tulevat toimimaan samoilla paikkakunnilla kuin nykyiset virastotkin toimivat. Molempien virastojen pääpaikka tulisi jatkossakin sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla.  
Henkilöstön tunnusluvut virastoittain on esitetty edellä kohdassa 2.1.3. Valtion virkamieslain sekä työsopimuslain mukaisesti nykyinen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana siihen organisaatioon, johon heidän hoitamansa tehtävät siirtyvät tai jäävät. 
Alustava arvio siirtyvistä henkilötyövuosista 2019 
Virasto 
Arvio henkilötyövuosista 2018 
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät henkilötyövuodet 
Väylävirastoon jäävät henkilötyövuodet 
Liikenteenohjausyhtiöön siirtyvät henkilötyövuodet 
Liikenteen turvallisuusvirasto 
564 
580 
 
 
Viestintävirasto 
231 
231 
 
 
Liikennevirasto 
631 
noin 75 
noin 400 
noin 180 
Yhteensä 
noin 1430 
noin 890 
noin 400 
noin 180 
Lakkautettavien virastojen koko henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukaisesti Liikenne- ja viestintävirastoon. Väyläviraston toimialan tehtäviä hoitava Liikenneviraston henkilöstö jää Väylävirastoon. Toimintojen uudelleen järjestelyssä noudatetaan valtion virkamieslain (750/1994) 5 a-5 c §:n säännöksiä. Lisäksi uudistuksen voimaanpanolakiin sisältyy henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös, jonka sisältöä selvitetään jäljempänä. Muutos toteutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisia menettelyjä noudattaen. Uudet virastot noudattavat omassa päätöksenteossaan yhteistoiminnasta annettuja menettelyjä. 
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyviä tehtäviä hoitavien virat siirretään valtion virkamieslain 5 a §:n mukaisesti Liikenne- ja viestintävirastoon. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteensa keston ajaksi. Väylävirastoon jääviä tehtäviä hoitavien virat ja työsuhteet säilyvät ja jäävät Väylävirastoon. 
Aikaisemman työnantajan palveluksesta perhevapaille jääneillä virkamiehillä ja työntekijöillä olisi oikeus palata uuden työnantajan palvelukseen ensisijaisesti aikaisempaan työhön. 
Esitykseen sisältyy työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Säännöksen tarkoituksena on turvata henkilöstön yhdenvertaisuus muutoksessa siten, että muutosturva toteutuisi samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta palvelussuhdelajista. Sekä virka- että työsuhteen osalta turvataan palvelussuhteen jatkuvuus muutoshetkellä. Väylävirastoon jääviä tehtäviä hoitava työsopimussuhteessa oleva henkilöstö jää työsopimussuhteisena Väylävirastoon. Liikennevirastosta Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvä työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy virkasuhteisena uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon. Tämä vastaa Valtion työmarkkinalaitoksen suositusta siitä, että palvelussuhdelajit muutetaan yhteneviksi organisaatiomuutoksen yhteydessä. Palvelussuhteen katsotaan palvelussuhteen etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena. Näin ollen kertyneet lomat ja mahdolliset työsopimussuhteeseen liittyvät lomarahasaatavat siirtyvät henkilön mukana uuteen virastoon. Lisäksi säädettäisiin siitä, että työsopimussuhteessa oleva henkilöstö voitaisiin siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään työssäkäyntialueellaan tai työssäkäyntialueelleen. Säännös vastaa valtion virkamieslain 5 a §:n 3 momentin säännöstä. 
Henkilöstön sijoittuminen perustettavaan virastoon toteutetaan vaiheittain avaamalla mahdollisuus ilmoittautua yksikön johtajan tehtävään tai mahdollisiin muihin esimiestehtäviin, pääjohtajan tehtävää lukuun ottamatta, sekä toteuttamalla tehtävien koesijoittelu ennen organisaatioiden varsinaista vahvistamista. Henkilöstölle varataan mahdollisuus myös vaikuttaa sijoittumiseensa. Ensisijaisesti henkilölle pyritään löytämään aikaisempia tehtäviä vastaavia tehtäviä. On kuitenkin mahdollista, että henkilön tehtävät muuttuvat uudessa organisaatiossa, Jos tehtävät muuttuvat olennaisesti virkasuhteessa olevan henkilön kannalta, noudatetaan valtion virkamieslain 5 c §:n menettelyä. 
Liikenne- ja viestintävirastossa sekä Väylävirastossa hoidetaan viranomaistehtäviä, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, mukaan lukien hallintopäätösten valmistelu ja ratkaiseminen sekä tosiasiallinen hallintotoiminta, hoidetaan jatkossakin virkasuhteessa. Tehtävien organisointia ja vaikutuksia henkilöstön tehtäväkuviin valmistellaan Liikenne- ja viestintäviraston perustamishankkeessa ja Väyläviraston uudelleenorganisoinnissa. Henkilöt siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon siinä virkasuhteessa, jossa he muutoksen hetkellä ovat. Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien työsopimussuhteisten henkilöiden palvelussuhde muutetaan virkasuhteeksi. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävien organisoinnin ja henkilöstön tehtävien tultua määritellyksi pyritään siihen, että samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä käytetään samaa palvelussuhdelajia. 
Esitykseen sisältyvän Liikenne- ja viestintäviraston perustamista ja Liikennevirastosta annetun lain muuttamista koskevan lain voimaantullessa yhdistyvien virastojen virka- ja työehtosopimukset lakkaavat. Liikenne- ja viestintävirasto ja Väylävirasto kuuluvat valtion kollektiivisopimusten ja niiden neuvottelujärjestelmän piiriin. Voimassaolevat keskustason sopimukset koskevat uusia virastoja. Virastotason sopimuksilla voidaan tarkentaa palvelussuhteen ehtoja. Näistä ehdoista neuvotellaan Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston sekä asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken. 
Perustettavalle uudelle Liikenne- ja viestintävirastolle neuvotellaan oma uusi, tuloksellista toimintaa tukeva palkkausjärjestelmä. Siirtyvän henkilöstön palkkataso turvataan siten kuin siitä on sovittu valtion keskustason virka- ja työehtosopimuksessa. Palkkausjärjestelmästä pyritään sopimaan tai ainakin saavuttamaan neuvottelutulos ennen kuin Liikenne- ja viestintävirasto aloittaa toimintansa. Liikenne- ja viestintävirastolle neuvotellaan myös sopimukset luottamusmiestoiminnan järjestämisestä, yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta. Työaikamuotoa ja -järjestelmiä koskevissa päätöksissä huomioidaan erityisesti virastojen toiminnalliset tarpeet.  
Liikenneviraston virka- ja työehtosopimukset säilyvät voimassa Liikenneviraston nimen muuttuessa Väylävirastoksi ja henkilöstö jatkaa tehtävissään sovituilla ehdoilla. Väyläviraston organisaatio muutetaan vastaamaan uudistuksessa esitettyjä tehtäviä. Viraston henkilökunnalle pyritään turvaamaan vaikutusmahdollisuudet uudistuksen toteuttamisessa Väylävirastossa. 
Muutoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Onnistunut muutoksen johtaminen edellyttää avoimuutta ja henkilöstön osallistamista muutoksen toteutukseen. Siksi virastojen henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat olleet mukana virastojen perustamista koskevissa hankeorganisaatioissa. Henkilöstölle on järjestetty henkilöstötilaisuuksia, joissa on käsitelty virastojen perustamiseen liittyviä kysymyksiä ja toimenpiteitä. Koko hallinnonalan kattavalla intranet-sivustolla on pyritty huolehtimaan henkilöstön tiedonsaannista sekä vaikutusmahdollisuuksista. Uudistusta on käsitelty ja siitä on neuvoteltu säännöllisesti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteistoimintamenettelykokouksissa. Virastot tulevat käsittelemään henkilöstön siirtoa omissa yhteistoimintamenettelyissään. 
Maakuntauudistus 
Säännökset maakuntauudistukseen liittyvistä liikennealaa koskevista henkilöstöjärjestelyistä sisältyvät hallituksen esitykseen maantielain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kyseinen esitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2018. Pääosa ELY-keskusten liikennevastuualueilla toimivasta henkilöstöstä (n. 325 HTV) siirtyy maakuntiin 1.1.2020 alkaen. Valtakunnalliset tehtävät (tienpidon lupatehtävät/erikoiskuljetukset, tienvarsimainonta ja kaapeleiden ja johtojen sijoittaminen; ajoneuvojen siirrot ja vahingonkorvausasiat sekä museo-ja perinnetoiminta sekä KEHA-keskuksen tietyt maksatus- ja asiakirjahallintotehtävät) siirtyvät Väylävirastoon sekä tienvarsitelematiikka ja asiakaspalvelutehtävät Liikenteenohjausyhtiöön. Tehtävä- ja henkilöstömuutokset toteutettaisiin 1.1.2020 alkaen. Henkilöstön jakautuminen vahvistuu tarkemmin vuoden 2019 aikana, mutta alustavasti arvioidaan, että Väylävirastoon siirtyisi ELY-keskuksista 83 henkilötyövuotta ja Liikenteenohjausyhtiöön enintään 19 henkilötyövuotta.  
Virastouudistus ja maakuntauudistus toteutuvat eri aikaisesti. Siitä huolimatta pyritään siihen, että tehtäväjärjestelyt ja vaikutusmahdollisuudet turvataan myös ELY-keskuksista Väylävirastoon ja liikenteenohjausyhtiöön siirtyvälle henkilöstölle. 
4.3
Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Hallinnollisten toimintojen keskittäminen parantaa tehokkuutta. Vuodesta 2012 lähtien hallitusohjelmiin on sisältynyt merkittäviä virastojen toimintamenoihin kohdistuvia määrärahasäästöjä. Samanaikaisesti virastoille on tullut ja on tulossa uusia tehtäviä. Uusi virastokokonaisuus luo mahdollisuuksia keskittää virastojen hallintoa ja yhteisiä toimintoja erityisesti hallinnollisissa tukitoiminnoissa, kohentaa hallinnon tuottavuutta, parantaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä vapauttaa resursseja uusiin virastoille osoitettaviin tehtäviin ja mahdollisesti muista uudistuksista aiheutuviin henkilöstötarkistuksiin. 
Julkisen talouden heikentymisen vuoksi valtionhallinnon rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden keskeisinä tavoitteina on palveluiden laadukas hoitaminen tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tavoitteena on muun muassa päällekkäisyyksien purkaminen, sähköisen asioinnin lisääminen sekä asiakasnäkökulmasta etenkin asioinnin helppous ja selkeys. 
Viranomaistoimintojen yhdistämisellä tavoitellaan seuraavia hyötyjä: 
Parannetaan hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. 
Kehitetään ja vahvistetaan hallinnonalan strategista ohjausta. 
Edistetään hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. 
Lyhyellä aikavälillä viranomaistehtävissä on saavutettavissa synergiaetuja erityisesti hallinnollisissa tukitoiminnoissa (talous- ja henkilöstöhallinto). 
Pidemmällä aikavälillä sähköinen asiointi ja laajempi resurssipohja vapauttavat asiantuntijoita rutiinitoimista vaativampiin tehtäviin. 
Viranomaistoimintojen yhdistäminen luo mahdollisuuksia lisätä tulosohjauksessa hallinnonalan sisäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. 
Viranomaistoimintojen keskittäminen ja yhdistäminen luovat strategiseen ohjaukseen uutta näkökulmaa ja edellytyksiä kehittää viranomaistoimintaa eri asiakastarpeisiin sekä kehittää ja yksinkertaistaa ohjaus- ja lupatoimintoja ja karsia normeja. 
Uudessa virastossa on mahdollisuudet hyvien käytäntöjen levittämiseen ja toisilta oppimiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. 
Valvonta-, ohjaus- ja lupa-asioiden keskittäminen tuo vahvemman oikeudellisen asiantuntijapohjan ja edellytykset palvelun laadun parantamiselle. 
Haasteena on synergiaetujen heikentyminen, jos uudistus jää puolitiehen. Määrätietoinen strateginen ote ja siihen perustuva organisoituminen ovat kuitenkin keinoja toivotun kehityksen aikaansaamiseksi. 
4.4
Ympäristövaikutukset
Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia ympäristöön. 
Liikenteen automatisointi ja digitalisointi voivat vähentää liikenteen haitallisia ympäristöpäästöjä. Viestintä- ja liikennepalveluiden yhteentoimivuuden parantuminen luo potentiaalia liikenteen automatisaatiolle. Viestintäyhteyksien kehittyminen mahdollistaa uudenlaisen työnteon ja vähentää tarvetta liikkua esimerkiksi työn ja työpaikan vuoksi. Liikenne- ja viestintäsektorin yhdistyminen samaan virastoon edistää edellä mainittujen ilmiöiden kehitystä ja tukee pitkällä aikavälillä kestävämmän liikennejärjestelmän kehittymistä. 
Avoimella datalla, tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä sekä liikenteenohjauksen yhteydessä syntyvällä ja kerättävällä tiedolla voidaan hyödyttää koko yhteiskuntaa aiempaa tehokkaammin. Tällä voidaan onnistua vähentämään liikenteen haitallisia päästöjä sekä parantaa energiatehokkuutta. 
Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) -toimintatapaa edistämällä julkinen sektori, elinkeinoelämä ja käyttäjät yhdessä tietoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä luovat kestävää liikennejärjestelmää. Toimintatavan avulla voidaan saavuttaa ympäristön kannalta suotuisampi kulkumuotojakauma mahdollistamalla ovelta ovelle kuljetukset myös henkilöliikenteessä sekä jakamistalouteen perustuvia palveluita. Tämä osaltaan saattaa vähentää henkilöautoriippuvaisuutta ja lisätä uusien liikennepalvelujen houkuttelevuutta, julkinen henkilöliikenne mukaan lukien. 
Tavoitteena on, että liikenne palveluna -toimintatapaa edistämällä henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja että henkilöautosuoritteen kasvu muun muassa kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvusta huolimatta. Esimerkiksi yhteiskäyttöautoilun yleistyminen voi edistää autokantamme uusiutumista ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien henkilöautojen osuutta autokannassa, koska yhteiskäyttöautoilussa kynnys hankkia esimerkiksi vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävä auto voi olla matalampi verrattuna perinteiseen autonomistajuusmalliin. 
4.5
Muut yhteiskunnalliset vaikutukset
Vaikutukset työllisyyteen ja työelämään 
Esityksellä pyritään edistämään uuden elinkeinotoiminnan syntymistä liikenne- ja viestintäalalle. Tällä hetkellä Liikenteen turvallisuusviraston luovuttamaa tietoa käyttävien yritysten palveluksessa on arvioitu työskentelevän jatkossa noin 1 200 henkilöä. 
Liikennealan tietotyön merkitys työmarkkinoiden kokonaisuuden rakenteelle on nykyisellään pieni. Informaatio- ja viestintäala työllisti Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 87 763 henkilöä vuonna 2014, kun kaikkien työllisten määrä oli 2,27 miljoonaa henkilöä. Liikennealan tietotyöntekijöiden osuus informaatio- ja viestintäalasta on yli prosentin. 
Virastouudistuksen on arvioitu tuottavan merkittävästi uutta liiketoimintaa muun muassa tutkimukseen, kehitykseen ja liikkumispalveluihin. Liikkumispalveluiden kehityksellä voi olla huomattavia työllisyysvaikutuksia sekä vaikutuksia kauppataseeseen samoin kuin infrastruktuurivaikutuksia. 
Vaikutukset turvallisuuteen 
Esityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Oikea-aikaisen ja laadukkaan informaation välittäminen tietoturvallisesti tulee yhä keskeisemmäksi liikenneturvallisuuden tekijäksi. Virastouudistus tukee tätä kehitystä tuomalla viestinnän ja liikenteen kiinteämmin toistensa yhteyteen. Monet turvallisuusongelmat ovat lähtöisin liikennejärjestelmätason ratkaisuista, onnettomuudet ovat niistä viime kädessä ilmi tuleva osoitus. Virastouudistus selkeyttää valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja julkisen liikenteen kehittämisen rooleja ja tehtäviä, jolloin jatkossa voidaan paremmin löytää ja ratkaista onnettomuuksien taustalla olevia ylemmän tason ongelmia. 
Esitys parantaa edellytyksiä tulevaisuuden liikenneturvallisuustyölle ja myönteiset konkreettiset vaikutukset painottuvat pitkälle aikavälille. Pitkän aikavälin tarkastelussa virastouudistus saattaa edistää kulkutapamuutosta henkilöautoista liikkumispalveluihin, digitaalisten ratkaisujen ja yhteyksien parantuessa. Uusi virasto mahdollistaa myös liikennejärjestelmän paremman hallinnan siten, että kokonaisuudessa tullaan huomioimaan sekä liikenne- että tietoliikenne infrastruktuuri. Tämä tukee fyysisen liikenteen muuttumista digi-liikenteeksi (esimerkiksi etätyö) ja liikenteen palveluistumista (MaaS). 
Sensoriteknologian yhdistyminen infrastruktuuriin mahdollistaa paremman tietojen keruun ja hallinnan, mikä edistää liikennejärjestelmän tehokkaampaa kokonaissuunnittelua ja ajantasaista liikenteen ohjausta. Tämä puolestaan edistää älyliikenteen kehittymistä ja samalla liikenneturvallisuutta. 
Tulevaisuudessa äly- ja automaatioliikenne aiheuttavat kyberturvallisuusuhkia, joiden torjunnassa on hyötyä tehokkaammasta yhteistyöstä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. 
Virastojen työnteon tehostuessa resursseja voidaan ohjata enemmän liikenneturvallisuustyöhön. 
Vaikutukset aluekehitykseen 
Nykyisin maakunnan liitto vastaa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) perusteella aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja osana tätä tehtävää maakunnan liitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla. Liikennevirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuvat maakuntien ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja alueelliset liikenneverkkoon ja -palveluihin liittyvät kehittämistarpeet sekä liikenne ja muut maankäyttömuodot. Liikennejärjestelmän kehittäminen sisältää väylien kehittämisen lisäksi liikenteen palveluiden ja niiden markkinoiden edistämisen sekä julkisen liikenteen toimintaedellytysten kehittämisen. 
Liikennevirasto vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnan ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta asianomaisessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. ELY-keskusten liikennevastuualue on huolehtinut operatiivisesta tienpidosta tienpitoviranomaisena. ELY-keskuksia on tällä hetkellä 15, joissa yhdeksässä hoidetaan liikennetehtäviä. ELY-keskukset vastaavat toimialueellaan seuraavista tienpidon tehtäväkokonaisuuksista: tiestön palvelutason määrittäminen (asiakastarpeet, maankäytön yhteistyö tiestöä koskevissa aluevarauksissa, esiselvitykset, tie- ja liikenneolot, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikenneturvallisuus), tienpidon ohjelmointi (tulos- ja talousohjaus- ja suunnittelu, tienpidon ohjelmat), hankesuunnittelu ja kunnossapidon suunnittelu. 
Eduskunnan käsiteltävänä on maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitys (HE 15/2017 vp) ja sitä täydentävä hallituksen esitys (HE 14/2018 vp). Maakuntalakiehdotuksen 6 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan maakunnan tehtäväalaan kuuluisivat liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun siten kuin niistä erikseen säädettäisiin. 
Valtio toimisi jatkossakin väyläomaisuuden omistajana ja Liikennevirasto, tulevaisuudessa Väylävirasto, hallinnoisi tätä väyläomaisuutta. Väyläviraston tehtäviin kuuluisi vastata tienpidon ohjauksesta, yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien ja niiden yhteistyöalueiden kanssa sekä osallistua väylänpitäjänä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen sekä valtakunnallisen ja maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Liikenne- ja viestintävirasto puolestaan osallistuisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman strategiseen ja toiminnalliseen valmisteluun sekä maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Virastouudistus selkeyttäisi viranomaisten tehtävänjakoa alueellisessa yhteistyössä ja edistäisi alueiden näkemysten huomioimista aikaisempaa tuloksellisemmin. 
Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston pääpaikka tulisi jatkossakin sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla. Kummallakin virastolla on alueellisia toimipisteitä ja tehtäviä, joista osasta vastaavat sopimuspohjaiset palveluntarjoajat. Virastouudistuksella nähdään myönteisiä mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen tulevien maakuntien ja kuntien kanssa. 
Alueellistamisen koordinaatioryhmä on käsitellyt virastouudistusta helmikuussa 2018, eikä nähnyt tarvetta varsinaisen sijoittamisselvityksen tekemiseen. Koordinaatioryhmä kuitenkin edellyttää, että aiemmin tehdyt alueellistamispäätökset säilyvät voimassa myös uudessa rakenteessa lukuun ottamatta liikenteenohjausyhtiön piiriin siirtyviä tehtäviä.  
Vaikutukset tietoyhteiskuntaan 
Viranomaisen rekisteritiedon hyödyntämisen lähtökohtina ovat markkinaehtoinen toiminta ja käyttäjien tarpeisiin vastaavat, laadukkaat, edulliset ja tehokkaasti tuotetut palvelut. Erityisesti liikennejärjestelmää koskevaa tietoa halutaan järjestelmän asiakkaiden, palveluntuottajien ja viranomaisen käyttöön mahdollisimman avoimesti ja lisäarvoa tuottavasti. Lisäksi digitalisaation edistäminen ja liikenteen tietoon perustuvien palvelujen sekä liikenteeseen liittyvien kokeilujen mahdollistaminen ovat tärkeitä liikenteen palveluiden kehittämiseksi. 
Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa viranomaisia löytämään uusia ratkaisuja tietojen saattamiseksi tietoa hyödyntävien tahojen tarpeisiin. Viranomaisen tehtävänä on myös olla mukana edistämässä digitalisaatiota ja digitaalisten palvelujen ja markkinoiden syntymistä. Digitalisaatio ja digitaalisten palvelujen syntyminen perustuvat kykyyn sekä mahdollisuuteen käsitellä ja hyödyntää tietoa. 
Digitaalisaatio edellyttää, että viranomaisen rekisteritiedot ovat koneellisesti hyödynnettäviä ja tietojen hyödyntäminen mahdollistetaan erilaisissa sovelluksissa ja palveluissa. Näin parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä päätöksenteossa ja avataan tiedonhyödyntäjille ja palvelujen tuottajille mahdollisuuksia toteuttaa monipuolisempia ohjelmointirajapintoja sekä synnyttää laajoja ekosysteemejä tiedon hyödyntämiseen. Sen lisäksi, että palveluntarjoajille syntyy kehityksestä suoria hyötyjä, syntyy tiedon tehokkaammasta uudelleenkäytöstä etua kaikille niille käyttäjille, jotka käyttävät sovelluksia ja palveluita. 
Tulevaisuudessa korostetaan kuluttajien mahdollisuutta osallistua omien tietojensa käsittelyyn. OmaDatassa on kysymys henkilötiedosta, joka on saatettu rekisteröidyn itsensä hallittavaksi. Kyse ei ole viranomaisen rekisteriin talletetuista kaikista tiedoista, vaan sellaisesta tiedosta, jonka viranomainen on avannut rekisteröidyn itsensä hallittavaksi. Tällaista OmaDataa voisivat näin olla esimerkiksi henkilön ajo-oikeustiedot, jotka on avattu rekisteröidyn hallittaviksi Liikenne- ja viestintäviraston tarjoaman rajapinnan välityksellä. Huomionarvoista on se, että virastolla on tämän jälkeenkin edelleen samat henkilön ajo-oikeustiedot henkilötietoina rekisterissään, eikä OmaDatana hallittavaksi avattua henkilötietojen osajoukkoa poisteta viraston henkilörekisteristä. 
Liikenteen turvallisuusviraston tietojen hyödyntäminen on ollut varsin laajaa ja sen taloudellinen merkitys on kiistaton. Tieto mahdollistaa tietopalvelumarkkinat, joiden kooksi arvioidaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta taloudellinen arvonlisä yritysten omistajille, työntekijöille ja rahoittajille on vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on uusi markkina, jota ei olisi ilman Liikenteen turvallisuusviraston viranomaistietoja. Jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto tulee edelleen kehittämään tietovarantoaan ja palveluitaan. Pitkällä aikavälillä lienee mahdollista alentaa viranomaistoiminnan ilmoitus-, lupa-, raportointi- ja rekisteröintimaksuja. 
Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon 
Liikenneviraston, Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston henkilöstön määrästä, sukupuolijakaumasta, koulutustasosta sekä toimipisteistä on kerrottu esityksen kappaleessa 2.1.3 Virastoissa miesten ja naisten osuudet henkilökunnasta ovat lähellä toisiaan, mutta miesten osuus on kaikissa virastoissa suurempi. Liikennevirastossa miesten ja naisten määrässä on suurin ero. Miehiä on yli 100 henkilötyövuotta enemmän. Virastouudistus tulee tasaamaan Väyläviraston henkilöstön sukupuolijakaumaa, koska Liikenteenohjausyhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä suurin osa on miehiä. 
Kielelliset vaikutukset 
Esityksellä ei ole kielellisiä vaikutuksia. Virastot toimivat ja palvelevat kotimaisilla ja muilla kielillä. 
5
Asian valmistelu
5.1
Esiselvitys ja hankkeen valmistelutyöryhmät
Esiselvitys (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus – Esiselvitys, LVM Raportit ja selvitykset 2/2017, 17.2.2017) luovutettiin ministeriölle 17.2.2017. Työryhmä ehdotti, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminto yhtiöitettäisiin valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi erillisen selvityksen mukaisesti. Liikenneviraston jäljelle jäävät toiminnot jäisivät Väyläviraston vastuulle, joka jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona. 
Hankkeen toteuttamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.4.2017 ohjausryhmän sekä neljä työryhmää. Ryhmien toimikaudet olivat 25.4.2017–31.12.2018. 
Hankkeen työryhmät olivat: 
1) Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston yhdistämisestä vastaava työryhmä 
2) Liikenneviraston tehtävistä sekä jäljelle jäävän Liikenneviraston uudelleenorganisoinnista vastaava työryhmä 
3) Liikenneviraston liikenteenohjaustehtävien yhtiöittämisestä vastaava työryhmä 
4) Lainvalmistelusta vastaava työryhmä. 
Työryhmissä oli laajasti virastot Ilmatieteen laitosta lukuun ottamatta edustettuina. Kaikissa työryhmissä paitsi ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä oli henkilöstö edustettuna. Lisäksi Liikenneviraston liikenteenohjaustehtävien yhtiöittämisestä vastaavassa työryhmässä oli edustus puolustusministeriöstä, sisäministeriöstä, Finrail Oy:stä ja Air Navigation Services Finland Oy:stä. Työryhmät asettivat alatyöryhmiä ratkomaan erilliskysymyksiä. Lisäksi työryhmät kutsuivat kokouksiinsa asiantuntijoita kuultaviksi. 
5.2
Kuulemiset ja lausuntokierros
Virastouudistuksesta ja liikenteenohjauspalvelujen yhtiöittämisestä järjestettiin laaja kysely lokakuussa 2017. Uudistuksesta järjestettiin sidosryhmien kuulemistilaisuudet 24.11.2017 ja 14.2.2018 sekä useita henkilöstötilaisuuksia. 
Virastouudistusta koskeva hallituksen esitys oli lausuntokierroksella 19.1.–23.2.2018. Lausuntoja pyydettiin laajasti eri tahoilta, minkä lisäksi esitys oli vapaasti kommentoitavana lausuntopalvelu.fi -portaalissa. Vastauksia saatiin yhteensä 71. 
Yleisiä huomioita virastouudistuksesta 
Useat lausunnonantajat pitivät virastouudistuksen tavoitteita ja ehdotuksia lähtökohtaisesti kannatettavina. Virastouudistuksen arvioitiin tukevan yleisesti ottaen liikennealan murrosta ja digitalisaation myötä viestintäsektorin kytkeytymistä yhä enenevissä määrin myös liikennetoimialaan. Virastouudistuksella nähdään olevan tärkeä rooli hallinnonalan vastatessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja se nähdään monessa suhteessa ja asiassa mahdollistajan roolissa. Yleisesti hallinnonalan tarkastelua ja valmiutta tarvittaessa tehdä siihen uudistuksia nähtiin hyvänä asiana. Toteutuessaan virastouudistuksen avulla nähtiin lausuntopalautteen mukaan mahdollistettavan hyvät lähtökohdat synergiaeduille, toimintojen keskittämiselle, hyville käytännöille sekä norminpurulle. Kokonaisajatteluun ja pitkäjänteisyyteen perustuvan liikenne- ja viestintäpolitiikan avulla on mahdollista vastata muun muassa kaupungistumisen ja ilmastopolitiikan haasteisiin. 
Virastouudistuksen ehdotusta yhdistää Liikenteen turvallisuusviraston, Liikenneviraston ja Viestintäviraston viranomaistoiminnot yhteen virastoon, uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon ja ehdotusta Liikenneviraston jäljelle jäävien toimintojen uudelleenorganisointia uuteen Väylävirastoon, pidettiin useissa lausunnoissa johdonmukaisena ja esityksen tavoitteita tukevina. Muun muassa Keskuskauppakamari piti hyvänä, että virastojen yhdistymisen aikataulua siirrettiin myöhemmäksi eivätkä kaikki liikenteen hallinnon isot muutokset toteudu samanaikaisesti. Rajavartiolaitos näki ehdotuksen perusteltuna sidosryhmäyhteistyön yksinkertaistamisen ja hallinnon tehokkuuden näkökulmasta. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö toi esille, että hallinnon viranomaistoimintojen uudelleen organisointi parantaa hallinnon tuottavuutta tehostamalla rajallisten resurssien käyttöä hallinnollisia toimintoja yhdistämällä. Toimintojen uudelleenorganisointi huomioi myös kansalaisten ja elinkeinoelämän asiakastarpeet hallinnonalalla aikaisempaa paremmin.  
Lausunnoissa tuotiin esille huoli siitä, että esityksessä ei tuoda riittävästi esille nykyjärjestelmän epäkohtia, joita uudistuksella pyritään selvittämään ja jäätiin pohtimaan virastouudistuksen tarkoitusperiä. Oikeuskanslerin viraston lausunnossa tuotiin esille, että vaihtoehdot virastouudistukselle oltiin tuotu esille, mutta miksi lakiesityksen sisältöiseen vaihtoehtoon oli päädytty ei oltu kuvattu riittävästi. Lausunnoissa nousi esiin myös näkökulma, jonka mukaan uudistuksen tavoitteita voitaisiin mahdollisesti edistää myös nykyisten organisaatioiden puitteissa. Erityisesti elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset ottivat esille Liikenneviraston jakamisen kolmeen eri organisaatioon, mikä saattaisi heikentää hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Valtiovarainministeriö toi esiin, että esitykseen tulisi kirjata tarkemmin vielä, mitä kaavailtuja synergiaetuja esitetystä virastojen yhdistämisestä syntyisi. Jatkovalmistelun kannalta pidettiin tärkeänä kiinnittää huomiota myös edelleen hallinnollisen taakan keventämiseen ja edelleen kokonaiskuvan selventämiseen, eli mikä on se dynaamisen liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän kokonaisuus, jota luonnoksella on tarkoitus vahvistaa. Turvallisuusviranomaiset korostivat erityisesti tulevien virastojen kanssa tehtävää säännöllisen yhteistyön jatkon merkitystä hallinnonrajojen ylittävästi.  
Ahvenanmaan maakunnan hallitus antoi yleispiirteisen lausuntonsa ja totesi haluavansa palata myöhemmin asiaan. 
Virastouudistuksen yhteys muihin uudistuksiin 
Virastouudistuksen kanssa samanaikaisesti liikenteen hallinnonalalla ollaan toteuttamassa muitakin merkittäviä uudistuksia, mikä lausuntopalautteessa nousi myös vahvasti esiin haastavana kokonaisuuden hahmottamisen osalta etenkin maakuntauudistuksen osalta. Maakuntien liittojen lausunnoissa tuotiin esiin huoli mahdollisista lisähaasteista tavoitteiden yhteensovittamisen ja tehtävien koordinoinnin osalta. Muun muassa Pirkanmaan liitto toi lausunnossaan ilmi Liikenne- ja viestintävirastolle esitettyjen tehtävien nivoutuvan läheisesti tulevien maakuntien liikennealan tehtäviin. Myös kestävään liikkumiseen, liikennealan tietovarantoihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä yhteydet maakuntien ja Liikenne- ja viestintäviraston välillä ovat keskeiset. Mahdollisen päällekkäisen resursoinnin välttämiseksi ja hallinnon tuottavuuden parantamiseksi sekä asiakaslähtöisen toiminnan takaamiseksi virastojen rooleja tulisi lausuntojen perusteella edelleen selkeyttää esityksessä kokonaisuudessa, jossa tulevaisuudessa maakuntien lisäksi myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat osallisina. ELY-keskusten lausunnossa pidettiin lisäksi tärkeänä varmistaa vuoden 2019 osalta toimivaltuudet, vastuut ja työnjako erityisesti Väyläviraston ja ELY-keskusten osalta. Myös henkilöstöjärjestöt toivat esille lausunnoissaan haasteet uudistuskokonaisuuden voimaantulon eriaikaisuudessa etenkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualueen (L-vastuualue) ja KEHA-keskuksen henkilöstön näkökulmasta. Tämän lisäksi kaupunkien antamissa lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että uusi virastokokonaisuus ei saisi hidastaa aluekehitystä ja tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 
Maakuntauudistuksen (HE 15/2017 vp ja HE 14/2018 vp) lisäksi virastouudistuksen kanssa käsitellään samanaikaisesti erillisenä asiana kokonaisuuteen vahvasti liittyvää liikenteenohjaus- ja hallintapalveluyhtiön perustamista (HE 34/2018 vp). Hallituksen esitysten käsittely ja läpivieminen erillisinä kokonaisuuksina näyttäytyivät lausunnonantajille haasteellisena. Uudistuksissa pidettiin tärkeänä muun muassa varmistaa uusien virastojen ja perustettavan liikenteenohjausyhtiön välinen yhteistyö ja rajapintojen toimivuus. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että uuden yhtiön ja Väyläviraston työnjakoon ei jää päällekkäisyyksiä ja sitä kautta epäselvyyksiä, ristiriitoja ja lisäkustannuksia.  
Virastojen väliset vastuut ja työnjako 
Lausunnoissa pidettiin myönteisenä asiana viranomaistoimintojen keskittämistä ja yhdistämistä, minkä voidaan nähdä tuovan strategiseen ohjaukseen uusia näkökulmia ja edellytyksiä kehittää viranomaistoimintaa eri asiakastarpeisiin, minkä lisäksi se voisi tarjota mahdollisuuden kehittää ja yksinkertaistaa ohjaus- ja lupatoimintoja. Esityksessä yhdeksi keskeiseksi huoleksi lausunnonantajien mukaan nousi kuitenkin uusien Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston välinen epäselväksi jäävä vastuu ja työnjako ja suhde uusiin maakuntiin ja ELY-keskuksiin. Lausunnoissa kehotettiin varmistamaan, että toimintojen välille ei jäisi päällekkäisyyksiä. Oikeusministeriö toi esille lausunnossaan lisäksi, että uudistuksessa tulisi huolehtia lisäksi viranomaistoimintojen edellyttämästä riippumattomuudesta ja esitti monin osin myös tarkennuksia ns. virastolakeihin. Lisäksi HSL oli huolissaan siitä, että kaikki merkittävän julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon eikä Väylävirastoon jää näitä lainkaan ja toi esille ratakapasiteetin hallinnan erityiskysymyksenä. 
Lausunnoissa kiinnitettiin myös huomiota liikennejärjestelmän suunnittelemiseen, kehittämiseen ja yhteensovittamiseen sekä erityisesti siihen liittyen maankäytön suunnitteluun liittyviin vastuisiin ja työnjakoon. Lausunnoissa todettiin erityisen tärkeäksi selventää entisestään, mikä organisaatio toimii yhteistyökumppanina kussakin asiassa. Selventäviä kirjauksia kaivattiin muun muassa sen osalta, että mikä taho ja missä laajuudessa vastaa liikennejärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä, joukkoliikenteen ja muiden liikennepalveluiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, liikenneturvallisuuden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kestävän liikkumisen kokonaisvaltaisesta edistämisestä. Useat lausunnonantajat toivat esiin, että työnjako eri tehtävissä tulee sekä yhteistyötahojen että henkilöstön näkökulmasta hoitaa ennakoidusti kuntoon, jotta asioiden edistämisessä ja käsittelyssä ei tule viiveitä tai epätietoisuutta asioita hoitavasta vastuullisesta tahosta sekä asialla olisi vaikutusta tehtävävastuun ohella myös henkilöstön sijoittumiseen. Tulevista virastorajoista huolimatta pidettiin tärkeänä, että yhteys liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisen ja ylläpidon välillä pitää säilyttää vahvana ja että tulevalla Väylävirastolla säilyisi vahva rooli väyliin liittyvien kehittämishankkeiden koordinoijana ja tilaajana (Suomen Tieyhdistys). Keskuskauppakamari piti myös tärkeänä, että virasto voisi olla mukana valtakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä muutenkin kuin teknisesti. 
Oikeusministeriö ja Oikeuskanslerin virasto toivat molemmat esiin lausunnoissaan virastolakeihin sisältyvät avustavien tehtävien siirrot muun kuin viranomaisen hoidettaviksi ja esittivät tarvetta tarkentaa jo nyt Liikenteen turvallisuusvirastosta annettuun lakiin sisältyvää pykälää. Lausunnoissa tuotiin esille, että perustuslakivaliokunta on tapauskohtaisesti pitänyt sinänsä mahdollisena siirtää ulkopuoliselle sopimuksella myös viranomaista avustavia neuvonnan luonteisia tehtäviä, mutta asiaa tulisi vielä selvittää jatkovalmistelussa.  
Virastouudistuksessa pidetään tärkeänä, että virastoissa säilyy riittävän syvällinen asiantuntemus ja parhaat yhteistyökäytännöt, ymmärretään liikennejärjestelmäkehityksessä asiakastarpeita, kotimaista liikennemarkkinaa ja sen muutosta sekä tunnistetaan keskeiset yhteistyön muodot. Muun muassa Rakennusteollisuus RT ry, INFRA ry, Logistiikka-asiakkaiden neuvottelukunta (LONK) ja Raidealan neuvottelukunta (RAINE) kannattivat maankäytön ja asumisen eli rakentamisen sekä liikenteen kokonaisuuksien yhteisen suunnittelun vahvistamista ja yhteisen organisoinnin tarpeellisuuden arvioimista.  
Henkilöstö ja resurssit 
Virastouudistusta koskevissa lausunnoissa henkilöstön ja resurssien monipuolista ja tehokasta käyttöä pidettiin lähtökohtaisesti kannatettavana tavoitteena. Yhdeksi keskeiseksi huomioksi lausunnoista nousi huolehtiminen tällöin myös riittävän substanssiosaamisen säilymisestä, ylläpidosta ja uudistumisesta. Etenkin yrityksille oli tärkeää, että erityisalojen asiantuntemus ja toimialatuntemus uudistuksessa säilytetään vähintään uudistusta edeltävällä tasolla. Muun muassa viestinnän osalta virastouudistuksessa yhtenä keskeisimpänä asiana useammissa lausunnoissa pidettiin kyberturvallisuuden ja taajuushallinnon korkeatasoinen osaamisen ja ammattitaidon turvaamista. Virastoilta edellytettiin selkeää tehtävä- ja toimivaltajakoa sekä asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta ennakoitavuutta ja vakautta.  
Henkilöstöjärjestöjen antamissa lausunnoissa virastouudistuksessa keskeisenä asiana pidettiin hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista kaikilta osin ja muun muassa uudistuksen tuomat muutokset ovat hyvissä ajoin ja ennakoiden valmisteltava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Muun muassa Pardia ry toi esille lausunnossaan, että henkilöstölle on turvattava samanaikaiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet uuden viraston tehtäviin hakeutumisessa. Maakuntauudistuksen tapahtuessa vuonna 2020 ja virastouudistuksen 2019 alusta alkaen ELY-keskukset toivat esiin lausunnoissaan, että siirtyvätkö esimerkiksi suunnittelu- tai maankäyttötehtäviä tekevät henkilöt tehtäviensä mukana uusiin virastoihin. Uudistus edellyttää, että ELY-keskuksista uusiin virastoihin siirtyvän henkilöstön asema turvataan ja ELY-keskuksista siirtyvät henkilöt tulee ottaa mukaan valmisteluun. ELY-keskusten mielestä olisi parempi, jos virastouudistus tapahtuisi samaan aikaan maakuntauudistuksen kanssa.  
Lisäksi maakuntien liittojen lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että tulevien virastojen resursseja on käytettävissä myös alueilla eli tulevissa maakunnissa ja että tehtävien toteuttamiseen kohdistetaan riittävät henkilöresurssit.  
Tietovarannot ja tieto- ja kyberturvallisuus 
Virastouudistusta koskevissa lausunnoissa tuotiin esiin, että hallituksen esitysluonnoksen perusteella tieto-omaisuuden hallinnan yhdistäminen ja selkeiden vastuiden määrittäminen loisivat edellytykset tietopääoman paremmalle hyödyntämiselle. Tiedon, tietoturvan ja tiedonvälityksen yhdistämisellä luotaisiin parempia edellytyksiä älyliikenteen kehittymiselle ja muille innovaatioille. Liikenne globaalina ja käyttäjälähtöisenä sektorina nähtiin myös hyvänä kokeilupohjana, josta saadut kokemukset on mahdollista hyödyntää laajemmin yhteiskunnassa. Virastouudistuksella nähtiin myös arvoa siirtymisessä yksittäisistä rekistereistä kohti tietovarantoajattelua (Pardia). 
Lausunnoissa tuotiin esille huoli siitä, että liikenneväyliin ja niiden kuntoon liittyvä tieto on hajaantumassa useampaan organisaatioon, mikä tulee lisäämään viranomaistahojen yhteistyön ja koordinaation tarvetta. Yleisesti lausunnoissa korostettiin uudistuksen jälkeistä tiedonvaihdon ja tiedon yhteiskäytön sujuvuuden varmistamista. Muun muassa Tilastokeskus toi lausunnossaan esiin, että tiedonkäyttäjien kannalta tietojen löydettävyyttä, saatavuutta ja yhdisteltävyyttä tukevat ratkaisut olisivat tuomassa huomattavan parannuksen nykytilanteeseen. Lausunnoissa huomioitiin myös tiedon jakamisen yhteydessä riittävä tietosuojan tason ja salassa pidettävien tietojen suojauksen tärkeys. Muun muassa Oikeuskanslerin virasto kaipaisi lausunnossaan tarkempaa kuvausta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen huomioon ottamisesta esityksessä huomioiden perustuslakivaliokunnan asiasta antamat lausunnot. Poliisihallituksen lausunnossa pidettiin positiivisena, että liikenteenohjauksen yhteydessä syntyvä ja kerättävä tieto saataisiin hyödynnettyä aiempaa tehokkaammin. 
Lausunnoissa tunnistettiin myös Kyberturvallisuuskeskuksen merkittävä rooli kansallisen ja kansainvälisen kyberturvallisuuden edistäjänä koko yhteiskunnassa. Oikeusministeriö kiinnitti huomiota siihen, että kyberturvallisuuskeskuksesta on lakiehdotuksen mukaan tarkoitus muodostaa Liikenne- ja viestintävirastosta organisatorisesti ja toiminnallisesti erillinen yksikkö. Ehdotus on ymmärrettävissä siten, että kyberturvallisuuskeskuksen on tarkoitettu toimivan pääjohtajan alaisuudessa ainoastaan hallinnollisesti. Tässä tapauksessa ei nähtäisi asianmukaiseksi, että Kyberturvallisuuskeskusta koskeva sääntely jää sen asemaa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan työjärjestyksen varaan. Lakiehdotusta tulisi täydentää näiltä osin. Lisäksi Elinkeinoelämän Keskusliitto toi lausunnossaan esiin, kuinka Kyberturvallisuuskeskus palvelee laajasti eri toimialoja ja arvioi, että keskuksen uudelleen sijoittumista koko valtioneuvoston piirissä tulisi arvioida lisää.  
Muita huomioita 
Edellä mainittujen aiheiden lisäksi lausunnonantajat kiinnittivät huomiota muun muassa liikenteen harjoittajien, käyttäjien ja muiden toimijoiden kustannuksiin, joiden ei toivottu uudistuksen myötä kasvavan vaan pyrittäisiin virastouudistuksen avulla tehokkaampaan ja mahdollisesti edullisempaan toimintamalliin. Lisäksi puolustusministeriö korosti METO-yhteistyön turvaamista myös uudistuksen jälkeen ja taajuushallinnan säilyvyyttä jatkossakin toimialaneutraalina ja markkinaneutraalina sekä mahdollistavan valtion keskeisen tehtävän eli turvallisuustoiminnan taajuusresurssit kaikissa turvallisuustilanteissa. Lisäksi muun muassa Museovirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön turvaamiseen uudistuksessa. Lisäksi perinnetoiminta ja kulttuuriperintö nousivat esille myös ELY-keskusten, Kangasalan kaupungin ja Mobilia säätiön lausunnoissa. Rahoituksen osalta eri toimijoiden lausunnoissa nostettiin esille maksujen mahdollisten vähentämisen mahdollisuuksien arviointia ja perittävien maksujen kohdentamista ala-kohtaisesti. Lisäksi eri liikennemuotojen edustajien lausunnoissa korostettiin väyläinfrastruktuurin rahoituksen sekä sen kehittämisen ja ylläpidon turvaamisen merkitystä virastouudistuksessa.  
Kouvolan kaupungin lausunnossatuotiin esille, että uusien virastojen toimintojen maantieteellinen sijoittaminen osaltaan vaikuttaa myös toimialan yritysten sijoittumiseen ja alueen elinkeinotoiminnan kehittymiseen, mikä tulee ottaa huomioon virastojen toimintojen ja sopimuspohjaisten palveluntarjoajien sijoittumisen ohjauksessa myös neljän suurimman kaupunkiseudun ulkopuolelle. Liikenne- ja logistiikkasektorin kysyntä, osaaminen, yritystoiminta ja koulutustarjonta muodostavat alan klusterit, joiden tulee vaikuttaa osaltaan virastojen ja perustettavan erityistehtäväyhtiön sijoittumiseen. 
Tilastokeskus oli huolissaan tilastoinnin jatkuvuudesta ja yhteistyöstä uuden Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston kanssa. 
Lopuksi useassa lausunnossa kiinnitettiin lyhyesti huomiota virastouudistuksen jälkikäteisten vaikutusten seurantaan. Tämä tukisi osaltaan pitkäjänteistä liikenne- ja viestintäpolitiikan tarkastelua myös hallituskausien yli.  
Jatkovalmistelu 
Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa on täydennetty yleisperusteluita ja esitetty tarkempia selvityksiä virastouudistuksen toteuttamiskustannuksista, henkilöstövaikutuksista ja virastojen toimivallasta maakuntauudistuksessa sekä Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa koskeva erillinen kansainvälinen selvitys. Virastolakeja on täydennetty virastojen tehtävien, keskinäisen suhteen ja ratkaisuvallan sekä palveluiden ulkoistamisen osalta. Erityisesti selkeytettiin Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston tehtävänjakoa ja roolitusta liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Kummankin virastojen tehtäviin lisättiin ympäristöhaittojen vähentäminen ja rajoittaminen, tarkennettiin pääjohtajan toimi- ja ratkaisuvalta työjärjestyksessä sekä tarkennettiin ja selvennettiin palveluiden ulkoistamista ja julkisen hallintotehtävän antamista muulle toimijalle. Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä täsmennettiin taajuushallinnon, valtiontukiasioiden ja valtionavustusten hoitamisen osalta. Väyläviraston tehtäviin lisättiin tehtävä vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita ja kulttuuriomaisuutta. Toimialalainsäädäntöön on tehty säädösteknisiä ja kielellisiä korjauksia, erityisesti viranomaisten nimiin (Tulli, Rajavartiolaitos, Verohallinto). 
6
Esitykseen vaikuttavia tekijöitä
6.1
Esityksen suhde Ahvenanmaan itsehallintolakiin
Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:ssä säännellään Ahvenanmaan toimivallasta lainsäädäntöasioissa. Tämän esityksen kannalta keskeisiä kohtia ovat pykälän 20–22 kohdat, jotka koskevat postilaitosta ja yleisradio- ja kaapelilähetystoiminnan harjoittamista maakunnassa, teitä ja kanavia, tieliikennettä, raideliikennettä, veneliikennettä, paikallisen meriliikenteen väyliä sekä elinkeinotoimintaa. Lain 27 §:n mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat kauppamerenkulku ja kauppamerenkulun väylät sekä ilmailu. Lain 29 §:n mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluu muun muassa alusrekisteri, jonka osalta maakuntapäivien suostumuksella voidaan lainsäädäntövalta kokonaan tai osittain siirtää lailla maakunnalle. 
Tässä hallituksen esityksessä käsitellään Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tehtävien sekä osittain Liikenneviraston tehtävien siirtämistä uuteen keskushallinnon virastoon, Liikenne- ja viestintävirastoon. Ahvenanmaan maakunnan hallitus antoi virastouudistusta koskevasta hallituksen esityksestä yleispiirteisen lausuntonsa ja totesi haluavansa palata myöhemmin asiaan. 
Liikenne- ja viestintävirastolle siirretään nykyisin Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla olevat liikenteen ammattipätevyysasiat. Muutoksella ei ole vaikutusta Ahvenanmaan toimivaltaan, vaan Ahvenanmaata koskevat tieliikenteen ammattipätevyyskysymykset kuuluvat edelleen Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulku kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Laivaväen pätevyydet kuuluvat siten valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan valtionvirasto pitäisi jatkossakin rekisteriä niistä aluksista, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa. 
Ahvenanmaan maakunnan liikenteen rekistereitä koskeva sääntely ja rekistereiden ylläpito kuuluvat Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. Liikenne- ja viestintäviraston perustamista koskevalla lailla ei muuteta rekisterinpitoa tai rekisterinpitovelvollisuuksia Ahvenanmaan osalta. Nykyisissä liikennemuotokohtaisissa valtakunnallisissa laeissa oleva Ahvenanmaata koskeva rekisterisääntely jää nykyisellään voimaan. 
Itsehallintolain 32 §:n mukaan maakunnan hallituksen suostumuksella voidaan valtakunnan hallinnolle kuuluvia tehtäviä asetuksella (sopimusasetus) siirtää määräajaksi tai toistaiseksi maakunnan viranomaiselle. Tällainen tasavallan presidentin asetus on annettu julkisesta palveluvelvoitteesta lentoliikenteelle Maarianhaminan ja Tukholman alueen välillä (1404/2015). Sen mukaan lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1008/2008 tarkoitetut hallintotehtävät, jotka koskevat julkisen palveluvelvoitteen asettamista lentoliikenteelle, sekä muut hallintotehtävät, jotka johtuvat kyseisestä velvoitteesta, hoitaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Manner-Suomessa toimivalta asettaa julkinen palveluvelvoite lentoliikenteessä tulee siirtymään Liikennevirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle 31.12.2019 saakka, jonka jälkeen toimivalta on liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta annetun lakiehdotuksen II osan 12 luvun 11 §:n perusteella maakunnilla. 
6.2
Riippuvuus muista esityksistä
Hallitus on antanut maaliskuussa 2017 eduskunnalle esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp). Esitykseen sisältyvä maakuntalain 6 § sisältää maakuntien tehtävät ja kyseisen pykälän 1 ja 2 momentissa on liikennealan tehtäviä, jotka osaksi täytäntöön pannaan liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistuksen yhteydessä. Lisäksi hallitus antoi eduskunnalle hallituksen esityksen maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (ns. 2-paketti) maaliskuun 2018 alussa (HE 14/2018 vp). Tämän esityksen liitelaeilla on vaikutusta erityisesti Liikenne- ja viestintäviraston toimivaltaan saaristoliikenteessä. 
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta (HE 146/2017 vp), jolla tulee olemaan vaikutusta viranomaistehtäviin. 
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180/2017 vp). Kyseinen laki sisältää tehtäviä nykyisille virastoille, Liikenteen turvallisuusvirasto sekä Liikennevirasto. Koska esityksen käsittely on vasta alkamassa eduskunnassa, on hallituksen tarkoituksena antaa myöhemmin erillinen hallituksen esitys, jolla teknisesti korjataan virastoja koskevat nimitykset uudessa tieliikennelaissa. 
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (lain II vaihe; HE 145/2017 vp), jonka muutoksilla on merkittävä vaikutus virastouudistuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Virastouudistusta koskevan hallituksen esityksen liitelakina on liikenteen palveluja koskevan lain muutos, jolla täytäntöön pannaan maakuntauudistuksen vaatimat muutokset julkiseen henkilöliikenteeseen, liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämistä koskevat säännökset sekä virastojen tekniset nimimuutokset. 
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta (HE 192/2017 vp) annettiin joulukuussa 2017. Esityksessä ehdotetaan tietyille yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten palveluiden tarjoajille sekä eräiden digitaalisten palveluiden tarjoajille tietoturvallisuuteen liittyvää riskienhallintaa ja häiriöiden raportointia koskevia velvoitteita. Lisäksi säädettäisiin näiden velvoitteiden valvonnasta, viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta sekä yleisestä tietoturvallisuuteen liittyvästä viranomaistoiminnasta. Toimivalta valvoa riskienhallinta- ja häiriöraportointivelvoitteita olisi sektorikohtaisilla valvontaviranomaisilla. Tämä tarkoittaisi Energiavirastoa, Finanssivalvontaa sekä Liikenne- ja viestintävirastoa. 
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu hallituksen esitys merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta (HE 48/2018 vp) annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2018. Esityksessä muutetaan liitelakina olevaa laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annettua lakia. 
Sisäministeriössä valmisteltu hallituksen esitys laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 18/2018 vp) annettiin eduskunnalle maaliskuussa 2018. Kyseiset lakiehdotukset sisältävät tehtäviä ja tiedoksiantoa koskevia säännöksiä, joilla on vaikutusta Liikenne- ja viestintäviraston sekä perustettavan liikenteenohjaus- ja hallintayhtiön tehtäviin ja toimintaan. 
Oikeusministeriössä valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp) annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2018. Esitys sisältää kokonaisuudistuksen, joka liittyy hallintoasioiden oikeudenkäyntiin. Esityksellä on vaikutuksia tämän esityksen liitelakeihin. 
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistukseen läheisesti liittyvä hallituksen esitys laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 34/2018 vp) annettiin eduskunnalle 5.4.2018. Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustetavalle osakeyhtiölle. Kyseisessä esityksessä esitetään, että Liikennevirastossa nykyisin hoidettavat tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään valtion osakeyhtiöksi 1.1.2019 alkaen.  
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys maantielain muuttamiseksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 45/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle 12.4.2018. Samassa yhteydessä on tarkoitus muuttaa lain nimike laiksi liikennejärjestelmästä sekä maanteistä. Hallituksen esitykseen sisällytetään kaikki liikennealaa koskevat maakuntauudistuksen täytäntöönpanoon liittyvät muutokset. 
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu myös hallituksen esitys laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamiseksi (HE 43/2018 vp). Esityksessä muutetaan laki vastaamaan muuttunutta tilannetta, kumotaan laivaväen luetteloinnista annettu laki sekä muutetaan merityösopimuslakia. Muutoksilla on vaikutusta virastouudistuksen yhteydessä muutettaviin liitelakeihin. Esitys annettiin eduskunnalle 12.4.2018. 
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiksi sekä laeiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja työajasta kotimaan liikenteen aluksissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta (HE 48/2018 vp). Muutoksella on vaikutusta virastouudistuksen yhteydessä muutettavaan liitelakiin. Esitys annettiin eduskunnalle 12.4.2018. 
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta (HE 26/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle 3.4.2018. Maa- ja metsätalousministeriössä on lisäksi valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ruokavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 8/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle 23.2.2018. Esityksillä on vaikutusta virastouudistuksen yhteydessä muutettaviin liitelakeihin. 
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta (HE 46/2018 vp) sekä hallituksen esitys MARPOL 73/78 – yleissopimuksen VI liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 42/2018 vp). Molemmat esitykset annettiin eduskunnalle 12.4.2018. 
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltavana vielä neljä hallituksen esitystä: 
Hallituksen esitys laiksi ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta olisi tarkoitus antaa keväällä 2018. Muutoksella muutettaisiin toimilupasääntelyä ja kevennettäisiin koulutusmääräyksiä. 
Hallituksen esitys vesiliikennelaiksi: kyseessä kokonaisuudistus, jonka yhteydessä vesiliikennelain säännökset uudistetaan, kumotaan vesikulkuneuvorekisterilaki sekä muutetaan useita virastouudistuksen yhteydessä muutettavia liitelakeja. Esitys olisi tarkoitus antaa syksyllä 2018. 
Hallituksen esitys EU:n matkustaja-alusturvallisuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta: esityksellä muutetaan aluksen teknisestä turvallisuudesta ja teknisestä käytöstä annettua lakia, matkustaja-alusten henkilöluetteloista annettua lakia ja alusturvallisuuden valvonnasta annettua lakia. Näitä lakeja on ehdotettu muutettavaksi myös virastouudistuksen yhteydessä. Esitys olisi tarkoitus antaa syksyllä 2018. 
Hallituksen esitys raideliikennelaiksi ja laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta: esityksellä pannaan täytäntöön EU:n 4. rautatiepaketti ja toteutetaan samalla rautatielainsäädännön kokonaisuudistus. Ehdotetulla lailla kumottaisiin voimassa oleva rautatielaki (304/2011) sekä kaupunkiraideliikennelaki (1412/2015). Tarkoitus olisi antaa hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2018. 
Tämän hallituksen esityksen liitelakeja on muutettu niiden lakiehdotusten pohjalta, jotka sisältyvät yllä lueteltuihin, eduskunnalle annettuihin hallituksen esityksiin. Tällä menettelyllä on pyritty säilyttämään lakiehdotusten selkeys, ymmärrettävyys ja luettavuus. 
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Lakiehdotusten perustelut
1.1
Laki Liikenne- ja viestintävirastosta
1 luku Liikenne- ja viestintäviraston asema ja tehtävät
1 §.Asema ja toiminta-ajatus. Liikenne- ja viestintävirasto olisi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja ohjauksessa toimiva keskushallinnon virasto. Pykälässä säädettäisiin viraston tehtäväalueesta ja toiminnan luonteesta yleisellä tasolla. Tehtävistä säädettäisiin 2 §:ssä ja tehtävien sisällöstä sekä toimivallasta tarkemmin erityislainsäädännössä. Pykälän 1 momentin mukaan virastolle olisi tarkoitus keskittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan liikenteen ja sähköisen viestinnän viranomaistehtävät. 
Pykälän 2 momentin mukaan viraston tehtävänä olisi edistää tietoyhteiskunnan ja liikennejärjestelmän kehitystä. Viestintäverkkojen merkitys liikennepalveluiden kehittämisessä tulee korostumaan ja liikenne tulee automatisoitumaan tulevina vuosina. Virastolla olisi tärkeä asema tämän mahdollistamisessa. Lisäksi virasto edistäisi toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kestävää kehitystä valtakunnallisesti. Tarkoituksena olisi, että virasto hyödyntäisi tässä tehtävässään tietovarantojaan ja vaikuttaisi uuden liiketoiminnan ja uusien palveluiden syntymiseen. Viraston tehtäviin kuuluisi myös vaikuttaa laajasti liikenneturvallisuuden kehittymiseen sekä viestintäyhteyksien ja palveluiden edistämiseen. Viraston toiminnassa korostuisi asiakaslähtöisyys sekä liikenteen ja viestinnän asiantuntemuksen hyödyntäminen. Viraston toiminta olisi ennakoivaa, tieto- ja riskiperusteista sekä vuorovaikutteista. Resursseja kohdistettaisiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, myös riskiarvioiden perusteella siten, että viraston toiminta olisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta perusteltavissa. 
Virasto edistäisi toimialallaan kestävää kehitystä. Tehtävä liittyy erityisesti liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseen, varsinkin ajoneuvoliikenteessä. Virasto antaisi tarvittavat pääosin kansainvälisiin sitoumuksiin perustuvat ajoneuvoihin kohdistuvat tekniset vaatimukset liikenteen ympäristöhaittojen rajoittamiseksi ja valvoisi vaatimusten noudattamista katsastuksissa ja valvonnassa. Myös viestintäverkkojen energiatehokkuutta sekä niiden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämistä edistettäisiin. 
Pykälän 3 momentissa säädetään viraston toimialueesta. Virasto olisi valtion keskushallinnon virasto, jonka toimialueena on koko maa, jollei erikseen toisin säädetä. Siten virasto olisi valtakunnallinen virasto, jonka toimialue lähtökohtaisesti kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan. Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan itsehallintolaki määrittää sen, mitkä virastolle kuuluvista tehtävistä kuuluvat Ahvenanmaan maakunnassa valtion toimialaan. 
2 §.Viraston tehtävät. Pykälässä säädettäisiin niistä tehtäväalueista, joita Liikenne- ja viestintävirastossa hoidetaan. Pykälän 1 momentin luettelo sisältäisi yleiskuvauksen viraston tehtävistä. Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi tehtävistä, joita Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto hoitavat nykyisin. Lisäksi virasto hoitaisi osan nykyisen Liikenneviraston tehtävistä. 
Momentin 1 kohdassa säädettäisiin yhdestä viraston perustehtäväalueesta. Tehtäviä hoidetaan nykyisissä Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa sekä osaksi Liikennevirastossa. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä olisi edistää liikenteen ja viestinnän yleistä turvallisuutta ja turvallisuuden kehittämistä. Tehtävän hoitamisessa virasto valvoisi liikenteen ja liikennejärjestelmän toimijoita, myöntäisi lainsäädännön edellyttämiä turvallisuustodistuksia ja hyväksyisi toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät tai muut vastaavat järjestelmät, joilla varmistetaan toimijoiden harjoittaman toiminnan turvallisuus. Lisäksi virasto vastaisi liikennejärjestelmän turvallisuutta koskevan yhteisölainsäädännön tai muiden kansainvälisten sitoumusten kansallisesta täytäntöönpanosta ja antaisi tarvittavat kansalliset liikenteen turvallisuutta koskevat oikeussäännöt. Virasto valvoisi erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia lähinnä turvallisuus- ja ympäristösyistä annettuja sääntöjä ja määräyksiä, jotka pääsääntöisesti perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin tai muihin sitoumuksiin. 
Viraston toimialueeseen kuuluisi myös ilmailun ja merenkulun turvaamisen valvontaan, tarkastuksiin ja hyväksyntöihin liittyviä tehtäviä. Näillä turvatoimilla pyritään estämään siviili-ilmailuun, meriliikenteeseen sekä satama-alueisiin kohdistuvia laittomia tekoja tai niiden uhkia. Virasto myös hyväksyisi siviili-ilmailun turvaamiseen käytettäviä laitteita. 
Viraston tehtävänä olisi myös edistää viraston toimialan teknistä kehitystä. Viraston tarkoituksena olisi edistää tietoyhteiskuntakehitystä yleisesti ja sen eri osa-alueilla. Virasto pyrkisi myös edistämään radio- verkko- ja muiden viestintäteknologioiden kehitystä sekä uusien innovaatioiden tekemistä ja käyttöönottoa. 
Virasto edistäisi myös nopeiden laajakaistaverkkojen yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä. Sen tehtävänä olisi kehittää ja ylläpitää verkkojen yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä tukevaa keskitettyä tietopistettä. Virasto valvoisi verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain noudattamista ja edistäisi verkkotoimijoiden yhteistyötä sekä ratkaisisi verkkotoimijoiden väliset erimielisyydet ensisijaisesti sovittelemalla. Virasto hallinnoisi Suomen televerkkojen numerointisuunnitelmaa, numeroavaruutta ja numeron siirrettävyyttä. Se myöntäisi teleyritysten käyttöön niiden tarvitsemat puhelinnumerot ja tunnukset. Se hallinnoisi numerointirekisteriä (NURE) sekä valvoisi numeroiden käyttöoikeuksien myöntämiseen ja peruuttamiseen liittyviä säännöksiä. Virasto hoitaisi näihin liittyvät kuluttajayhteydenotot ja kansainvälisen yhteistyön. Virasto hoitaisi kansallisen standardointielimen tehtävät sekä kansallista ja kansainvälistä standardointiyhteistyötä. 
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikennevirastosta vesiväylänpitäjien valvonta. Tehtävään kuuluisi määräysten antaminen liikenteenohjauslaitteista, sisältäen vesiliikennemerkit ja merenkulun turvalaitteet. Tehtävään kuuluu myös lupien myöntäminen merenkulun turvalaitteiden asettamisesta, vesiväyläpäätökset, kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättäminen ja ohjeistaminen sekä vesiliikenteen ohjaamiseen liittyvien määräysten antaminen. Väyläpäätös on hallinnollinen viranomaispäätös, jolla päätöksessä mainitut väylät ja turvalaitteet vahvistetaan virallisesti käyttöönotetuksi. 
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikennevirastosta tietunneleiden hallintoviranomaisen tehtävä. Hallintoviranomaisen tehtävänä on valvoa maanteiden tietunneleita. Tietunneleiden hallinnoinnista vastaisivat nykyiseen tapaan ELY-keskukset ja jatkossa maakunnat. Elinkaarihankkeissa hallinnointi tapahtuisi jatkossakin tieyhtiöiden toimesta. 
Virasto huolehtisi tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Toiminnan tavoitteena on liikennejärjestelmän turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Toiminnalla tuetaan Suomen erityispiirteiden ja yhteiskunnallisten tarpeiden huomioimista kansainvälisessä vaikuttamisessa sekä ylläpidetään ja kehitetään suomalaista liikenneturvallisuus-, ympäristö- ja liikennejärjestelmäosaamista. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä hallinnonalan ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tällä toiminnalla kehitettäisiin viestintäalaa, erityisesti standardointia ja tekoälyä. Viraston analyysitoiminta keskittyisi turvallisuuden tilan seuraamiseen, turvallisuusuhkien havaitsemiseen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tunnistamiseen. 
Digitalisaation eteneminen vaatii, että langattoman viestinnän testaustoimintaan riittää taajuuksia. Liikenne- ja viestintävirasto tukisi kokeiluja myöntämällä joustavasti radiolupia innovatiivisten radiotekniikoiden ja -järjestelmien testaukseen. Televerkkojen numeroihin ja tunnuksiin voitaisiin myöntää määräaikainen käyttöoikeus myös tutkimus-, testaus- ja koulutuskäyttöön. Virasto osallistuisi useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin johto- ja ohjausryhmiin tutkimusprojekteissa, joissa tutkitaan uusia tekniikoita ja niiden mahdollisuuksia. Tavoitteena olisi varmistaa, että taajuuksia on käytettävissä jo varhaisen vaiheen testaus- ja tutkimustoiminnassa. Virasto avaisi edelleen lisää hallussaan olevaa dataa ulkopuolisten käyttöön. 
Virasto olisi osa kansallista laajakaistatoimistoa (BCO-virtuaaliorganisaatio) yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Organisaation tehtävänä on kerätä ja välittää tietoa laajakaistan saatavuudesta, laajakaistarakentamisesta ja digitalisaation edistämisestä. 
Momentin 2 kohdan mukaan virasto huolehtisi nykyisin Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla olevien ilmailun, merenkulun ja tieliikenteen henkilölupien ja pätevyyksien myöntämisestä. Virasto huolehtisi myös kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja sekä myöntäisi ajokortit. Virasto huolehtisi myös toimialansa tilastoinnista. 
Virasto huolehtisi ilmailun ja rautateiden organisaatiolupien ja hyväksyntöjen myöntämisestä ja valvonnasta sekä ilmailun ja rautateiden toimijoiden hallintajärjestelmä- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmätyön edistämisestä, ilmatilanhallinnan, lennonvarmistuksen ja lentopaikkojen viranomaispalveluista, rautateiden infrastruktuurin sekä kaluston hyväksyntä- ja rekisteröintipalveluista. 
Samoin virasto hoitaisi toimialaansa kuuluvien alusten, ilma-alusten, ajoneuvojen ja kulkuneuvojen rekisteröintitehtävät ja toimialansa tietopalvelutehtävät. Tietopalvelutehtävä koostuisi pääosin ajoneuvoihin ja niiden kuljettamiseen liittyvästä laajamittaisesta tietopalvelutehtävästä, mutta myös enenevässä määrin muita liikennemuotoja koskevasta tehtävästä erityisesti henkilötietoa sisältymättömän avoimen datan osalta. 
Liikennepalvelulain voimaantullessa Liikenteen turvallisuusvirastoon siirtyvät ELY-keskusten henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat lupatehtävät (taksiluvat, henkilöliikenne- ja tavaraliikenneluvat). Tehtävät siirtyisivät Liikenteen turvallisuusvirastoon 1.7.2018. Nämä tehtävät siirtyisivät automaattisesti Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi 1.1.2019 alkaen. 
Viraston tehtävänä olisi valvoa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Valvonta tapahtuisi viranomaisvalvonnalla, raportoinnilla ja tarvittavien lupien ja todistusten myöntämisellä. 
Virasto hoitaisi televisio- ja radiotoiminnan valvontaa sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa säädetyiltä osin. Virasto valvoisi säännösten noudattamista, mitkä koskevat kaupallisen viestinnän erottamista ohjelmistosta, eurooppalaisten ja riippumattomien tuottajien ohjelmistojen osuutta ja kuulo- ja näkövammaisille tarjottavia ääni- ja tekstityspalveluja. Virasto valvoisi myös ohjelmistotoimilupasäännösten noudattamista. Lisäksi Virasto valvoisi Yleisradio Oy:tä koskevien taloudellisten velvoitteiden sekä Ylen mainonnan ja sponsoroinnin kiellon noudattamista ja siirtovelvoitteen toteutumista. 
Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi digitaaliseen televisiotoimintaan ja analogiseen radiotoimintaan tarvittavat ohjelmistotoimiluvat, joista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 4 ja 5 luvuissa. Virasto myöntäisi myös ohjelmistotoimiluvat yleisen edun televisiotoimintaan. Toimilupien myöntäminen siirrettäisiin kuitenkin valtioneuvostolle, jos hakijoille ei ole osoitettavissa riittävästi lähetyskapasiteettia tai taajuuksia taikka ohjelmistotoimiluvan myöntämisellä voisi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Virasto myöntäisi myös lyhytaikaiset ohjelmistoluvat televisiotoimintaan ja radioluvat lyhytaikaiseen enintään kolme kuukautta kestävään radiotoimintaan. 
Virasto myöntäisi radioluvat radiolähettimien hallussapitoon ja käyttöön sekä meri- ja radioamatööriviestinnässä tarvittavat pätevyys- ja kelpoisuustodistukset. Virasto määräisi myös todistuksen saamiseksi edellytettyjen tutkintojen tutkintovaatimukset. Virasto valvoisi radiolähettimien käyttöä ja radiolupien ehtojen noudattamista. Virasto valvoisi myös matkaviestin- ja joukkoviestintäverkkojen toimilupien ehtojen noudattamista. Virasto varmistaisi viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta valvomalla niiden teknistä toteutusta ja laatua. 
Virasto vastaisi vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvistä tehtävistä, joita olisivat satama- ja ratapihojen turvallisuusselvitysten hyväksyminen, valvonta rautateiden, merenkulun ja ilmailun osalta, poikkeuslupien myöntämisestä kaikkien kuljetusmuotojen osalta, tieliikenteen reitti- ja tunnelirajoitusten antaminen, tieliikenteen vaarallisten aineiden kuljettajien koulutuslupien ja ajolupien myöntäminen, turvallisuusneuvonantajien tutkintojen hyväksyminen, ilmailun organisaatioille kuljetus- ja koulutuslupien myöntäminen, alusten sertifikaattien valvonta, ilmoitettujen laitosten tunnistaminen ja valvonta. Virasto edustaisi Suomea toimialan kokouksissa ja osallistuisi kansainväliseen yhteistyöhön. 
Momentin 3 kohdan mukaan viraston tehtäviin kuuluisi rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Liikenne- ja viestintävirasto jatkaisi Liikenteen turvallisuusviraston toimintaa tässä asiassa. Virasto antaisi tarvittavat pääosin kansainvälisiin sitoumuksiin perustuvat ajoneuvoihin, vetureihin, vaunuihin, aluksiin ja lentokoneisiin kohdistuvat tekniset vaatimukset liikenteen ympäristöhaittojen rajoittamiseksi ja valvoisi vaatimusten noudattamista katsastuksissa ja muussa valvonnassa.  
Momentin 4 kohdan mukaan virasto vastaisi merikartoituksesta siten kuin siitä on sovittu kansainvälisellä yleissopimuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä (IMO SOLAS) ja kansainvälisellä yleissopimuksella merikartoitusjärjestöstä (IHO). Tehtävä sisältää merenmittausten hankkimisen, merenmittaus- sekä merikarttatietovarantojen hallinnan, merikarttojen julkaisun ja laadunvalvonnan, merikarttoihin liittyvistä palveluista huolehtimisen, alan kansainvälisen yhteistyön, viranomaisyhteistyön erityisesti puolustushallinnon asettaman sotilastoimiston sekä vesiväylänpitäjien kanssa. 
Momentin 5 kohdan mukaan viraston toimialaan kuuluisivat markkinavalvontaan ja toimialan sääntelyyn liittyvät tehtävät. Teknologian kehittyminen tulee avaamaan uusia palvelukonsepteja, mutta vastaavasti lisää yhteiskunnan riippuvuutta tiedosta ja tietojärjestelmistä. Viranomaistoiminnassa merkittävässä roolissa tulevat olemaan vaikuttavuus, liikenteen ja viestinnän palveluiden kehittäminen ja edistäminen, näiden markkinoiden toimivuuden edistäminen, ohjauskeinojen valinta, suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli, joka korostaa toimijan suoriutumista ja vastuuta siitä sekä kunkin alan kannalta mahdollisimman optimaalisten toimintamallien mahdollistaminen. 
Tehtävänjakoa ITS-direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista) liittyvissä tehtävissä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alalla selkeytettäisiin siten, että Liikenne- ja viestintävirastolla olisi tehtävänään valtakunnallinen ja strategisen tason älyliikenteen kehittämistyö ja siihen liittyvä kansainvälinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. Väyläviraston tehtävänä olisi väyläverkon fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen ja liikenteen automaatiokehityksen edistäminen väyläverkonhaltijana. 
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikenteen turvallisuusviraston hoitamat matkustajanoikeustehtävät. Tehtävänä olisi valvoa EU:n matkustajanoikeusasetusten ((EY) N:o 261/2004, (EY) N:o 1371/2007, (EU) N:o 1177/2010 ja (EU) N:o 181/2011) noudattamista niiltä osin, kuin asia ei kuulu kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan. Virasto olisi lisäksi vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteestä annetun asetuksen (EY) N:o 1107/2006 täytäntöönpanosta vastaava elin. Virasto olisi toimivaltainen viranomainen valvomaan asetusten noudattamista yleisesti liikematkustajien ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien osalta sekä vastaisi EU:n linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskevassa asetuksessa tarkoitettujen terminaalien nimeämisestä. 
Virasto toimisi markkinavalvontaviranomaisena ajoneuvojen ja erilaisten teknisten yksiköiden, työkonemoottoreiden pakokaasupäästöjen, huviveneiden, laivavarusteiden, laskuvarjojen, riippuliidinten ja ultrakevyiden lentokoneiden osalta. Lisäksi virasto toimisi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun valvontaviranomaisena. 
Virasto edistäisi ja valvoisi viestintämarkkinoiden toimivuutta. Se huolehtisi sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa säädettyjen viestintäpalvelujen käyttäjien oikeuksien valvomisesta. Virasto nimeäisi teleyrityksistä ns. yleispalveluyritykset. Lisäksi virasto valvoisi, että yleispalvelutuotteita on tarjolla kohtuullisin ehdoin kaikille. Valvonta koskisi yleispalvelutuotteiden saatavuutta, laatua ja hintaa sekä palveluiden esteettömyyttä. Tarkoitus olisi varmistaa perustason puhelin- ja laajakaistapalvelut alueille, joilla ei ole markkinaehtoista palveluntarjontaa. Tavoite olisi mahdollistaa kaikille osallistuminen tietoyhteiskuntaan asuinpaikasta riippumatta. Osana yleispalvelusääntelyä varmistettaisiin puhelin- ja laajakaistapalvelujen saatavuus kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille. 
Käyttäjien oikeuksien soveltamisessa virasto valvoisi teleyritysten sopimusehtojen selkeyttä, tasapuolisuutta, kohtuullisuutta ja läpinäkyvyyttä ja muita käyttäjien oikeuksia koskevia säännöksiä. Käyttäjällä tarkoitetaan sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa luonnollista henkilöä, joka palvelun tilaajana tai muuten käyttää viestintäpalvelua tai lisäarvopalvelua. 
Virasto valvoisi, että teleyritykset noudattavat verkkoneutraliteettia ja verkkovierailua koskevaa asetusta. Samoin varmistettaisiin, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa viestintäpalveluista. Viraston tehtävänä olisi valvoa, että verkkovierailu ja siten matkapuhelimen käyttö ulkomailla olisi mahdollista EU:n sisämarkkina-asetuksessa määritellysti. Virasto käsittelisi myös käyttäjien oikeuksiin liittyvät teleyrityksiä koskevat käyttäjien valitukset.  
Virasto analysoisi Euroopan komission määrittämät viestintämarkkinat Suomessa. Se päättäisi huomattavan markkinavoiman (HMV) yrityksille asetettavista velvoitteista ja valvoisi näiden velvoitteiden noudattamista. Virasto seuraisi myös viestintämarkkinoiden kehitystä ja keräisi viranomaistehtäviä varten tarvittavia tietoja teleyrityksiltä. Virasto julkaisisi viestintämarkkinoita koskevia tilastoja ja toimialatietoa. Ylläpidettävällä Monitori-palvelusta saisi tietoa muun muassa radiokanavien kuuluvuudesta, televisiolähetysten näkyvyydestä, mobiililaajakaistaliittymien nopeuksista ja postipisteiden sijainnista. 
Momentin 6 kohdan mukaan viraston tehtävänä olisi edistää liikenteen ja viestinnän sekä niiden markkinoiden digitalisaatiota ja automatisaatiota. Virasto vastaisi liikennealan ja viestinnän erillisistä ja yhteisistä kokeilusta ja kokeiluhankkeista. Virasto hoitaisi tehtävää mm. erilaisissa liikennealan viranomaisten vetämissä yhteistyöverkostoissa sekä yhteistyössä muiden älyliikenneverkostojen kanssa. Viraston vetovastuulle tulisi Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla oleva Liikennelabra, jonka tavoitteena on edistää uusia liikkumisen palveluja ja liikenteen digitalisaatiota, jotka lisäävät liikkumisen sujuvuutta, ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi Liikennelabra pyrkii auttamaan liikkumista koskevissa lainsäädäntökysymyksissä sekä rahoituskanavien kartoittamisessa. Viraston liikenneasioiden rekisteriä voitaisiin jatkossa käyttää entistä paremmin liikkumispalveluiden edistämiseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi tietoja voisi luovuttaa entistä paremmin liikenteeseen liittyvissä kokeiluissa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. 
Momentin 7 kohdan mukaan Liikennevirastosta siirtyisi Liikenne- ja viestintävirastoon joukkoliikennepalveluiden eli julkisen henkilöliikenteen valtakunnallinen koordinointi. Tehtävä pitää sisällään tiedonhallintatehtävät, kansallisena yhteyspisteenä liikkumisrajapintoihin toimimisen, liikkumispalveluiden tiedon avaamiseen liittyvät tekniset tukitehtävät, liikkumispalveluiden yhteensovittamisen ja alan kehittämisen. Viraston tehtävänä olisi valvoa liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) vaikutuksia, arvioida liikennejärjestelmän toimivuutta ja raportoida säännöllisesti liikennejärjestelmän tilasta. Liikenne- ja viestintävirasto keräisi faktatietoa, markkinoihin liittyviä tilastoja ja tutkimustietoa sekä tekisi niiden pohjalta analyyseja tavaraliikenne- ja logistiikkapalvelujen toimivuudesta ja toimintaedellytysten kehittämisestä. Virasto olisi mukana myös toimialueen kokeiluissa ja kansainvälisessä toiminnassa. 
Momentin 8 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikennevirastosta saariston liikenne- ja kuljetuspalveluiden erillisrahoitustehtävä. Nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii saariston yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla sekä myöntää avustuksia henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen yhteysalusliikennereittien ulkopuolella. Tehtävään osoitetaan määräraha valtion talousarvioissa. Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi ELY-keskuksen ohjauksesta mainitussa tehtävässä vuoden 2019 loppuun saakka mm. antamalla määräaikaisia yhteysalusliikenteen sopimusvaltuuksia. Vuoden 2020 alusta kuljetuspalvelujen hankkiminen siirtyisi maakuntahallinnon hoidettavaksi, mutta saariston liikenne- ja kuljetuspalveluita koskevan määrärahan hallinnointi ja kohdentaminen jäisivät Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväksi. 
Momentin 9 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintäviraston yksi tehtävä olisi taajuushallinto. Virasto hoitaisi keskitetysti radiotaajuuksien hallinnointia Suomessa. Taajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö varmistettaisiin taajuussuunnittelulla ja -valvonnalla sekä radiolupahallinnolla ja taajuuksien käyttöä koskevilla määräyksillä. Taajuussuunnitellussa suunnitellaan radiotaajuuksien käyttöä Suomessa ja se perustuu merkittäviltä osin eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. 
Lupahallintoon sisältyisivät radiolähettimien lupien ja muiden käyttöoikeuksien sekä meri- ja radioamatööriviestinnän pätevyystodistusten myöntäminen. Radiolupia myönnetään sellaisille radiolähettimille, joiden käyttö edellyttää tapauskohtaista taajuussuunnittelua tai lupavaatimus perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Yli 99 % käytettävistä radiolähettimistä on jo vapautettu radioluvasta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain nojalla annetulla määräyksellä. Taajuusvalvonnan tehtävä olisi selvittää radiohäiriöiden syitä sekä poistaa ja rajoittaa radiohäiriöitä. Markkinavalvonnalla valvottaisiin, että markkinoilla saatavilla olevat radiolähettimet ovat olennaisten vaatimusten mukaisia. Markkinoilta poistettaisiin sellaiset radiolähettimet, jotka eivät täytä niitä koskevia olennaisia vaatimuksia. Radiolähettimien käytön valvonnan tarkoitus on edistää radiotaajuuksien häiriöttömyyttä. Valvonta kohdistuisi luvattomien tai säännösten vastaisen radiolaitteiden käytön ja hallussapidon valvontaan, Taajuusvalvonta valvoisi myös toimiluvanvaraiseen teletoimintaan myönnettyjen verkkotoimilupien ehtojen noudattamista. Liikenne- ja viestintävirasto järjestäisi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain säännösten mukaisesti perusteella pidettävät radiotaajuushuutokaupat. Virasto tukisi myös tuotekehitystä, tutkimusta ja kokeiluja myöntämällä radiolupia radiotekniikoiden ja -järjestelmien testaukseen. Taajuushallinnon tarkoitus on radiotaajuuksien tehokkaan käytön ja riittävän häiriöttömyyden edistäminen. 
Momentin 10 kohdan mukaan virasto varmistaisi postipalvelujen tasapuolisen saatavuuden valvomalla postin jakelua ja kirjeiden kulunopeutta, toimipisteverkon kattavuutta ja postipalvelujen saavutettavuutta sekä yleispalvelun hinnoittelua. Virasto valvoisi, että kilpailevat postiyritykset voivat hankkia Postilta lain määrittelemät verkkoelementit. Virasto hoitaisi postitoimintaan liittyvät kuluttajavalitukset. Virasto käsittelee sellaiset postilähetykset, joita Posti tai muu postiyritys ei pysty toimittamaan perille puutteellisten vastaanottajan ja lähettäjän tietojen takia. Toimintoon kuuluisi myös lentokelvottomien kirjelähetysten käsittely. Viraston postihallinnollinen toiminta perustuisi postilakiin (415/2011). 
Liikenne- ja viestintävirasto hallinnoisi suomalaista fi-maatunnusta. Se pitäisi rekisteriä fi-loppuisista verkkotunnuksista. Virasto valvoisi verkkotunnusvälittäjien toimintaa. 
Momentin 11 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirasto hoitaisi Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa tällä hetkellä hoidettavat valtiontuki- ja valtionavustustehtävät. Näitä ovat tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävä valtionavustus sekä laajakaistaverkon rakentamiseen myönnettävä tuki. 
Liikenneviraston tehtävänä oleva kauppamerenkulun tukien hoitaminen siirtyisi Liikenne- ja viestintävirastoon. Tukea myönnetään valtion talousarvioon vuosittain varatuista määrärahoista Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston kilpailukyvyn, merenkulkijoiden työllisyyden ja huoltovarmuuden varmistamiseksi (laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta 1277/2007). Samoin Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisivät joukkoliikenteen valtionavustustehtävät (julkinen henkilöliikenne, lentoliikenteen ostot ja Merenkurkun laivaliikenne) sekä liikkumisen ohjausta koskevat avustustehtävät. 
Liikenne- ja viestintävirasto edistäisi nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista haja-asutusalueilla myöntämällä laajakaistahankkeisiin valtiontukea. Liikenne- ja viestintävirasto seuraisi laajakaistahankkeiden edistymistä ja ylläpitää tätä tarkoitusta varten seurantarekisteriä. Virasto valvoisi julkisen tuen käyttöä. Se suorittaisi valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. 
Liikenne- ja viestintävirasto hoitaisi nykyisin Liikenteen turvallisuusviraston tehtävänä olevat liikenteen verotustehtävät. Valtiontaloudellisesti merkittävin tehtävä on ajoneuvoveron maksuunpano ja periminen. Lisäksi virasto hoitaisi ajoneuvon osien vaihtamisen tai rakennemuutoksen perusteella tapahtuvan uudelleenverottamisen sekä panisi maksuun polttoainemaksun. 
Momentin 12 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimisi meriliikenteen ohjauksen toimivaltaisena viranomaisena siten kuin alusliikennepalvelulaissa säädetään. Merelliset toimijat (METO) -yhteistyötä jatketaan edelleen viranomaisyhteistyönä, jossa muutoksen jälkeen METO-viranomaisina toimivat Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto, Merivoimat ja Rajavartiolaitos. Väylävirasto vastaisi alusliikennepalvelun tilaamisesta alusliikennepalvelun tarjoajalta ja toteuttaisi METO-yhteistyössä sovitut hankkeet. Tällöin Väylävirasto tilaajana pystyisi suoraan toimimaan METO-viranomaisten kanssa yhteistyössä ja huomioimaan tilauksessaan muiden viranomaisten tarpeet. Tällöin muille viranomaisille kustannukset muodostuisivat vain yhteishankinnoista. Tämän lisäksi lainsäädännössä edellytettäisiin alusliikennepalvelun tarjoajalta varautumista ja varautumiseen liittyvää yhteistyötä (hankinnat, suunnittelu, harjoittelu, jne.) riittävässä laajuudessa, joka mahdollistaa yhteistyön jatkuvan kehittämisen. 
METO-viranomaisilla on kullakin oma ja itsenäinen valvontajärjestelmänsä ja sensoriverkkonsa, joka ei kuitenkaan yksinään ole riittävä kattamaan koko merialueen itsenäistä valvontaa. Eri osapuolten tiedot täydentävät toisiaan ja muutoksessa varmistettaisiin, että riittävät tiedot ovat kaikkien käytettävissä. Kukin osapuoli myös tallentaa sensorien tuottamaa tietoa oman käyttötarpeensa ja lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Tiedonvaihto perustuu lainsäädäntöön niin alusliikennepalvelussa, aluevalvonnassa kuin meripelastuksessakin. Alusliikennepalvelun tarjoaja kokoaa ja tuottaa Väyläviraston tilauksesta omaan tarpeeseensa ja METO-viranomaisille lähdetietoja, joista koostetaan meritilannekuva.  
Yhteisen tietoliikenteen ylläpidon jatkuvuus ja mahdollisuus yhteisten tilojen käyttöön tulisi jatkossakin varmistaa. Saimaan hätäradioliikenteen hoitaminen on laissa annettu meripelastusviranomaisena Liikennevirastolle ja esitetään siirrettäväksi Liikenne- ja viestintäviraston vastuulle, joka myös määritellään meripelastusviranomaiseksi. Suomen muun hätäradioliikenteen vastuuviranomainen on johtava meripelastusviranomainen Rajavartiolaitos. Toiminnallisesti Saimaa-VTS olisi oikea taho Saimaan hätäliikennettä hoitamaan. Yhteistyöstä tulisi sopia kuitenkin Rajavartiolaitoksen ja uuden vastuuviranomaisen kesken. Kustannukset hoidettaisiin Väyläviraston tilauksen kautta. 
Alusliikennepalvelun tarjoajan mahdollisuus hallinnoida ja tuottaa salassa pidettävää tietoa tulisi mahdollistaa ja palveluntarjoajan turvallisuusjärjestelyjen tulisi tukea tätä. VTS-palveluja tarjoava yhtiö määriteltäisiin huoltovarmuuskriittiseksi yritykseksi ja sille tulisi tehdä tarvittava yritysturvallisuusselvitys (kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö, KATAKRI). Yhtiöllä olisi myös varautumisvelvoite. Varautumisvelvoite tarkoittaa, että alusliikennepalvelun tarjoajan toiminta jatkuu myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumisvelvoite käsittäisi kaikissa olosuhteissa tapahtuvan oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisen lisäksi osallistumisen yleiseen valmiussuunnitteluun ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan valmisteluun. 
Momentin 13 kohdan mukaan virasto huolehtisi oman toimintansa jatkuvuuden turvaamisesta ja varautumisesta. Tämä tapahtuisi valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä, joilla viraston tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen poikkeusoloissa sekä normaaliolojen häiriötilanteissa varmistetaan. Varautumisessa otettaisiin erityisesti huomioon viraston valmiuslaista (1552/2011) ilmenevät poikkeusolojen tehtävät. Momentin sisältö vastaa valmiuslain vaatimuksia.  
Virasto edistäisi liikennejärjestelmän toimintavarmuutta kokonaisuutena. Edistäminen tapahtuisi mm. liikennejärjestelmän toimintavarmuuden seurannan, tavoitteiden asettamisen, tietoisuuden levittämisen ja yritysten varautumisedellytysten parantamisen kautta. Lisäksi virastolla olisi valvontatehtävä niiden liikennejärjestelmän toimijoiden osalta, joilla on lakisääteinen varautumisvelvollisuus. Liikennejärjestelmän toimintavarmuus muodostuu oleellisilta osiltaan toiminnanharjoittajien varautumisesta sekä laatuvaatimuksista, joten varautumisen valvonta varmistaa osaltaan myös toimintavarmuuden toteutumisen. 
Virasto varmistaisi osana varautumisen edistämis- ja valvontatehtävää, että virastolle kuuluvaksi esitettyjen poikkeusolojen ilmakuljetusten johtamiseen, valvontaan sekä lentoliikenteen polttonesteen, varaosien ja tarvikkeiden säännöstelyyn liittyvien tehtävien varautuminen olisi toiminnan harjoittajien omassakin varautumisessa riittävästi huomioonotettu. Lisäksi virastolla olisi kiireellisiin evakuointikuljetuksiin liittyviä tehtäviä, joiden toimeenpanoon olisi myös toiminnan harjoittajien perusteltua riittävästi varautua. 
Virasto vastaisi valmiuslain mukaisten poikkeusolojen merikuljetusten tehtäviin varautumisesta sekä edistäisi toiminnan harjoittajien edellytyksiä varautua samoihin tilanteisiin. Virastolle kuuluisi maanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta välttämättömien vesikuljetusten loppuunsaattamiseksi sekä satamien ahtauskaluston sijoittamiseen ja alusten lastaamisessa tai purkamisessa tarvittavat henkilöstön sijoittamiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi virastolla olisi merenkulun ja muun vesiliikenteen polttonesteen säännöstelyyn liittyviä tehtäviä. 
Liikenne- ja viestintävirasto huolehtisi teleyritysten varautumista sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta koskevien sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja valmiuslain säännösten noudattamisen ohjaus- valvonta- ja määräystehtävistä. Virasto asettaisi häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän, jonka tarkoituksena on helpottaa koordinointia viranomaisten ja yritysten välillä ja parantaa häiriötilanteiden hallinnassa tarvittavien toimenpiteiden yhteensovittamista. 
Viraston tehtävänä olisi huolehtia kokonaisvaltaisesti liikenne- ja viestintäjärjestelmien toimintavarmuudesta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Siten virasto tukisi koko yhteiskunnan varautumista elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi sekä liikennejärjestelmän arjen toimintavarmuuden varmistamiseksi yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja yksittäisten matkaajien vaatimusten ja odotusten mukaisesti.  
Pykälän 2 momentin mukaan virasto avustaisi liikenne- ja viestintäministeriötä valtakunnallisten ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteiden yhteensovittamisessa. Liikennejärjestelmätyön varsinainen strategisen tason ohjaus olisi jatkossakin liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä, mutta Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman strategiseen ja toiminnalliseen valmisteluun sekä maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Ministeriö vastaisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta. Yleisen liikennejärjestelmän palvelutason kehittäminen, markkinoiden toimivuuden lisääminen, julkinen henkilöliikenne ja tietovarannot sekä automaation edistäminen olisivat Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla. Väylävirasto toimisi asiantuntijavirastona liikenteen ja maankäytön sekä väylänpidon ja alueellisen yhteistyön osalta. Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan aluekehityspäätöksen valmisteluun. Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviin kuuluisi toimintaympäristön valtakunnallinen seuranta ja ennakointi sekä kestävän liikkumisen valtakunnallisten linjausten hoitaminen. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi yhdessä Väyläviraston kanssa maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta. Liikennejärjestelmätyö edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön ja virastojen välillä sekä yhteistyötä maakuntien ja kuntien kanssa. 
Pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaan virasto antaisi erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa toimialaansa koskevia teknisluonteisia määräyksiä. Viraston toimialaa koskevat määräykset koostuisivat Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimivaltaan tällä hetkellä kuuluvista määräyksistä. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto hoitaisi nykyään Liikenneviraston tehtäviin kuuluvat tietyt määräyksenantotehtävät: määräysten antaminen tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta sekä johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle kuten myös määräysten antaminen liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjauslaitteiden rakenteesta ja mitoituksesta. 
Liikenteen turvallisuusvirastolla on tällä hetkellä useisiin eri lakeihin pohjautuen laajat määräyksenantovaltuudet, jotka koskevat eri liikennevälineiden teknisiä ominaisuuksia, liikenteen ammattien pätevyysvaatimuksia ja niihin liittyvän koulutuksen vaatimuksia, luvanvaraista liikennettä harjoittavia toimijoita koskevia teknisiä vaatimuksia ja niin edelleen. Liikenne on kansainvälisesti tarkkaan säänneltyä, ja kansainvälisiin tai Euroopan unionin määrittelyihin perustuvien kansallisten yksityiskohtaisten normien antaminen on ollut tarkoituksenmukaista ja perusteltua osoittaa perustuslain 80 §:n 2 momentin mukaisesti virastolle silloin, kun sääntelyn asiallinen merkitys ei ole edellyttänyt, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella.  
Viestintäviraston nykyiseen määräysten antoon oikeuttavat valtuutussäännökset koskevat kiinteistön sisäverkkoja, viestintäverkkojen -palveluiden laatua ja toimivuutta, yhteentoimivuutta ja liitettävyyttä, veloituksen oikeellisuutta ja estoluokkia. Määräyksiä voidaan antaa myös radiotaajuuksien käytöstä, suuren häiriöriskin radiolaitteista, radioamatöörilaitteista ja niiden käytöstä, Suomessa tunnustettavista ulkomaisista luvista ja oikeutuksista, radioluvasta vapautettavista radiolähettimistä ja radioviestinnän pätevyystodistusten tutkintovaatimuksista. Nämä Viestintäviraston toimivaltuudet antaa toimialaansa koskevia määräyksiä siirtyisivät Liikenne- ja viestintävirastolle. 
Momentin 2 kohdan mukaan liikenne- ja viestintäalat ovat kansainvälisiä ja uusi virasto osallistuisi laaja-alaisesti toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön. Kuten edellä jo todettiin, sekä liikenteen että viestinnän aloilla kansainvälinen ja Euroopan unionin sääntely on kattavaa ja paikoitellen hyvinkin yksityiskohtaista. Kansainvälisiä ja Euroopan unionin vaatimuksia määriteltäessä tarvitaan virastotason yksityiskohtaista teknistä asiantuntemusta. 
Liikenteen ja viestinnän toimialoilla on tehty lukuisia kansainvälisiä kahden- ja monenkeskisiä sopimuksia, jotka ovat teknisluonteisia. Momentin 3 kohdan mukaan virastolla olisi toimivalta neuvotella ja tehdä tällaisia kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan.  
Voimassa oleva lainsäädäntö, mukaan lukien lailla voimaansaatetut kansainväliset sopimukset antavat Liikenteen turvallisuusvirastolle toimivallan tehdä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 6 §:n 4 momentin mukaisia teknisluontoisia vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia sopimuksia kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF-sopimus, SopS 52/2006) liitteen C RID-määräyksissä, vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyssä sopimuksessa (ADR-sopimus, SopS 23/1979) sekä SOLAS-sopimuksen (SopS 11/1981) liitteen VII luvun A osan 1 säännössä määritellyssä IMDG-säännöstössä tarkoitettujen määräaikaisten poikkeusten hyväksymisestä. Ilmatilakysymyksissä Liikenteen turvallisuusvirasto on tehnyt Ruotsin kanssa viranomaissopimukset ilmaliikennepalvelun delegoinnista ja valtion rajat ylittävästä toiminnasta.  
Samoin pohjoiseurooppalainen toiminnallinen ilmatilan lohko (NEFAB) on edellyttänyt erillistä viranomaissopimusta. Lentoliikenteen alalta voidaan lisäksi mainita kansainvälisten lentoliikennesopimusten edellyttämät viranomaissopimukset lentoliikenteen yksityiskohdista. Merenkulun alalta voidaan mainita kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva vuoden 1978 yleissopimus (22/1984), jonka perusteella viranomainen tekee pätevyyskirjojen tunnustamiseen liittyviä sopimuksia.  
Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi Liikenne- ja viestintäministeriön tukena liikennealan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO), Kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestössä (OTIF), Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa, Euroopan lentoturvallisuusvirastossa (EASA), Euroopan meriturvallisuusvirastossa (EMSA), Euroopan rautatievirastossa (ERA), Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrolissa, Euroopan siviili-ilmailukonferenssissa, Kansainvälisessä kuljettajantutkintojärjestössä (CIECA). Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyisivät myös Liikenteen turvallisuusviraston tehtävät useissa Euroopan komission johdolla toimivissa komiteoissa, kuten EASA-komitea, SES-komitea, niin kutsuttu musta lista –komitea, lentoliikenteen markkinoillepääsykomitea, Euroopan unionin siviili-ilmailun turvallisuuskomitea (AVSEC-komitea), meriturvallisuuskomitea ja ajokorttikomitea.  
Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi viestintäalan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa hallitsevan markkinavoiman teleyrityksiin liittyvissä sääntely- ja täytäntöönpanoasioissa, viestintämarkkinoiden valvontaan ja viestintätoimialan teknisen kehityksen liittyvissä asioissa sekä postialaa koskevissa asioissa. Virasto osallistuisi eurooppalaisessa yhteistyössä muun muassa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimintaan. Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssissa (CEPT) ja erityisesti sen sähköisen viestinnän komiteassa (ECC) harmonisoidaan taajuuksien ja numeroiden käyttöä. Postihallintojen yhteistyötä varten on postitoimintaa koskevien säännösten komitea (CERP) sekä postiregulaattoreiden ja komission yhteistyöelin (ERGP). Eurooppalaisessa telealan standardisointijärjestössä (ETSI) laaditaan eurooppalaisia standardeja. Liikenne- ja viestintävirasto huolehtii kansainvälisestä yhteistoiminnasta Suomen maatunnuksen hallinnointiin liittyen. Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU) Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi muun muassa radiotaajuuksia (ITU-R) sekä standardointia ja numerointia (ITU-T) koskevaan työhön. Virasto osallistuisi myös kansallisten mediaregulaattoreiden ja Euroopan komission yhteistyöelimen ERGA toimintaan. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä olisi esimerkiksi huolehtia radiotaajuuksien kansainvälisestä koordinoinnista.  
Pykälän 4 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston on huolehdittava myös muista erikseen sille säädetyistä tehtävistä.  
3 §. Viraston Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävät.  
Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus,jäljempänä Kyberturvallisuuskeskus, kehittäisi ja valvoisi viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuudessa varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin sekä tunnistetaan ja ehkäistään niitä. Toiminnan tarkoitus on varmistaa, että yhteiskunnan toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös normaaliolojen häiriötilanteissa sekä valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Toiminnallaan virasto takaisi yhteiskunnan toimivuutta muun muassa varmistamalla taajuuksien ja salausteknisen aineiston saatavuuden esimerkiksi turvallisuusviranomaisten tarpeisiin. 
Kyberturvallisuuskeskus toimisi kansallisena tietoliikenneturvallisuusviranomaisena (National Communications Security Authority, NCSA), joka vastaisi turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista. Toiminto on osa Suomen turvallisuusviranomaisorganisaatiota. Toiminnon tehtäväkokonaisuudet liittyvät kansainvälisiin ja kansallisiin turvallisuusvelvoitteisiin. Niiden tärkeimpänä tarkoituksena on suojata toisen valtion suomalaiselle toimijalle luovuttamaa salassa pidettävää tietoa. Samoin suojataan suomalaisen viranomaisen salassa pidettävää tietoa, kun sitä luovutetaan yrityksille. Lisäksi toiminta edistää yleisesti tietoturvallisuutta sekä viranomaisissa että yrityksissä.  
Kyberturvallisuuskeskuksessa toimisi kansallinen Computer Emergency Response Team –toiminto (jäljempänä CERT-toiminto), joka huolehtisi tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisystä ja selvittämisestä sekä tietoturva-asioista tiedottamisesta. Toiminnon pääasiallisena tarkoituksena olisi kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottaminen ja ylläpitäminen yhdessä luotettujen koti- ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden ja vastintahojen kanssa. Olennaisena osana toimintaa olisi myös tietoturvaloukkausten ja -uhkien kansallisena yhteyspisteenä toimiminen ja asianosaisten auttaminen. CERT-toiminnon tehtäviä olisivat myös tiedonkeruu viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen vika- ja häiriötilanteista. Tehtäviin sisältyisi myös tiedottaminen viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen toimivuudesta. CERT-toiminto toimisi myös verkko- ja tietoturvadirektiivissä tarkoitettuna Computer Security Incident Response Team –toimijana CSIRT-toimijana. Toimija vastaa riskien ja poikkeamien käsittelystä. CSIRT-toimijan tehtäviin on sisällytettävä vähintään poikkeamien seuranta kansallisella tasolla, ennakkovaroitusten, varoitusten, ja tiedotusten antaminen sekä tiedon levittäminen riskeistä ja poikkeamista asiaankuuluville sidosryhmille, poikkeamiin reagointi, dynaamisen riskin ja poikkeamien analysointi sekä tilannetietoisuus ja kansainväliseen CSIRT-verkostoon osallistuminen. 
Kyberturvallisuuskeskus vastaisi myös tietoturvallisuussääntelytehtävistä. Se toimisi teleyritysten, vahvojen sähköisten tunnistuspalveluntarjoajien, luottamuspalveluntarjoajien ja verkkotunnusvälittäjien kansallisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena (National Regulatory Authority, NRA).  
Kyberturvallisuuskeskuksessa toimisi kansallinen Public Regulated Service (julkisesti säännelty palvelu) –viranomainen (jäljempänä PRS-viranomainen). PRS-palvelu on yksi yhteiseurooppalaisen Galileo-satelliittijärjestelmän käynnistyvistä palveluista. Viranomaisille ja muille PRS-palvelun käyttäjille tarjotaan salattu satelliittisignaali. Signaali ei olisi altis tahalliselle häirinnälle tai ilmastohäiriöiden vaikutuksille samalla tavoin kuin nykyiset avoimet satelliittisignaalit. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoite on luoda Suomelle valmius aloittaa PRS-palvelun käyttö heti, kun palvelu on teknisesti käytettävissä vuonna 2020. Euroopan Unionin PRS-päätös 1104/2011/EC edellyttää kultakin PRS-palvelua hyödyntävältä jäsenmaalta kansallisen PRS-viranomaisen perustamista.  
Kyberturvallisuuskeskus valvoisi ja ohjaisi myös yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä. Se huolehtisi myös tietoturvastandardointiin liittyvistä tehtävistä. 
Pykälän 2 momentin mukaan Kyberturvallisuuskeskus vastaisi osaltaan viestinnän turvallisuudesta sekä alan teknisestä kehityksestä ja häiriöttömyydestä (2 § 1 momentin 1 kohta). Lisäksi Kyberturvallisuuskeskus huolehtisi osaltaan varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, edistäisi ja valvoisi liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän toimintavarmuutta sekä tukisi toimialallaan yhteiskunnan yleistä varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin (2 § 1 momentin 13 kohta). 
Pykälän 3 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voi tuottaa Kyberturvallisuuskeskuksen 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin perustuvia julkisoikeudellisia tai liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia suoritteita ja tehdä niiden tuottamista koskevia sopimuksia. 
Huoltovarmuuskeskus ja valtiovarainministeriö rahoittaisivat merkittävän osan Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen CERT-toiminnasta. Kyberturvallisuuskeskus tuottaisi tietoturvapalveluita sopimusperusteisesti myös jatkossa valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille. 
2 luku Liikenne- ja viestintäviraston organisaatio ja johtaminen
4 §.Johtaminen ja henkilöstö. Pykälässä säädettäisiin viraston johtamisesta ja sisäisen organisoitumisen perusteista. Pykälän 1 momentin mukaan virastoa johtaisi pääjohtaja. Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Pääjohtajan toimikauden pituudesta säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 9 a §:ssä. Pääjohtaja vastaisi viraston toiminnan kehittämisestä, tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtajan keskeisimpiä tehtäviä olisi siten johtaa viraston toimialan ja virastolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti viraston toiminnan kokonaisuutta ja toimintojen järjestämistä. 
Pykälän 2 momentissa säädetään, että Liikenne- ja viestintäviraston muusta organisaatiosta päättää pääjohtaja. Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta sekä säädetään viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista. 
5 §.Kyberturvallisuuskeskus. Pykälän mukaan virastossa toimii suoraan pääjohtajan alaisuudessa valtakunnallisista tietoturvallisuustehtävistä vastaava organisatorisesti ja toiminnallisesti erillinen Kyberturvallisuuskeskus. Keskuksen asema perustuisi suoraan tämän lain säännöksiin. Tarkoituksena olisi säilyttää nykyinen Kyberturvallisuuskeskus toiminnallisesti erillisenä, mutta eheänä kokonaisuutenaan myös perustettavassa Liikenne- ja viestintävirastossa. Viraston pääjohtaja ei voisi muuttaa Kyberturvallisuuskeskuksen asemaa 8 §:n nojalla antamallaan viraston työjärjestyksellä. Samoin Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnallinen erillisyys muusta Liikenne- ja viestinvirastosta olisi laissa säädetty. Siten keskuksen tai sen osien toimintaa ei voisi hajauttaa perustettavassa virastossa eikä keskuksen osia voitaisi sijoittaa viraston eri toimialoihin tai yksiköihin. 
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta tulisi järjestää mahdollisimman ketteräksi ja itsenäiseksi. Erityisesti keskuksen toimintaan liittyvät operatiivisesti käsiteltävät asiat olisi ratkaistava välittömästi. Lisäksi tietoturvaloukkauksia koskevan tiedottamisen ja päätöksenteon olisi oltava nopeaa ja tehokasta. Kyberturvallisuuteen liittyvää tilannejohtamista sekä kansallista ja kansainvälistä koordinointia sekä tiedonvaihtoa ja julkaisuja koskevan päätöksenteon tulisi olla joustavaa ja joutuisaa. 
Keskuksen aseman säätämistä organisatorisesti ja toiminnallisesti erilliseksi muusta Liikenne- ja viestintävirastosta puoltaa myös se, että Kyberturvallisuuskeskus on tunnettu ja luotettu yhteistyökumppani useissa kansainvälisissä verkostoissa. Verkostoista saatu tieto ajankohtaisista uhkista ja ilmiöistä on välttämätöntä kansallisen kyberturvallisuuden varmistamisessa. Tietojen puuttuminen heikentäisi kansallista havainnointikykyä ja tilannekuvatuotantokykyä merkittävästi. Kansainvälisesti on saatu lukuisia esimerkkejä siitä, että hallitsemattomasti toteutetut muutokset kansallisissa tietoturvavastuissa ja niiden organisoinnissa ovat johtaneet luottamusverkostojen ulkopuolelle jättämiseen. 
Kyberturvallisuuskeskuksen olisi toimittava poikkihallinnollisesti ja joustavasti. Poikkihallinnollisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että keskuksen olisi jatkettava myös perustettavassa virastossa toimintaansa siten, että se tarjoaa palveluitaan kaikille yhteiskunnan sektoreille. Sen olisi jatkettava yhteistoimintaansa eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Kyberturvallisuuskeskuksen nykyisiä kansallisia yhteistyötahoja ovat muun muassa sisäministeriö, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, Huoltovarmuuskeskus, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. 
Joustavalla toiminnalla tarkoitetaan momentissa sitä, että Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnan tulisi sopeutua nopeasti sen toimintaympäristössä ilmeneviin häiriöihin, poikkeamiin ja muutoksiin. Keskuksen tulisi myös kyetä ottamaan huomioon yhteiskunnan eri toimijoiden ja sektoreiden erilaiset asiakastarpeet. Kyberturvallisuuskeskuksen luotettavuudesta, toiminnan jatkuvuudesta ja operatiivisista toimintaedellytyksistä pitää huolehtia. 
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnassa yhdistyvät erilaiset kansalliset tietoliikenteen turvallisuusviranomaistehtävät ja tietoturvayhteyspisteenä toimiminen, mikä mahdollistaa kansainvälisestikin arvioituna merkittäviä synergiaetuja. Esimerkiksi keskuksen valmistellessa tietoturvasäädöksiä tai valvoessa niiden noudattamista, keskus pystyy hyödyntämään erityistä asiantuntijuuttaan ajankohtaisista tietoturvailmiöistä. Toisaalta keskus pystyy käyttämään viranomaistoimivaltaansa tietoturvauhkilta suojautumiseen ja niiden negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen. Nämä ovat myös perusteita, joiden vuoksi Kyberturvallisuuskeskuksen organisatorinen ja toiminnallinen asema esitetään säädettäväksi erilliseksi. 
Liikenne- ja viestintäviraston rooli kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain mukaisena turvallisuusviranomaisena (NCSA) kohdistaa Kyberturvallisuuskeskukseen merkittävästi turvallisuusvaatimuksia niin teknisen, henkilöstön kuin fyysisen turvallisuudenkin osalta. NCSA-tehtävien uskottava hoitaminen edellyttää keskuksen riippumatonta ja itsenäistä asemaa, sillä toiminta voi arvioida myös Liikenne- ja viestintäviraston omia tietojärjestelmiä. NCSA-toimintaan ja kansainvälisiin tietoturvallisuusvelvoitteisiin liittyen Kyberturvallisuuskeskuksella on käytössään useita, erittäin korkealle luokiteltuja kansainvälisiä tietojärjestelmiä. Kyseiset järjestelmät ja NCSA-toiminta edellyttävät kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusvaatimusten mukaisia turvallisuusjärjestelyjä, joita edellytetään ST III ja ST II -luokitusmerkinnän tiedoille ja kansainvälisten turvallisuuslukitusmerkintöjen EU-C, EU-S, Nato-C ja Nato-S tasoille. EU ja Nato tarkastavat turvallisuusvaatimusten täyttymisen määräajoin. Samat turvallisuusvaatimukset koskevat myös PRS-viranomaisen toimintaa.  
6 §.Rautatiealan sääntelyelin. Pykälän mukaan viraston yhteydessä toimii riippumaton ja itsenäinen rautatiealan sääntelyelin, jonka asemasta, ratkaisuvallasta ja tehtävistä säädetään erikseen esimerkiksi rautatielaissa (304/2011) ja yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 4 jaksossa. Rautatiealan sääntelyelimen tehtävänä on seurata, valvoa ja edistää rautatiemarkkinoiden toimivuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Sääntelyelimen tulee varmistaa erityisesti, että rataverkon käyttöoikeuden myöntämismenettelyt ja käyttöoikeudesta perityt maksut, rautatiealan toimijoille tarjottavat palvelut ja niiden hinnoittelu sekä verkkoselostus ovat syrjimättömiä ja vastaavat lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Sääntelyelimen suorittama valvonta kohdistuu siis keskeisesti rautateitä koskevaan infrastruktuuriin (rataverkko ja palvelupaikat) sekä sitä hallinnoiviin tahoihin. Tässä roolissaan sääntelyelin voi ottaa joko omasta aloitteestaan tai rautatieliikenteen harjoittajan, ratakapasiteetin hakijan, koulutuspalveluja tarvitsevan yrityksen, rataverkon haltijan, palvelupaikan ylläpitäjän tai muun palvelun tarjoajan taikka liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen aloitteesta tutkittavakseen ja ratkaistavakseen rautatiemarkkinoiden toimintaan liittyviä ongelmia rautatielain säännösten puitteissa. Unionilainsäädäntö edellyttää, että viranomaisten vastuut on selkeästi määritelty, toisistaan eriytetty ja erityisesti sääntelyelimen itsenäisyys ja riippumattomuus on turvattu. 
7 §.Ratkaisuvalta. Pykälän 1 momentissa säädetään pääjohtajan ratkaisuvallasta. Pääjohtajalla on yleinen valta ratkaista asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtajalla on valta määrätä työjärjestyksellä ratkaisuvaltaansa kuuluva asia muun virkamiehen ratkaistavaksi. Toisaalta pääjohtajalla on myös valta ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Pääjohtaja ei voisi kuitenkaan ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka lain tai työjärjestyksen mukaan kuuluu rautatiealan sääntelyelimen toimivaltaan, josta säädetään tarkemmin rautatielain (304/2011) 13 luvussa. Pääjohtaja ei myöskään voisi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu Kyberturvallisuuskeskuksen kansainvälisiin tietoturvavelvoitteisiin, keskuksen suorittamiin viranomaisten tietojärjestelmien tai tietoliikennejärjestelmien arviointeihin taikka arviointilaitosten hyväksyntään. Näistä säädetään tarkemmin seuraavissa laeissa: laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004), turvallisuusselvityslaki (726/2014), laki tietoturvallisuuden arviointilaitoksista (1405/2011) sekä laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista (1406/2011). 
Pykälän 2 momentissa luetelluista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 
8 §.Työjärjestys. Liikenteen turvallisuusvirastosta annetussa laissa (863/2009) sekä viestintähallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (60/2004) säädettyä vastaavalla tavalla Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtaja valtuutettaisiin antamaan viraston työjärjestys. Tarkoitus on, että pääjohtaja päättää viraston organisaatiosta ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä. Tämän mukaisesti pääjohtajan antamassa työjärjestyksessä määrättäisiin viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä. 
3 luku Erinäiset säännökset
9 §.Eräiden avustavien tehtävien siirtäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja sen ydintehtävien hoitamisen varmistamiseksi sopia eräiden neuvontapalvelu-, asiakaspalvelu- ja asiakirjapalvelutehtävien, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä, siirtämisestä yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Pykälässä kuvatuilla tehtävillä tarkoitettaisiin esimerkiksi tiedon välittämistä kansalaisille, hakemusmenettelyihin, rekisterinpitoon, lainsäädäntöön ja ohjeisiin liittyvää neuvontaa, asiakirjatilausten vastaanottoa, tilausten käsittelyä ja tietojen luovuttamista, hakemusasiakirjojen ja rekisteri-ilmoitusten vastaanottamista, tietojen tallentamista rekisteriin, asiakirjojen lähettämistä digitoitavaksi ja arkistoitavaksi virastolle, todistusten, asiakirjojen ja tunnisteiden tuottamista ja antamista asiakkaalle sekä palautettavan kortin tai luvan vastaanottamista, tehtäviin liittyvien maksujen keräämistä ja välittämistä virastolle, radioamatööri- ja meriradioviestinnän pätevyystutkintojen vastaanottamista ja pätevyystodistuksen antamista, ja muita vastaavia teknisiä tehtäviä. Tehtävät olisivat rutiiniluonteisia avustavia tukitehtäviä, joissa ei käytetä merkittävää julkista valtaa. Palveluntarjoaja ei voisi hoitaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) viranomaiselle säädettyjä tehtäviä, esimerkiksi tehdä lain 14 §:ssä tarkoitettua päätöstä asiakirjan antamisesta. Tällaisten tehtävien hoitaminen kuuluisi virastolle. Palveluntarjoaja ei saisi myöskään käsitellä sellaisia hakemuksia tai rekisteri-ilmoituksia, joihin liittyy rekisteröinnin ja luvan myöntämisen edellytysten täyttymisen arviointia tai liikennevälineen lopullista poistoa rekisteristä, vaan sen tulisi siirtää asia Liikenne- ja viestintäviraston ratkaistavaksi.  
Tehtävien siirto voitaisiin toteuttaa joko sopimuksella tai hallintopäätöksellä sekä yhdistää muuhun Liikenne- ja viestintäviraston hankkimaan palveluun. Palvelutehtävien siirtämiseen sovellettaisiin tämän lain lisäksi muun ohella liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) IV osan 4 lukua, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 31 lukua ja ajokorttilakia (326/2011). 
Pykälä täyttäisi perustuslain (731/1999) 124 §:ssä asetetun lailla säätämisen vaatimuksen siitä, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että viranomaisia avustavia tehtäviä voidaan sopimuksella siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi (PeVL 11/2006 vp, s. 2). Julkisella palvelun tuottajalla tarkoitettaisiin esimerkiksi virastoa tai laitosta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että viranomaiselle kuuluvan hallintotehtävän siirtäminen sopimuksella toiselle viranomaiselle ei ole ongelmatonta. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa, perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Kuitenkin kun kyseessä on julkiseen hallintotehtävään lähinnä rinnastettava palvelu, siirrolle ei ole ollut estettä. (PeVL 11/2004 vp, s. 2.) 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että palveluntarjoajalla olisi oltava riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Lisäksi avustavia tehtäviä hoitava henkilö toimisi pykälän mukaisia tehtäviä suorittaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla.  
Vahingonkorvausvastuusta näissä tehtävissä toimivan henkilön osalta säädettäisiin vahingonkorvauslaissa (412/1974). Lisäksi säännöksessä tarkoitettujen tehtävien hoidossa olisi noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. 
10 §.Valtion edustaminen. Pykälässä säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tehtävästä edustaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta. Ehdotetun säännöksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole laissa erikseen säädetty. 
1.2
Laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta
Laki Liikennevirastosta 862/2009 
Lain nimeke muutettaisiin laiksi Väylävirastosta. 
1 luku Väyläviraston asema ja tehtävät
1 §.Toimiala. Pykälän otsikko muutettaisiin.Pykälässä säädettäisiin Väyläviraston asemasta ja toiminta-ajatuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan virasto olisi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja ohjauksessa toimiva keskushallinnon virasto. Pykälässä säädettäisiin Väyläviraston tehtävistä yleisellä tasolla. Tehtävien sisällöstä säädettäisiin tarkemmin lain 2 §:ssä sekä aineellisessa lainsäädännössä. Pykälä heijastaisi muutoksia Liikenneviraston nykyisiin tehtäviin. Viraston toiminnan keskiössä olisivat väylien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä niiden toimivuudesta huolehtimiseen liittyvät tehtävät koko liikenteen palvelutasosta laajemmin huolehtimisen sijaan. Viraston tehtävänä olisi väylänpitäjänä kehittää liikenneväyliä siten, että toiminnalla edistetään koko liikennejärjestelmän toimivuutta huomioiden uuden teknologian tuomat mahdollisuudet ja odotukset sekä liikenteen turvallisuus, valtakunnan eri alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kestävä kehitys. 
Toimiva liikennejärjestelmä on yksi yhteiskunnan peruspilareista. Väyläomaisuudesta huolehtimisen lähtökohtana olisivat asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ja odotukset. Ennakointi ja riskiperusteisuus tarkoittaisivat paitsi liikennetoimialan aktiivista seuraamista ja toiminnan sujuvaa ja oikea-aikaista sopeuttamista toimialalla tapahtuviin muutoksiin myös laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Ennakoivuudella ja riskiperusteisuudella pyritään tehokkaampaan toimintaan ja vaikuttavampiin tuloksiin. Viraston tulisi huolehtia väylätietojen ajantasaisuudesta ja varmistaa hallinnoimiensa liikenneväylien ja väylärakenteiden säilyvyys yhteiskunnan tarpeita vastaavassa kunnossa myös pidemmällä aikavälillä. 
Pykälän 2 momentin mukaan viraston toiminnassa korostuisi asiakaslähtöisyys sekä liikenteen ja viestinnän asiantuntemuksen hyödyntäminen. Viraston toiminta olisi ennakoivaa sekä tieto- ja riskiperusteista sekä vuorovaikutteista. Resursseja kohdistettaisiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, myös riskiarvioiden perusteella siten, että viraston toiminta olisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta perusteltavissa. 
Pykälän 3 momentissa säädetään viraston toimialueesta. Virasto on valtion keskushallinnon virasto, jonka toimialueena on koko maa, jollei erikseen toisin säädetä. Siten Väylävirasto olisi valtakunnallinen virasto, jonka toimialue lähtökohtaisesti kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan. Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan itsehallintolaki määrittää sen, mitkä virastolle kuuluvista tehtävistä kuuluvat Ahvenanmaan maakunnassa valtion toimialaan. 
2 §.Tehtävät. Pykälän otsikko muutettaisiin. Valtio Valtio omistaa edelleen tie-, rata- ja vesiväylät. Valtion puolesta niitä hallinnoi Väylävirasto. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan virasto vastaisi hallinnoimistaan valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Maanteiden osalta hallinnointi tarkoittaisi koko maantieverkon omistamista, vaikka alueellinen tienpito siirtyy maakuntien tehtäväksi 1.1.2020 alkaen. Rataverkolla tarkoitettaisiin viraston hallinnassa olevaa valtion rataverkkoa. Vesiväylillä tarkoitettaisiin viraston hallinnassa nykyisin olevia meri- ja sisävesiväyliä. Väyläviraston tehtävänä olisi vastata hallinnoimiensa väyläverkostojen kehittämisestä ja niitä koskevien toimintojen yhteensovittamisesta. Väyläviraston tehtävänä olisi väyläverkon fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen, niitä koskevien toimintojen yhteensovittaminen ja liikenteen automaatiokehityksen edistäminen väyläverkonhaltijana. Virasto huolehtisi myös tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, jonka tavoitteena olisi liikennejärjestelmän turvallisuuden parantaminen, uusien kunnossapitoa ja rakentamista koskevien menetelmien hyödyntäminen, automatisaatio ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Toiminnalla tuetaan Suomen väyläverkoston tilaa ja kehittämistä sekä yhdenmukaistamista. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä hallinnonalan ja muiden toimijoiden kanssa. Momentissa mainitut tehtävät vastaisivat Liikennevirastolla aikaisemmin olleita tehtäviä ja siten nykytilan ei niiden osalta muutu. 
Momentin 2 kohdan mukaan viraston tehtäviin kuuluisi liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen rajoittaminen. Kyseessä olisi virastolle uusi lakisääteinen tehtävä, vaikka virasto on toiminnassaan ottanut huomioon ympäristöhaittojen vähentämisen ja rajoittamisen. Virasto antaisi tarvittavat ohjeet väylänpitoa koskevista toimenpiteistä, joilla edistetään ympäristönsuojelua sekä vähennetään liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. 
Momentin 3 kohdan mukaan virasto vastaisi liikenteenohjauksen järjestämisestä. Liikenteenohjauksella tarkoitettaisiin tässä ajantasaista liikenteen ja liikenneolosuhteiden seurantaa, liikenteestä tiedottamista sekä liikenteen operatiivista ohjausta mukaan lukien häiriötilanteiden hallinta. Vastuu koskisi alusliikennepalvelulaissa tarkoitetun VTS-palvelun hankkimista, rautatielaissa säädettyä liikenteenohjauksen järjestämistä sekä tieliikenteen reaaliaikaista ohjausta sen sisältöisinä kuin Liikennevirasto nykyisin niitä toteuttaa. Koska viraston toimintoihin tällä hetkellä sisältyvä eri liikennemuotoja koskeva liikenteenohjaus toimintona eriytetään ja on tarkoitus tämän virastomuutoksen yhteydessä yhtiöittää, tällä tehtävällä korostetaan vastuun säilymistä Väylävirastolla. Virasto huolehtisi liikenteenohjauksen ja –hallinnan järjestämisestä tekemällä laaja-alaisia sopimuksia liikenteenohjauspalvelujen tarjoajan kanssa. Näihin sopimuksiin virasto voisi sisällyttää myös puolustus- ja turvallisuushallinnon erityistehtävistä huolehtimisen sekä maakuntien alueella olevan väyläverkon liikenteenohjauksen. 
Liikenteenohjaustehtäviä ei ole pidetty julkisina hallintotehtävinä eikä tosiasiallisina hallintotehtävinä. Hallituksen esityksen eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp, s. 50) perusteluissa todetaan, että ”hallintoasioita eivät ole tosiasialliset hallintotoimet, kuten viranomaisen suorittamat tutkimus- ja suunnittelutoimet, jotka eivät tähtää hallintopäätöksen tekemiseen eivätkä ole päätöksen valmistelua. Sama koskee oppituntien pitämistä, hoitotoimien suorittamista, maanteiden ja rautateiden rakentamista, liikenteen ohjaamista ja virastojen siivousta. Tosiasiallisia hallintotoimia saattaa kuitenkin edeltää hallintopäätös tällaisen toimen suorittamisesta. Näin esimerkiksi päätös tahdonvastaiseen hoitoon ottamisesta olisi hallintolaissa tarkoitettu hallintoasia.” 
Momentin 4 kohdan mukaan viraston tehtävänä olisi edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota. Tämä on uusi tehtävä ja se heijastaa toimintaympäristön muutosta ja tarvetta muuttaa ja kehittää väyläinfrastruktuuria vastaanottamaan laajentuvan automatisaation. Virasto voisi omaa toimintaansa kehittämällä ja palveluita ostamalla luoda toimivan elinympäristön liikenteen uusille palveluille. 
Momentin 5 kohdassa merkittävillä tiehankkeilla tarkoitettaisiin eduskunnan hyväksymiä ja valtion talousarviossa nimettyjä ylimaakunnallisia hankkeita sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta tärkeitä hankkeita. Tilaajavirastona vastaavasti kuin nykyisin virasto hankkisi omalta osaltaan väylien suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitotehtäviä kilpailuttamalla. Virasto vastaisi myös väyläverkon palvelutasosta. 
Momentin 6 kohdan mukaan liikenneväylien haltijana virasto vastaisi tienpidon ohjauksesta, yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien ja niiden yhteistyöalueiden kanssa sekä ohjaamalla palveluiden hankintaa maakunnissa. Tällä varmistettaisiin tienpidon riittävän yhtenäinen palvelutaso sekä tienpidon markkinoiden kehittyminen ja palveluntuottajien tasapuolinen kohtelu maassa. Ohjauksesta, yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä säädettäisiin tarkemmin maantielaissa. 
Momentin 7 kohdassa Väylävirasto vastaisi ja hallinnoisi väyliä koskevia tietovarantoja, esimerkiksi kansallisesta tie- ja katutietojärjestelmää (Digiroad). Lisäksi Väylävirasto vastaisi yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien kanssa liikenne- ja väylätietojen osalta. Tällä kirjauksella laitettaisiin täytäntöön eduskunnan käsiteltävänä olevan maakuntalain 6 §:n 1 momentin 14 kohdan määräykset tietojen keräämisestä. 
Momentin 8 kohdassa säädettäisiin nykyisessä laissakin voimassa olevasta tehtävästä huolehtia jäänmurtopalvelujen hankinnasta sekä talvimerenkulun avustuskauden erivapauksista ja avustamisrajoituksia koskevista päätöksistä. Väylävirasto kilpailuttaisi jäänmurtopalvelut sekä vastaisi yhteistyöstä naapurimaiden kanssa (erityisesti Ruotsi ja Venäjän federaatio). 
Momentin 9 kohdan mukaan merkittävänä maa- ja vesirakennusalan tilaajana virastolla olisi edelleen keskeinen rooli koko tämän rakennusalan toimijana. Hankintatoimen kehittämisellä mukaan lukien myös esimerkiksi infrastruktuurihankkeiden kustannushallinnan kehittäminen vaikutetaan koko alan kehitykseen. Markkinoiden toimivuutta edistettäisiin jatkossakin viraston toimintaansa varten keräämien tietojen luovuttamisella avoimen datan periaatteiden mukaisesti (palveluntuottajille). Virasto edistäisi myös palveluntuottajien viraston vastuisiin liittyvän erityisosaamisen kehittämistä. Viraston keräämien tietojen hallinnasta ja luovutuksesta säädettäisiin tarkemmin liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017). 
Momentin 10 kohdassa asetettaisiin Väylävirastolle normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskeva varautumisvelvollisuus. Tarkoitus olisi selkiyttää liikennehallinnon varautumisvelvollisuutta ottamalla sitä koskeva säännös momentin 9 kohtaan. Väyläviraston olisi valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen oma toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa mahdollistaen yhteiskunnan toimivuuden, huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen toimialallaan. Lisäksi virasto edistäisi toimialallaan yhteiskunnan varautumista häiriö- ja poikkeusoloihin. Esimerkkinä varautumistoiminnasta voidaan mainita valmius-, jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat sekä poikkeusoloja varten tehdyt etukäteisvalmistelut, joilla tarkoitettaisiin esimerkiksi teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja. Muilla toimenpiteillä tarkoitettaisiin esimerkiksi koulutusta ja harjoituksia sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaamista. Myös viestinnän ja tietoliikenteen suunnittelu olisivat osa varautumista. 
Väyläviraston tulisi lisäksi varmistaa, että siltä osin kuin on kysymys palvelujen hankinnasta ulkopuolisilta tahoilta, hankintaa koskeviin sopimuksiin olisi otettava tarvittavat määräykset ostettujen palvelujen turvaamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluisi keskeisesti myös varautumista koskevien ohjeiden antaminen. Väyläviraston olisi seurattava turvallisuuteen vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ja arvioitava niiden mahdollisesti varautumiseen liittyviä vaikutuksia. 
Momentin 11 kohdan mukaan Väylävirasto vaalisi ja hoitaisi hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta. 
Pykälän 2 momentin mukaan Väylävirasto toimii väylänpidon asiantuntija ja väyläomaisuuden haltijana..Virastolla olisi vastuu liikenneväyliä koskevien toimenpiteiden kohdentamisesta ja ajoittamisesta sekä priorisoinnista sille osoitettujen määrärahojen puitteissa huomioiden sekä valtakunnallinen että maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Liikennejärjestelmätyön strategisen tason ohjaus olisi jatkossakin liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä. Ministeriö vastaisi myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta. Yleinen liikennejärjestelmän kehittäminen, julkinen henkilöliikenne ja tietovarannot olisivat Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla. Liikenteen ja maankäytön ja väylänpidon valmisteleva ja alueellinen yhteistyö sijoittuisi Väylävirastoon, joka tukisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista. Väyläviraston yhtenä keskeisenä tehtävänä olisi väylänpitäjänä vastata eri liikennemuotojen väyliin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta. Liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisella tarkoitettaisiin osallistumista asiantuntijavirastona maakunta-, yleis- ja asemakaavojen laadintaan. Liikennejärjestelmätyö edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön ja virastojen välillä sekä yhteistyötä maakuntien ja kuntien kanssa. 
Pykälän 3 momentissa säännellään Väyläviraston mahdollisuuksista tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluonteisia sopimuksia ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. 
Pykälän 4 momentin mukaan Väyläviraston olisi huolehdittava myös muista erikseen sille säädetyistä tehtävistä. 
2 luku Väyläviraston organisaatio ja johtaminen
3 §.Pääjohtaja. Pykälän otsikko muutettaisiin. Pykälässä säädettäisiin viraston johtamisesta ja sisäisen organisoitumisen perusteista. 
Pykälän 1 momentin mukaan virastoa johtaisi pääjohtaja. Väyläviraston pääjohtajan nimittää valtioneuvosto, kuten aikaisemmin Liikenneviraston pääjohtaja nimitettiin (Laki Liikennevirastosta 862/2009, 3 §). Pääjohtaja vastaisi viraston toiminnan kehittämisestä, tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtajan keskeisimpiä tehtäviä olisivat siten johtaa viraston toiminnan kokonaisuutta ja toimintojen järjestämistä viraston toimialalle ja virastolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tämä kirjaus on sisällöltään lähes samanlainen kuin Valtion lupa- ja valvontaviraston toiminnasta on säädetty. 
Pykälän 2 momentissa säädetään, että Väyläviraston muusta organisaatiosta päättää pääjohtaja. Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 
Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta sekä säädettäisiin viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista. 
4 §.Tarkemmat säännökset. Pykälän otsikko muutettaisiin.Pykälän 1 momentissa säädetään pääjohtajan ratkaisuvallasta. Pääjohtajalla on yleinen valta ratkaista asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksellä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtajalla on valta ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asia, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. 
Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa. 
5 §.Voimaantulo. Liikennevirastosta annetussa laissa säädettyä vastaavalla tavalla Väyläviraston pääjohtaja valtuutettaisiin antamaan viraston työjärjestys. Tarkoitus olisi, että pääjohtaja päättää viraston organisaatiosta ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä. Tämän mukaisesti pääjohtajan antamassa työjärjestyksessä määrättäisiin viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä. 
3 luku Erinäiset säännökset
6 §.Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Pykälän otsikko ja sisältö muutettaisiin. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja sen ydintehtävien hoitamisen varmistamiseksi sopia eräiden tehtävien, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä, siirtämisestä yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Pykälässä kuvatuilla tehtävillä tarkoitettaisiin asiakirjapalvelutehtäviä, neuvontatehtäviä ja hallintopalvelutehtäviä, tienpitäjälle tai rataverkon haltijalle kuuluvan lupa- tai muuhun tehtävään liittyviä avustavia maastotehtäviä sekä maanhankintaan ja lunastukseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät olisivat rutiiniluonteisia avustavia tukitehtäviä. Palveluntarjoaja ei voisi hoitaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) viranomaiselle säädettyjä tehtäviä, esimerkiksi tehdä lain 14 §:ssä tarkoitettua päätöstä asiakirjan antamisesta. Tällaisten tehtävien hoitaminen kuuluisi virastolle. Tehtävien siirto voitaisiin toteuttaa joko sopimuksella tai hallintopäätöksellä sekä yhdistää muuhun Väyläviraston hankkimaan palveluun.  
Liikenteenohjaustehtäviä eikä maanteiden ja rautateiden rakentamista ei ole pidetty julkisina hallintotehtävinä eikä tosiasiallisina hallintotehtävinä. Hallituksen esityksen eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp, s. 50) perusteluissa todetaan, että ”hallintoasioita eivät ole tosiasialliset hallintotoimet, kuten viranomaisen suorittamat tutkimus- ja suunnittelutoimet, jotka eivät tähtää hallintopäätöksen tekemiseen eivätkä ole päätöksen valmistelua. Sama koskee oppituntien pitämistä, hoitotoimien suorittamista, maanteiden ja rautateiden rakentamista, liikenteen ohjaamista ja virastojen siivousta. Tosiasiallisia hallintotoimia saattaa kuitenkin edeltää hallintopäätös tällaisen toimen suorittamisesta. Näin esimerkiksi päätös tahdonvastaiseen hoitoon ottamisesta olisi hallintolaissa tarkoitettu hallintoasia.” 
Pykälä täyttäisi perustuslain (731/1999) 124 §:ssä asetetun lailla säätämisen vaatimuksen siitä, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että viranomaisia avustavia tehtäviä voidaan sopimuksella siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi (PeVL 11/2006 vp, s. 2). Julkisella palvelun tuottajalla tarkoitettaisiin esimerkiksi virastoa tai laitosta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että viranomaiselle kuuluvan hallintotehtävän siirtäminen sopimuksella toiselle viranomaiselle ei ole ongelmatonta. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa, perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Kuitenkin kun kyseessä on julkiseen hallintotehtävään lähinnä rinnastettava palvelu, siirrolle ei ole ollut estettä. (PeVL 11/2004 vp, s. 2.)  
Pykälän 2 momentin mukaan Väylävirasto voisi sopia maakunnan kanssa tiepidon lupatehtävien siirtämisestä asianomaiselle maakunnalle tai tienpitoalueelle. Nykyisin näitä lupatehtäviä hoidetaan ELY-keskuksissa, erityisesti Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Näistä lupatehtävistä säädetään tarkemmin maantielaissa (503/2005), Momentissa luetellut lupatehtävät ovat luonteeltaan teknisiä ja alueellisia, eikä niihin liity merkittävää julkisen vallan käyttöä. Sen vuoksi on perusteltua, että Väylävirasto voi tarvittaessa antaa tämän tehtävän maakunnalle. Tämä momentti tulisi voimaan 1.1.2020, kun maakunnat aloittavat virallisesti toimintansa. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Väylävirasto voi antaa maakunnalle hoidettavaksi tai ottaa maakunnalta hoidettavakseen julkisia tehtäviä siten kuin ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008) säädetään. Tarkoituksena olisi, että Väylävirasto ja maakunta voisivat sopia näiden tehtävien hoitamisesta joko niin, että maakunta ottaa Väylävirastolle kuuluvan julkisen tehtävän, esimerkiksi ajoneuvon siirtämisen ja siihen liittyvät päätöksenteon hoitaakseen tai päinvastoin. Tämä momentti tulisi voimaan 1.1.2020, kun maakunnat aloittavat virallisesti toimintansa. 
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että palveluntarjoajalla olisi oltava riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Avustavia tehtäviä hoitava henkilö toimisi pykälän mukaisia tehtäviä suorittaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla. Momentin mukaan vahingonkorvausvastuusta näissä tehtävissä toimivan henkilön osalta säädettäisiin vahingonkorvauslaissa (412/1974).  
7 §.Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset. Pykälän otsikkoa ja sisältöä muutettaisiin. Pykälässä säädettäisiin Väyläviraston tehtävästä edustaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta. Ehdotetun säännöksen mukaan Väylävirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole laissa erikseen määrätty. 
1.3
Laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanosta sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta
1 §.Voimaan tulevat säädökset. Pykälä sisältäisi säännökset, jotka koskevat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistusta sekä liikenneohjauspalvelujen yhtiöittämisen toteuttamista. Ehdotetulla lailla tulisi voimaan noin 90 lakia. Tarkoituksena olisi, että lait tulisivat voimaan 1.1.2019. Eräisiin tällä lailla voimaanpantaviin lakeihin sisältyy myös erityistä voimaanpanosääntelyä. 
Edellä mainittuja Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä koskevat erityislait on pyritty mahdollisimman kattavasti ja täydellisesti muuttamaan pykälässä mainituilla laeilla. Erilliset hallituksen esitykset on annettu tieliikennelaista (HE 180/2017 vp) ja maantielaista (HE 45/2018 vp). Koska Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä koskevaa erityissääntelyä on runsaasti, on mahdollista, että jokin yksittäinen Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväalaan kuuluvaa tehtävää koskeva säännös on jäänyt muuttamatta. Tämän vuoksi ehdotetun voimaanpanolain säännökset koskisivat paitsi 1 §:n mukaisia tällä lailla voimaanpantavia lakeja, myös sellaisia Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväalaan kuuluvia Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä, joita koskeva yksittäinen tehtäväkohtainen erityissäännös mahdollisesti on jäänyt muuttamatta. 
2 §.Kumottavat säädökset. Pykälä sisältäisi säännökset ehdotetulla lailla kumottavista laeista. Ehdotetulla lailla kumottaisiin laki Liikenteen turvallisuusvirastosta, laki viestintähallinnosta, valtioneuvoston asetus Liikenteen turvallisuusvirastosta (865/2009) ja valtioneuvoston asetus viestintähallinnosta (60/2004). Lain 12 §:n voimaantulosäännöksen mukaan 2 § tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 
Ehdotettujen lakien kumoamisen myötä valtion virastoista Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto lakkaisivat. 
3 §.Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin ehdotetun voimaanpanolain soveltamisalasta. Ehdotetussa laissa säädetään 1 §:ssä mainituissa laeissa tarkoitettujen tehtävien siirtämiseen liittyvistä seikoista. 
Lain 1 §:ssä tarkoitetut tehtävien siirrot koskevat Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston yhdistämistä Liikenne- ja viestintävirastoksi ja tämän uuden viraston tehtäviä. Lisäksi muutokset koskisivat Liikennevirastosta uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon siirrettäviä tehtäviä. 
Ehdotettu voimaanpanolaki koskisi myös 1 §:ään sisältyvillä laeilla toteutettavaa valtion viranomaisten ja niiden tehtävien uudelleenorganisoinnin voimaanpanoa ja siirtymäsääntelyä. Ehdotettu voimaanpanosääntely koskisi Väyläviraston tehtävien uudelleenjärjestelyä, joka toteutetaan 1 §:ään sisältyvällä lailla Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta. 
Vaikka Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston tehtäviä koskevat erityislait on pyritty muuttamaan kattavasti nyt annettavalla lainsäädännöllä, sisältyy lakiehdotuksen 4 ja 5 §:iin tehtäviä ja toimivaltaa koskevat siirtymäsäännökset siltä varalta, että joku yksittäinen tehtäväkohtainen erityissäännös on jäänyt muuttamatta. 
Ehdotettuun lakiin on pyritty kokoamaan kaikki tällä esityksellä toteutettaviin tehtäväsiirtoihin liittyvä voimaanpano- ja siirtymäsääntely. 
4 §.Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväalasta säädettäisiin lain 1 §:ssä mainitun Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 2 §:ssä. 
Esityksen valmistelun yhteydessä on pyritty selvittämään ja sen antamisen yhteydessä muuttamaan mahdollisimman kattavasti ja täydellisesti kaikki ne erityislait, jotka koskevat Liikenne- ja viestintävirastolle 1 päivänä tammikuuta 2019 siirtyviä tehtäviä. Säännöksessä viitattaisiin edelleen myös Liikenteen turvallisuusvirastolle, Viestintävirastolle, Ilmailuhallinnolle, Telehallintokeskukselle, Autorekisterikeskukselle, Ajoneuvohallintokeskukselle, Rautatievirastolle, Merenkulkulaitokselle ja lääninhallitukselle säädettyihin tehtäviin, koska tällaisiakin saattaa vielä sisältyä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Myös tällaisten tehtävien siirtoon sovellettaisiin ehdotettua voimaanpanolakia. 
5 §.Väyläviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi Väyläviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Väyläviraston tehtäväalasta säädettäisiin lain 1 §:ssä mainitun Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 2 §:ssä. 
Esityksen valmistelun yhteydessä on pyritty selvittämään ja sen antamisen yhteydessä muuttamaan mahdollisimman kattavasti ja täydellisesti kaikki ne erityislait, jotka koskevat Väylävirastolle 1 päivänä tammikuuta 2019 siirtyviä tehtäviä. Säännöksessä viitattaisiin edelleen myös Liikennevirastolle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle, Merenkulkulaitokselle, Ratahallintokeskukselle, Tiehallinnolle ja lääninhallitukselle säädettyihin tehtäviin, koska tällaisiakin saattaa vielä sisältyä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Myös tällaisten tehtävien siirtoon sovellettaisiin ehdotettua voimaanpanolakia. 
6 §.Siirtyvän henkilöstön asema. Pykälässä säädettäisiin henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Liikenne- ja viestintäviraston perustamisessa noudatettaisiin valtion virkamieslain (750/1994) 5 a–5 c §:n säännöksiä, joiden sisältöä ja soveltamista on selvitetty tarkemmin edellä kappaleessa 4.2. Säännöksiä sovellettaisiin ainoastaan virkamiehiin. Pykälässä säädettäisiin työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Tarkoituksena on turvata henkilöstön yhdenvertaisuus muutoksissa siten, että muutosturva toteutettaisiin mahdollisimman pitkälti valtion virkamieslain 2 luvussa säädettyjen periaatteiden mukaisesti riippumatta palvelussuhdelajista. 
Pykälän 1 momentin mukaan voimaanpanolain 4 §:ssä tarkoitettuja Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta ja Viestintävirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteessa oleva henkilöstö sekä vastaavat virat ja työsuhteiset tehtävät siirtyvät voimaanpanolain voimaan tullessa Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikennevirastosta siirtyviä tehtäviä hoitava työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon virkasuhteisena henkilöstönä. Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa ei ole työsopimussuhteisia henkilöitä, joten palvelussuhdelajin muutos ei koskisi heitä. Valtion työmarkkinalaitoksen ministeriöille osoittaman kirjeen (Palvelussuhdelajin muutokset toimintojen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä, VM/1058/00.00.00/2014, 28.5.2014) mukaan henkilöstön tasapuolisen kohtelun kannalta on yleensä tarkoituksenmukaista, että organisaatiossa on käytössä vain yksi pääasiallinen palvelussuhdelaji. Valtion viranomaistoiminnan luonteesta johtuen pääasiallisena palvelussuhteen lajina on virkasuhde. Kirjeen mukaan ohjaavana periaatteena on, että mikäli palvelussuhdelajien yhdenmukaistamista on tarve tehdä toimintoja uudelleenjärjestettäessä, niistä tulee säätää organisaatiota koskevassa uudelleenjärjestelyn toteuttavassa lainsäädännössä. Liikenteen turvallisuusvirastosta ja Viestintävirastosta Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvä henkilöstö on kaikki virkasuhteessa. Siten ei ole perusteltua, että Liikennevirastosta Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät henkilöt siirtyisivät työsopimussuhteisina työntekijöinä. Liikenne- ja viestintävirastossa tehdään merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä viranomaistehtäviä, joten tehtäviä hoitavan henkilöstön tulisi olla virkasuhteessa virastoon. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. 
Pykälän 3 momentin mukaan työsopimussuhteessa oleva henkilöstö voitaisiin siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään omalla työssäkäyntialueellaan tai omalle työssäkäyntialueelleen. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Vastaava säännös sisältyy virkamieslain 5 a §:n 3 momenttiin. Pykälään ehdotetaan otettavaksi viittaus voimassa oleviin työehtosopimuksiin sekä työsopimussuhteessa sovellettavaan lainsäädäntöön. 
Pykälän 4 momentin mukaan siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen katsottaisiin palvelussuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti. Kysymys on esimerkiksi ennen ehdotetun lain voimaantuloa kertyneiden lomien siirtymisestä tai lomarahoista.  
Pykälän 5 momentti on selventävä säännös Väyläviraston tehtäviä hoitavan Liikenneviraston henkilöstön asemasta. Liikennevirastoa ei lakkauteta, vaan viraston toiminta jatkuu 1 päivästä tammikuuta 2019 Väylävirasto-nimisessä virastossa. Väylävirastoon ei myöskään siirry henkilöstöä muista virastoista tuona ajankohtana. 
7 §.Vireillä olevia asioita ja sopimuksia sekä niihin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyviä vireillä olevia asioita, tehtyjä sopimuksia ja sitoumuksia ja niistä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tehtäviin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat siirtymäsäännökset. Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa sekä Liikennevirastossa Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvillä toimialoilla kaikki vireillä olevat asiat, kaikki tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät 1 päivänä tammikuuta 2019 Liikenne- ja viestintävirastolle.  
Liikennevirastossa vireillä olevat tie-, rata- ja vesiväyliä koskevat asiat jäisivät edelleen Väyläviraston hoidettaviksi. 
8 §.Määräykset, luvat ja päätökset. Pykälän 1 momentin mukaan Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston antamat määräykset jäisivät voimaan, kunnes niiden soveltamisesta muuta säädettäisiin tai määrättäisiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin selvyyden ja varmuuden vuoksi myös Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston antamien lupien ja päätösten voimassaolon jatkumisesta lain voimaantulon jälkeen.  
Pykälän 2 momentin mukaan lain voimaantulo ei siten vaikuttaisi Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston antamiin voimassa oleviin lupiin ja päätöksiin. 
9 §. Eräät Liikenne- ja viestintäviraston hallinnolliset järjestelyt. Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovellettaisiin kuitenkin jo 1 päivästä lokakuuta 2018. Tällä mahdollistettaisiin se, että Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan virka voitaisiin perustaa 1 päivästä lokakuuta 2018. Virka perustettaisiin liikenne- ja viestintäministeriöön ja lain voimaan tullessa pääjohtajan virka siirtyisi Liikenne- ja viestintävirastoon. 
Pykälän 2 momentin mukaan Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tulisi yhdessä ja uuden viraston pääjohtajan nimityksen jälkeen hänen johdollaan valmistella uuden viraston työjärjestys ja järjestää hallinto- ja muut tukipalvelut niin, että uusi virasto voisi aloittaa toimintansa lain voimaan tullessa. 
10 §. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjausta koskevat siirtymäsäännökset.Maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020. Samalla lakkaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnot. Pääosa ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä siirtyy maakunnille. Liikennevirasto on toiminut ELY-keskusten liikennevastuualueiden toiminnanohjaajana. Koska virastouudistus tulisi voimaan 1.1.2019, tarvitaan tarkemmat määräykset siitä, mikä virasto vastaa ELY-keskusten toiminnanohjauksesta.  
Pykälän 1 momentin mukaan Väylävirasto vastaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten liikennevastuualueen ohjauksesta ja yksityisteitä koskevien valtionavustusten kohdentamisesta 31 joulukuuta 2019 saakka. 
Pykälän 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten joukkoliikenteen ja saariston liikenne- ja kuljetuspalvelujen järjestämistä koskevasta ohjauksesta 31 joulukuuta 2019 saakka. 
11 §.Muutoksenhakua koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi muutoksenhakua koskevat siirtymäsäännökset. Päätökseen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, haettaisiin muutosta kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Vastaavasti lain 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantullessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyyn muutoksenhaussa sovellettaisiin kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos tuomioistuin kumoaa päätöksen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin tällä lailla voimaanpantavien lakien mukaisesti. 
12 §.Maakunnalle annettavia tai siirrettäviä tehtäviä koskeva siirtymäsäännös. Pykälän mukaan Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain ( / ) säännöksiä tehtävien antamisesta tai siirtämisestä maakunnalle sovellettaisiin 1 päivästä tammikuuta 2020. 
13 §.Voimaantulo. Tarkoituksena on, että voimaanpanolaki tulisi voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Voimaanpanolailla kumottavat lait sisältävä 2 § tulisi kuitenkin voimaan vasta 1.1.2019. Lisäksi lain 1 §:ssä säädettäisiin, että siihen sisältyvät lait tulevat voimaan vasta 1.1.2019. Tehtäväsiirrot ja omaisuusjärjestelyt sekä pääosa henkilöstösiirroista toteutuisivat siten vasta 1.1.2019. 
1.4
Ajokorttilaki 386/2011
3 §.Määritelmiä. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Ajokortteihin, ajokorttilupiin ja eräisiin muihin lupiin liittyvä toimivalta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Hakemuksen liitteet. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
15 §.Ajokorttiluvan peruuttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 a §.Ajokortin luokan muuttaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Ajokortin ehdot ja rajoitukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 1. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 2. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Ajonäyte. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Ajoterveydentilaa koskevat ilmoitukset. Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Ajokortin luovuttamisen esteet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Ajokortin luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Ajokortin kaksoiskappale. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Väliaikainen ajokortti. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Ajokorttiluvan ja muun luvan raukeaminen sekä ajokortin hävittäminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Ajokortin vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 a §.Ajokorttia ja muuta lupaa koskeva palvelutehtävä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentista poistettaisiin viittaus henkilötietolakiin. Se korvattaisiin viittauksella EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen. Lisäksi sovellettavaksi tulisi kansallinen säännös, yleinen tietosuojalaki. 
32 §.Ajokortin ja muun luvan tai todistuksen mukana pitämis- ja esittämisvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun luvanvaraisuus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
35 §.Ryhmän 1 ajokorttia koskevat koulutusvaatimukset. Pykälän 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Kuljettajaopetus ryhmän 2 ajokorttia varten. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
37 §.Uuden kuljettajan ajokieltoon määräämiseen liittyvä koulutus ja ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
38 §.Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun aloittamisen vähimmäisikä. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
40 §.Opetuksessa ja ajoharjoittelussa käytettävät ajoneuvot ja muut opetusvälineet. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun toteuttaminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §.Moottoripyörän harjoitusluvan myöntäminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 §.Kokeilulupa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
52 §.Kuljettajantutkinnon tarkoitus ja sisältö. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 §.Kuljettajantutkinnon rakenne ja toteuttaminen. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
59 §.Muussa EU- tai ETA-valtiossa annettu ajokortti ja muu mopon ajolupa tai kuljetusoikeus. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
61 §.Muu ulkomainen ajokortti. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi ulkoasiainministeriö muutettaisiin muotoon ulkoministeriö.  
62 §.Velvollisuus ajokortin luovuttamiseen sen vaihtamisen yhteydessä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
63 §.Tilapäinen ajokortti. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
65 §.Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
68 a §.Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden voimaan saattaminen ja päättyminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
76 §.Ajo-oikeuden raukeaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
78 §.Opetustoiminnasta vastaava johtaja. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
79 §.Autokoululuvan hakeminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
80 §.Autokoululuvan myöntäminen ja autokoulun valvontamaksu. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
81 §.Autokoulun valvonta. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
82 §.Autokoulutoimintaa koskevat ilmoitukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
88 §.Liikenneopettajalupa. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
95 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2, 3 ja 4 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
97 §.Poikkeuslupa. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
98 §.Kansainvälinen ajokortti. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
100 §.Lääkärinlausuntolomakkeiden vahvistaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
101 §.Ilmoitukset liikenneasioiden rekisteriin. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.5
Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta 957/2013
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Ilman katsastuslupaa suoritettavat katsastuksen osat. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Lupa raskaiden ajoneuvojen katsastukseen poikkeuksellisin edellytyksin. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Hakijan luotettavuudesta päättäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Katsastustoimipaikan toimitilat ja katsastuslaitteet. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
13 §.Katsastusluvan hakeminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
14 §.Katsastusluvan myöntäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Katsastustoiminnasta vastaavan henkilön ja katsastajan luotettavuudesta päättäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Katsastajan peruskoulutus. Pykälän 4 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Katsastajan jatkokoulutus. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 a §.Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Katsastusluvan mukaisen toiminnan aloittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Katsastuksen suorittaminen katsastustoimipaikan ulkopuolella. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Palvelutietojen ja katsastushintojen ilmoittaminen katsastuspalvelurekisteriin. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 §.Katsastusasiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Katsastustoiminnan päättyminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Jatkokoulutuksen antaja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Jatkokoulutusluvan hakeminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
32 §.Jatkokoulutusluvan myöntäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Jatkokoulutukseen liittyvät kokeet ja niitä koskevien asiakirjojen säilyttäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
36 §.Katsastustoiminnan seuranta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
37 §.Valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
38 §.Tietojen antaminen valvontaviranomaiselle. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
39 §.Katsastustoimipaikan ja koulutuspaikan tarkastukset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
40 §.Sopimuskumppanin suorittamat toimipaikan tarkastukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Katsastetun ajoneuvon tarkastus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 §.Ajoneuvon määrääminen valvontakatsastukseen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 §.Katsastusluvan peruuttaminen sekä huomautus ja varoitus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
44 §.Katsastusten suorittamiskielto sekä huomautus ja varoitus katsastajalle. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
45 §.Väliaikaiset toimenpiteet katsastustoiminnan puutteiden johdosta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
46 §.Katsastustoimipaikan toimitilan tai laitteen käyttökielto. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §. Jatkokoulutusluvan peruuttaminen sekä huomautus ja varoitus jatkokoulutusluvan haltijalle. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
48 §.Henkilörekisteritiedot. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
50 §. Pakkokeinot. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 §. Oikaisu ja muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
55 §.Tietojen antaminen epäillystä rikoksesta ja epäkuntoisesta ajoneuvosta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
56 §.Tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
58 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.6
Laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä 958/2013
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
3 §.Vastuu yksittäishyväksynnän järjestämisestä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Yksittäishyväksyntöjen myöntämisen järjestäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Yksittäishyväksyntätoiminnasta maksettava palvelukorvaus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Yksittäishyväksynnän hankinnasta ilmoittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Ilmoittautuminen sopimuskumppaniksi. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
8 §.Yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskeva sopimus. Pykälän 1 momentin 7, 8 ja 10 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
10 §.Toimitilat. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Yksittäishyväksyjän peruskoulutusvaatimukset. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Yksittäishyväksyjältä vaadittava jatkokoulutus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 a §.Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.Asiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Tiedonsaanti. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Tiloissa tehtävät tarkastukset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Ajoneuvon tarkastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Yksittäishyväksynnän peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 §.Sopimuksen purkaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa, 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Liikenteen turvallisuusviraston tiedonsaantioikeus ja oikeus tietojen edelleen luovuttamiseen. Pykälän otsikossa sekä pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Tietojen antaminen epäillystä rikoksesta ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Oikaisun hakeminen ja muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
35 §.Maksu yksittäishyväksynnästä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.7
Ajoneuvolaki 1090/2002
1 §.Soveltamisala. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 30 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Ajoneuvon muuttaminen, rakentaminen ja korjaaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 b §.Ajoneuvojen perusluokittelua koskevat tarkemmat määräykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.Pelastusauto, poliisiajoneuvo, Tullin ajoneuvo ja rajavartiolaitoksen ajoneuvo. Pykälän otsikossa sekä 3 ja 5 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Ambulanssi ja ensihoitoajoneuvo. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Museoajoneuvo. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 a §.Erikoiskuljetusajoneuvo. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 b §.Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen luokittelua koskevat tarkemmat määräykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Valmistenumero ja valmistajan kilpi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
27 §.Poikkeukset ajoneuvon rakennetta, hallintalaitteita ja varusteita koskevista vaatimuksista. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 a §.Ajoneuvon rakennetta, hallintalaitteita ja varusteita koskevat määräykset. Pykälän 1 ja 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 b §.Erikoiskuljetuksessa käytettävää ajoneuvoa ja ajoneuvoyhdistelmää koskevat vaatimukset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Tyyppihyväksynnän soveltamisala. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Tyyppihyväksyntäviranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 a §.Toimivaltainen viranomainen. CE-merkinnällä varustettuja tuotteita koskevissa asioissa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tyyppihyväksynnässä. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
39 b §.Tyyppihyväksynnässä sovellettavat poikkeukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
45 §.Vaatimustenmukaisuuden valvonta tuotannossa. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
48 §.Hyväksytty asiantuntija. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 c §.Yksittäishyväksyntää koskevat vaatimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 e §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yksittäishyväksynnässä. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 §.Määräaikaiskatsastuksen sisältö. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 a §.Vikojen ja puutteellisuuksien luokittelu. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
58 §.Katsastustodistus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
60 a §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen rekisteröintikatsastuksessa. Pykälän 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
61 a §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen muutoskatsastuksessa. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
62 §.Kytkentäkatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
65 a §.Ennakkoilmoituksen tekijä. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa tulli muutettaisiin muotoon Tulli. 
65 b §.Ennakkoilmoituksen virheellisyys. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
66 a §.Rekisteröintitodistus, rekisterikilvet ja varmenne. Pykälän 1 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
66 c §.Liikennekäytöstä poisto. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
66 f §.Ajoneuvon väliaikainen käyttö liikenteessä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
69 a §.Rekisteritietojen muutoskielto. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
74 §.Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
75 §.Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon ulkomailla todetut puutteellisuudet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
76 §.Tietojen vaihto ja muu yhteistyö muiden valtioiden ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten välillä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 ja 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
77 §.Kansainvälinen raportointi teknisistä tienvarsitarkastuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
79 §.Ajoneuvon, osan ja erillisen teknisen yksikön markkinavalvonta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
80 §.Vaaraa aiheuttava ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
84 §.Ajokieltoon määrääminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
85 §.Valvontakatsastukseen määrääminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
86 §.Ajoneuvon korjausvelvoite ja takaisinkutsu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
88 §.Asennuksen ja korjauksen valvontaviranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
93 §.Ajoneuvon valmistajan ohjeet ja katsastuksessa tarvittavat ajoneuvon tekniset tiedot. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
95 a §.Ajoneuvon katsastuksiin ja teknisiin tienvarsitarkastuksiin liittyvä yhteyspiste. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
96 §.Ajoneuvorikkomus. Pykälän 9 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 19 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
98 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. Lisäksi pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.8
Ajoneuvoverolaki 1281/2003
7 §.Verovelvollisuuden siirto. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Verovelvollisuuden alkaminen ja päättyminen. Pykälän 2 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Käyttövoimavero. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Ajoneuvoveron maksuunpano. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Veronkanto verosta vastattavaksi otettaessa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Veron maksaminen erissä ja maksutapalisä. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Veronkanto eräissä tapauksissa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Verolipun ja muun ilmoituksen tai päätöksen lähettäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
23 §.Eräpäivät. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Maksumuistutus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Veronkannon jaksottaminen. Pykälän 1 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Aiheettoman suorituksen palauttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Veronpalautuksen siirto. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
32 §.Palautuksen maksaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Kuittaus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Menettely vapautusta haettaessa. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
46 §.Veronoikaisu veronsaajan hyväksi. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §.Jälkiverotus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
48 §.Ennakkoratkaisu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
49 §.Oikaisu verovelvollisen hyväksi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.52 §.Muutoksenhaun johdosta maksettava korko. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 §.Valtion edunvalvonta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
56 §.Viranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
57 §.Valvonta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
58 §.Käyttökielto. Pykälän 2 momentissa sekä 4 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
59 §.Ajoneuvon katsastaminen. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
61 §.Veronhuojennus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
63 §.Ajoneuvoveroa koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.9
Laki ajoneuvojen siirtämisestä 828/2008
14 §.Täytäntöönpano ja tarkemmat säännökset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
1.10
Alkolukkolaki 730/2016
3 §.Alkolukon mallin hyväksyntä. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Hyväksynnän voimassaolo. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Toimintailmoitus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Alkolukon asentaminen, käyttäminen ajossa, huolto ja kalibrointi. Pykälän 3, 4 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Käynnistyksen estäminen ja käytön valvonta ajon aikana. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §Valvonta. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.11
Aluevalvontalaki 755/2000
23 §.Aluevalvontaviranomaiset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Viittaus Liikennevirastoon ehdotetaan poistettavaksi ja samalla muutettaisiin momentin sanamuotoja. 
24 c §.Valtion ilma-aluksen aluevalvontatehtävän turvaaminen. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
30 b §. Tiedon tuottaminen, vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen ja alusliikenteen turvaaminen. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
34 a §.Voimakeinojen käytön turvaaminen ilmatilassa. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
1.12
Laki aluksen jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta 1121/2005
4 §.Jääluokkamääräykset ja vastaavuusluettelo. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Jääluokan hyväksyminen vaihtoehtoisella menetelmällä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Turkin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden sääntöjen hyväksyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Jääluokan määräytyminen ja vahvistaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
8 §.Jääluokan poikkeaminen jääluokkamääräyksistä. Pykälä 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Jääluokan peruuttaminen ja uuden jääluokan vahvistaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Jäänmurtaja-avustuksen antaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa sekä 4 momentin johdantokappaleessa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
10 a §.Jäänmurtopalvelut. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
11 §.Päätösten maksullisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi. 
12 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi. 
Pykälän 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.13
Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä 1686/2009
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin kohtien numerointi muutettaisiin juoksevaksi siten, että 4 a kohdasta tulisi uusi 5 kohta ja 13 a kohdasta uusi 15 kohta. Näitä seuraavat kohdat tulisivat sen jälkeen samassa järjestyksessä kuin voimassa olevassa laissa. Pykälän 1 momentin 27 kohdan viittaus saman pykälän muihin kohtiin päivitettäisiin vastaamaan kohtien muutettua numerointia. 
6 §.Yleiset tekniset turvallisuusvaatimukset. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Vapautukset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Samanarvoisuudet. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Vapautukset teknisistä turvallisuusvaatimuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Aluksen turvallisuusjärjestelyjen vaihtoehtoinen toteuttamistapa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Navigoinnin turvallisuusvaatimuksia koskevat poikkeukset, vapautukset ja samanarvoisuudet. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Suurnopeusaluksen liikennöintilupa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Ilmoitukset IMO:lle. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Matkustaja-alusten luokat. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Yleiset tekniset turvallisuusvaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Lisäturvallisuusvaatimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Samanarvoisuudet. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Vapautukset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Suurnopeusmatkustaja-aluksen liikennöintilupa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.Ilmoitukset komissiolle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Kalastusalusdirektiivin soveltamisalaan kuuluva kalastusalus. Pykälän 2, 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Erikoisalus. Pykälän 2, 3, 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Muut alukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Ro-ro-aluksen keulaportin erityisvaatimus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 §.Kansainvälisessä liikenteessä oleva alus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Kotimaanliikenteessä oleva alus. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Vapautukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Samanarvoisuudet. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Poikkeukset lastiviivamääräyksistä kotimaanliikenteessä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
32 §.Lastimerkin määräämisen hakeminen ja järjestäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Lastimerkin määrääminen ja lastiviivakirja. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Aluksen muuttaminen lastimerkin määräämisen jälkeen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Katsastaja. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
37 §.Toisen valtion viranomaisen suorittama katsastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
38 §.Nimetty katsastaja. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
39 §.Katsastusvaltuutusta koskeva sopimus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
40 §.Kieltäytyminen katsastusvaltuutuksen antamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Katsastusvaltuutuksen peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 §.Hyväksyttyä luokituslaitosta koskeva valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 §.Katsastuksen hakeminen ja järjestäminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
44 §.Katsastuksen toimittaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
45 §.Katsastuslajit. Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
46 §.SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan aluksen meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §.Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan aluksen meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
48 §.Muun kuin non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kotimaanliikenteessä käytettävän matkustaja-aluksen meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
49 §.Kotimaanliikenteessä käytettävän lastialuksen ja proomun sekä kansainvälisessä liikenteessä käytettävän lastialuksen, joka ei kuulu SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan, meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 §.Kalastusaluksen katsastus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
51 §.Erikoisaluksen, ammattiveneen ja vuokraveneen katsastus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
52 §.Talviliikenteessä käytettävän aluksen rungonkatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 §.Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi suoritettavat katsastukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
54 §.Lastiviivakatsastukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
55 §.Ylimääräinen katsastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
56 §.Aluksen muuttaminen katsastuksen jälkeen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
57 §.Katsastusasiakirjat sekä todistus- ja turvallisuuskirjat. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
58 §.Väliaikainen todistus- tai turvallisuuskirja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
59 §.Todistus- tai turvallisuuskirjan uusiminen ja sen voimassaolon lakkaaminen. Pykälän 1 momentissa sekä 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
60 §.Aluksessa havaittu puutteellisuus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
61 §.Aluksen todistus- tai turvallisuuskirjan poisottaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
62 §.Poikkeusten myöntäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
63 §.Aluksenmittauksen tarkoitus ja tarkemmat määräykset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
64 §.Aluksenmittauksen suorittajat. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
65 §.Nimetty aluksenmittaaja. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
66 §.Aluksenmittauksen hakeminen ja järjestäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
67 §.Aluksenmittaus ja mittakirja. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
68 §.Toisen valtion viranomaisen suorittama aluksenmittaus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
70 §.Suomalaisen aluksen siirtyminen toisen valtion lipun alle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
71 §.Suezin kanavan ja Panaman kanavan mittakirjat. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
73 §.Mittakirjan tietoihin vaikuttavat muutokset. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
74 §.Mittakirjan katoaminen tai vahingoittuminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
75 §.Lastaaminen ja kuljetus. Pykälän 3 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
76 §.Viljan kuljetus irtolastina aluksessa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
77 §.Alukseen tehtävät merkinnät. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
79 §.Helikopterikuljetukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
80 §.Poikkeusten myöntäminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
81 §. Valvonta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi tullilaitos muutettaisiin voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti Tulliksi. 
82 §.Määräykset kotimaanliikenteen liikennealueiden rajoista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän viittaus tämän lain 2 §:ään päivitettäisiin vastaamaan 2 §:n 1 momentin kohtien muutettua järjestystä. 
83 §.Alusten turvallisuuslaitteiden huoltoyritykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
84 §.Kustannusten korvaaminen Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
92 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
93 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.14
Alusliikennepalvelulaki 623/2005
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto ja 14 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
11 §.Alusliikenneohjaajan pätevyys ja työpaikkakoulutus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
12 §.Alusliikenneohjaajan pätevyystodistus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Alusliikennepalvelun esimiehen pätevyys. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §Alusliikenneohjaajan pätevyystodistuksen peruuttaminen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Alusliikennepalvelun ylläpito. Pykälän 6 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
16 a §. Meritilannekuva. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Väylävirastoksi. Pykälällä täytäntöönpannaan virastolaeissa määritellyt tehtävät tilannekuvan laatimisesta. 
17 §.Alusliikenteen tilapäinen ohjaaminen erityistilanteissa. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
17 a §.Kielto-oikeus. Pykälän 1–4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 5 momentissa ulkoasiainministeriö muutettaisiin ulkoministeriöksi.  
18 §.VTS-viranomaisen ilmoitusvelvollisuudet. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
18 a §.Tietoturvaan liittyvistä häiriöistä ilmoittaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 5 momentti kumottaisiin tarpeettomana, sillä virastouudistuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
19 §.VTS-viranomaisen toimintakäsikirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
19 a §.Varautuminen poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
20 §.Valvonta kansainvälisillä merialueilla. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
20 a §.Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä. Pykälän 1, 2, 4 ja 5 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
20 b §.Avun tarpeessa olevien alusten vastaanottamista koskeva suunnitelma. Pykälän 1 momentissa kirjaus Liikennevirastosta muutettaisiin kirjaukseksi Liikenne- ja viestintävirastosta sekä Väylävirastosta.  
20 c §.Avun tarpeessa olevien alusten vastaanottaminen. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
20 d §.Alusten pitkän kantaman tunnistus- ja seurantajärjestelmä. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Alusliikennepalveluun osallistuminen. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
22 §.Aluksen päällikön vastuu ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
22 a §.Aluksen saapumisilmoitus. Pykälän 2 ja 3 momentissa tulliviranomainen muutettaisiin Tulliksi.  
22 d §.Tilastointia koskevien tietojen antaminen. Pykälän 1–5 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 f §.Vapautukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
22 g §.Tarkemmat määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Merellä tapahtuvista vaaratilanteista ja onnettomuuksista ilmoittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
25 §.Alusliikennepalvelutehtävien koulutusohjelmat. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.VTS-pätevyysrekisteri. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 §.Luettelo oppilaitoksista. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Valvonta. Pykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
1.15
Alusrekisterilaki 512/1993
1 §.Alusten rekisteröinti. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
1.16
Laki alusturvallisuuden valvonnasta 370/1995
5 §.Valvontaviranomainen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Virka-apuviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
13 §.Uhkasakko ja keskeyttämisuhka. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 2 ja 3 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.17
Autoverolaki 1482/1994
46 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 §. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
51 §. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
54 §. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
55 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
67 §. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
86 §. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.18
Laki biopolttoaineista ja bionesteistä 393/2013
33 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.19
Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006
20 §. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.20
Laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta 781/2013
1 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.21
Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta 485/2004
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi. 
3 §.Toimivaltaisen viranomaisen yleiset tehtävät. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi. 
4 §.Liikenne- ja viestintäviraston erityistehtävät. Pykälän otsikossa, 1 momentin johdantokappaleessa sekä 1 momentin 9 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi. 
6 §.Poliisin erityistehtävät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Tullin erityistehtävä. Pykälän otsikko muutettaisiin Tullin erityistehtäväksi ja pykälässä tullilaitos korvataan sanalla Tulli. 
7 e §.Satamanpitäjän velvollisuus huolehtia viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät yhdeksi virastoksi. 
7 f §.Tietoturvallisuuteen liittyvistä häiriöistä ilmoittaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
10 §.Turvatarkastuksen suorittaja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Tietojen antaminen ennen aluksen satamaan saapumista. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Satamanpitäjän ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi. 
17 §.Tekninen valvonta. Pykälässä rajavaltiolaitos muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella. Viittaus tullilakiin muutettaisiin tarkoittamaan voimassa olevan tullilain (304/2016) 5 luvun 28 §:ssä tarkoitettua teknistä valvontaa. 
Pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) muutettaisiin viittaukseksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).  
19 §.Puutteellisuuksien korjaaminen ja pakkokeinot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 a §. Turvatarkastuksen suorittajan ja toimivaltaisen viranomaisen yhteistyö. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi. 
23 §.Turvatoimirikkomus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.22
Laki eräiden ennakkoratkaisujen maksuperusteista 1209/2006
1 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Kiinteiden maksujen vahvistaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Maksua koskeva muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa viittaus tullilakiin päivitettäisiin koskemaan voimassa olevaa tullilakia (304/2016). 
1.23
Laki eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta 1206/2004
6 §.Tilapäinen toimintalupa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Terminaalin edustajan tehtävät. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Arviointilaitos ja sen tehtävät. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Arviointilaitoksen nimeämisen peruuttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Lastaamisen tai lastin purkamisen aikana aiheutuneiden vaurioiden korjaaminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Valvonta. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Tarkastusoikeus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Aluksen lastaamisessa tai purkamisessa havaittu puute tai epäkohta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Uhkasakko ja keskeyttämisuhka. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Kiinteän irtolastin lastaamisen tai purkamisen estäminen tai keskeyttäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.Tiedonsaanti toiselta viranomaiselta. Pykälän otsikko muutettaisiin tiedonsaanniksi toiselta viranomaiselta ja alusliikennepalvelun tarjoajalta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälään lisättäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus saada tietoja myös alusliikennepalvelulaissa tarkoitetulta alusliikennepalvelujen tarjoajalta.  
21 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi, ja tulliviranomaisen kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi. 
22 §. Arviointilaitoksen tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Virka-apuviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Kustannusten korvaaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.24
Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012
2 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
1.25
Laki Finanssivalvonnasta 878/2008
52 a §.Yhteistyö ja tietojenvaihto verkko- ja tietoturvadirektiivin mukaisten tehtävien hoitamisessa. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Laki hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta 185/2013 
 
6 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.26
Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta (97/2017)
2 §.Romutuspalkkion myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa ajoneuvoliikennerekisteri muutettaisiin liikenneasioiden rekisteriksi. 
4 §. Muuntotuen myöntämisen edellytykset. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 2 kohdassa ajoneuvoliikennerekisteri muutettaisiin liikenneasioiden rekisteriksi. 
6 §.Avustuksen saaja. Pykälän 1 momentissa ajoneuvoliikennerekisteri muutettaisiin liikenneasioiden rekisteriksi. 
7 §.Romutuspalkkion maksaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Hankintatuen maksaminen sähkökäyttöisen auton ostajalle. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Hankintatuen maksaminen auton pitkäaikaisvuokraajalle. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Muuntotuen maksaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Valvonta ja takaisinperintä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.27
Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 761/2003
19 §.Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 18 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 1 momentin 4 ja 21 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi sekä 9 kohdassa ulkoasiainministeriön kirjoitusasu muutettaisiin ulkoministeriöksi.  
32 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.28
Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa 579/2005
13 §. Turvallisuustietorekisterin käyttöoikeus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §. Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja muokattaisiin kohdan kirjoitusasua vastaamaan Väyläviraston tehtäviä. Pykälässä muutettaisiin ulkoasiainministeriön kirjoitusasu ulkoministeriöksi.  
1.29
Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista 1712/2015
4 §.Liikenne- ja viestintäviraston oikeus myöntää poikkeuksia. Otsikossa ja pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
6 §.Tuotteita koskevat vaatimukset. Pykälän 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointi. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Tuotteiden mukana olevat asiakirjat ja asiakirjojen kieli. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Valmistajan velvollisuus varmistaa tuotteen vaatimustenmukaisuus ja laatia tuotetta koskevat asiakirjat. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Valmistajan velvollisuus testata tuotteita. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §. Valmistajan velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, ilmoittaa vaarasta ja tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Valtuutettu edustaja. Pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohdissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Maahantuojan velvollisuus varmistua tuotteen vaatimustenmukaisuudesta ja asiakirjojen laatimisesta sekä velvollisuus ilmoittaa puutteista. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja kirjoitusasua selkeytettäisiin. 
18 §.Maahantuojan velvollisuus testata tuotteita. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Maahantuojan velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, ilmoittaa vaarasta ja tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
20 §.Maahantuojan velvollisuus säilyttää asiakirjoja. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Jakelijan velvollisuudet asetettaessa tuote saataville markkinoilla. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Jakelijan velvollisuus varmistua korjaavista toimenpiteistä, ilmoittaa vaarasta ja tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Yksityisen maahantuojan velvollisuudet ennen tuotteen käyttöönottoa. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
25 §.Tiedot tuotteita toimittaneista toiminnanharjoittajista. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Kuluttajille annettavat tiedot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 §.Ilmoitetun laitoksen nimeäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Ilmoitetun laitoksen tehtävät. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Ilmoitetun laitoksen tytäryhtiö ja alihankkija. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Ilmoitetun laitoksen velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
35 §.Ilmoitetun laitoksen valvonta ja nimeämisen peruuttaminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Markkinavalvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
37 §.Tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
38 §.Tarkastusoikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
39 §.Oikeus ottaa tuotteita tutkittavaksi ja testattavaksi. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
40 §.Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Toimenpidemääräys puutteellisuuden korjaamiseksi. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 §.Toimenpidemääräykset vaaran torjumiseksi tai vähentämiseksi. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 §.Valmistuksen, maahantuonnin, asettamisen saataville markkinoilla, markkinoille saattamisen ja käyttöönottamisen kielto. Pykälän 1, 2, 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
44 §.Väliaikainen kielto. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
45 §.Määräys tuotteen hävittämiseksi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
46 §.Määräys tuotteen korjaamiseksi, vaihtamiseksi tai kaupan purkamiseksi. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §.Määräys tiedottamiseen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
48 §.Ilmoitukset Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
49 §.Toimenpiteet muissa jäsenvaltioissa vaatimustenvastaisiksi todettujen tuotteiden osalta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 §.Uhkasakko. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
51 §.Valvonnasta perittävät maksut. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
52 §.Valvontaviranomaisten oikeus saada tietoja toiselta viranomaiselta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
53 §.Yleinen ohjaus ja valvonta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
55 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1, 2, 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.30
Laki ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta 40/2015
2 §. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Pykälän 1 ja 2 momentissa sekä 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.31
Ilmailulaki 864/2014
1 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §Määritelmät. Pykälän 1 momentin 17 kohdan rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.  
3 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 4 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. Lisäksi Tulli muutettaisiin muotoon Tullin valvontaosaston päällikkö tai hänen määräämänsä voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti. 
4 §.Suomen ilmailun turvallisuusohjelma. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Lentosääntöjä koskevien määräysten antaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Sotilasilmailu. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Sotilasilmailua koskevat tarkennukset ja poikkeukset. Pykälän 1 momentin 14 ja 16 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Valtion ilmailu ja valtion ilma-aluksia koskevat poikkeukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
9 §.Eräitä muita ilma-aluksia ja laitteita koskevat poikkeukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Oikeus ilmailuun Suomen alueella. Pykälän 1 momentissa sekä 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Ilmailulta rajoitetut alueet ja vaara-alueet. Pykälän 1, 2, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentin 1 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
16 §.Ilma-aluksen rekisteritunnus ja rekisteröimistodistus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Rekisteröintioikeus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Rekisteröinnin hakeminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Väliaikainen rekisteröinti. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §. Rekisteritiedoissa tapahtuneet muutokset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Ilma-aluksen poistaminen liikenneasioiden rekisteristä. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Lentokelpoisuus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Lentokelpoisuuden ylläpitäminen. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
35 §.Lentokelpoisuuden hallintaorganisaatio. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Lentokelpoisuutta koskevat tiedot. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
37 §.Lentokelpoisuustodistus ja lentokelpoisuuden tarkastustodistus. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
38 §.Lupa ilmailuun. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
39 §.Lentokelpoisuuden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
40 §.Lentokelpoisuuden tarkastustodistuksen myöntäminen ja uudistaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Lentokelpoisuustodistuksen, lentokelpoisuuden tarkastustodistuksen ja ilmailuun annetun luvan peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 §.Suunnittelu, valmistus ja huolto. Pykälän 1, 4 ja 5 momentin johdantokappaleessa sekä 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 §.Huoltohenkilöstön koulutusorganisaatio. Pykälän 1 momentissa sekä 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
44 §.Päästöt. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
46 §.Luvan myöntäjä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §.Luvan myöntämisen edellytykset ja luvan lajit. Pykälän 2 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin alakohtien numerointia muutettaisiin. 
48 §.Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
49 §.Velvollisuus ilmoittaa kelpoisuuteen vaikuttavista seikoista ja kelpoisuuden toteaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 §.Liikenteen turvallisuusviraston oikeus tietojen saantiin. Otsikossa ja pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
51 §.Ulkomainen lupakirja. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 §.Ohjaamomiehistön ja kauko-ohjaajan lupakirja, kelpuutus ja hyväksyntä sekä lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
55 §.Ilma-aluksen ja kauko-ohjauspaikan miehistö. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
57 §.Lennon valmistelu ja suorittaminen. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
61 §.Ilma-aluksen asiakirjat. Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
72 §.Lentonäytökset ja lentokilpailut. Pykälän 1 ja 3 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
75 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
76 §.Lentopaikkojen ja muiden alueiden käyttö. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
77 §.Lentoliikenteen sujuvuuden edistäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
78 §.Lähtö- ja saapumisaikojen jakaminen lentoasemilla. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
79 §.Rakentamislupa. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
81 §.Rakentamisluvan myöntämisen edellytykset. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
82 §.Lentoaseman hyväksyntätodistus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
83 §.Lentoaseman hyväksyntätodistuksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
84 §.Lentopaikan pitolupa. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
86 §.Kevytlentopaikat. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
87 §.Rakennusten, rakennelmien ja laitteiden hyväksyminen käyttöön. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
88 §.Lentopaikan käytön kieltäminen ja rajoittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
90 §.Maahuolintapalvelujen tarjoaminen. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
91 §.Lentopaikan keskitettyjen infrastruktuurien käyttäminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
92 §.Maahuolinnan kirjanpidon eriyttäminen ja tarkastaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
93 §.Maahuolintapalveluja tarjoavan turvallisuuden hallinta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
95 §.Luvun soveltamisala ja yleiset säännökset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
97 §.Tarkastusten ja valvonnan suorittaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
98 §.Ilmailun turvaamiseen liittyvä koulutus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
102 §.Pääsy lentokenttäalueelle ja lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Pykälän 1 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
104 §.Ilmailun turvaamista edistävät laitteet. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
105 §.Luvun soveltamisala ja yleiset säännökset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
106 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 7 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
109 §.Ilmatilan jäsentäminen ja hallinta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
110 a §. Ilmoitetun laitoksen nimeäminen ja nimeämisen peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
111 §.Lennonvarmistuspalvelun maksut. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
113 §.Lennonvarmistushenkilöstön lupakirja, kelpoisuustodistus, kelpuutus ja hyväksyntä sekä lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa, 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
114 §.Lennonvarmistushenkilöstön koulutus. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
115 §.Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteiden toteutumiseen liittyvien tietojen kerääminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
116 §.Lennonvarmistustoiminnan tallenteet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
118 §.Ilmailuonnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
120 §.Liikenne- ja viestintävirastonjärjestämä tutkinta. Otsikossa sekä pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
121 §.Ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelu. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
122 §.Hätäpaikannuslähetinrekisteri. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa poistettaisiin viimeinen lause, koska Viestintäviraston rekisteritoiminta siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon.  
Pykälän 7 momentti kumottaisiin tarpeettomana. Henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin yleislakeina EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja kansallista yleistä tietosuojalakia. 
124 §.Hylyn poiskuljetus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
126 §.Ilmoitusjärjestelmä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
128 a §.Velvollisuus huolehtia viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja 3 momentti kumottaisiin, koska Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
128 b §.Tietoturvapoikkeamista ilmoittaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
129 §.Tasapainoinen lähestymistapa ja toimintarajoituksen asettaminen. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
139 §.Kansalliset vakuutusvaatimukset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
141 §.Toimenpiteet henkilölle myönnettyyn lupaan puuttumiseksi. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa Tulli muutettaisiin muotoon Tullin valvontaosaston päällikkö voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti. 
143 §.Henkilölle myönnetyn luvan peruuttaminen tai tehtävässä toimimisen kieltäminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
146 §.Toimenpiteet organisaatiolle myönnettyyn lupaan tai ilmoituksenvaraiseen toimintaan puuttumiseksi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
148 §.Organisaatiolle myönnetyn luvan muuttaminen, rajoittaminen ja peruuttaminen sekä luvassa tai ilmoituksessa tarkoitetun toiminnan kieltäminen ja rajoittaminen. Pykälän 1 ja 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
150 §.Lentotoimintaluvan, lentoluvan tai liikennöintiluvan raukeaminen. Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
151 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
152 §.Ammattitaidon ylläpitäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
153 §.Viranomaisten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Pykälän 1, 2 ja 4 momentin johdantokappaleessa sekä 3, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 7 momentti kumottaisiin tarpeettomana. Henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin yleislakeina EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja kansallista yleistä tietosuojalakia. 
154 §.Oikeus saada virka-apua. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
155 §.Valvontatiedostot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
156 §.Miehistökortti. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin 1 kohdassa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
157 §.Ilmailun ympäristövaikutuksia koskevat määräykset ja päätökset. Pykälän johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Säännös on sisältynyt ilmailulakiin pitkälti samassa muodossa jo vuodesta 2006 (vuoden 2005 ilmailulain 158 §, vuoden 2009 ilmailulain 164 §, vuoden 2014 ilmailulain laajemman uudistuksen myötä 157 §). Pykälän elementit löytyvät jo vuoden 1995 ilmailulain perusteluista (HE 294/1994 vp. s. 44 78 §:n perusteluissa), mistä ne on sittemmin nostettu itse pykälätekstiin. HE 139/2005 vp:ssä 158 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: Pykälässä säädettäisiin Ilmailuhallinnon toimivallasta ilma-alusten melun ja muiden ympäristövaikutusten suhteen. Toimivalta on tarpeen sen johdosta, että tässä pykälässä tarkoitetut toimet saattavat olla nopeaa päätöksentekoa vaativia tai vaikuttaa lentoturvallisuuteen. Kyse on ympäristölainsäädäntöä ja lentopaikan perustamiseen liittyviä ehtoja täydentävistä toimenpiteistä. Tarkoitus on, ettei tässä pykälässä tarkoitettuja toimia käytettäisi muutoin kuin poikkeuksellisen tarpeen sitä vaatiessa. 
Säännöstä sovelletaan sellaisiin lentopaikkoihin, jotka eivät kuulu EU:n melunhallinta-asetuksen soveltamisalan piiriin. Suomessa tämä tarkoittaa Helsinki-Vantaan lentoasemaa lukuun ottamatta kaikkia lentopaikkoja alkaen pienimmistä valvomattomista harrasteilmailun lentopaikoista. 
Vuoden 2014 ilmailulain muutokseen saakka pykälässä puhuttiin vain ilmailumääräyksistä, mutta tuolloin määräysten rinnalle nostettiin päätökset. Oli tunnistettu, että yleisesti sovellettavien määräysten lisäksi on tärkeää, että viranomainen voi tehdä yksittäistä lentopaikkaa koskevia yksittäisiä päätöksiä.  
Ilmailuviranomaisen toimivallalle on perinteisesti nähty kaksi perustetta, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Ensinnäkin, ilmailuviranomaisella on mahdollisuus reagoida tilanteisiin määräyksillä ja päätöksellään yleensä nopeammin kuin mihin ympäristöviranomaiset kykenevät. Kokemus on osoittanut, että ympäristölupa-asian käsittely voi valituskierroksineen kestää useamman vuoden. Ilmailuviranomaisen määräys tai päätös on nopea keino puuttua akuutteihin tilanteisiin. 
Toinen, itsenäinen kriteeri ilmailuviranomaisen määräystoimivallalle on ollut se seikka, että ympäristöperusteisia määräyksiä ei voi antaa ottamatta huomioon voimassa olevia lentoturvallisuuteen tai siviili-ilmailun turvaamiseen perustuvia säännöksiä eikä esimerkiksi kansainvälistä ilmailun tiedotusjärjestelmää. Vaatimuksia ei voi asettaa toisistaan irrallisina. Ilmailulle suunnattavien ympäristövaatimusten pitäisi olla soveltajilleen ymmärrettäviä ja täytäntöönpanokelpoisia. Lisäksi on huomioitava, että ilmailuviranomaisen määräyksellä on jo saatettu voimaan siviilikäytössä olevien ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden aiheuttaman melun rajoittamisesta annettu EU:n neuvoston direktiivi 89/629/ETY. Lentotoimintarajoituksesta meluisille suihkulentokoneille annetulla ilmailumääräyksellä OPS M5-7 rajoitetaan suomalaisten lentopaikkojen käyttöä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) melustandardiin sekä EU:n direktiiviin viitaten. 
Kolmantena kriteerinä, joka ei ole aiemmissa vaiheissa noussut keskustelussa esille, voidaan pitää valtakunnallisen lähestymistavan merkitystä. Väestön oikeutta saada suojaa haitallisilta ympäristövaikutuksilta pitäisi tarkastella yhteisten valtakunnallisten kriteerien pohjalta, eikä tapauskohtaisesti tai paikallisesti. Muuten viranomaistoimintaa ei voida pitää läpinäkyvänä ja ennakoitavana. Vuoden 2017 aikana tietoon on tullut useita tapauksia, joissa paikallisilla ympäristöluvilla esitetään puututtavaksi lentotoimintaan tavalla, jota ei ympäristövaikutusten näkökulmasta voida pitää perusteltuna. On esitetty myös lupamääräyksiä, joiden täytäntöönpanovastuu ja –tapa jäävät epäselviksi. Paikallisilta ympäristöviranomaisilta ei voi edellyttää sellaista lentotoiminnan ympäristövaikutusten ja niiden hallintakeinojen osaamista, joka on välttämätöntä toimintaa koskevien syrjimättömien rajoitusten asettamiseksi. Lentopaikat ovat valtakunnallisen ja kansainvälisen lentoliikenteen infrastruktuuria, jonka paikallisilla käyttörajoituksilla voi olla laajempiakin vaikutuksia liikenneyhteyksien ja matkaketjujen toimintaan. 
Tuoreissa keskusteluissa Liikenteen turvallisuusviraston ja ympäristön hallinnonalan välillä on yllättäen paljastunut, että nykyisen ilmailulain viittaus 129 §:ssä tarkoitettuun tasapainoiseen lähestymistapaan on joidenkin toimesta ymmärretty tarkoittavan sitä, että myös 157 §:ää sovellettaisiin melunhallinta-asetuksen piiriin kuuluvilla lentopaikoilla. Ilmailulain systematiikka on lain uudistuksista huolimatta jatkuvasti ollut sellainen, että EU:n melunhallintasäännösten (aiemmin melunhallintadirektiivi, nykyään siis melunhallinta-asetus) piiriin kuuluvista lentoasemista on säädetty erikseen ja lain loppuosaan sisältynyt erityismääräys on koskenut niitä lentopaikkoja, jotka jäävät EU-sääntelyn ulkopuolelle. Voimassa olevan 157 §:n sanamuoto ei myöskään tue tätä tulkintaa. Tämän ilmenneen väärinymmärryksen johdosta pykälän sanamuoto on kuitenkin otettu tarkasteluun, ja siihen esitetään eräitä toimituksellisia selvennyksiä.  
Ensinnäkin, momentin ensimmäinen lause esitetään jaettavaksi kahtia niin, että viraston velvollisuus huomioida tasapainoinen lähestymistapa tulisi toiseen lauseeseen. Tekstiä voi täsmentää myös siltä osin kuin siinä viitataan ”sallittuihin poikkeuksiin”. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on määritellyt kansainvälisen liikenteen melustandardit, joita esimerkiksi EU:n alueella noudatetaan myös kansallisessa liikenteessä. On kuitenkin tilanteita, joissa yksittäistapauksissa on hyväksytty standardin vaatimukset täyttämättömien ilma-alusten operointi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi poikkeuksellisen kokoisen kuorman kuljetus (isokokoiset laitteet) tai humanitääriseen apuun liittyvät lennot, jossa nopealla aikataululla on siirrettävä isoja määriä rahtia tai matkustajia, tai toiminta näytös- tai kilpailukäyttöön tarkoitetuilla ilma-aluksilla. Tarkoituksena on, että Suomessakin melustandardeista tingitään vain yksittäistapauksissa ja aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.  
Voimassa olevan momentin viimeinen osa, joka koskee määräysten ja päätösten sisältöä, ehdotetaan siirrettäväksi omaksi momentikseen. Momentin ensimmäisessä kohdassa todettaisiin nykyistä selkeämmin, että kyse on muusta kuin melunhallinta-asetuksessa tarkoitetusta lentopaikasta. Voimassa olevan 3 ja 4 kohtien muotoilua on kansainvälisen kehityksenkin valossa perusteltua täsmentää. Yli kymmenen vuotta vanhaan sanamuotoon ei ole ilmailulain uudistusten yhteydessä puututtu, vaikka kehitys EU:ssa ja kansainvälisesti on edennyt. Esitetyn momentin 3 kohtaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi näytös- tai kilpailukäytössä olevien meluisien koneiden käytön rajoittamiseen. Momentin 4 kohtaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi melunhallinta-asetuksessa tarkoitettujen vaatimukset niukasti täyttävien ilma-alusten käytön kieltämiseen.  
Olisi hyvä olla mahdollisuus sallia toiminta rajoitetusti esim. alueellisesti tai poikkeuksellisessa tilanteessa. Vrt. OPS M5-7 ”Lentotoimintarajoitus meluisille suihkulentokoneille”. 
158 §.Lentoesteet. Pykälän 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla kirjaimella. 
159 §.Lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttava toiminta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
160 §.Varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
161 §.Tehtävien siirto vieraan valtion viranomaiselle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
166 §.Ilma-aluksen lähdön estäminen muusta syystä. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
167 §.Ilma-aluksen kulkuun puuttuminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
168 §.Ilma-aluksen kulkuun puuttuminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
170 §.Toimintakyvyn heikkeneminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
172 §.Ilmailun tilastot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
173 §.Kansainväliset sopimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
178 §.Ilmailurikkomus. Pykälän 1 momentin 16 ja 23 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
179 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
180 §.Liikenteen turvallisuusviraston ja puolustusvoimien kuuleminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa Puolustusvoimien kirjoitusasua muutettaisiin. 
181 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa Puolustusvoimien kirjotusasua muutettaisiin.  
Pykälän 1, 4 ja 5 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.32
Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta 10/2015
4 luku. Erinäiset säännökset.
23 §.Virka-apu. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Samalla Rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin. Samalla Rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin. 
1.33
Jätelaki 646/2011
59 §.Romutustodistus ja ajoneuvon lopullinen rekisteristä poistaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
108 a §.Viranomaisten tehtävät aluskierrätysasetuksen toimeenpanossa. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
1.34
Laki katsastustoiminnan valvontamaksusta 960/2013
4 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Maksun määrääminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
7 §.Maksun suorittaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Maksun kanto. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Oikaisuvaatimus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
15 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Tietojenantovelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.35
Konttilaki 762/1998
6 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä tulli-, rajavartio- ja poliisiviranomaisten kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi, Rajavartiolaitokseksi ja poliisiksi. 
1.36
Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä 535/1998
2 §.Määritelmiä. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämistä koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 a §.Kuljettajantutkintotehtävän hoitaminen palvelutehtävänä. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. Pykälän 2 momentissa viittaus julkisista hankinnoista annettuun lakiin korjattaisiin ajantasaiseksi. 
3 b §.Kuljettajantutkintotoimintaa koskeva sopimus. Pykälän 1 momentin 7 ja 8 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
7 b §.Vaarallisten aineiden ADR-ajolupakokeen vastaanottajan ammattitaito. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 c §.Ajokokeiden vastaanottajan ammattitaito. Pykälän 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 d §.Ajokokeen vastaanottajan peruskoulutus. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 e §.Kuljettajantutkintotoiminnan laadunvarmistus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 f §.Jatkokoulutus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 g §.Uudelleenarviointi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 h §.Kelpoisuustodistus. Pykälän 1 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Valvonta. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Henkilörekisteritiedot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 3 ja 4 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
15 §. Rangaistussäännökset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Maksu kuljettajantutkinnosta tai ajolupakokeesta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.37
Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla 1186/2009
4 §.Maakunnallinen hankeohjelma. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Valtioneuvoston päätös tuen jakautumisesta. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Valtion tuen julkinen hakumenettely. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Tukihakemus Viestintävirastolle. Pykälän otsikossa, 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Liikenne- ja viestintäviraston tukipäätös. Pykälän otsikossa ja pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Tukikelpoiset kustannukset. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Tuen maksamisen erityiset edellytykset. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 a §.Viraston tekemän maksupäätöksen muuttaminen. Pykälän otsikossa Viestintävirasto muutettaisiin virastoksi. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja virastoksi. Tällä kirjauksella mahdollistettaisiin se, että oikeuden haltija ei menetä oikeuksiaan, vaikka viraston nimi muuttuisi vuoden 2019 alusta. 
14 §.Omistusoikeus ja velvollisuuksien siirtyminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Tietojen luovutusvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Tuoton palauttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 1 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Seurantarekisteri. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 2 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
18 b §.Sähköinen tiedoksianto. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.38
Laki laiva-apteekista 584/2015
13 §.Poikkeukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
14 §.Valvonta ja tietojenantovelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.39
Laivavarustelaki 1503/2011
4 §.Laivavarusteisiin kohdistuvat vaatimukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Valvontaviranomaisen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta Liikenteen turvallisuusviraston oikeudesta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja Viestintävirastolta, sillä ne yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi tulliviranomainen muutettaisiin tullilain (304/2016) mukaisesti muotoon Tulli. 
10 §.Ruorimerkillä merkityn laivavarusteen tarkastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Poikkeuksellinen tekninen keksintö. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
12 §.Varusteen kokeilu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Poikkeukselliset olosuhteet. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Ulkomaisen aluksen siirtyminen Suomen lipun alle. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Velvollisuus ilmoittaa vaarallisesta laivavarusteesta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Virka-apu. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Viestintäviraston velvollisuus virka-avun antamiseen poistettaisiin, sillä Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi tullin kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi.  
17 §.Ilmoitetun laitoksen nimeäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Ilmoitetun laitoksen nimeämisen edellytykset. Pykälän 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Ilmoitetun laitoksen tehtävät. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Puutteellisuuden tai vaatimustenvastaisuuden korjaaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Vaarallinen laivavaruste. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Laivavarusteen korjaaminen, vaihtaminen tai kaupan purkaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Tiedottamisvelvollisuus kiellosta tai määräyksestä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttaminen ja toiminnan lopettaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
31 §. Maksut. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.40
Laki laivaväen lääkärintarkastuksista 1171/2010
10 §.Laivaväen lääkärintodistuksen voimassaolo. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Tietojen antaminen henkilön terveydentilasta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Poikkeuslupa. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
14 §.Uuteen lääkärintarkastukseen määrääminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
16 §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.41
Laki laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella 395/2012
3 §.Lain suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Merityösertifikaattiin liittyvät tarkastukset ja lausunnot. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Asuintilat. Pykälän 2 momentin viittaus aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain 2 §:ään päivitettäisiin vastaamaan kysymyksessä olevan pykälän kohtien muutettua järjestystä. 
Pykälän 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
19 §.Yhteistoiminta ja virka-apu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.42
Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta 1687/2009
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 15 ja 28 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
4 §.Luvun soveltamisala. Pykälän 3 momentin 1 kohdassa puolustusvoimien kirjoitusasu muutettaisiin Puolustusvoimiksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
5 §.Turvallinen miehitys. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Miehityksen vahvistaminen ja miehitystodistus. Pykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 a §.Kotimaanliikenteen liikennealueilla I ja II liikennöivän bruttovetoisuudeltaan alle 500 olevan aluksen miehitys. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Miehitystodistusta annettaessa huomioon otettavat seikat. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Ennakkolausunto miehityksestä. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Miehityksen muuttaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Miehitystodistuksesta poikkeaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Miehitystodistuksessa määrätystä pätevyydestä poikkeaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 a §.Miehitystä ja vahdinpitoa koskeva kokeilulupa. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 b §.Kokeiluluvan peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Poikkeukset liikennealueista. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Vahdinpitojärjestelyt ja vahdissa noudatettavat periaatteet. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne ja viestintävirastoksi. 
26 §.Matkustaja-aluksen turvallisuus- ja turvatoimitehtäviä hoitavan laivaväen kommunikointitaidot, asusteet ja hätätilanneohjeiden antaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 a §.Meripalvelua koskevat tiedot. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 c §.Laivanisännän ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 §.Yhtiöiden valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Todistuskirjojen antaminen ja peruuttaminen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Tarkastuksen suorittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Poikkeukset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
32 §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
32 a §.Huomautus ja varoitus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Kotimaanliikenteen liikennealueiden rajat. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Kustannusten korvaaminen Liikenteen turvallisuusvirastolle. Pykälän otsikossa ja pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
40 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.43
Laki lentoasemaverkosta ja -maksusta 210/2011
12 §.Siviili-ilmailua koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Pykälän 1, 2, 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Muutoksenhaku. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
14 §.Tiedonsaantioikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne ja viestintävirastoksi. 
1.44
Laki lentoliikenteen päästökaupasta 34/2010
2 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Ilma-aluksen käyttäjän velvollisuudet. Pykälän 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien haku. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
8 §.Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien myöntäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Lentoliikenteen päästöoikeuksien erityisvaranto. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Päästöjen ja tonnikilometrien tarkkailu, raportointi ja todentaminen. Pykälän 1, 2, 4 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §. Todentaja. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Hanketoiminta. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Lentoliikenteen päästöoikeuksien vuosittainen määrääminen ja kirjaaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Lentoliikenteen päästöoikeuksien kirjaaminen ilma-aluksen käyttäjän vaihtuessa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Hallintopakko. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Lentoliikenteen päästökaupparikkomus. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Lentoliikenteen päästöoikeuden ylitysmaksu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Toimintakielto. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Viranomaisten maksulliset suoritteet. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.45
Laki lentoliikenteen valvontamaksusta 1249/2005
3 §.Toimivaltainen viranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Maksuvelvollisen ilmoittamisvelvollisuus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Maksun määrääminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Maksun suorittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Maksupaikat. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Oikaisuvaatimus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.Tietojenantovelvollisuus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.46
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä ( / )
3 §.Määritelmät. Pykälän 5 kohdassa tarkoitettu tienpitäjä muutettaisiin Liikennevirastosta Väylävirastoksi. 
4 §.Maantiet. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
6 §.Maantielautat. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Tienpitäjä ja tienpidon kustannukset. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
11 §.Tienpidosta vastaavat viranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
Pykälän 3 momentissa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY 2 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen organisaatio muutettaisiin Liikennevirastosta Väylävirastoksi. Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY 4 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen muutettaisiin Liikennevirastosta Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Tienpitoa koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 d §.Menettely suunnitelmia valmisteltaessa. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi momentissa tarkennettaisiin näiden virastojen tehtäviä ja toimintaa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. 
27 §.Vuorovaikutus. Pykälän 3 momentissa tarkoitettu tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
27 a §.Ennakkoneuvottelu. Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Säännöksestä poistettaisiin maininta siitä, että tienpitäjä voi järjestää ennakkoneuvottelun suunnitelman hyväksyvänä viranomaisena. Sen sijaan säännöksessä Liikenne- ja viestintävirasto velvoitettaisiin järjestämään ennakkoneuvottelu, jos maakunta tai muu viranomainen sitä pyytää. Lisäksi virasto voisi järjestää neuvottelun omasta aloitteestaan. Pykälään lisättäisiin säännös siitä, että ennakkoneuvottelu olisi järjestettävä kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä. 
27 b §.Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymisesitys. Pykälän 1 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Säännökseen lisättäisiin, että Liikenne- ja viestintäviraston on pyydettävä Väylävirastolta lausunto suunnitelmasta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.  
31 §.Suunnitelmien voimassaoloaika. Pykälän 1 ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
32 §.Seuranta ja jälkiarviointi. Pykälän 1 momentissa tienpitäjän velvollisuus seurata järjestelmällisesti tiehankkeen vaikutuksia muutettaisiin Väyläviraston velvollisuudeksi. Momentin kieliasuun tehtäisiin korjauksia. 
Pykälän 2 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
37 §.Liittyminen maantiehen. Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
38 §.Liittymän ja ylityskohdan tekeminen, kunnossapito ja muuttaminen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
42 §.Tiealueeseen kohdistuva työ sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että luvansaaja olisi velvollinen suorittamaan toimet lupaehtojen mukaisesti. 
Pykälän 6 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
42 a §.Tiettyjen kaapeleiden sijoittaminen tiealueelle. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.  
Pykälän 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 b §. Siirto-, suojaamis- ja poistamisvelvoite. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.  
Pykälän 4 momentissa tienpitäjänä toimiva Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
43 b §.Tieturvallisuusarviointi. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
43 c §.Tieturvallisuustarkastus. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
43 d §.Tieosuuksien luokittelu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 f §.Tieturvallisuusarvioijien koulutus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 g §.Onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 h §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi. 
47 §.Poikkeamisvalta. Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
48 §.Poikkeukset rajoituksista. Pykälän 2 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
52 §.Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.  
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin, että jos mainoksen tai ilmoituksen asettaminen ei täytä lain 52 b §:ssä säädetyn määräystenantovaltuuden nojalla annettuja määräyksiä, Väylävirasto voi kieltää sen asettamisen tai määrätä sen asettamiselle tarpeellisia ehtoja. 
52 b §.Määräystenantovaltuus. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
56 §.Haltuunotto. Pykälän 1 momentissa käytettäisiin ilmaisua yksityistie, koska se paremmin vastaa eduskunnan käsittelyssä olevaa yksityistielakiehdotusta (HE 147/2017 vp ja HE 11/2018 vp). Pykälän 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.  
56 a §. Yksityistien luovuttaminen. Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälässä ja sen otsikossa käytettäisiin ilmaisua yksityistie, koska se paremmin vastaa eduskunnan käsittelyssä olevaa yksityistielakiehdotusta (HE 147/2017 vp ja HE 11/2018 vp). 
62 §.Lunastuksen käsitteleminen kahtena toimituksena. Pykälän 1 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
99 §.Päätöksenteko. Pykälässä tienpitäjänä toimiva Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälästä poistettaisiin viraston velvollisuus siirtää yleissuunnitelman tai tiesuunnitelman hyväksyminen liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi, jos kunta, maakunta tai Valtion lupa- ja valvontavirasto suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä. 
99 b §.Avustavien tehtävien siirtäminen. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
100 §. Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
100 a §. Väyläviraston tienpidon turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
100 b §.Tienpidon viranomaisvalvonta. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
101 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Pykälän 1 momentissa tienpitäjä ja maakunta korvattaisiin Liikenne- ja viestintävirastolla, jolla olisi oikeus kieltää lainvastaisen menettelyn jatkaminen tai toistaminen.  
Pykälän 2 momentissa säännellään välittömästi uhkaavan vaaran poistamista ja sitä koskevia toimenpiteitä. Momentin mukaan molemmilla virastoilla, Liikenne- ja viestintävirastolla, Väylävirastolla, sekä maakunnalla olisi oikeus ryhtyä toimenpiteeseen tai luvattoman toimenpiteen oikaisemiseen.  
Pykälän 3 momentin mukaan näillä tahoilla olisi mahdollisuus pyytää virka-apua poliisilta poliisilain (872/2011) mukaisesti. 
Pykälän 2 ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Väylävirastoksi. 
102 §.Kustannusten periminen. Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
103 §.Päätösten tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti. Pykälän 1 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Momenttiin esitetään lisättäväksi, että yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymistä sekä niiden voimassaolon pidentämistä koskeva päätös annettaisiin tiedoksi myös tienpitäjälle. 
105 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1999) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 5 momentissa tienpitäjän päätös muutettaisiin Väyläviraston päätökseksi. 
Pykälän 6 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että myös Väylävirastolla olisi oikeus hakea valittamalla muutosta sellaiseen yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymispäätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat kunnan tai maakunnan alueelle taikka viranomaisen toimialueelle. 
107 §.Päätösten välitön täytäntöönpano. Pykälän 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
108 a §.Maantierekisteri. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
109 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Momenttia esitetään muutettavaksi siten, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY sekä tieturvallisuusdirektiivin täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat yleisiä määräyksiä siitä riippumatta, onko Liikenteen turvallisuusvirasto antanut niistä arvionsa. 
109 a §. Poikkeuslupa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Siirtymäsäännösten 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
1.47
Laki liikenneturvallisuusmaksusta 471/2016
3 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Liikenne- ja viestintävirastolle toimitettavat tiedot. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Maksun määrääminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Maksun suorittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Maksupaikat. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Oikaisu maksuvelvollisen hyväksi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Oikaisu maksunsaajan hyväksi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
16 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.48
Laki Liikenneturvasta 278/2003
5 §.Liikenneturvan toimielimet. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
1.49
Liikennevakuutuslaki 460/2016
9 §.Tietojen antaminen Liikenne- ja viestintävirastolle. Pykälän otsikossa ja 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus ja eräiden ilmoitusten rinnastaminen irtisanomisilmoitukseen. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
90 §.Liikenne- ja viestintäviraston ilmoitusvelvollisuus. Pykälän otsikossa, 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.50
Laki liikenteen palveluista (320/2017)
II OSA: Liikennemarkkinat
1 luku: Luvanvarainen toiminta tieliikenteessä
2 §. Taksiliikenne. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
3 §. Henkilö- ja tavaraliikenneluvan myöntäminen. Pykälän 1 ja 2 momentin johtolauseissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Taksiliikenneluvan myöntäminen. Pykälän 1 ja 2 momentin johtolauseissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §. Luvan muuttaminen ja uusiminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §. Kuolinpesän oikeus jatkaa liikennettä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §. Välityspalvelun tarjoajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §. Rekisteröitymisvelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 luku: Kansainvälinen tiekuljetus
2 §. Suomessa tarvittavan kuljetusluvan myöntäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Ulkomaille tarvittavan kuljetusluvan myöntäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 luku: Kuljettajaa koskevat vaatimukset tieliikenteessä
1 §. Taksinkuljettajaa koskevat vaatimukset. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §. Taksinkuljettajan ajoluvan voimassaolo ja uusiminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §. Jatkokoulutus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §. Koulutuskeskukset ja kokeen vastaanottajat. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §. Ammattipätevyyden osoittaminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
4 luku: Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö ja yrittäjäkuljettajan työaika
3 §.Ajopiirturikorttien myöntäminen. Pykälän 1, 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 luku: Rautatieliikenteen markkinat
1 §.Rautatieliikenteen harjoittamisen edellytykset. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §.Toimiluvan myöntämisen edellytykset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Hyvämaineisuus, ammatillinen pätevyys ja vakavaraisuus. Pykälän 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Toimiluvan myöntäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Toimiluvan voimassaolo ja muuttaminen. Pykälän 2–5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 luku: Kaupunkiraideliikenteen harjoittaminen
1 §. Kaupunkiraideliikenne. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Liikenteenharjoittajan velvollisuus ilmoittaa toiminnastaan. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Liikenteenharjoittajan vastuu. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §. Kaupunkiraideliikenteen kuljettajien kelpoisuusvaatimukset ja lääkärintarkastukset. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 luku: Rautatieliikenteen pätevyydet
4 §. Luvan myöntäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
5 §. Luvan voimassaolo ja uusiminen. Pykälän 2 ja 3 momentissaLiikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Terveydentilaa koskevat vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §. Lääkärintarkastukset. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §. Psykologinen soveltuvuus. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §. Lisätodistuksen myöntäminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §. Lisätodistuksen peruuttaminen ja sen laajuuden rajoittaminen. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §. Rekisterinpitäjän konkurssi. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §. Palvelussuhdetta koskevat ilmoitukset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 luku: Rautatieliikenteen kuljettajakoulutus
1 §. Koulutusvaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §. Näytöt. Pykälän 2, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Oppilaitoksen hyväksyminen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Oppilaitoksen velvollisuudet. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Näytön vastaanottajan hyväksyminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 luku: Merenkulku Suomen vesialueella
2 §. Meriliikenteen kabotaasin poikkeukset. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 luku: Laivaväen pätevyydet
2 §. Määritelmät. Pykälän 10 ja 21 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §. Pätevyyskirjan ja lisäpätevyystodistuksen myöntäminen. Pykälän 1 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §. Erityiskoulutus. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §. Pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo ja uusiminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §. Muun valtion toimivaltaisen viranomaisen antaman STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen tunnustaminen. Pykälän 1, 3 ja 6 momentissa sekä 3 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §. Työskentely aluksella kelpoisuustodistuksen hakuaikana. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §. Muun kuin STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan tunnustaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 luku: Merenkulun koulutuksen järjestäjän ja koulutuksen hyväksyminen
1 §. Merenkulun koulutuksen järjestäjän hyväksyminen. Pykälän 1–3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Merenkulun koulutuksen hyväksyminen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
4 §. Arviointi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Koulutuksen järjestäjän ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 luku: Luvanvarainen lentotoiminta
2 §.Lentoliikenne. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
3 §. Lentoliikenne Euroopan talousalueen sisäisillä reiteillä, joiden lähtö- tai päätepiste on Suomessa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Säännöllinen lentoliikenne Suomen ja kolmannen maan välillä. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Rajoitettujen liikenneoikeuksien jakaminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Ei-säännöllinen lentoliikenne Suomen ja kolmannen maan välillä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §. Lentoliikenne Suomen alueen yli. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §. Lentotyölupa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §. Kauko-ohjatun lentotoiminnan lupa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 luku: Lentomiehistön pätevyydet ja koulutus
2 §. Ilmailun henkilölupien myöntäminen. Pykälän 1, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
3 §. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Ulkomainen lupa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Lentomiehistön koulutus. Pykälän 1–3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
II A OSA. LIIKENTEEN OHJAUS JA HALLINTA
1 luku. Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut
1 §.Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden järjestäminen. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
2 §.Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluun liittyvät tehtävät. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
5 §.Tietoturva Pykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
6 §.Poikkeamailmoitukset. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
2 luku. Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan tiedonhallinta 
3 §. Tietojen luovuttaminen avoimena datana. Pykälän 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
III OSA Palvelut
1 luku: Henkilöliikennepalvelut
1 §. Tiedonantovelvollisuus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Taksiliikenteen palvelujen hinnoittelu. Pykälän 2–5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 luku: Tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus
1 §. Liikkumispalvelua koskevat olennaiset tiedot. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 luku: Hankintamenettelyt ja yksinoikeuden antaminen
11 §.Lentoliikenteen julkinen palveluvelvoite. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikennevirasto vastaa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta 31 päivään joulukuuta 2018 saakka. Sen jälkeen tehtävä siirtyy Liikenne- ja viestintävirastolle, joka vastaa velvoitteen asettamisesta vuoden 2019 loppuun saakka. Sen jälkeen tehtävä siirtyy maakunnille. Asiasta on erillinen säännös siirtymäsäännöksissä. 
4 luku: Liikennepalvelujen julkinen tuki
2 §. Määrärahan kiintiöinti ja käyttö. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
5 luku: Välitys- ja yhdistämispalvelut
1 §. Ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
IV OSA Viranomaiset ja valvonta
1 luku: Viranomaisten toiminta
1 §. Liikenteen turvallisuusvirasto yleisenä valvontaviranomaisena. Pykälän otsikossa sekä pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän toisessa momentissa ollut liikennejärjestelmän toimivuuden arviointiin liittyvät tehtävät samoin kuin liikennejärjestelmästä raportointi siirrettäisiin 2 §:ään. 
2 §. Liikenneviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävät. Pykälän otsikossa ja 1–4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenteen turvallisuusvirastolla aiemmin 1 §:n mukaan olleet liikennejärjestelmän arviointi- ja raportointitehtävät siirrettäisiin tähän pykälään. Teknisen käyttöyhteyden käsitteestä luovuttaisiin myös tässä pykälässä, ja käytettäisiin ilmausta ”rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti”, kuten muuallakin liikenteen palveluista annetussa laissa.  
Pykälän uudessa 4 momentissa annettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus antaa tarkempia teknisiä määräyksiä säännöksen mukaan toimitettavista tiedoista ja määräajoista, jolloin tietoja on toimitettava. Aikaisempi 4 momentti siirrettäisiin osaksi V osaan lisättävää uutta 4 lukua.  
4 §. Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 5 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §. EU:n kansainvälistä linja-autoliikennettä koskevassa asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §. Matkustajien ja kuluttajien oikeuksien osalta toimivaltaiset viranomaiset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §. EU:n linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskevassa asetuksessa tarkoitettujen terminaalien nimeäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §. ITS-direktiivissä tarkoitettu kansallinen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §. Interbus-direktiivissä tarkoitettu kansallinen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
13 §. Kahdenvälisissä tieliikennesopimuksissa tarkoitettu viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §. Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, tieliikenteen valvontalaitteita ja yrittäjäkuljettajan työaikaa käsittelevät ja valvovat viranomaiset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
16 §. Tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivissä tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §. STCW-yleissopimuksessa ja merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §. Eräiden lentomiehistöasetuksessa tarkoitettujen lupien myöntäjät. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 luku: Viranomaistehtävien hoitaminen
1 §.Liikenteen turvallisuusvirastontarkastusoikeus. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 3–5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §. Valvontaviranomaisen yleinen tiedonsaantioikeus. Pykälän1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Oikeus määrätä kokeisiin tai muihin tarkastuksiin. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 a §.Henkilölupa-asiakirjan katoaminen tai tuhoutuminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Eräiden muiden viranomaisten tehtävien hoitaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 5 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
5 §. Oikeus saada virka-apua. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
3 luku: Liikenteen lääkärijärjestelmä
1 §. Rautatielääkärin hyväksyminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §. Rautatiepsykologin hyväksyminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Merimieslääkärin hyväksyminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Ilmailulääkärin ja ilmailulääketieteen keskuksen hyväksyminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Terveydentilaa ja psykologista soveltuvuutta koskevat ilmoitukset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 luku: Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle toimijalle
1 §. Tehtävien siirtäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §. Yleiset säännökset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Lupa- ja rekisteröintitoimintaan liittyvät tehtävät. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Palveluntarjoajan kanssa tehtävä sopimus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Muut siirrettävät tehtävät. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §. Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
V OSA Liikenteen tietovarannot
Osan nimi muutettaisiin, koska siihen lisättäisiin luvut 4 ja 5. Luvussa 4 käsiteltäisiin Liikenne- ja viestintäviraston sellaisia tietovarantoja, jotka eivät luontevasti muodosta osaa liikenneasioiden rekisteristä. Luvussa 5 käsiteltäisiin Väyläviraston tietovarantoja. 
1 luku: Liikenneasioiden rekisteri
Luvun nimi muutettaisiin, ja siinä kuvattaisiin liikenneasioiden rekisterin perusrakenne. Luvut 1-3 koskisivat liikenneasioiden rekisteriä. 
1 §.Rekisterin sisältö ja käyttötarkoitus. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
2 §. Liikenteen turvallisuusviraston tiedonsaantioikeus. Pykälän otsikossa, 1–3, 5 ja 6 momentissa sekä 2 momentin 6 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §. Muutokset rekisteritietoihin. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 luku: Rekisterin tietosisältö
1 §.Yleiset rekisteriin tallennettavat tiedot. Pykälän 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
3 §. Liikennevälinettä koskevat tiedot. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Kielto muuttaa liikennevälineeseen liittyviä rekisteritietoja. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Tietojen säilyttäminen ja poistaminen. Pykälän 1 momentin 9 kohdassa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
3 luku: Tietojen luovuttaminen rekisteristä
Luvun nimi muutettaisiin, jotta olisi selkeää, että myös se koskee nimenomaan liikenneasioiden rekisteriä. 
1 §.Tietojen luovuttamisen yleiset edellytykset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §. Julkisten tietojen luovuttaminen avoimen rajapinnan kautta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §. Julkisten tietojen luovuttaminen liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §. Tietojen luovuttaminen kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Pykälän 1–3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
6 §. Tietojen luovuttaminen muulle viranomaiselle ja laissa säädettyä tehtävää hoitavalle. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
7 §. Tiedonluovutuksen rajoittaminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §. Henkilön omien tietojen hallinta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 luku. Liikenne- ja viestintäviraston muut tietovarannot
Lain V osaan lisättäisiin säännökset sellaisista Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämistä tietovarannoista, jotka eivät luontevasti muodosta osaa liikenneasioiden rekisteriä. Tiedoissa on vain rajoitetusti kyse henkilötiedoista.  
1 §. Liikenteeseen liittyvät tiedot. Pykälän 1 momentissa kerrottaisiin mistä tietovarannoista on kyse. Momentin 1 kohdassa asetettu tehtävä liikenteen markkinoiden ja palveluiden kehityksen seuraamisesta on asetettu IV osan 2 §:ssä. Momentin 2 kohdassa tarkoitettu tehtävä siirtyy virastouudistuksen yhteydessä Liikennevirastolta. Kyse on Suomen rautatietilaston, tietilaston, Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilaston, ulkomaan meriliikennetilaston ja kotimaan vesiliikennetilaston laatimiseksi tarvittavista tiedoista. Nämä ovat pääsääntöisesti vuositasolla pidettäviä tilastoja, mutta osassa tehdään myös kuukausittaista seurantaa. Kohdan 4 tietoja kerätään nykyään alusliikennepalvelulaissa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn täyttämiseksi järjestetyllä Portnet –järjestelmällä, jota nykytilassa ylläpitää Liikennevirasto. Tiedoissa ei pääsääntöisesti ole kyse henkilötiedoista, mutta joissakin aineistoissa voi sisältyä niitä. Niiden käsittelyyn sovellettaisiin EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja sen nojalla annettavaa kansallista yleislakia. 
Pykälän 2 kohdassa säädettäisiin täydentävistä tiedonsaantioikeuksista. Pääsääntöisesti oikeus 1 momentissa tarkoitettujen tietojen saantiin on säädetty muualla laissa. Muihin lakisääteisiä tehtäviä hoitaviin kuuluisivat muun muassa luotsauspalvelun tarjoajat ja liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajat. 
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tietojen toimittamisesta rajapintojen kautta tai muutoin sähköisesti, kuten muutoinkin liikenteen palveluissa annetussa laissa. Liikenne- ja viestintäviraston velvollisuus edistää yhteentoimivuutta liittyy siihen ajatukseen, että tietojen antajatahot ovat toimijoita, joiden kanssa sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Yhteentoimivuuden määrätietoinen edistäminen on kaikkien toimijoiden yhteinen etu, eikä tapahdu itsestään ainakaan kovin nopealla aikataululla. 
2 §. Avoin data. Ehdotetussa 2 §:ssä asetettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle velvollisuus edistää avointa dataa myös tässä luvussa käsiteltyjen tietovarantojen osalta. Koska kyse on viranomaisen avoimesta datasta, tietojen saannin olisi oltava pääsääntöisesti maksutonta. Tietoja avattaessa on luonnollisesti huolehdittava henkilötietojen suojasta sekä muiden salassa pidettävien tietojen suojasta. 
Muusta julkisten tietojen luovuttamisesta ei säädettäisi erikseen, vaan se jäisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sääntelyn varaan. 
3 §. Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen. Ehdotettu 3 § sisältäisi liikenteen palveluista annetulle laille tavanomaisen säännöksen tietojen luovuttamisesta viranomaiselle. Ainoastaan salassa pidettävän tiedon luovuttamisesta säädettäisiin, koska julkisten tietojen luovuttaminen tapahtuisi julkisuuslain nojalla, tietojen luovuttaminen voisi tapahtua välttämättömyysedellytyksellä, ja se tehtäisiin pääsääntöisesti rajapintojen kautta. 
5 luku. Väyläviraston tietovarannot
Ehdotettuun V osaan koottaisiin myös väyläviraston tietovarantojen ylläpitoa koskevat säännökset. 
1 §. Väyläviraston ylläpitämät tietovarannot. Ehdotetussa pykälässä luetellut tietovarannot liittyvät kiinteästi Väyläviraston perustehtäviin. Kyse on tiedoista, joita nykytilassa hoitaa Liikennevirasto. Teiden osalta tiedot sisältyvät nykyään Digiroad –tietokantaan, jota koskee laki 991/2003 tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä.  
Väylien muussa liikennöitävyydessä on teiden osalta kyse muun muassa päällystetiedoista. Väylien taitorakenteissa on teiden osalta muun muassa tietoja meluesteistä, silloista, tukimuureista ja tunneleista. 
Ehdotettu 2 momentti liittyy erityisesti Digiroad –tietokantaan, johon viedään myös yksityisteitä ja katuja koskevia tietoja. 
2 §. Väyläviraston tiedonsaantioikeus. Ehdotettu 2 § vastaisi edellisen 4 luvun 1 §:n 2 momenttia. 
3 §. Avoin data. Ehdotettu 3 § vastaisi 4 luvun 2 §:ää. 
4 §. Tietojen luovuttaminen sopimukseen perustuvaa tehtävää hoitavalle. Ehdotettu 4 § koskee tilanteita, joissa Väylävirasto on antanut lain nojalla vastuullaan olevan tehtävän hoitamisen julkiselle tai yksityiselle toimijalle. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajat sekä väylien rakentamista ja kunnossapitoa hoitavat toimijat. On selvää, että Väyläviraston ja tällaisten toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon on toimittava saumattava. Tällaiselle toimijalle voidaan luovuttaa myös salassa pidettävää tietoa. Väylän kunnossapitoa hoitavalla voi olla tarve saada tieto esimerkiksi sellaisista taitolaitteista, jotka eivät ole julkista tietoa. 
5 §. Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen. Ehdotettu 5 § vastaisi 4 luvun 3 §:ää. 
VI OSA Seuraamukset, muutoksenhaku ja rangaistussäännökset
1 luku: Hallinnolliset seuraamukset ja muutoksenhaku
2 §.Luvan peruuttaminen, muuttaminen ja rajoittaminen. Pykälän 1–3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 a §.Rautatieliikenteen lupien peruuttamiseen liittyviä erityissäännöksiä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 b §.Ajopiirturikorttien peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 c §.Huomautus ja varoitus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 b §.Menettely toisen valtion myöntämän veturinkuljettajan lupakirjan osalta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 c §.Toiminnan kieltäminen eräissä tapauksissa. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 d §.Epäiltyyn vesiliikennejuopumukseen liittyvistä menettelyistä. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 f §.Hyvämaineisuuden menettäminen ja palauttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 g§.Menettelyt toisen valtion myöntämien lupien osalta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 h §.Muun kuin ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen antaman STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan ja lisäpätevyystodistuksen tunnustamisen peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Oikaisuvaatimus. Pykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 1 momentin 6 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
1.51
Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta 478/2017
4 §.Julkiset lataus- ja tankkauspisteet. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Käyttäjille annettavat tiedot. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen esittäminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Meri- ja sisävesialusten maasähkön syöttö ja maakaasun tankkauspisteet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Valvonta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Tiedonsaantioikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Tarkastusoikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Valvonnasta perittävät maksut. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Muutoksenhaku. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.52
Luotsauslaki 940/2003
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
4 d §.Toimintakäsikirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
5 §.Velvollisuus käyttää luotsia. Pykälän 3 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
11 a §.Luotsaustutkinnot. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 b §.Koeluotsaus. Pykälän 3 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 c §.Luotsaustutkintojen järjestäminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 d §.Luotsaustutkintojen järjestäjää koskevat erityisvaatimukset. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Luotsin ohjauskirja. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Luotsin ohjauskirjan peruuttaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
14 §.Linjaluotsinkirja. Pykälän 1 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
16 §.Erivapaus. Pykälän 1, 6 ja 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Valvonta. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
20 a §.Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
21 §. Tarkemmat määräykset, luettelot ja poikkeukset. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
1.53
Laki maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta 694/2006
2 §.Lupaa edellyttävä toiminta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Liikenneyrittäjäkoulutusluvan hakeminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Liikenneyrittäjäkoulutusluvan peruuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Ajoneuvohallintakeskus muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Liikenneyrittäjäkoulutuksen valvonta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Muutoksenhaku. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.54
Laki matkustaja-aluksen henkilöluetteloista annetun lain muuttamisesta 1038/2009
2 §.Lain soveltamisala. Pykälän 2 momentin 2 kohdassa muutettaisiin puolustusvoimien kirjoitusasu Puolustusvoimiksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu Rajavartiolaitokseksi. 
10 §.Henkilöluettelointijärjestelmän perustaminen ja hyväksyminen sekä henkilöluettelon pitäjän nimeäminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
12 §.Henkilöluettelointijärjestelmän toimintavaatimukset. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi kohdassa muutettaisiin tullilaitoksen kirjoitusasu Tulliksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu Rajavartiolaitokseksi. 
13 §.Yhtiön nimeämä henkilöluettelon pitäjä. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
14 §.Tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi ja tullilaitoksen Tulliksi. 
16 §.Valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
17 §.Hallintopakkokeinot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
20 §.Vapautukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Poikkeukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
22 §. Määräykset suojaisista merialueista ja niiden rajoista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
24 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.55
Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä 690/2010
24 §.Henkilötietoja sisältävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa tulli muutettaisiin tullilain (304/2016) mukaisesti muotoon Tulli. Momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
1.56
Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009
2 luku. Aluksista aiheutuvien öljypäästöjen ehkäiseminen.
3 §.Aluksen koneistotilojen rakenne- ja laitevaatimukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Öljysäiliöaluksen lastitilojen rakenne- ja laitevaatimukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Valmiussuunnitelma öljyvahingon varalle. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Öljypäiväkirja. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja virastoksi. 
7 §.IOPP-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 a luku. Öljylastin siirto aluksesta toiseen.
1 §.STS-siirtojen suorittamiselle osoitetut alueet. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
2 §.STS-siirtosuunnitelma. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Ennakkoilmoitusvelvollisuus STS-siirrosta. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
6 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
4 luku. Aluksista aiheutuvien haitallisten nestemäisten aineiden päästöjen ehkäiseminen.
1 §.Haitallisten nestemäisten aineiden luokitus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Kemikaalisäiliöaluksen rakenne- ja laitevaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Valmiussuunnitelma meriympäristövahingon varalle. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §. Menettelytapaohjekirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §. Lastipäiväkirja. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Muut haitallisten nestemäisten aineiden kuljetuksen todistuskirjat. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Lastin purkaminen ja säiliön pesun valvonta. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 luku. Aluksista aiheutuvien käymäläjätevesipäästöjen ehkäiseminen.
1 §.Käymäläjäteveden päästökielto ja päästörajoitus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Aluksen käymäläjätevesijärjestelmää koskevat vaatimukset. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.ISPP-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Poikkeuksen myöntäminen käymäläjäteveden päästökiellosta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 luku. Aluksista aiheutuvien kiinteän jätteen päästöjen ehkäiseminen.
1 §.Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §.Kiinteän jätteen poistaminen poikkeustilanteissa. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Aluksen jätepäiväkirja. Pykälän 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 luku. Aluksista aiheutuvan ilman pilaantumisen ehkäiseminen.
5 §.Aluksen laitteita koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.IAPP-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Polttoaineiden laatuvaatimukset. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Uusien päästönvähentämismenetelmien koekäyttö. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Meriliikenteen polttoaineiden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita koskeva raportointi ja tietojenvaihto. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 a §.Toimivaltainen viranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 a luku. Alusten energiatehokkuus.
3 §.IEE-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Poikkeukset aluksen energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 luku. Aluksen tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat muut Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet.
2 §.AFS –ilmoitus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.AFS-yleissopimuksen mukaisten tietojen toimittaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Painolastiveden ottamista koskevat varoitukset. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Painolastiveden käsittelyjärjestelmiä koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Uuden painolastiveden käsittelytekniikan koekäyttö. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Painolastivesisuunnitelma. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Painolastivesipäiväkirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Painolastivesitodistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Vapautuksen myöntäminen painolastiveden käsittely- ja vaihtovelvoitteesta. Pykälän 1, 3, 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Painolastivesiyleissopimuksen mukaisten tietojen toimittaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 a luku. Aluskierrätys.
1 §.Hallinnon nimeäminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §.Tietojen ilmoittaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Tarkemmat määräykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 luku. Jätteiden vastaanotto satamassa.
7 §.Raportointi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 luku. Jätteiden jättäminen satamaan.
1 §.Velvollisuus jättää alusjätteet ja lastijätteet. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §.Alusjätteistä ja lastijätteistä perittävät maksut. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Alusjätteistä ja lastijätteistä ilmoittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Vapautus jätteiden jättöpakosta ja ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 luku. Valvonta ja hallintopakko.
1 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §.Liikenne- ja viestintäviraston valvontatehtävät. Pykälän otsikossa sekä 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Tapahtuneiden päästöjen selvittäminen sekä toiminta välittömän vesien pilaantumisen vaaran ollessa käsillä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoituasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
12 §.Oikeus suorittaa tarkastuksia, saada tietoja ja pysäyttää alus Suomen aluemerellä tai talousvyöhykkeellä. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 ja 4 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
13 §.Velvollisuus välttää aiheetonta viivytystä ja vähemmän haitan periaate. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Hallintopakko. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Valvontaviranomaisen toimintavelvollisuus aluksen rikkoessa velvollisuutta jättää jätteet satamaan tai päästäessä ympäristöä pilaavia aineita. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
18 §.Tarkemmat säännökset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälässä rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
13 luku. Erinäiset säännökset.
2 §.Nimetyn tarkastajan pätevyysvaatimukset, nimeäminen ja hyvän hallinnon vaatimukset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Velvollisuus ilmoittaa aluksen lippuvaltiolle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Oikaisuvaatimus. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).  
Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.57
Merilaki 674/1994
I OSA. ALUS.
1 luku. Alusta koskevat yleiset säännökset.
1 §.Aluksen kansallisuus. Pykälän 2, 4, 6 ja 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1 a §.Suomalaisessa omistuksessa olevan aluksen merkitseminen toisen valtion alusrekisteriin. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
II OSA. VARUSTAMO. 
6 luku. Aluksen päällikkö. 
12 a §.Päällikön ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
III OSA
10 luku. Vastuu öljyvahingosta. 
10 §.Suomalaista alusta koskeva vakuuttamisvelvollisuus. Pykälän 3 momentissa merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 a luku. Vastuu aluksen polttoaineen aiheuttamasta pilaantumisvahingosta.
6 §.Suomalaista alusta koskeva vakuuttamisvelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Vakuutusta tai vakuutta koskeva todistus. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Vakuuttamisvelvollisuuden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 a luku. Vastuu merenkulkuonnettomuudesta aiheutuvan hylyn poistamisesta.
2 §. Aluksen päällikön ja laivanisännän ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Hylystä varoittaminen ja sen paikantaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Hylyn aiheuttaman vaaran määrittely ja hylyn merkitseminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Hylyn poistamista koskevat toimenpiteet. Pykälän 1–6 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Vakuutusta tai vakuutta koskeva todistus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa sana merenkuluun korjattaisiin muotoon merenkulkuun. 
8 §.Täytäntöönpano. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
IV OSA
15 luku. Matkustajien ja matkatavaran kuljetus.
24 §.Vakuutusta tai vakuutta koskeva todistus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Vakuuttamisvelvollisuuden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
V OSA
18 luku. Päiväkirjat, meriselitys ja katsastus.
1 §.Velvollisuus pitää päiväkirjaa. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2 §.Päiväkirjan muoto ja tietojen säilyttäminen. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
3 §.Päiväkirjan pitäminen. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Päiväkirjaan merkittävät tiedot. Pykälän 5 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Velvollisuus antaa meriselitys. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Meriselityksen antaminen ja lykkääminen sekä päällikön ilmoittautumisvelvollisuus. Pykälän 1, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Kirjallinen ilmoitus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Meriselitystä koskevan istunnon määrääminen. Pykälän 1 momentissa merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Meriselityksen antaminen alusten yhteentörmäyksen johdosta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa tulliviranomainen muutettaisiin voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti Tullin edustajaksi. 
12 §.Meriselityksen vastaanottaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Suomen ulkomaan edustustolle annettava meriselitys. Pykälän 2 momentissa merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Meriselityksen täydentäminen ja sen antamatta jättäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Aluksen käytön yhteydessä tapahtuneesta onnettomuudesta ja vaaratilanteesta ilmoittaminen Liikenne- ja viestintävirastolle. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
VI OSA
23 luku. Erinäiset säännökset.
3 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.58
Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta 1277/2007
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 8 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Tukiviranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälässä tullilaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi. 
1.59
Merimieseläkelaki 2006/1290
139 §.Eläketurvan järjestämistä ja hoitamista varten tehtävät ilmoitukset. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.60
Meripelastuslaki 1145/2001
4 §.Muut meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
Pykälän 2 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättävän, että Liikenne- ja viestintäviraston tulisi toimittaa Rajavartiolaitokselle ajantasaista meritilannekuvaa alusliikenteestä sekä toimeenpanna Rajavartiolaitoksen tekemiä alusliikennettä koskevia päätöksiä alusliikennepalvelujen tarjoajan avustamana. Käytännössä tilannekuvan tuottamisesta ja Rajavartiolaitoksen tekemien päätösten toteuttamisesta vastaisi alusliikennepalvelujen tarjoaja. Koska Liikenne- ja viestintävirasto olisi alusliikennepalvelulaissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, tulisi sen toimivaltaisen viranomaisen roolissa valvoa, että alusliikennepalvelujen tarjoaja tuottaisi ajantasaista meritilannekuvaa alusliikenteestä Rajavartiolaitokselle ja, että alusliikennepalvelujen tarjoaja toimeenpanisi Rajavartiolaitoksen tekemät alusliikennettä koskevat päätökset.  
Pykälän 2 momentin 4 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja täydennettäisiin tiedolla sen tehtävistä. 
14 §.Oikeus tietojen saamiseen viranomaisilta. Pykälän 2 momentin 1, 6, 7 7 a ja 13 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 9 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
24 §.Merenkulun turvallisuusradioviestinnän vastuuviranomaiset. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
1.61
Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 1472/1994
12 a §. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.62
Painelaitelaki 1144/2016
4 §.Valvontaviranomainen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
98 §.Painelaitteen tarkastaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
1.63
Pelastuslaki 379/2011
36 b §.Alusta ja sen lastia koskevat toimenpiteet. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
46 §.Yhteistyö pelastustoiminnassa. Pykälän 2 momentin 13 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
89 §. Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten. Pykälän 4 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Momentin 2 kohdassa viittaus tietoyhteiskuntakaareen (917/2014) muutettaisiin viittaukseksi sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2004). 
89 a §.Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 2 momentin 4 ja 5 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 4 momentin 2 kohdassa viittaus tietoyhteiskuntakaareen muutettaisiin vastaamaan lain nykyistä nimeä laki sähköisen viestinnän palveluista. 
1.64
Poliisilaki 872/2011
5 luku. Salaiset tiedonhankintakeinot.
25 §.Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
62 §.Korvaus teleyritykselle. Pykälän 1 momentissa viittaus tietoyhteiskuntakaareen muutettaisiin vastaamaan lain nykyistä nimeä laki sähköisen viestinnän palveluista. 
Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.65
Laki polttoainemaksusta 1280/2003
11 §.Polttoainemaksun maksaminen etukäteen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Ajoneuvon maastavientikielto. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Polttoainemaksun suorittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Viranomaiset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Polttoainemaksua koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
19 §.Ennakkoratkaisu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.Polttoainemaksun oikaisu veronsaajan hyväksi. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §. Jälkimaksuunpano. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Oikaisu maksuvelvollisen hyväksi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Oikaisuvaatimus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 a §.Valitus hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Muutoksenhaun johdosta maksettava korko. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Valtion puhevallan käyttäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Aiheettoman suorituksen palauttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Polttoainemaksusta vapauttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Polttoainemaksun huojentaminen ja maksunlykkäys. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
32 §.Rangaistussäännökset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.66
Postilaki 415/2011
4 §.Ilmoitusmenettely. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Ilmoitusluettelo. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Keräily ja jakelu. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Poikkeukset keräily- ja jakelutiheydestä. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.Kielellisten oikeuksien turvaaminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Markkinoiden arviointi. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Yleispalveluvelvollisuuden asettaminen. Pykälän 1 momentissa ja 3 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Yleispalveluvelvollisuuden asettamisen edellytykset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 a §.Maailman postiliiton nimetty operaattori. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Yleispalveluvelvollisuuden muuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Kustannuslaskentajärjestelmän käyttäminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Kustannusten kohdentaminen. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa ja sen 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Kustannuslaskentajärjestelmän valvonta. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Hinnoittelua koskeva selvittämisvelvollisuus ja kustannuslaskenta. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Kustannusten korvaaminen yleispalvelun tarjoajalle. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Korvauksen hakeminen ja yleispalvelun nettokustannusten laskeminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
37 §.Postinumerojärjestelmä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 §.Postipalveluiden laadun tarkkailu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 §.Jakelu. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 a §.Virheellisesti jaettujen lähetysten palauttaminen. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
44 §.Postilaatikon paikka. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
48 §.Liikenne- ja viestintäviraston määräyksenantovaltuus. Pykälän otsikossa sekä 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
54 §.Postiyrityksen velvollisuus toimittaa lähetys vastaanottajalle ja perillesaamattomien lähetysten käsittely. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
55 §.Postiyrityksen oikeus avata suljettu lähetys. Pykälän 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
57 §.Perillesaamattomien lähetysten käsittely Viestintävirastossa. Pykälän otsikossa, 1 ja 2 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
58§. Lähetyksen palauttaminen Liikenne- ja viestintävirastosta postiyritykselle. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
59§. Avatun lähetyksen käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa sekä 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
60 §.Virkavastuu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
61 §.Poikkeus viranomaisen asiakirjan julkisuudesta ja vaitiolovelvollisuus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
65 §.Tarkemmat säännökset varautumisesta. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
67 §.Yleinen ohjaus, kehittäminen ja valvonta. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
67 a §. Valvonta-asioiden käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa, 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
68 §.Postitoiminnan valvontamaksu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
69 §.Postitoiminnan valvontamaksun suuruus. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
70 §.Maksun määräytymisen perusteena oleva liikevaihto konsernissa. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
71 §.Postitoiminnan valvontamaksun määrääminen ja periminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
72 §.Tiedonantovelvollisuus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
73 §.Ulkomaiselta viranomaiselta saadun asiakirjan käyttö. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
74 §.Tietojen luovuttaminen Euroopan komissiolle ja toisille ETA-valtioille. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
75 §.Pakkokeinot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
76 §. Luvaton postitoiminnan harjoittaminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
79 §.Erimielisyyksien ratkaiseminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
80 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
81 §.Virka-apu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälässä rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi sekä tulliviranomainen muutettaisiin Tulliksi. 
82 §.Postimerkkien julkaiseminen ja postimaksumerkinnän käyttäminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
84 §.Siirtymäsäännös. Pykälän 3, 4 ja 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 11 momentti poistettaisiin. 
1.67
Ratalaki 110/2007
2 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Samassa momentissa radan lakkauttaminen muutettaisiin rautatien lakkauttamiseksi, mikä vastaa laissa jäljempänä 78 ja 79 §:ssä käytettyjä käsitteitä. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin viittaukset uuteen 8 a §:ään ja 27 §:ään, joita ei sovellettaisi yksityisraiteisiin. Lain 27 §:ää ei voimassa olevankaan lakitekstin mukaan sovelleta yksityisraiteisiin.  
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin rataverkon määritelmän sisältävässä 9 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Koska laissa jatkossa käytettäisiin radanpitäjä-käsitteen sijaan rautatielain kanssa yhdenmukaista käsitettä rataverkon haltija, ei rataverkko-käsitettä voisi enää käyttää merkitsemään vain valtion omistamia rautateitä. Määritelmää laajennettaisiin siksi rautatielain 2 §:n 2 kohdan rataverkkoa koskevan määritelmän kanssa yhdenmukaiseksi niin, että rataverkolla tarkoitettaisiin tässä laissa jatkossa Väyläviraston hallinnassa olevia valtion omistamia rautateitä ja lain soveltamisalan piiriin kuuluvaa yksityisraiteita.  
Pykälän 1 momentin 10 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin valtion rataverkon haltijaksi. Samassa kohdassa rataverkko muutettaisiin valtion rataverkoksi, koska 9 kohdan muutoksen mukaisesti rataverkolla ei enää tarkoitettaisi ainoastaan valtion rataverkkoa. Pykälän 1 momentin 11 ja 12 kohtien määritelmissä olevat viittaukset lakiin yksityisistä teistä muutettaisiin viittauksiksi uuteen yksityistielakiin (HE 147/2017 vp) ja viittaukset maantielakiin muutettaisiin viittauksiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin (HE 45/2018 vp). Pykälään 1 momenttiin lisättäisiin uusi 14 kohta, jossa määriteltäisiin rataverkon haltija. 
5 §.Radanpitoa koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
6 §.Rautatien rakentaminen. Pykälän 3 momentissa junaliikenne muutettaisiin rautatieliikenteeksi. 
7 §.Radanpitoviranomainen, radanpitäjä ja radanpidon kustannukset. Pykälän otsikkoa muutettaisiin. Pykälän 1 momentissa radanpitoviranomaisena ja hallinnassaan olevan rataverkon radanpitäjänä toimiva Liikennevirasto muutettaisiin hallinnassaan olevan valtion omistaman rataverkon haltijana ja radanpitäjänä toimivaksi Väylävirastoksi. Pykälän 2 momentissa nykyisin yksityisraiteen radanpitäjinä pidettäviin tahoihin liitettäisiin radanpitäjä-määrittelyn lisäksi myös rataverkon haltijan -käsite. Rataverkon haltijan -käsite muodostuisi siten tarkoittamaan rautatielain kanssa yhdenmukaisesti valtion rataverkon haltijaa Väylävirastoa sekä yksityisraiteen haltijaa, ja radanpitäjä käsitteen sijaan tässä laissa käytettäisiin rataverkon haltija -käsitettä tarkoitettaessa näitä tahoja.  
Pykälän 3 momentissa rataverkon määritelmään 3 §:n 9 kohdassa tehdyn muutoksen johdosta rataverkko muutettaisiin valtion rataverkoksi. Pykälän 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.  
8 §.Yleistä rautatien suunnittelusta.Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Rataverkon haltija toimisi yhteistyössä maakuntien, kuntien, Valtion lupa- ja valvontaviraston sekä muiden viranomaisten kanssa. 
8 a §.Hankearviointi. Pykälään esitetään otettavaksi hankearviointia koskevat säännökset. Hankearvioinnissa kyse jo olemassa olevasta suunnitteluun liittyvästä arviointimenettelystä, jonka laatimista ja sisältöä ohjataan nykyisin Liikenneviraston ohjeilla. Hankearviointia koskeva säännöstä sovellettaisiin vain Väyläviraston vastuulla oleviin valtion rataverkkoa koskeviin hankkeisiin. 
Hankearvioinnin tarkoituksena olisi tukea hankkeiden suunnittelua ja hankkeen toteuttamista koskevaa päätöksentekoa. Yleissuunnittelussa hankearviointia käytettäisiin tukemaan hankkeeseen sisältyvien toimenpiteiden valintaa ja muodostettujen hankevaihtoehtojen vaikuttavuuden ja kannattavuuden vertailemiseen. Hankearviointi toisi läpinäkyvyyttä suunnitelman laatijan tekemiin valintoihin ja varmistaa vaikutuksiltaan tehokkaimpien ja vaikuttavimpien hankevaihtoehtojen etenemisen suunnittelussa. Ratasuunnitteluvaiheessa hankearvioinnin tuottama tieto auttaisi eri hankkeiden keskinäisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailussa sekä viimekädessä tukisi poliittista päätöksentekoa toteutettavia hankkeita valittaessa. 
Pykälän 1 momentin mukaan hankearvioinnin laatimisesta vastaisi suunnitelman laatimisesta vastaava Väylävirasto. Hankearvioinnin osalta olennaista olisi arvioinnin laadukkuus, mikä tarkoittaisi arvioinnin objektiivisuutta, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tärkeää olisi myös hankearviointien vertailtavuus, mikä edellyttää arviointien laatimista yhteneväisellä tavalla. Nykyisin hankearviointien vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys on pyritty varmistamaan Liikenneviraston ohjeistuksella.  
Pykälän 2 momentin mukaan hankearviointi sisältäisi lähtötietojen ja vaikutusten kuvaamisen, hankkeen arvioinnin, seurantaa ja jälkiarviointia koskevan suunnitelman sekä arvioinnin raportoinnin ja dokumentoinnin. Edellä kuvattuun hankearvioinnin kehikkoon sisältyisivät seuraavat osiot: 
Lähtökohtien kuvaus: hankevaihtoehdot, vertailuasetelma ja liikenne-ennuste. 
2. Vaikutusten kuvaus: vaikutusten tunnistaminen ja valinta, vaikutusten mittareiden ja kriteereiden valinta ja vaikutusten suunnitteluarvojen kokoaminen. 
3. Hankkeen arviointi: vaikuttavuuden arviointi, kannattavuuslaskelma, toteutettavuuden arviointi ja päätelmät. 
4. Seurannan ja jälkiarvioinnin suunnitelma: arvioinnin raportointi ja dokumentointi, hankearvioinnin raportointi, hankearvioinnin yhteenveto ja hankearvioinnin dokumentointi.  
9 §. Tutkimusoikeus. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin velvollisuus ilmoittaa maakunnalle suunnitelman laatimisesta sekä siihen liittyvien tutkimusten aloittamisesta. 
12 §.Yleissuunnitelman sisältö. Yleissuunnitelman sisältövaatimuksia esitetään laajennettavaksi säätämällä uudessa 2 momentissa, että yleissuunnitelmassa olisi otettava huomioon myös maantielain muutoksella luotavassa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa tarkoitetut valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Lisäksi Väyläviraston valmisteleman yleissuunnitelmaan tulisi sisällyttää myös uuden 8 a §:n mukainen hankearviointi silloin, kun sellainen olisi mainitun lainkohdan mukaan tehtävä. 
13 §. Yleissuunnitelman oikeusvaikutukset. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
15 §.Ratasuunnitelman sisältö. Pykälän 1 momentissa junaliikenne muutettaisiin rautatieliikenteeksi. 
Pykälän 4 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi lause, jossa ratasuunnitelman sisältövaatimuksia laajennettaisiin siten, että suunnitelmaan tulisi sisällyttää mukaan lain 8 a §:ssä tarkoitettu hankearviointi. Momentissa korjattaisiin hallituksen esityksessä HE 45/2018 vp ollut virheellinen kirjaus: tiesuunnitelma muutettaisiin ratasuunnitelmaksi. 
18 §. Tasoristeysten poistaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Tässä momentissa käytettäisiin selkeyden vuoksi Väylävirastoa rataverkon haltijan sijaan, koska momenttia ei sovelleta 2 §:n 3 momentin mukaisesti yksityisraiteisiin.  
22 §. Vuorovaikutus. Pykälän 1 momenttia esitetään täsmennettäväksi siten, että rataverkon haltijan olisi varattava kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin yleis- tai ratasuunnitelma saattaa vaikuttaa, tilaisuus olla mukana suunnitelman valmistelussa. Momenttiin tehtäisiin lisäksi kielellinen korjaus. 
Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.  
Pykälän 4 momentin loppuun lisättäisiin uusi virke, jonka mukaan rataverkon haltijan olisi esitettävä perusteltu kannanotto muistutusten lisäksi myös eri viranomaisten ja kunnan suunnitelmasta antamiin lausuntoihin. 
22 a §.Ennakkoneuvottelu. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännös ennakkoneuvottelumenettelystä, mikä vahvistaisi suunnitelman laatimisesta vastaavana tahona toimivan rataverkon haltijan ja suunnitelman hyväksyvänä viranomaisena toimivan Liikenne- ja viestintäviraston sekä muiden viranomaisten yhteistyötä ja tiedon kulkua sekä edistäisi suunnittelun sujuvaa läpiviemistä. Ennakkoneuvottelulla tavoiteltaisiin suunnitelman edellyttämien selvitys- ja arviointimenettelyjen hallintaa, suunnitelman laatijan ja sen hyväksyjän sekä muiden viranomaisten yhteistyön ja tietojen vaihdon sujuvuutta sekä suunnitelman ja sitä koskevan hyväksymisesityksen laadun varmistamista. 
Liikenne- ja viestintäviraston olisi järjestettävä suunnitelman laatimisen aikana ennakkoneuvottelu valtion rataverkon haltijan tai muun rataverkon haltijan ja tarvittaessa myös muiden keskeisten viranomaisten, kuten Valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa. Virasto voisi myös omasta aloitteestaan kutsua ennakkoneuvottelun koolle. 
22 b §.Yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman hyväksymisesitys. Pykälässä säädettäisiin yleissuunnitelmaa ja ratasuunnitelmaa koskevasta hyväksymisesityksestä ja siihen liitettävistä selvityksistä. Pykälä olisi uusi, mutta se vastaisi liikennehallinnossa vakiintunutta menettelyä. 
Pykälän 2 ja 3 momentit koskisivat yleissuunnitelmaa ja ratasuunnitelmaa koskevien hyväksymisesitysten sisältöä ja siihen liitettäviä asiakirjoja. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että hyväksymisesitys on tehtävä kirjallisesti. Lisäksi hakemus olisi toimitettava tienpitäjälle myös sähköisesti. Pykälän 5 momentissa olisi hyväksymisesityksen sisältöä koskeva määräyksenantovaltuus Liikenne- ja viestintävirastolle. 
25 §. Suunnitelmien muuttaminen ja vähäinen poikkeaminen. Pykälän jälkimmäinen virke erotettaisiin uudeksi 2 momentiksi. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin lisäksi kielellisiä korjauksia. Kun kyseessä olisi 1 momentin mukainen suunnitelman muuttaminen, olisi asiasta tehtävä vastaavanlainen hyväksymisesitys kuin uudesta suunnitelmasta, ja muutoksen hyväksymisestä päättäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Pykälän 2 momentissa mukaisesti rataverkon haltija voisi kuitenkin poiketa hyväksytystä suunnitelmasta vähäisten poikkeusten tapauksessa ilman Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä.  
26 §.Suunnitelmien voimassaoloaika. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin suunnitelmien hyväksymisestä jatkossa päättäväksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Yleissuunnitelman voimassaoloajan pidentämistä koskevaa 1 momentin kolmatta virkettä ja ratasuunnitelman voimassaoloajan pidentämistä koskevaa 4 momentin toista virkettä esitetään täydennettäväksi siten, että suunnitelmien pidentämistä koskevan päätös tehdään rataverkon haltijan esityksestä. Pykälän 4 momentin viimeisessä virkkeessä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
27 §.Seuranta ja jälkiarviointi. Pykälän 2 momentissa tiesuunnitelma muutettaisiin ratasuunnitelmaksi. 
Lisäksi pykälään esitetään lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin ratahankkeita koskevasta jälkiarvioinnista. Liikennevirasto tekee jo nykyään hankkeiden jälkiarviointeja. Ratahankkeen jälkiarvioinnin tarkoituksena olisi tuottaa lisätietoa hankkeen vaikutuksista sekä kehittää ratasuunnittelua ja hankearviointia. Jälkiarvioinnissa tunnistettaisiin syyt olennaisiin poikkeamiin siitä, mitä hankkeessa on ennakkoon arvioitu. Jälkiarvioinnin mahdollisuus kannustaisi myös panostamaan hankearviointien laatuun. 
Jälkiarviointi koskisi sellaisia hankkeita, joista on tehty myös 8 a §:ssä tarkoitettu hankearviointi. Koska 8 a §:n mukainen vaatimus hankearvioinnin laatimisesta koskisi vain hankkeita, joista Väylävirasto vastaa, koskisi myös jälkiarviointi vain Väyläviraston ratahankkeita. Jälkiarvioinnin laatiminen esitetään rajattavaksi lisäksi vain sellaisiin hankearvioinnin kohteena olleisiin hankkeisiin, joiden osalta jälkikäteen tehtävälle arvioinnille ilmenee erityisiä syitä. Jälkiarviointia ei siten olisi tarpeen tehdä kaikista hankearvioinnin kohteena olleista ratahankkeista. Erityisenä syynä jälkiarvioinnille olisi esimerkiksi tilanne, jossa hankkeen toteutuneiden vaikutusten perusteella nähdään mahdollisuus oppia tulevia hankkeita varten tai jos hankkeen vaikutusten nähtäisiin toteutuvan kehittyvän hyvin eri tavalla mitä hankearvioinnissa on arvioitu. Jälkiarvioinnin laatimisesta vastaisi Väylävirasto.  
Jälkiarviointi olisi mahdollista laatia useassa vaiheessa ratahankkeen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten toteamiseksi. Tyypillisesti ensimmäisen vaiheen hankearviointi laadittaisiin siinä vaiheessa, kun on kulunut 2–7 vuotta ratahankkeen liikenteelle avaamisesta. Ratahankkeen pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, selvittävä jälkiarviointi sen sijaan laadittaisiin noin 10–15 vuoden kuluttua hankkeen liikenteelle avaamisesta. 
Jälkiarvioinnissa arvioitaisiin tyypillisesti hankkeen toteutukseen, liikenne-ennusteisiin ja liikennöintikustannuksiin, liikenneonnettomuuksiin, muihin hankkeen havaittavissa oleviin vaikutuksiin sekä hankkeen vaikuttavuuden ja kannattavuuden toteutumiseen liittyviä seikkoja. 
28 §.Suunnitelmien hyväksyminen. Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, joka jatkossa olisi suunnitelmien hyväksymisestä päättävä viranomainen. Pykälästä poistettaisiin velvollisuus siirtää suunnitelman hyväksyminen liikenne- ja viestintäministeriön käsiteltäväksi, jos kunta, maakunta tai Valtion lupa- ja valvontavirasto on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä. Säännös olisi jatkossa tarpeeton, koska suunnitelman hyväksyvä viranomainen kaikissa tapauksissa olisi jatkossa eri kuin suunnitelmien valmistelusta vastaava toimija, valtion rataverkon osalta Väylävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriölle jätettäisiin kuitenkin mahdollisuus erityisistä syistä siirtää suunnitelman hyväksyminen liikenne- ja viestintäministeriölle. Siirtäminen on varsin poikkeuksellinen toimenpide, joka tulisi sovellettavaksi vain yhteiskunnallisesti erityisen merkittävissä ratahankkeissa. 
28 a §. Lupa tasoristeyksen rakentamiseen ja siirtämiseen. Radanpitäjä muutettaisiin pykälän 2-6 momentissa Väylävirastoksi. Lain 2 a lukuun sisältyvää sääntelyä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin, minkä vuoksi ei käytettäisi käsitettä rataverkon haltija. Pykälän 2 momentin ensimmäiseen virkkeeseen lisättäisiin valtion rataverkko sen selkeyttämiseksi, että momentissa tarkoitettavassa lupavaatimuksessa on kyse valtionrataverkolle rakennettavista tasoristeyksistä.  
28 b §. Tasoristeyksen ja sinne johtavan tien rakentaminen, muuttaminen ja kunnossapito. Pykälän 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
28 c §. Lupa rautatien ylittämiseen. Pykälän 1 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 3 momentissa korjattaisiin Rajavartiolaitos kirjoitettavaksi isolla alkukirjaimella.  
28 d §. Tasoristeysluvan ja ylitysluvan peruuttaminen. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
30 §.Rataosuuden rajoitettu kunnossapito. Liikennevirasto muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
31 §. Liikenteen tilapäinen kieltäminen tai rajoittaminen. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Säännöstä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin.  
32 §. Tilapäinen kulkutie. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Säännöstä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin. 
33 §.Kiireellinen ratatyö. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Säännöstä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin. 
35 §. Ratatöiden vaikutus tasoristeyksiin. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
36 §.Rautatiealueella tehtävästä muusta työstä sekä rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta sopiminen. Pykälässä säädetään rautatiealueella tehtävästä muusta työstä sekä rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta rautatiealueelle. Nykyisin työskentely rautatiealueella ja rakennelmien ja laitteiden sijoittamiselle on säädetty lupavaatimus. Luvan myöntämisestä päättää radanpitäjä. Rakennelmien ja laitteiden sijoittamisessa rautatiealueelle on kyse käyttöoikeuden perustamisesta rataverkon haltijan hallinnoiman kiinteistön alueelle, rautatiealueelle, ja asia rinnastuu siten muuhun rasitteita ja muita käyttöoikeuksia koskevaan sääntelyyn. Pääsääntö esimerkiksi kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) rasiteoikeuden perustamisessa on osapuolten välinen sopimus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että muun kuin radanpitoon liittyvän työn suorittamiseksi tai rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseksi rautatiealueelle, olisi asiasta sovittava rataverkon haltijan kanssa. Lupavaatimus korvattaisiin siten asiaan luontevammin sopivalla sopimusvaatimuksella. Rakennelmien ja laitteiden lisäksi säännökseen lisättäisiin myös johdot nimenomaisesti, koska johtojen sijoittaminen on rakennelmien ja laitteiden sijoittamista koskevan säännöksen soveltamisessa keskeinen kokonaisuus.  
Säännös koskisi nykytilaa vastaavasti myös yksityisraiteita. Valtion rataverkon osalta Väyläviraston oikeus myöntää sopimuksin käyttöoikeus hallinnassaan olevaan rautatiealueeseen perustuu lakiin oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta (973/2002, jäljempänä luovutuslaki) ja valtioneuvoston asetukseen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta (242/2015, 3 §). Väylävirasto voi luovutuslain 10 §:n nojalla sopimuksin myöntää käyttöoikeuden rautatiealueeseen esimerkiksi johdon sijoittamista varten sopimalla, jos käyttöoikeus ei haittaa rautatiealueen käyttöä radanpitoon ja rautatieliikenteen harjoittamiseen. 
Rataverkon haltijan sopimusvapautta asiassa rajoitettaisiin voimassa olevan säännöksen lupaedellytyksiä ja lupaehtoja sisällöllisesti vastaavilla säännöksillä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä edellytyksistä, joilla rataverkon haltija voisi tehdä 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen. Edellytykset vastaavat voimassa olevan lain mukaisia edellytyksiä luvan myöntämiselle.  
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ehdoista, jotka 1 momentissa tarkoitettuun sopimukseen olisi liitettävä. Sopimusehtoja koskevalla sääntelyllä turvattaisiin samojen asioiden huomiointi, jotka voimassaolevassa laissa on voitu järjestää lupaehdoin tai radanpitäjälle säädetyllä toimivallalla antaa ohjeita rakennelman tai laitteen kunnossapidosta ja edellyttää luvansaajaa tekemään muutoksia rakennelmaan tai laitteeseen taikka edellyttää siirtämään tai poistamaan rakennelma tai laite, jos sen käyttämisestä aiheutuu ennakoimatonta vaaraa liikenteelle tai merkittävää haittaa tienpidolle.  
Nykyisessä 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi, ja momentti siirrettäisiin sisällöllisesti muuttumattomana uudeksi 4 momentiksi.  
37 §. Rautatien suoja-alue. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Lain 4 luvun säännökset eivät 2 §:n 3 momentin mukaisesti koske yksityisraiteita, minkä vuoksi käytettäisiin käsitettä Väylävirasto rataverkon haltija -käsitteen sijaan.  
38 §. Rautatien näkemäalue. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.  
Pykälän 3 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että liikenne- ja viestintäministeriön asetuksenantovaltuuden sijaan Liikenne- ja viestintävirastolla olisi oikeus antaa tarkempia määräyksiä rautateiden näkemäalueiden määrittelystä. Momentin viittaus maantielakiin korjattaisiin lisäksi vastaamaan voimassa olevaa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia. 
40 §. Poikkeamisvalta. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.  
41 §. Poikkeukset rajoituksista. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
42 §. Kasvillisuuden ja luonnonesteiden poistamista koskeva menettely. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. 
43 §. Ratatoimitus. Pykälän 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Muutettaisiin 3 momentin viittaus yksityisistä teistä annettuun lakiin yhdenmukaisesti viittaukseksi yksityistielakiin (HE 147/2017 vp). Pykälän 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti 4 momenttia ei sovelleta yksityisraiteisiin.  
44 §. Ratatoimituksen vireilletulo. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
46 §. Haltuunotto. Pykälän 1, 3, 4 ja 5 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 1 momentissa yksityistä tietä muutettaisiin muotoon yksityistietä. 
46 a §. Yksityisen tien luovuttaminen. Pykälän otsikko muutettaisiin muotoon yksityistien luovuttaminen. Pykälässä yksityinen tie muutettaisiin muotoon yksityistie ja radanpitäjä rataverkon haltijaksi. 
47 §. Lunastuksen kohteen vahvistaminen ja omistusoikeuden syntyminen rautatiealueeseen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
48 §. Käyttöoikeuden perustaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
49 §. Oikeuksien raukeaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
50 §. Laskuojat. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
52 §. Lunastuksen käsitteleminen kahtena toimituksena. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
55 §. Tilusjärjestelyjen korvaukset. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
57 §. Lunastuksen laajentaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
58 §. Lunastuksen laajentaminen asemakaava-alueella. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
59 §. Yksityisteiden järjestelyt. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän viittaukset lakiin yksityisistä teistä muutettaisiin viittauksiksi yksityistielakiin (HE 147/2017 vp). Viittaus alueellista yksityistietoimitusta koskevaan yksityisistä teistä annetun lain 38 c §:ään muutettaisiin viittaukseksi uuden yksityistielain 76 §:ään. Muutettaisiin lisäksi sana tietoimitus yhdenmukaisesti yksityistielaissa käytettävän termistön kanssa sanaksi yksityistietoimitus. 
60 §. Korvaussopimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
61 §. Korvaus suoja- ja näkemäalueista. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
63 §. Korvaus tutkimustyöstä ja eräistä muista toimenpiteistä. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
65 §. Muut korvaukset ja korvauksia koskeva ratatoimitus. Pykälän 1 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
69 §. Korvausten maksaminen ja korko. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.Pykälän 4 momentin viimeinen virke kumottaisiin tarpeettomana. 
70 §. Riidanalaisen korvauksen tallettaminen. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
71 §. Pakkotäytäntöönpano erityisissä tapauksissa. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
72 §. Panttioikeuden haltijan oikeus korvaukseen. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
73 §. Vähäiset korvaukset. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
74 §.Korvauksettomat luovutukset. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
75 §. Ratatoimituksen kustannukset. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
78 §.Rautatien lakkauttaminen rautatietä rakennettaessa. Pykälän ensimmäisessä virkkeessä Liikennevirasto muutettaisiin suunnitelmien hyväksymisestä jatkossa päättäväksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän viimeisessä virkkeessä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Tätä lakia ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteen lakkauttamiseen. 
79 §.Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
80 §.Rautatiealueen luovuttaminen rautatien lakkauttamisen yhteydessä. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
81 §. Lakkautetun ja luovutettavan rautatiealueen rakenteet ja laitteet. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
82 §. Lakkautettua rautatiealuetta koskevat menettelyt. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
83 §. Liitännäisalueen lakkauttaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
84 §. Panttioikeuden ja erityisen oikeuden raukeaminen. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
85 a §.Rautatiealueen osien luovuttaminen. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
86 §. Avustavat maastotehtävät. Pykälä olisi sisällöltään uusi ja se lisättäisiin aiemmin maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräistä niihin liittyvistä laeista annetulla lailla (567/2016) kumotun säännöksen tilalle. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Väylävirasto voi ulkoistaa sille kuuluvan lupa- tai muuhun tehtävään liittyvän avustavan maastotehtävän yksityiselle tai muulle palveluntarjoajalle. Pykälän 2 momenttiin esitetään sisällytettäväksi edellytys siitä, että palveluntarjoajalla on oltava riittävät tekniset edellytykset ja osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Lisäksi momenttiin sisällytettäisiin informatiivinen viittaus rikosoikeudellisen virkavastuun ja vahingonkorvauslain soveltamisesta avustavaa maastotehtävää hoitavaan palveluntarjoajaan. 
87 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Ehdotetaan, että pykälän 1 momentin mukainen pakkokeinotoimivalta olisi jatkossa Liikenne- ja viestintävirastolla. Pykälän 2 momentin mukainen toimivalta kiireellisiin toimenpiteisiin olisi jatkossa niin Liikenne- ja viestintävirastolla kuin Väylävirastolla. Pykälän 2 momentista poistettaisiin lisäksi maininta luvattoman toimenpiteen oikaisemisesta. Luvattoman toimenpiteen oikaiseminen, joka ei ole tarpeen liikennettä välittömästi uhkaavan vaaran poistamiseksi voidaan hoitaa 1 momentin mukaisessa menettelyssä.  
Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Väylävirastoksi.  
88 §. Kustannusten periminen. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
89 §. Tasoristeyksen ja siltojen kunnossapito. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
90 §.Päätösten tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. 
91 §. Päätösten ilmoittaminen muistutuksen tehneille ja viranomaisille.Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.  
92 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Lisäksi momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin lisäksi kirjaus rataverkon haltijan oikeudesta hakea muutosta yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen.  
94 §. Päätösten välitön täytäntöönpano. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.  
100 §. Virastouudistuksen ja maakuntauudistuksen siirtymäsäännökset.  
Pykälä sisältäisi virastouudistukseen ja maakuntauudistukseen liittyvät siirtymäsäännökset, jotka koskevat ratalakia. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niiden yleis- ja ratasuunnitelmien, jotka on hyväksytty tai joiden laatiminen on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa, käsittelystä ja hyväksymisestä.  
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ennen tämän lain voimaantuloa perustettujen voimassa olevan 36 §:n mukaisten oikeuksien pysyvyydestä.  
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, ettei elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi yksinomaista toimivaltaa tasoristeyksiä koskevien ratasuunnitelmien valmisteluun, vaan toimivalta olisi rinnakkainen Väyläviraston kanssa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimivalta jatkuisi kuitenkin ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.  
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi toimivalta käyttää puhevaltaa valtion rataverkkoa koskevissa asioissa 31 päivään joulukuuta 2019.  
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset käsittelisivät ja ratkaisisivat rataverkolla rautatieliikenteen palvelualueilla tapahtuneisiin esine- ja varallisuusvahinkoihin liittyvät korvausvaatimukset. 
Pykälän 6 momentin mukaan Liikenneviraston ja Väyläviraston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa tekemiin ulkopuolisiin palvelusopimuksiin sovellettaisiin, mitä tässä siirtymäsäännöksessä säädetään. 
1.68
Rataverolaki 605/2003
1 §. Rataverolaki esitetään kumottavaksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (2012/34/EU), jäljempänä rautatiemarkkinadirektiivi, pantiin kansallisesti täytäntöön 8 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulleilla laeilla rautatielain muuttamisesta (1394/2015) ja ratalain muuttamisesta (1395/2015). 
Koska eduskunta on rautatiemarkkinadirektiivin täytäntöönpanon myötä hyväksynyt kaikki unionilainsäädännön mukaiset maksuelementit osaksi rautatielain mukaista maksusääntelyä, erilliselle rataverolle ei enää ole tarvetta. Rautatiemarkkinadirektiivi edellyttää, että jäsenvaltiot saattavat 15.6.2019 mennessä rataverkon hinnoittelun rautatiemarkkinadirektiivin mukaiseksi. Rataverolain kumoaminen on valtion talousarvion kannalta neutraali, koska ratavero integroidaan jatkossa osaksi Väyläviraston valtion rataverkon käytöstä perimää ratamaksua ja siirtymä rataverosta Väylävirastolle jäävään ratamaksuun voidaan ottaa huomioon vastaavasti menopuolella valtion talousarviosta radan kunnossapitoon osoitettavissa määrärahoissa. Rataverolaki kumottaisiin vuoden 2019 alusta alkaen.  
1.69
Laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta 104/2011
3 §. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.  
1.70
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 9 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.71
Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta 590/2013
27 §.Viranomaisten valvontayhteistyö. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Energiaviraston oikeus luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.72
Laki sähköisen viestinnän palveluista 1090/2002
4 §.Toiminnan harjoittamista koskevat ilmoitusvelvollisuudet. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 4, 5, 6 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Ilmoitusluettelo. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Verkkotoimiluvan julistaminen haettavaksi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Verkkotoimiluvan myöntäminen lyhytaikaiseen toimintaan. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Verkkotoimiluvan myöntäminen huutokaupalla. Pykälän 2 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Tarkemmat määräykset huutokauppamenettelystä. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Huutokauppaan osallistuminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Huutokauppamenettelyn julkisuus. Pykälän 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Tarjousten hylkääminen huutokaupassa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Verkkotoimiluvan ehdot. Pykälän 3 momentin 2 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
18 §.Verkkotoimiluvan siirtäminen. Pykälän 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Ohjelmistotoimiluvan hakumenettely. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa, 1 momentin 6 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
25 §.Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §. Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen yleisen edun televisiotoimintaan. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
28 §.Lyhytaikainen ohjelmistotoimilupa. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Ohjelmistotoimiluvan siirtäminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Ohjelmistotoimiluvan raukeaminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §.Ohjelmistotoimiluvasta luopuminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Ohjelmistotoimilupaa edellyttävä analoginen radiotoiminta. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
35 §.Analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvan hakumenettely. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen analogiseen radiotoimintaan. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
39 §.Radiolupa. Pykälän 1, 2, 3, 4, 6, 9 ja 10 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
40 §.Radioluvan myöntäminen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Radioluvan ja taajuusvarauksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentin 1 ja 4 kohdassa sekä 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
42 §.Lupaehdot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
43 §.Kuulemisvelvollisuus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
45 §.Taajuusvarauksen myöntäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
46 §. Radioluvan uusiminen hakemuksetta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
47 §.Radioluvan muuttaminen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
48 §.Radioluvan siirtäminen ja vuokraaminen. Pykälän 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
49 §.Radioluvan ja radiotaajuuksien varauksen peruuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 1 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
50 §.Päätös häiriösuojauksesta. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
51 §.Markkinamäärittely. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
52 §.Markkina-analyysi ja päätös huomattavasta markkinavoimasta. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
53 §.Tukkumarkkinoilla huomattavan markkinavoiman yritykselle asetettavat velvollisuudet. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
54 §.Vähittäismarkkinoilla huomattavan markkinavoiman yritykselle asetettavat velvollisuudet. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
55 §.Muun kuin huomattavan markkinavoiman aseman perusteella asetettavat velvollisuudet. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
56 §.Huomattavan markkinavoiman perusteella asetettavat käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
57 §.Muun kuin huomattavan markkinavoiman perusteella asetettavat käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
58 §.Rinnakkain sijoittaminen ja yhteiskäyttö. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
61 §.Yhteenliittämisvelvollisuus huomattavan markkinavoiman perusteella. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
62 §.Muulla perusteella asetettava yhteenliittämisvelvollisuus. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
65 §.Puhelinverkon käytöstä perittävä korvaus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
67 §.Käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuteen liittyvät tekniset velvoitteet. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
68 §.Syrjimättömyysvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
69 §.Avoimuutta koskevat velvollisuudet. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
70 §.Kirjanpidollinen eriyttämisvelvollisuus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
71 §.Käyttöoikeuden ja yhteenliittämisen hinnoittelua koskevat velvollisuudet. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
72 §.Muun kuin huomattavan markkinavoiman perusteella asetettava hinnoitteluvelvoite. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
73 §.Hinnoittelua koskeva selvittämisvelvollisuus. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
74 §.Kustannuslaskentajärjestelmä. Pykälän 1 ja 2 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
75 §.Kustannuslaskentajärjestelmän valvonta. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
76 §. Toiminnallinen eriyttämisvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa ja 3 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
77 §.Omistajanvaihdosta koskeva ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
81 §.Vahingonkorvausvelvollisuus. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
82 §.Markkinamäärittelyä, markkina-analyysiä ja huomattavaa markkinavoimaa koskeva kuuleminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
83 §.Yrityksille asetettavaa velvoitetta koskeva kuuleminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
84 §.Menettely kiireellisissä tapauksissa. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
85 §.Yleispalveluyrityksen nimeäminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
86 §.Yleisiä puhelinpalveluja koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
87 §.Internetyhteyspalvelua koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
89 §. Yhteystietopalveluja koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
90 §.Verkkopalvelua koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
92 §.Yleispalvelun hintojen seuranta. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
93 §.Yleispalvelun nettokustannukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi 
94 §.Kustannusten korvaaminen yleispalveluyritykselle. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
96 §.Taajuuksien käytöstä annetut Liikenne- ja viestintäviraston määräykset. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 5 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
97 §. Taajuushallintoa koskevat erityiset säännökset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
98 §.Telealueet. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
99 §.Numerointia koskeva Liikenne- ja viestintäviraston määräys. Pykälän otsikossa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
100 §.Numerointipäätös. Pykälän 1, 3 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
101 §.Numeron tai tunnuksen käyttöoikeuden peruuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
102 §.Puhelinnumeron siirrettävyys. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
103 §.Puhelinnumeron siirrettävyyttä koskevat tekniset määräykset. Pykälän 1 momentissa ja 2 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
104 §.Televiestintä Euroopan talousalueella. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
105 §.Yleinen ulkomaantunnus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
110 §.Verkon neutraliteetti. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
111 §.Käyttöoikeus kiinteistön tai rakennuksen sisäiseen verkkoon. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
120 §.Virhe viestintäpalvelun toimituksessa. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
124 §.Virhettä tai viivästystä koskeva ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
130 §.Palvelun laatua koskeva julkaisuvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
132 §.Liittymän tunnistus. Pykälän 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
134 §.Laskun erittely ja yhteyskohtainen erittely. Pykälän 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
135 §.Oikeus rajoittaa liittymän käyttöä muun kuin viestintäpalvelun vastaanottamiseen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
143 §.Käsittelyoikeus väärinkäytöstapauksissa. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
145 §.Käsittelyä koskevien tietojen tallentaminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
157 §.Velvollisuus säilyttää tiedot viranomaistarpeita varten. Pykälän 6 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
Pykälän 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
158 §.Viranomaistarpeita varten säilytettävien tietojen käsittelyssä noudatettavat velvoitteet ja menettelytavat. Pykälän 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
163 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
164 §.Liikenne- ja viestintäviraston verkkotunnustoiminta ja verkkotunnusten välittäminen. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
165 §.Verkkotunnusvälittäjän ilmoitusvelvollisuudet. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
166 §.Verkkotunnuksen muoto ja sisältö. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
167 §.Tietojen merkitseminen verkkotunnusrekisteriin ja tietojen julkaiseminen. Pykälän 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
168 §.Verkkotunnuksen siirtäminen ja verkkotunnusvälittäjän vaihtaminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
169 §.Verkkotunnusmerkinnän poistaminen. Pykälän 1, 2, 3, 4 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
170 §.Verkkotunnusvälittäjän muut velvollisuudet. Pykälän 1 momentin 3 ja 7 kohdassa sekä 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
171 §.Verkkotunnushallinnon järjestäminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
172 §.Verkkotunnuksen tietoturvan varmistaminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
195 §.Yhteystietopalvelun saatavuus. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
209 §.Ohjelmiston eurooppalaisuus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
213 §.Yksinoikeuksien käyttöä koskeva menettely. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
228 §. Kanavapaikkanumerointi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
242 §.Telekaapeleiden sijaintia koskevien tietojen saatavuus ja tietoturva. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
244 §.Viestintäverkkoa ja viestintäpalvelua koskevat määräykset. Pykälän johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
245 §.Viranomaisten avustamista koskevat vaatimukset. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
247 §.Viestinnän välittäjän ja lisäarvopalvelun tarjoajan velvollisuus huolehtia tietoturvasta. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
249 §.Kiinteistön tai rakennuksen fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen verkon suunnittelu ja rakentaminen. Pykälän 5 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
252 §.Radiolaitteen ja ohjelmiston yhdistelmän vaatimustenmukaisuutta koskevien tietojen toimittaminen ja eräiden radiolaitteiden rekisteröinti. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
253 §.Radiolaitteen valmistajan velvollisuudet. Pykälän 10 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
253 a §.Valtuutettu edustaja. Pykälän 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
253 b §.Radiolaitteen maahantuojan velvollisuudet. Pykälän 5 ja 8 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
253 d §.Talouden toimijan velvollisuudet. Pykälän 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa sekä 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
258 §.Radiolaitteen tekniset asiakirjat. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
260 §.Riskin aiheuttavan radiolaitteen käsittely. Pykälän 1, 2, 4, 5, 7 ja 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
261 §.Rajoittavia toimenpiteitä koskeva kuuleminen. Pykälän 1, 3, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
262 §.Riskin aiheuttavia vaatimustenmukaisia radiolaitteita koskeva menettely. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
263 §.Muodollisen vaatimustenvastaisuuden korjaaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 7 kohdassa sekä 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
265 §.Pätevyyden osoittaminen. Pykälän 1, 3, 4, 6 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa puolustusvoimat ja rajavartiolaitos muutettaisiin muotoihin Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. 
266 §.Pätevyyden ylläpitäminen. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
267 §.Pätevyys- ja kelpoisuustodistuksen esittäminen sekä todistusten voimassaoloaika. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, maininta Liikenteen turvallisuusvirastosta poistettaisiin ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
268 §.Pätevyys- ja kelpoisuustodistuksen peruuttaminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
269 §.Sähköisen viestin suojaaminen. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
270 §.Suojauksen purkujärjestelmää käyttävälle yritykselle asetettavat velvollisuudet. Pykälän 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
271 a §. Julkisesti säännellyn satelliittipalvelun tarjoaminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
271 b §.Satelliittipalveluteknologian valmistus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
271 c §.Vientivalvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 1, 2 ja 3 momentissa ulkoasiainministeriö muutettaisiin ulkoministeriöksi. 
272 §.Toimenpiteet tietoturvan toteuttamiseksi. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
273 §.Velvollisuus korjata häiriö. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
274 §.Häiriöilmoitukset tilaajalle ja käyttäjälle. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
275 §.Häiriöilmoitukset Liikenne- ja viestintävirastolle. Pykälän otsikossa sekä 1–5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
276 §.Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmä. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa, 2 momentin 2 kohdassa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
277 §.Radiohäiriöiden poistaminen. Pykälän 3, 4, 5 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
278 §.Yleinen hätänumero. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
280 §.Teleyrityksen velvollisuus välittää kohdennettu viranomaistiedote. Pykälän 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
282 §.Varautumissuunnittelu. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
284 §.Tarkemmat säännökset varautumisesta. Pykälän johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
286 §.Huutokaupan osallistumismaksu. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
287 §.Toimilupamaksu. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
288 §.Markkinaehtoinen taajuusmaksu. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 1 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sanamuotoa muutettaisiin selkeyden vuoksi. 
289 §.Tietoyhteiskuntamaksu. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
290 §.Tietoyhteiskuntamaksun määräytymisen perusteena oleva liikevaihto. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
291 §.Tietoyhteiskuntamaksun määrääminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
292 §.Tietojen ilmoittaminen Liikenne- ja viestintävirastolle sekä maksuvelvollisuuden määräytyminen eräissä poikkeustilanteissa. Pykälän otsikossa sekä 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
294 §.Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun määrä. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
295 §.Verkkotunnusmaksu. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
296 §.Numerointimaksu. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
299 §.Viranomaisten avustamiseksi hankittujen järjestelmien kustannukset. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
301 §.Kohdennetun viranomaistiedotteen välitysjärjestelmän kustannukset. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
303 §.Liikenne- ja viestintäviraston yleiset tehtävät. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
304 §. Liikenne- ja viestintäviraston erityiset tehtävät. Pykälän otsikossa ja 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin viimeinen lause poistettaisiin tarpeettomana. Pykälän 2 momentin viimeinen lause poistettaisiin tarpeettomana. 
307 §.Eräiden muiden viranomaisten tehtävät. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin rajavartiolaitokseksi. Pykälän toinen lause poistettaisiin. 
308 §.Yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Pykälän 1–3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
309 §.Virka-apu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi ja maininta Liikenteen turvallisuusvirastosta poistettaisiin kokonaan. 
311 §.Liikenne- ja viestintäviraston ja valtioneuvoston julkaisemisvelvollisuus. Pykälän otsikossa ja 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
312 §.Sähköinen tiedoksianto. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
313 §.Valvonta-asioiden käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa, 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
314 §.Yritysten välisten riita-asioiden ratkaiseminen Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
315 §.Viranomaisten yleinen tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentissa sekä 6 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
316 §.Viestintää ja sijaintia koskevien tietojen käsittely ja hävittäminen. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
317 §.Radioviestinnän häiriön aiheuttajan tunnistaminen ja paikantaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
318 §.Tietojen luovuttaminen viranomaisesta. Pykälän 1, 2, 3 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa maininta Liikenteen turvallisuusvirastosta poistettaisiin. Momentissa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin Valtion lupa- ja valvontavirastoksi. 
319 §.Vaitiolovelvollisuus ja viesteihin liittyvien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa, 2 momentin 1 kohdassa sekä 3 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
320 §.Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tiedonsaantioikeus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälässä ja sen otsikossa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
323 §.Viranomaisen määräämän toimenpiteen ja tiedon luovutuksen maksuttomuus. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
325 §.Liikenne- ja viestintäviraston tarkastusoikeus. Pykälän otsikossa sekä 1, 3, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
326 §.Radiolaitteeseen liittyvä tarkastus. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 3 momentissa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
327 §.Laitteen tutkittavaksi ottaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
328 §.Radiotaajuuksien käytön häiriöttömyyden ja tehokkuuden turvaaminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
329 §.Radiohäiriöiden estäminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
330 §.Valvontapäätös. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
331 §.Väliaikainen päätös. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
333 §.Teleyrityksen seuraamusmaksu. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
334 §.Televisio- tai radiotoiminnan harjoittajan seuraamusmaksu. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
336 §.Kohtuuttoman sopimusehdon kieltäminen viestintäpalvelun tarjonnassa. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
338 §.Televisiotoiminnan keskeyttäminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
340 §.Teletoiminnan kieltäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
342 §.Oikaisuvaatimus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
343 §.Muutoksenhaku markkinaoikeuteen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
344 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
345 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 2 momentin 2, 3 ja 4 kohdassa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
352 §.Siirtymäsäännös. Pykälän 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Siirtymäsäännöksiin lisättäisiin säännös siitä, että lain 318 §:n 2 momentin tietojensaantioikeus koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia siihen saakka kunnes laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista on kumoutunut. 
1.73
Laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta 21/2014
4 §.EETS-palveluntarjoajaa koskevat vaatimukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
5 §.EETS-palvelun kattavuus. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.EETS:ää ja yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat tekniset vaatimukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaaminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
20 §.EETS-tietullikohderekisteri. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 §.Rekisteri EETS-palveluntarjoajista. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
22 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) sekä viittauksella kansalliseen tietosuojalakiin (HE 9/2018 vp). 
23 §.Valvontaviranomaisen oikeudet. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.74
Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä 991/2003
4 §.Tietojärjestelmän hallinto. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
5 §.Tietojärjestelmän perustaminen. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
6 §.Tietojärjestelmän ylläpito. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Samalla 1 momentissa maanmittauslaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Maanmittauslaitokseksi. 
7 §.Tietojen luovuttaminen tietojärjestelmästä. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
9 §.Vastuu tiedoista. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Samalla maanmittauslaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Maanmittauslaitokseksi. 
1.75
Tuloverolaki 1535/1992
74 §.Merityötulo. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
1.76
Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994
3 a §.Vaarallisten aineiden kuljetusluokat. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Muut viranomaiset. Pykälän 1 ja 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla alkukirjaimella sekä 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 a §.Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävää ajoneuvoa koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
7 b §.VAK-hyväksynnän myöntäjä ja VAK-katsastuksen suorittaja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 c §.VAK-hyväksyntöjä myöntävän ja VAK-katsastuksia suorittavan henkilön pätevyysvaatimukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 d §.Lupa jatkokoulutuksen antamiseen VAK-hyväksyntöjä myöntäville ja VAK-katsastuksia suorittaville henkilöille. Pykälän 1, 2 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Kuljetuksen suorittajan velvollisuudet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 a §.Kuljetus matkatavarana. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 b §.Kuljetus lentopostilähetyksenä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 c §.Turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Henkilöstön yleinen pätevyys. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 a §.Erityissäännökset henkilöstön pätevyydestä ilmakuljetukseen liittyvissä tehtävissä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 b §.Ajolupa tiekuljetuksiin. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 c §.Kuljetukseen liittyvät asiakirjat, selvitykset ja ilmoitukset. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 d §.Turvatoimet ja -velvoitteet. Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Kuljetus ja tilapäinen säilytys kuljetusketjussa. Pykälän 2, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, 3 momentissa Liikennevirasto Väylävirastoksi. 
13 a §.Pakkauksen ja säiliön vaatimustenmukaisuus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 b §.Talouden toimijan velvollisuudet. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 c §.Tarkastuslaitokset ja niiden tehtävät. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 d §.Tarkastuslaitosten tunnustaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 e §.Tarkastuslaitosten tunnustamisen edellytykset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 a §.Yleiset kuljetusrajoitukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi  
14 b §.Alueelliset kuljetusrajoitukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 a §. Virka-apu. Pykälässä rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
20 §.Oikaisun hakeminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi sekä tullin kirjoitusasu Tulliksi. 
23 a §.Poikkeukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
23 b §.Viranomaisten oikeus tietojen saantiin. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
24 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. 
1.77
Laki vaaratiedotteesta 466/2012
5 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 momentin 9 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja 10 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.78
Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 617/2009
2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 10 ja 11 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toiminnan aloittamisesta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Tunnistuspalvelun tarjoajia koskeva rekisteri. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 a §.Tunnistuspalvelun tarjoajien verkosto. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
16 §.Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista tai häiriöistä. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin viittaus henkilötietolain (523/1999) 32 §:ään korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
17 §.Tunnistusvälineen hakijana olevan luonnollisen henkilön tunnistaminen. Pykälän 1 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
29 §.Sähköisen tunnistuspalvelun vaatimustenmukaisuuden arviointi. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
30 §.Sähköisen tunnistamisen kansallisen solmupisteen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
31 §.Tarkastuskertomus. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
32 §.Luottamuspalvelun vaatimustenmukaisuuden vahvistaminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
33 §. Arviointielintä koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
34 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksyminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
35 §. Hakemus vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokseksi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
36 §.Hakemus vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokseksi. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
37 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen toiminta. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
38 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksymisen tai sertifiointilaitoksen nimeämisen peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 §.Yleinen ohjaus sekä Liikenne- ja viestintäviraston määräykset. Pykälän otsikossa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentin 2 ja 7 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 a §.Liikenne- ja viestintäviraston tehtävät. Pykälän otsikossa, 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
43 §.Tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. 
44 §.Viranomaisten välinen yhteistyö ja oikeus luovuttaa tietoja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
45 §.Hallintopakkokeinot. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
45 a §.Väliaikainen päätös. Pykälän 1 ja 2 momentissa sekä 3 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
46 §.Tarkastusoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 4 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Tietosuojavaltuutetun tehtävistä säädetään myös kansallisessa tietosuojalaissa. 
47 §.Liikenne- ja viestintävirastolle maksettavat maksut. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
49 §.Muutoksenhaku viranomaisen päätökseen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 5 momentissa viittaus henkilötietolakiin muutettaisiin viittaukseksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja sitä täydentävään kansalliseen tietosuojalakiin (HE 9/2018 vp). 
49 a §.Muutoksenhaku vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen päätökseen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.79
Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 745/1998
3 §.Valtion televisio- ja radiorahasto ja sen varat. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastajat. Pykälän 1 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.80
Valtion virkamieslaki 750/1994
7 §. Pykälän 1 momentin 12 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä Väylävirastoksi. Maininta Viestintävirastosta poistettaisiin tarpeettomana, koska Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät yhdeksi uudeksi virastoksi eli Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Uutena asiana kohdan mukaan Suomen kansalaisuus vaadittaisiin myös Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston sekä Ilmatieteen laitoksen virassa, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä. 
Liikenne- ja viestintävirastossa kohta koskisi Kyberturvallisuuskeskuksen ja taajuushallinnon virkamiehiä. Viroissa kerääntyy kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävää tietoa, joita käytetään päätöksenteon tueksi. Lisäksi viroissa on myös mahdollisuus vaikuttaa valtionhallinnon ja turvallisuusviranomaisten sekä muutenkin kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisten verkkopalveluiden kyberturvallisuuteen.  
Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoliikenneturvallisuusviranomaisena (NCSA, National Communications Security Authority), joka vastaa turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista. Toiminto on osa Suomen turvallisuusviranomaisorganisaatiota. Toiminnon tehtäväkokonaisuudet liittyvät kansainvälisiin ja kansallisiin turvallisuusvelvoitteisiin. Niiden tärkeimpänä tarkoituksena on suojata toisen valtion suomalaiselle toimijalle luovuttamaa salassa pidettävää tietoa tai suomalaisen viranomaisen salassa pidettävää tietoa, kun sitä luovutetaan yrityksille. Lisäksi toiminta edistää turvallisuutta sekä viranomaisissa että yrityksissä. 
Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen asemasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin Liikenne- ja viestintävirastosta annetussa lakiehdotuksessa (HE / ).  
1.81
Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä 276/2016
3 §.Yhteiskäyttö. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
4 §.Yhteisrakentaminen. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
5 §.Keskitetty tietopiste. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
6 §.Keskitetyn tietopisteen toiminnan järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Tiedonantovelvollisuus. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Paikan päällä tehtävät selvitykset. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Valvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Riidanratkaisua tukeva asiantuntijaryhmä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeus. Pykälän otsikossa ja 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
13 §.Liikenne- ja viestintäviraston oikeus antaa määräyksiä. Pykälän otsikossa ja pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
14 §.Valitus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.82
Vesihuoltolaki 119/2001
35 §.Salassapitovelvollisuus. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.83
Laki vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä 424/2014
1 §.Vesikulkuneuvojen rekisteröinti. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
6 §.Ennakkoilmoittaminen. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin 4 kohdassa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
7 §.Rekisteri-ilmoitus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
8 §.Ensirekisteröinti. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
9 §.Muutosrekisteröinti. Pykälän 1 ja 2 momentissa sekä 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
10 §.Lopullinen poisto. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
11 §.Rekisteröintitodistus. Pykälän 1, 3, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
12 §.Rekisteritunnus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
13 §.Koetunnus. Pykälän 1, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
41 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
42 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
Pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja viittauksella kansalliseen tietosuojalakiin. 
1.84
Vesiliikennelaki 463/1996
6 §.Vesikulkuneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
9 §.Vesikulkuneuvoja ja niiden varusteita koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
15 §.Alueelliset kiellot ja rajoitukset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa puolustusvoimien kirjoitusasua muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla alkukirjaimella. 
16 §.Vesikulkuneuvotyyppiä koskevat kiellot ja rajoitukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
17 §.Kielto- ja rajoitusasioiden käsittely. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 2 momentissa poistettaisiin maininta Liikennevirastosta. 
18 §.Kiellon ja rajoituksen voimaantulo. ”Liikennevirasto tai Liikenteen turvallisuusvirasto” muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
19 §.Kiellon ja rajoituksen merkitseminen. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
21 a §. Kanavaliikenteen ohjauspalvelujen järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
22 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
23 §.Valvonta. Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla alkukirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi.  
26 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi momentin sanamuotoa muutettaisiin siten, että virasto voisi antaa määräyksiä sen sijaan, että viraston tulee antaa määräyksiä.  
1.85
Väylämaksulaki 1122/2005
1 §.Lain soveltamisala. Pykälän 2 momentin 6 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. 
3 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja virastoksi. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi. 
9 §.Aluksen nettovetoisuuden vahvistaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.86
Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta 1188/2014
8 §.Liikenne- ja viestintävirasto. Pykälän otsikossa, 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin viittaus aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain 2 §:n 1 momenttiin päivitettäisiin vastaamaan kysymyksessä olevan momentin kohtien muutettua järjestystä. 
9 §.Luokituslaitokseen tai hyväksyttyyn toiminnanharjoittajaan kohdistuva valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
15 §.Moottoritehon mittaaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.  
63 §.Päällikkönä toimimisen kiellosta ilmoittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
68 §.Moottoritehon valvonnasta ja mittaamisesta aiheutuneet kustannukset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
69 §.Tietojen luovuttaminen rekistereistä. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
71 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). 
1.87
Ympäristönsuojelulaki 527/2014
24 §. Muut valvontaviranomaiset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
26 §.Viranomaiset ja laitokset tyyppihyväksynnässä. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
152 §.Meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laatimismenettely. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja 2 momentissa Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
183 §.Aineita, kemikaaleja, valmisteita, tuotteita, laitteita ja koneita koskevat kiellot ja määräykset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
1.88
Laki öljysuojarahastosta 1406/2004
5 §.Öljysuojamaksun suuruus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. 
2
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Liikenne- ja viestintävirastoa koskevan lakiehdotuksen 4 §:n 3 momentti sisältää valtuudet säätää valtioneuvoston asetuksella viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, sekä muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista. Lisäksi lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta virastossa. 
Liikennevirastosta annetun lain (862/2009) 3 ja 4 § sisältävät valtuutukset antaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset viraston johtamisesta ja ratkaisuvallasta. Kyseisessä lakiehdotuksessa on samansisältöiset valtuutukset kuin yllä mainitussa Liikenne- ja viestintävirastoa koskevassa lakiehdotuksessa. Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentin mukaisesti valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin viraston johtamisesta ja tehtävien hoitamisesta, viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisuudesta sekä muista henkilöstöä koskevista asioista. Lisäksi 4 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa. 
3
Voimaantulo
Lakien voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi erillisessä voimaanpanolaissa, laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Ehdotettu laki sisältäisi muun ohella säännökset, joissa lueteltaisiin voimaan tulevat ja kumottavat säädökset. Laissa olisi myös säännökset siirtymäkauden järjestelyistä, jotka koskevat Liikenne- ja viestintävirastoa sekä Väylävirastoa ja niiden tehtäviä ja toimivaltaa, sopimuksia, vireillä olevia asioita ja henkilöstöä sekä muutoksenhakua. 
Voimaantulon ajankohdasta säädettäisiin ehdotetun lain 13 §:ssä.. Tarkoituksena olisi, että voimaanpanolaki tulisi voimaan mahdollisimman pian eduskunnan hyväksymisen jälkeen. Virastouudistus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja sitä koskeva ehdotus sisältyy voimaanpanolain 1 §:ään, joka sisältää uuden virastolain sekä muutettavien lakien voimaantuloajankohdan. Lisäksi 2 §:ssä säädettäisiin kumottavista säädöksistä. Valmistelevia toimenpiteitä ja järjestäytymistä varten uudelle virastolle voitaisiin nimittää pääjohtaja jo 1 päivästä lokakuuta 2018 alkaen. Asiaa koskeva säännös sisältyy voimaanpanolain 9 §:ään. 
Esityskokonaisuuteen sisältyy ehdotus kumota tietyt lait tai muuttaa tarvittavilta osin niiden voimassa olevien tehtäväkohtaisten erityislakien asianomaiset säännökset, joissa säädetään muutoksen kohteena oleville nykyisille virastoille kuuluvista tehtävistä. Näitä lakeja koskevat muutosehdotukset ovat tämän esityksen liitelakeina. Vastaavat muutokset on tarkoitus tehdä myös asetustasoisiin säädöksiin, kun virastouudistusta koskeva voimaanpanolaki on tullut voimaan. 
4
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi uusi virasto, Liikenne- ja viestintävirasto, johon yhdistettäisiin Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tehtävät ja johon siirrettäisiin joitakin Liikenneviraston tehtäväkokonaisuuksia. Lisäksi nykyinen Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja se hoitaisi keskitetysti väylänpitoon liittyviä tehtäviä. Esitystä tulee tältä osin arvioida perustuslain 1 luvun 2 §:n oikeusvaltioperiaatteen, 11 luvun hallinnon järjestämistä koskevien 119 ja 122 §:n sekä 6 luvun 80 §:n kannalta. Kielellisten oikeuksien osalta ehdotusta tulee arvioida perustuslain 17 §:n lisäksi myös suhteessa perustuslain 122 §:ään. Liikenne- ja viestintävirastoa koskevaan lakiehdotukseen sekä Liikennevirastosta annetun lain muutosta koskevaan lakiehdotukseen sisältyy kumpaankin säännös, jonka nojalla virasto voisi siirtää eräitä avustavia tehtäviä, joihin ei sisälly merkittävää julkisen vallan käyttöä, yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Näitä ehdotuksia tulee arvioida perustuslain 124 §:n kannalta. 
4.1
Virastojen tehtävät
Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus. Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen edellyttää, että julkisen vallan käyttäjällä on aina viime kädessä eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste (HE 1/1998 vp, s. 74, PeVL 29/2013 vp, s.2/I). Viranomaisella ei siten voi olla sellaista julkisen vallan käyttämistä tarkoittavaa toimivaltaa, jolla ei ole nimenomaista tukea laissa.  
Lähtökohtana on, että kussakin asiassa toimivaltaisen viranomaisen tulee käydä ilmi laista (PeVL 67/2010 vp, s. 5). Perustuslakivaliokunta on käytännössään suhtautunut pidättyvästi mahdollisuuteen poiketa toimivaltaista viranomaista koskevista lain säännöksistä. Valiokunta on etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai että ainakin viranomaisten toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti (PeVL 49/2014 vp, s. 4/II, PeVL 32/2012 vp, s. 6, PeVL 21/2009 vp, s. 4–5, PeVL 19/2009 vp, s. 4, PeVL 3/2009 vp, s. 4, PeVL 51/2006 vp, s. 9, PeVL 24/2006 vp, s. 2–3, PeVL 18/2004 vp, s. 2, PeVL 17/2004 vp, s. 2, PeVL 65/2002 vp, s. 4, PeVL 47/2001 vp, s. 3, PeVL 45/2001 vp, s. 5, PeVL 21/2001 vp, s. 4, PeVL 7/2001 vp, s. 4). Viranomaiselle ei siten voida lailla antaa täysin rajoituksetonta valtuutta siirtää tehtäviään tai toimivaltaansa toiselle viranomaiselle (PeVL 9/2014 vp, s. 3; PeVL 61/2010 vp, s. 5 – vrt. PeVL 11/2002 vp, s. 6–7; PeVL 35/2008 vp, s. 3, PeVL 14/2008 vp, s. 3, PeVL 8/2006 vp, s. 4, PeVL 19/2005 vp, s. 8, PeVL 11/2004 vp, s. 2, PeVL 14/2003 vp, s. 3, PeVL 72/2002 vp, s. 2–3, PeVL 52/2001 vp, s. 5, PeVL 29/2013 vp, s. 2, PeVL 55/2005 vp, s. 3, PeVL 47/2005 vp, s. 5–6).  
Tässä esityksessä selkeytetään uuden viraston, Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä. Virastolle siirtyvät nykyisten virastojen Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tehtävät kokonaisuudessaan sekä osa Liikenneviraston tehtävistä. Virastolakiin sisällytettäisiin tehtäväkokonaisuudet, joiden yksityiskohdista säädettäisiin tarkemmin erillislainsäädännössä. Väyläviraston tehtävistä säädettäisiin Liikennevirastosta annetun lain muutoksella ja lakiehdotuksessa lueteltaisiin tehtäväkokonaisuudet, joista säädettäisiin tarkemmin erillislainsäädännössä. 
Kummassakin virastolaissa olisi säännökset suhteista maakuntiin ja kuntiin sekä varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi ehdotetaan maakunnille tulevia tienpitotehtäviä järjestettäväksi osin valtion (Väylävirasto) ja maakuntien yhteistyöalueen välisten sopimusmenettelyiden kautta. Erillislainsäädännössä säädettäisiin kuitenkin valtion ja maakuntien välisen tehtävien jaon perusratkaisuista, eikä toimivalta tehtävien hoitamiseen johtuisi siten ainoastaan sopimuksista. Samoin liikenteenohjauksen järjestäminen voitaisiin toteuttaa sopimusjärjestelyllä Väyläviraston ja perustettavan liikenteenohjausyhtiön välisellä sopimuksella. Nämä ehdotettavat sopimusjärjestelyt ja niiden yhteydessä tehtävä julkisen vallan käyttö perustuisivat siten lakiin, ja laeissa sopimusmenettelystä, tehtävistä vastaavista viranomaisista ja sopimusten sisällöstä säädettäisiin perustuslain kannalta riittävän täsmällisesti.  
Hallinnon järjestäminen. Liikenne- ja viestintävirasto sekä Väylävirasto ovat perustuslain 119 §:n 1 momentin tarkoittamia keskushallinnon viranomaisia. Virastojen toimialueena olisi koko maa. Virastojen tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä ja on siksi perusteltua, että niiden toiminnan yleisistä perusteista säädettäisiin lailla. Virastoille kuuluvista tehtävistä säädettäisiin noin 90 laissa ja esitykset tehtävien osoittamisesta näille virastoille sisältyvät tähän hallituksen esitykseen. Lisäksi syksyllä 2018 olisi tarkoitus antaa tietyistä tehtäväsiirroista erilliset hallituksen esitykset.  
Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (HE 1/1998) valtionhallinnon toimielinten yleisinä perusteina on pidettävä valtionhallinnon yksikön nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltuuksia. Julkisen vallan käsite perustuslain 119 §:n 2 momentissa saa sisältönsä perustuslain 2 §:n 3 momentista, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Julkisen vallan käyttämisestä olisi siten kysymys esimerkiksi silloin, kun yksikkö voi antaa perustuslain 80 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeussääntöjä tai tehdä päätöksiä yksilön oikeuksista, velvollisuuksista tai etuuksista taikka käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten yksilön perusoikeuksiin. Jos valtionhallinnon toimielimelle kuuluu tämän kaltaisia tehtäviä, toimielimen yleisistä perusteista tulisi säätää lailla. 
Perustuslain 119 §:n varsin yleisellä säännöksellä on ollut tarkoitus mahdollistaa valtionhallinnon joustava kehittäminen. Uuden viraston tehtäviin kuuluu sellaisia tehtäviä ja päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat yrityksiin, yksityisiin oikeussubjekteihin sekä muihin viranomaisiin. Liikenne- ja viestintäviraston sekä Väyläviraston päätökset vaikuttavat myös esimerkiksi maakuntiin ja kuntiin. Tästä syystä on asianmukaista säätää lailla Liikenne- ja viestintävirastosta ja Väylävirastosta sekä niiden tehtävistä. 
Ehdotetuissa laeissa Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta säädettäisiin näitä viranomaisia koskevista yleisistä perusteista eli niiden nimestä, asemasta ja toimialasta sekä pääasiallisista tehtävistä ja toimivaltuuksista perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaisesti. Muista näiden virastojen organisaatiota ja johtamista koskevista asioista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella ja virastojen suoritteiden maksullisuudesta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. 
Perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut (esim. PeVL 6/2002 vp, PeVL 29/2006 vp, PeVL 42/2006 vp ja PeVL 5/2008 vp), että perustuslain 119 §:n 2 momentin säännösten tarkoituksena ei ole ollut pidättää valtionhallinnon yksiköitä koskevia ratkaisuja yksinomaan säädösmuodossa tehtäviksi, vaan että niitä voidaan tehdä myös yksittäisin hallintopäätöksin. Esityksen mukaan virastojen työjärjestyksessä annettaisiin tarkemmat määräykset viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä, sisäisestä johtamisesta sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.  
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen. Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa käytännössä on esitetty vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta (esim. PeVL 1/2004 vp). Liikenne- ja viestintävirastoa ja Väylävirastoa koskeviin lakiehdotuksiin (ns. virastolait) sisältyy hallintolaeille tyypillinen valtuutussäännös, jonka nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa, henkilöstöä koskevista asioista sekä viraston edustamisesta muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Lisäksi laeissa valtuutettaisiin viraston pääjohtaja määräämään viraston työjärjestyksessä viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä sekä eräistä muista viraston sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Valtioneuvoston asetuksella ja työjärjestyksellä annettavat säännökset ja määräykset koskisivat virastojen toiminnan tarkempaa järjestämistä. Ne eivät koskisi sillä tavalla yksilöiden oikeuksia tai velvollisuuksia, että niistä olisi säädettävä lailla.  
Liikenne- ja viestintävirastoa koskevan lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentin mukaan virasto antaa toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa. Tarkoituksena on, että kaikki liikennealan määräykset sekä sitä koskeva toimivalta olisi Liikenne- ja viestintävirastolla. Väylävirasto ei enää antaisi määräyksiä, vaan liitelaeissa tarkoitetut määräystenantovaltuudet kohdistuisivat Liikenne- ja viestintävirastoon. 
Hallituksen esitykseen sisältyy lukuisia muita asetuksen- tai määräystenantovaltuuksia, jotka sisältyvät jo voimassa olevaan lainsäädäntöön. Niihin on tehty ainoastaan virastojen nimikemuutoksia tai tehtäväsiirtoja koskevat muutokset. 
Yksityiselämän suoja ja suhde EU:n tietosuoja-asetukseen. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että keväällä 2016 voimaan tulleessa, vuoden 2018 aikana sovellettavaksi tulevassa ja suomalaista lainsäätäjää sitovassa Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa vahvistetaan säännöt luonnollisten henkilöiden suojelulle henkilötietojen käsittelyssä sekä säännöt, jotka koskevat henkilötietojen vapaata liikkuvuutta (ks. esim. HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+31/2017" PeVL 31/2017 vp, s. 3, HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+42/2016" PeVL 42/2016 vp). Valiokunnan mukaan merkityksellistä on, että EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa turvataan jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan ( HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+31/2017" PeVL 31/2017 vp, s. 3). Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että EU:n henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa on otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvattu yksityiselämän suoja ja 8 artiklassa tarkoitettu henkilötietojen suoja ja että EU:n tuomioistuimen antamat tuomiot määrittävät näiltä osin yksityiselämän ja henkilötietojen suojan keskeistä sisältöä (ks. esim. HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+21/2017" PeVL 21/2017 vp).  
Perustuslakivaliokunta on tuoreessa käytännössään katsonut, ettei estettä ole sille, että henkilötietojen suojaan liittyvät sääntelyn kattavuuden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset voidaan joiltain osin täyttää myös yleisellä Euroopan unionin asetuksella tai kansalliseen oikeuteen sisältyvällä yleislailla (ks. myös HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+31/2017" PeVL 31/2017 vp, s. 3–4, HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+5/2017" PeVL 5/2017 vp, s. 9, HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+38/2016" PeVL 38/2016 vp, s. 4). Valiokunta on edelleen pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset ja että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta ( HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+31/2017" PeVL 31/2017 vp, HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+26/2017" PeVL 26/2017 vp, HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+2/2017" PeVL 2/2017 vp ja HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+44/2016" PeVL 44/2016 vp).  
Hallituksen esityksessä on korjattu toimialalainsäädännössä olevat viittaukset henkilötietolakiin (523/1999) ja muutettu ne viittauksiksi EU:n tietosuoja-asetukseen ja/tai kansalliseen yleislakiin. Tietosuojaa koskevia pykäläviittauksia ei ole haluttu kumota, vaan ne on korjattu edellä mainitulla tavalla ja jätetty paikalleen, jotta toimialalainsäädäntöä sovellettaessa asiaan kiinnitettäisiin huomiota. 
Vastuu ympäristöstä. Kumpaankin virastolakiin on sisällytetty säännös ympäristövastuusta: 
Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä olisi virastoa koskevan lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. 
Väyläviraston tehtävänä olisi Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Lisäksi Väyläviraston tehtäviin kuuluisi myös pykälän 1 momentin 11 kohdan mukaan vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöä ja kulttuuriomaisuutta. 
Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen (ks. HE 309/1993 vp, s. 66/II). 
Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet. Perustuslain 20 §:n 2 momentissa säädetään julkiselle vallalle velvoite pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Säännös on tarkoitettu vaikuttamaan ensisijaisesti lainsäätäjän ja muiden norminantajien toimintaan (HE 309/1993 vp, s. 66 II). Ympäristöperusoikeuden oikeudellinen merkitys on säätämisajankohdan jälkeen vahvistunut. Oikeuskirjallisuudessa ja perustuslakivaliokunnan lausunnoissa (mm. PeVL 21/1996 vp ja PeVL 38/1998 vp) on omaksuttu tulkinta, jonka mukaan kyse on normatiivisesti velvoittavasta perusoikeussäännöksestä; ympäristöperusoikeussäännöksen ilmaisemat ympäristöarvot tulee ottaa huomioon kaikessa ympäristöllisesti merkityksellisessä lainsäädännössä ja lainkäytössä. Ratkaisussa (KHO 2002:86) myös korkein hallinto-oikeus totesi, että ympäristöperusoikeussäännös ohjaa osaltaan lakien soveltamista ja tulkintaa. 
4.2
Viraston avustavan tehtävän siirtämisestä
Virastolakiehdotuksia olisi arvioitava perustuslain 124 §:n kannalta. Sen mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranne perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle (ks. kokoavasti PeVL 26/2017 vp, s. 47-51).  
Esityksessä ehdotetaan, että  
Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 9 §:n mukaan virasto voisi siirtää neuvontapalvelutehtäviä, asiakaspalvelutehtävien, asiakirjapalvelutehtäviä ja muita avustavia tehtäviä, jos niihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä, yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle.  
Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan Väylävirasto voisi siirtää yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle asiakirjapalvelutehtäviä, neuvontatehtäviä ja hallintopalvelutehtäviä, avustavia maastotehtäviä sekä maanhankintaan ja lunastukseen liittyviä tehtäviä, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä. Pykälän 2 momentin mukaan virasto voi sopia maakunnan kanssa tienpidon lupatehtävien siirtämisestä asianomaiselle maakunnalle tai tienpitoalueelle tietyin laissa säädetyin ehdoin. Lisäksi virasto voi pykälän 3 momentin mukaan antaa maakunnalle hoidettavaksi tai ottaa maakunnalta hoidettavakseen julkisia tehtäviä siten kuin ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008) säädetään. 
Tienpidon lupatehtävistä on nykyisin vastannut ELY-keskus, suurin osa näistä tehtävistä on ollut keskitettynä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kun maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020, on toiminnan ja tehtävien kannalta tarkoituksenmukaista, että Väylävirasto voi tarvittaessa sopia näiden lupatehtävien siirtämisestä maakunnalle tai tienpitoalueelle. Näiden kanssa virasto joka tapauksessa tekee liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisen tienpidon sopimuksen, johon myös tienpidon lupatehtävät soveltuisivat. 
Kummankin virastolain asianomaisen pykälän mukaan edellytetään, että palveluntarjoajalla on riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen siirrettävien tehtävien hoitamiseen. Henkilökuntaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta näitä tehtäviä suoritettaessa ja asiaa koskevasta vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 
Perustuslain 124 §:n sanamuodolla korostetaan perustuslain esitöiden (HE 1/1998 vp. s.179/I) mukaan sitä, että julkisten hallintotehtävien hoitamisen tulee pääsääntöisesti kuulua viranomaisille ja että tällaisia tehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti. Julkisella hallintotehtävällä viitataan perustuslaissa melko laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. Perustuslain 124 §:n säännös kattaa sekä viranomaisille nykyisin kuuluvien tehtävien siirtämisen että hallintoon luettavien uusien tehtävien antamisen muille kuin viranomaisille (HE 1/1998 vp, s. 179/I). 
Myös julkisen palvelujen toteuttamista voidaan pitää julkisen hallintotehtävänä (PeVM 9/2002 vp, s. 5.). Tällöin on yleensä kyse niin kutsusta tosiasiallisesta hallintoiminnasta. Tosiasiallisella hallintoiminnalla tarkoitetaan yleensä hallintotehtävän hoitamiseen liittyvään toimintaan, jolla ei tavoitella suoranaisia oikeusvaikutuksia. Tosiasialliseen hallintotoimintaan saattaa kuitenkin sisältyä julkisen vallan käyttöä, kuten yksityisiin kohdistuvien käskyjen ja kieltojen antamista ilman edeltäviä käsittelytoimia. 
Tosiasiallinen julkisen vallan käyttäminen voi kuitenkin ilmetä myös niin, ettei asiassa tehdä oikeudellisessa mielessä hallintopäätöstä. Kyse voi olla esimerkiksi neuvonnasta. Vaikka kyse ei siinä siten ole julkisen vallan käyttämisestä, kyse on kuitenkin julkisen hallintotehtävän hoitamisesta perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska neuvonta kuuluu hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin. (PevL 11/2006, s. 2; PevL 20/2006 vp, s. 2.) 
Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä on kiinnitetty huomiota julkisen hallintotehtävän käsitteen tulkinnassa tietyn tehtävän luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Merkitystä on myös ollut sillä, onko tehtävästä säädetty laissa, samoin kuin sillä, toimiiko tietty taho tehtävää hoitaessaan viranomaisten määräys-, ohjaus- tai valvontavallan piirissä. Lisäksi huomiota on muun ohella kiinnitetty tietyn tehtävän ja siihen liittyvän päätöksenteon oikeusvaikutuksiin (ks. esim. PeVL 5/2014 vp, PeVL 53/2014 vp). Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan julkisena hallintotehtävänä pidettävän tehtävän ei välttämättä tarvitse sisältää julkisen vallan käyttöä. Esimerkiksi neuvonnassa on kysymys toiminnan avustusluonteisuudesta huolimatta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta, sillä neuvonta kuuluu hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin. Valiokunta on katsonut käytännössään, että viranomaisia avustavia tehtäviä voidaan sopimuksella siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi, kun se perustuu lakiin (ks. esim. PeVL 47/2005 vp, s. 6/I). Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n perusteella antaa muulle kuin viranomaiselle siten myös lain nojalla tehtävällä sopimuksella.  
Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10). Lakiin ei enää nykyisin ole kuitenkaan perustuslain 124 §:n takia välttämätöntä sisällyttää viittausta hallinnon yleislakeihin (PeVL 11/2006 vp s. 3). Jos sellaista sääntelyn selkeyden vuoksi kuitenkin pidetään tarpeellisena, on viittauksen oltava vastakohtaispäätelmän vuoksi kattava (PeVL 42/2005 vp, s. 3).  
Perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamisen on perustuslakivaliokunnan käytännössä katsottu lähtökohtaisesti edellyttävän, että tehtävää hoitavat luonnolliset henkilöt toimivat tehtävässään virkavastuulla (PeVL 8/2014 vp, s. 5/I, PeVL 29/2013 vp, s. 2, PeVL 18/2007 vp, s. 7/I, PeVL 20/2006 vp, s. 2, PeVL 33/2004 vp, s. 7/II).  
Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa tulee hallinnon tehokkuuden ja muiden hallinnon sisäisiksi luonnehdittavien tarpeiden lisäksi kiinnittää erityistä huomiota yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen tarpeisiin (HE 1/1998 vp, s. 179/II, PEVL 8/2014 vp, s. 3/II, PEVL 16/2016 vp, s.3). Myös hallintotehtävän luonne on otettava huomioon (HE 1/1998 vp, s. 179/II, ks. esim PeVL 6/2013 vp, s. 2/II,PeVL 65/2010 vp, s. 2/II, PeVL 57/2010 vp, s. 5/1). Siten tarkoituksenmukaisuusvaatimus voi palveluiden tuottamiseen liittyvien tehtävien kohdalla täyttyä helpommin kuin esimerkiksi yksilön tai yhteisön keskeisiä oikeuksia koskevan päätöksen teon kohdalla (HE 1/1998 vp, s. 179/II, ks. myös PeVL 8/2014 vp, s.4). 
Perustuslakivaliokunta on painottanut vakiintuneessa lausuntokäytännössään, että tarkoituksenmukaisuusvaatimus on oikeudellinen edellytys, jonka täyttyminen jää tapauskohtaisesta arvioitavaksi (kuten PeVL 44/2016 vp, s.5, PeVL 16/2016 vp, s. 3, PEVL 12/2014 vp, s. 2/II). Tark