Merkittiin, että alla mainittujen asiantuntijoiden kuuleminen aloitettiin tiistaina 10.11.2020 klo 12.15 pidetyssä epävirallisessa etäkokouksessa. Kuulemista jatketaan perjantaina 13.11.2020 klo 11.15 pidettävässä kokouksessa

Merkittiin tiedoksi, että seuraavat asiantuntijat on kuultu epävirallisessa etäkokouksessa 13.11.2020:

Valiokunta lopetti asiantuntijakuulemisen.

Valiokunta kävi valmistavan keskustelun.

Sihteeri esitteli lausuntoluonnoksen.

Merkittiin valiokunnalle jaetuksi: sihteerin täydennysehdotukset 23.11.2020.

Valiokunta kävi yleiskeskustelun.

Valiokunnan lausunto valmistui.

Lausuntoon jätettiin eriävä mielipide: ed. Purra, Halla-aho ja Peltokangas, eriävä mielipide 1.

Lausuntoon jätettiin eriävä mielipide: ed. Talvitie, Zyskowicz ja Ikonen, eriävä mielipide 2.

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi lausuntoluonnoksen muutettuna.

Kappaleen 3 ensimmäisen virkkeen alku muutettiin kuulumaan seuraavasti: "Uudistuksessa ensisijaisena tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan...".

Kappale 5 hyväksyttiin näin kuuluvana: "Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon, mitä hallituksen esityksessäkin tavoitellaan. Valiokunta toteaa, ettei uudistus kuitenkaan ratkaise muita haasteita esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa tai toisella asteella, vaan niiltä osin tarvitaan muita toimia kaikilla koulutusasteilla. Valiokunta korostaa yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa, jonka palveluilla on keskeinen merkitys siihen, että jokaisella nuorella on tosiasialliset mahdollisuudet suorittaa toisen asteen koulutus tai tutkinto. Tilastokeskuksen tietojen mukaan jokaisessa ikäluokassa jää noin 15 prosenttia ilman toisen asteen tutkintoa, mikä pääosin johtuu koulutuksen keskeyttämisestä. Osa nuorista jää kuitenkin kokonaan hakeutumatta toisen asteen koulutukseen".

Ed. Halla-aho ehdotti varapj. Talvitien kannattamana, että kappaleen 5 jälkeen lisätään uusi kappale, jossa todetaan toisen asteen olevan liian myöhäinen vaihe puuttua oppimisvaikeuksiin ja estää koulutuksen keskeyttämisiä ja oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen vaiheen maksuttomuuden vaativan joka tapauksessa niin merkittäviä taloudellisia resursseja, että monet asiantuntijat pelkäävät uudistuksen tarkoittavan esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa olevien ongelmien edelleen kärjistymistä. Lisäksi sen jälkeen tulee lisätä vielä toinen uusi kappale siitä, että määrärahoja tulisi ennemmin osoittaa perusopetukseen ja sen rakenteiden kehittämiseen, riittävien jako-opiskeluvalmiuksien hankkimiseen perusopetuksessa, opinto-ohjaukseen sekä opiskeluhuoltoon ja muihin nuorille suunnattuihin sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Myös ammatillisen koulutuksen henkilöstövajeeseen, lähiopetuksen puutteeseen ja muihin ongelmiin tulee tarjota merkittävästi enemmän resursseja, ennen kuin oppivelvollisuuden laajentamisesta voisi olla toivottua hyötyä.

Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 9-6 lausuntoluonnos hyväksyttiin.

Varapj. Talvitie ehdotti ed. Ikosen kannattamana, että kappaleen 5 jälkeen lisätään uusi kappale siitä, että sen lisäksi, ettei hallituksen esitys vastaa tavoitteisiin, se on monin tavoin vahingollinen suomalaiselle kuntakentälle, kuntien taloudelle ja sitä myötä ihmisten tarvitsemille palveluille. Näiltä osin esityksen ongelmat ja puutteet koskevat erityisesti rahoitusta ja aikataulua.

Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 9-6 lausuntoluonnos hyväksyttiin.

Otsikon "Uudistuksen sisältöön liittyviä eräitä huomioita" alle lisättiin uusi alaotsikko "Aikataulu" ja sen alle uusi kappale seuraavasti: "Uudistuksen toteutuksen aikataulu asettaa kunnille haasteita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin lausunnossa todetaan, että lain ehdotettu aikataulu on haastava, mutta ei mahdoton, mikäli uudistukseen saadaan täysimääräinen rahoitus".

Varapj. Talvitie ehdotti ed. Ikosen kannattamana, että lausuntoon lisätään aikataulun kireyden lisäksi teksti siitä, että uudistuksen käsittelyaikataulu on epätarkoituksenmukainen kuntien budjettisuunnittelun näkökulmasta. Kuntien talousarviovalmistelun pitäisi pohjautua voimassa olevan lainsäädäntöön, eikä arvailuihin koskien mahdollisesti voimaan tulevaa lakia ja sen vaikutuksia. Tiukka aikataulu on johtanut siihen, että kunnat ovat joutuneet valmistelemaan ja monet myös jo hyväksymään vuoden 2021 talousarvionsa arvioiden ja mahdollisesti voimaan tulevien lakien pohjalta. Lisäksi lausunnossa tulee kiinnittää huomiota myös uudistuksen kokoluokkaan nähden poikkeuksellisen kireään käsittelyaikatauluun eduskunnassa.

Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 9-6 lausuntoluonnos hyväksyttiin.

Kappaleen 9 loppuun lisättiin uusi virke: "Ehdotus merkitsee asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuun laajenemista nykytilanteeseen verrattuna".

Kappale 10 hyväksyttiin näin kuuluvana: "Esityksen mukaan kunnan tulee organisoida ilmoitusten vastaanottaminen perusopetuksen jälkeen vaille opiskelupaikkaa jääneistä tai opintonsa keskeyttäneistä oppivelvollisista. Ilmoitusten toimittamista varten on tarkoitus luoda palvelu, johon kunnan nimeämällä edustajalla olisi käyttöoikeus. Kunnan tulee tarvittaessa tallentaa oppivelvollisuutta koskevat tiedot valtakunnalliseen oppivelvollisuusrekisteriin. Lisäksi kunnan on mahdollista tarkistaa oppivelvollisuutta sekä oppivelvollisen opintojen aloittamista ja keskeyttämistä koskevat tiedot Koski-tietovarannosta".

Ed. Halla-aho ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleesta 13 poistetaan viimeinen virke.

Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 9-6 lausuntoluonnos hyväksyttiin.

Ed. Halla-aho ehdotti ed. Peltokankaan kannattamana, että kappaleen 13 jälkeen lisätään uusi kappale, jossa todetaan, että toisen asteen yleisen maksuttomuuden sijaan asiaa tulisi lähestyä perheiden tarpeiden mukaan kohdennetusti, esimerkiksi tulosidonnaisen oppimateriaalituen kautta. Muussa tapauksessa kyse on jopa tulonsiirrosta hyväosaisille, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Oppimateriaalien kustannusten kiihtymiseen tai kierrättämisen ongelmiin esitys ei puutu, vaikka näiden seikkojen korjaaminen olisi tarkoituksenmukaisempaa. Mikäli toisen asteen maksuttomuus toteutuu ilman erityisesti lukiokirjojen hintoihin puuttumista, tulevat hankkeen kokonaiskustannukset entisestään kasvamaan.

Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 9-6 lausuntoluonnos hyväksyttiin.

Kappaleen 14 loppuun lisättiin kaksi uutta virkettä: "Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty kuitenkin siihen, että koulumatkatukiesitys kohtelee eri joukkoliikennetoimijoita ja kuntia eriarvoisesti ja näin heikentää kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisten asemaa ja siirtää kustannuksia kunnille. Hallintovaliokunta katsoo, että sivistysvaliokunnan on hyvä selvittää korvausten määräytymistä tarkemmin".

Lisättiin uusi 14 a kappale seuraavasti: "Esityksen perustelujen mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen toteutetaan voimassa olevien päätösten mukaisella koulutustarjonnalla. Lähivuosina 16-vuotiaiden määrä on kasvussa. Erityisesti lukiokoulutuksen haasteena on tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen. Pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa lukiokoulutuksen kysyntä ylittää tarjonnan. Vastaavasti maaseutukunnissa on runsaasti vapaita aloituspaikkoja ikäluokkien pienentymisen seurauksena. Hallintovaliokunta toteaa, että maksuttomuuden laajentaminen oppimateriaaleihin ja vähintään seitsemän kilometrin pituisiin koulumatkoihin voi poistaa esteitä hakeutua kotipaikkakunnan lukiota kauemmaksi toiseen, esimerkiksi suuremman paikkakunnan lukioon. Pienillä paikkakunnilla kehitys saattaa vähentää lukioiden opiskelijamääriä ja johtaa lukioverkon harvenemiseen. Vastaavasti suuremmilla paikkakunnilla ja kasvukaupungeissa koulutuskysynnän kasvu saattaa heikentää kaupunkien omien nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissa järjestettävään koulutukseen. Esimerkiksi Helsingissä myös ammatilliseen koulutukseen hakeutuu runsaasti opiskelijoita muista kunnista".

Kappaleen 15 ensimmäiseen virkkeeseen lisättiin sana: "vielä".

Lisättiin uusi 15 a kappale seuraavasti: "Esityksen perusteella jää jossain määrin epäselväksi myös se, miten uudistuksessa on huomioitu erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten oppivelvollisten maksuttomien koulumatkojen toteutuminen ja miten tarvittavien erityiskuljetusten saatavuus järjestelmässä turvataan. Vammaispalveluiden toteuttamisesta vastaavat pääosin kunnat. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluista ja tukitoimista, joita kunta on velvollinen järjestämään, säädetään tarkemmin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa asetuksessa (759/1987). Myös sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista".

Kappaleen 25 loppuun lisättiin uusi virke: "Toisen asteen koulutuksen järjestäminen perustuisi jatkossakin vapaaehtoisesti haettaviin, opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin järjestämislupiin".

Varapj. Talvitie ehdotti ed. Ikosen kannattamana, että kappaleen 27 jälkeen lisätään teksti rahoituksen riittämättömyydestä. Tekstissä tulisi todeta muun muassa, että esitykseen sisältyvät kustannukset on arvioitu alakanttiin, esimerkkinä Helsingin kaupungin laskelmat. Riittämättömän rahoituksen vuoksi hallituksen esitys johtaisi tilanteeseen, jossa oppivelvollisuuden nostosta ja maksuttomuudesta johtuvia kustannuksia jouduttaisiin paikkaamaan tinkimällä opetuksen laadusta ja määrästä, tästä esimerkiksi Kuntaliiton lausunnossa. Riittämättömän rahoituksen tuhoisat vaikutukset on tunnustettu myös hallituksen oman esityksen perusteluissa. Esityksessä ei ole myöskään riittävällä tavalla huomioitu opetuksen järjestämistä esimerkiksi kehitysvammaisille ja psyykkisesti vaikeasti sairaille opiskelijoille. Heidän opiskelunsa tullaan järjestämään erilaisissa laitoksissa tai kotioloissa yksityisopetuksessa ja opetuksen järjestäminen vaatii siten koulutuksenjärjestäjiltä merkittäviä taloudellisia panostuksia. Uudistus luo kunnille merkittävät lisäkustannukset, joita valtio ei aio lupauksista huolimatta rahoittaa täysimääräisesti. Lisäksi koronakriisin hoito aiheuttaa osalle kuntia merkittäviä lisärahoituspaineita. Koronakriisi lisää kunnille lähivuosina merkittävästi oppimisen, ohjauksen ja opiskeluhuollon tuen tarpeita erityisesti nivelvaiheessa olevien oppilaiden kohdalla. Hallituksen tapa puskea läpi tämän kaltainen suuren kokoluokan uudistus ilman riittävää rahoitusta tilanteessa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ovat kunnissa kasvamassa, on vastuuton. Koronakriisin oloissa hallituksen tulee turvata olemassa olevat palvelut ja niiden rahoitus, ei lisätä kuntien tehtäviä ja velvoitteita.

Ehdotuksesta äänestettiin lausuntoluonnosta vastaan. Äänin 9-6 lausuntoluonnos hyväksyttiin.

Kappaleen 28 viimeisen virkkeen sana "laaditun" muutettiin muotoon "julkaistun".

Lisättiin uusi 28 a kappale seuraavasti: "Hallintovaliokunta painottaa, että kunnille tulee osoittaa uudistuksen toteuttamiseen riittävä rahoitus. Kuntaliitto on lausunnossaan todennut, että uudistuksen toteuttamisen kustannukset on jossain määrin aliarvioitu ja ne on kuntien resurssien varmistamiseksi tarkistettava oikealle tasolle".

Ed. Purra, Halla-aho, Peltokangas, Talvitie, Zyskowicz ja Ikonen varasivat tilaisuuden eriävän mielipiteen jättämiseen. Päätettiin, että eriävä mielipide on toimitettava sihteerille 24.11.2020 klo 16.00 mennessä.

Asian käsittely valiokunnassa on päättynyt.