Viimeksi julkaistu 27.11.2021 11.01

Valtioneuvoston U-kirjelmä U 21/2021 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi annetun asetuksen (EU) 2019/816 ja kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/818 muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisten seulonnan käyttöönottamiseksi ulkorajoilla (Seulontaan liittyvän tietojärjestelmäpääsyn edellytykset)

Perustuslain 96 §:n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle. Euroopan komission 2 päivänä maaliskuuta 2021 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevaan seulontaan liittyvän tietojärjestelmäpääsyn edellytyksistä sekä ehdotuksesta laadittu muistio.  

Helsingissä 29.4.2021 
Sisäministeri 
Maria 
Ohisalo 
 
Rajaturvallisuusasiantuntija, komentaja 
Jani 
Järäinen 
 

MUISTIOSISÄMINISTERIÖ19.4.2021EU/2021/0259EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI NIIDEN JÄSENVALTIOIDEN TUNNISTAMISTA KOSKEVAN KESKITETYN JÄRJESTELMÄN PERUSTAMISESTA, JOILLA ON KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISTEN JA KANSALAISUUDETTOMIEN HENKILÖIDEN TUOMIOITA KOSKEVIA TIETOJA (ECRIS-TCN), EUROOPPALAISEN RIKOSREKISTERITIETOJÄRJESTELMÄN TÄYDENTÄMISEKSI ANNETUN ASETUKSEN (EU) 2019/816 JA KEHYKSEN VAHVISTAMISESTA POLIISIYHTEISTYÖTÄ JA OIKEUDELLISTA YHTEISTYÖTÄ SEKÄ TURVAPAIKKA- JA MUUTTOLIIKEASIOITA KOSKEVIEN EU:N TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUDELLE JA ASETUSTEN (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 JA (EU) 2019/816 MUUTTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN (EU) 2019/818 MUUTTAMISESTA KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISTEN SEULONNAN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI ULKORAJOILLA

Tausta

Komissio antoi 23.9.2020 tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta (New Pact on Migration and Asylum). Osana tiedonantoa komissio antoi asetusehdotuksen koskien kolmansien maiden kansalaisten seulontamenettelyä ulkorajalla. Ehdotuksesta on laadittu valtioneuvoston kirjelmä U 60/2020. Neuvottelut tiedonantoon liittyvistä lainsäädäntöehdotuksista, mukaan lukien seulonta-asetus, ovat käynnissä. Kolmansien maiden kansalaisten seulontaan liittyen komissio antoi 2.3.2021 täydentävän asetusehdotuksen (KOM(2021) 96 lopullinen) seulonnan edellyttämän tietojärjestelmäpääsyn muutossäännösten osalta. 

Koska niiden jäsenvaltioiden tunnistamiseksi, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja koskevan keskitetyn järjestelmän (ECRIS-TCN) perustamisesta annetulla asetuksella (EU) 2019/816 ei kehitetä Schengenin rajasäännöstöä, sen muuttamista ei voitu sisällyttää osaksi ehdotettua seulonta-asetusta unionin erilaisesta oikeusperustasta johtuen. Sen vuoksi asetusta (EU) 2019/816 on tarpeen muuttaa muista erillään, jotta soveltamisalasta ja käyttötarkoituksesta voidaan säätää ehdotettua seulonta-asetusta silmällä pitäen.  

Ehdotetussa seulonta-asetuksessa säädetään muutoksista asetukseen (EU) 2019/817 (rajoja ja viisumipolitiikka koskevien tietojärjestelmien yhteentoimivuus), jota sovelletaan EES-, VIS- ja ETIAS-järjestelmiin. ECRIS-TCN:ään ja Eurodaciin sovellettavan asetuksen (EU) 2019/818 muuttaminen ei sisältynyt ehdotettuun seulonta-asetukseen.  

Ehdotetulla seulonta-asetuksella otettaisiin käyttöön velvoite tarkistaa asianomaisten kolmansien maiden kansalaisten biometriset tiedot asetuksilla (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 perustetun yhteisen henkilöllisyystietovarannon (CIR) tietoihin verraten. Hakujen tekeminen CIR:stä seulonnan yhteydessä mahdollistaa yhdellä kertaa EES-, VIS-, ETIAS-, Eurodac- ja ECRIS-TCN-järjestelmissä olevien henkilötietojen tarkastelun. Eriävästä oikeusperustasta johtuen, myös asetusta (EU) 2019/818 on muutettava, jotta nimetyille viranomaisille voidaan antaa pääsy CIR:iin tallennettuihin tietoihin seulonnan yhteydessä. 

Ehdotuksen tavoite

Ehdotetun seulonta-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että ilman lupaa ulkorajan ylittävien kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyys sekä mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit todetaan nopeasti ja että asianomaiset kolmansien maiden kansalaiset ohjataan viipymättä sovellettavaan menettelyyn. Seulonta-asetuksella luodaan myös EU:n kehys sellaisten maahan tulleiden henkilöiden seulomista varten, jotka on otettu kiinni jäsenvaltioiden alueella ja jotka ovat välttäneet Schengen-alueelle saapumisen yhteydessä tehtävät rajatarkastukset tai jotka on tuotu maihin meripelastustehtävän tuloksena. 

Osana seulontaa suoritettavien turvallisuustarkastusten olisi oltava vähintään saman tasoisia kuin tarkastukset, joita kohdistetaan niihin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat etukäteen lupaa tulla unionin alueelle lyhytaikaista oleskelua varten, riippumatta siitä, kuuluvatko he viisumivelvollisuuden piiriin vai eivät. 

Seulonnan yhteydessä turvallisuustarkoituksessa tehtävät automaattiset tarkistukset olisi tehtävä käyttäen samoja järjestelmiä kuin viisumia tai matkustuslupaa hakevien kohdalla. Seulontaan ohjattujen henkilöiden tiedot olisi tarkastettava myös ECRIS-TCN:stä terrorismirikoksista ja muista ehdotuksessa tarkoitetuista rikoksista tuomittujen henkilöiden osalta sekä eräistä muista tietojärjestelmistä. 

Komission asetusehdotuksella täsmennettäisiin edellytykset pääsylle ECRIS-TCN-järjestelmässä oleviin kolmansien maiden kansalaisia koskeviin tietoihin seulontamenettelyn aikana tehtävään turvallisuustarkastukseen liittyen. Haussa hyödynnettäisiin tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamaa liputuskäytäntöä, josta säädeltäisiin ECRIS-TCN-muutosasetuksessa. ECRIS-TCN perustettiin EU:n asetuksella sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa, ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi, jotta vältetään jäsenvaltioiden erilaiset tulkinnat tämän keskustietokannan käytöstä.  

Komission ehdotuksessa täydennettäisiin myös asetuksen (EU) 2019/818 mukaisen CIR:iin kohdistuviin hakuihin liittyvää sääntelyä. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden avulla CIR:sta voitaisi helpommin hakea määrätyissä tietojärjestelmissä oleva tieto kolmannen maan kansalaisesta hänen henkilöllisyytensä selvittämiseksi.  

Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Ehdotuksen 1 artiklalla muutettaisiin asetusta (EU) 2019/816 lisäämällä uudet säännökset, joiden nojalla nimetyt viranomaiset voivat seulonnan aikana tehtävän turvallisuustarkastuksen yhteydessä saada tietoja ECRIS-TCN-järjestelmän tietokannasta. Artiklassa säädettäisiin muutoksista siten, että asetuksessa säädettäisiin tietojärjestelmän käyttötarkoituksen laajentamisesta kattamaan seulontamenettelyn yhteydessä tehtävät haut sekä pääsyn edellytyksistä toimivaltaisille viranomaisille saada tietoa kyseisestä tietojärjestelmästä. Asetuksen 1 artiklan 6 kohdassa esitettäisi myös eurooppalaisen hakuportaalin (ESP) käyttöä hakujen tekemiseksi. Lisäksi ehdotuksen samaisessa kohdassa säädettäisiin siitä, millä edellytyksillä kansallisissa rikosrekistereissä olevat tiedot luovutetaan seulontaviranomaisille. Toimivaltaisista seulontaviranomaisista säädettäisi kansallisesti seulonta-asetuksen 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti. 

Ehdotuksen 2 artiklalla muutettaisiin asetusta (EU) 2019/818 lisäämällä siihen uudet säännökset, joiden nojalla nimetyt viranomaiset voivat seulonnan yhteydessä henkilön tunnistamista varten tehdä hakuja CIR:iin tallennettuihin tietoihin. CIR:iin on luotu kustakin EES-, VIS-, ETIAS-, Eurodac- tai ECRIS-TCN-järjestelmään rekisteröidystä henkilöstä yksilökohtainen tiedosto. Artiklassa säädettäisiin muutoksista siten, että muutettavassa asetuksessa säädettäisiin periaatteista, joiden mukaan CIR olisi toimivaltaisten viranomaisten haettavissa ja siitä, miten seulontatarkoituksessa tehdyistä hauista kerättäisiin ja sälytettäisiin lokitietoja. Toimivaltaisista seulontaviranomaisista säädettäisi kansallisesti seulonta-asetuksen 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti. 

Ehdotuksen 3 artikla sisältäisi asetuksen loppusäännökset.  

Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 82 artiklan 1 kohdan d alakohtaan. Artiklan 82 koskee oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten välisen yhteistyön helpottamista rikosoikeudellisissa menettelyissä ja päätösten täytäntöönpanossa.  

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan oikeusperusta on asianmukainen. Ehdotusta käsitellään tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja hyväksymisestä päätetään neuvostossa määräenemmistöllä. 

Komission mukaan tavoitteet saavutetaan paremmin EU-tason sääntelyllä, koska ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Tämä johtuu siitä, että ne koskevat pääsyä EU:n tietokantaan sisältyviin tietoihin ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten välisen yhteistyön helpottamista rikosoikeudellisissa menettelyissä ja päätösten täytäntöönpanossa. 

Komissio katsoo, että ehdotus kunnioittaa myös suhteellisuusperiaatetta eikä ylitä sitä, mikä on välttämätöntä ilmoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotetun seulonta-asetuksen mukaisesti turvallisuustarkastukset, mukaan lukien haut kolmansien maiden kansalaisia koskevasta ECRIS-TCN-järjestelmästä, rajoitettaisi terrorismirikosten ja muiden ehdotuksessa tarkoitettujen rikosten muotojen tunnistamiseen. Ehdotuksen 1 artiklassa otetaan huomioon asetuksen 2019/816 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ehdotuksella KOM(2019) 3 lopullinen (muutokset ETIAS-asetukseen) tehty muutos, jolla otetaan käyttöön terrorismirikoksia ja muita ehdotuksessa tarkoitettuja rikosten muotoja koskeva erityinen liputus. Tämän muutoksen perusteella on mahdollista rajoittaa terrorismirikoksista ja muista ehdotuksessa tarkoitetuistarikoksista tuomittujen kolmansien maiden kansalaisia koskevaan tietokantaan pääsy vain niihin tietoihin, jotka ovat merkityksellisiä ehdotetun seulonta-asetuksen mukaisten turvallisuustarkastusten kannalta. Haut ECRIS-TCN-tietokantaan olisi tehtävä varmistaen, että kyseisistä tietokannoista saadaan ainoastaan turvallisuustarkastusten tekemisen kannalta tarvittavat tiedot. 

Valtioneuvosto pitää ehdotusta toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisena. 

Ehdotuksen vaikutukset

5.1  Vaikutukset lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintaan

Kansallisen lainsäädännön suhdetta EU:n lainsäädäntöön on selvitetty kansallisen valmistelun yhteydessä U 46/2017 vp (ECRIS-TCN:n osalta). Ehdotus saattaa edellyttää täydentävää lainsäädäntöä rikosrekisteritietojen luovuttamisesta ja käytöstä sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyen. 

5.2  Taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset

Asetusehdotuksella olisi taloudellisia vaikutuksia oikeusministeriön hallinnonalalle (Oikeusrekisterikeskus). Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuisi todennäköisesti henkilöstökustannuksia. Tarkkaa arviota Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista kustannuksista ei voida tässä vaiheessa tehdä. Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät muutoksen hallinnollisiin vaikutuksiin, kuten seulontaviranomaisten tietopyyntöihin, riippuvat kyseisten kyselyiden kulloisestakin määrästä. 

Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuisi myös tietojärjestelmäkustannuksia. Asetuksen myötä tulee varmistaa, että rikosrekisterin tietoja tarvitseva viranomainen saa haettua rikosrekisteristä yksilöidyn henkilön tiedot asetetussa määräajassa myös niissä tilanteissa, joissa henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tämä edellyttää muutoksia Oikeusrekisterikeskuksen nykyisiin tietojärjestelmiin. Muutosten kustannusvaikutukset riippuvat valittavasta toteutuksesta. Lisäksi tulee mahdollisesti toteutettavaksi uusi järjestelmäintegraatio rikosrekisterin ja tietoja kysyvän viranomaistahon järjestelmän välillä. Yksittäisen integraation arvioidaan maksavan noin 58.000 euroa. 

Asetusehdotuksen esittämillä muutoksilla ei olisi tämän hetkisen arvion perusteella taloudellisia vaikutuksia tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvässä kokonaisuudessa.  

Asetusehdotukseen liittyvien toimien kansallisesta rahoituksesta linjataan normaaliin tapaan talousarviota ja julkisen talouden suunnitelmaa koskevissa menettelyissä. 

Ehdotuksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin

Seulonnassa on kyse henkilö- ja matkustusasiakirjojen tai muiden asiakirjojen tarkastamisesta sekä tarkastuksen kohteena olevien henkilöiden biometristen tietojen käsittelystä sekä hakujen tekemisestä tietokannoista, mukaan lukien ECRIS-TCN-tietokannasta, henkilöllisyyden selvittämiseksi ja turvallisuustarkastusten tekemiseksi. Tämä edellyttää henkilötietojen käsittelyä. Komission esittämällä muutoksella mahdollistetaan hakujen tekeminen yhtäältä CIR:stä henkilöllisyyden selvittämiseksi ja toisaalta ECRIS-TCN-järjestelmästä turvallisuustarkastusten tekemiseksi seulonnan yhteydessä. Ehdotetun seulonta-asetuksen mukaiset tarkastukset olisi tehtävä henkilöllisyyden selvittämiseksi ja sen todentamiseksi, muodostaako kyseinen henkilö uhkan jäsenvaltioiden turvallisuudelle.  

Ehdotettu sääntely kytkeytyy laaja-alaiseen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kokonaisuuteen. Asetusehdotuksessa ECRIS-TCN:n osalta ehdotetaan, että siinä säädettäisiin kyseisen tietojärjestelmän ja sitä määrittävän asetuksen soveltamisalan laajentamisesta seulontatarkoituksiin. Tämä merkitsisi ECRIS-TCN –järjestelmän tietojen käyttötarkoitusten laajentamista. Ehdotetulla sääntelyllä esitetään myös CIR:n hakemista biometriikan avulla kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden selvittämiseksi. Ehdotetut muutokset ovat merkityksellisiä yksityiselämän suojan kannalta. 

Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan tällaista sääntelyä yleensä katsonut, että sääntelyä on tarkasteltava perustuslain 10 §:n kannalta. Sen 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkumavaraa rajoittaa tämän säännöksen lisäksi myös se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Kysymys on kaiken kaikkiaan siitä, että lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa (ks. esim. PeVL 13/2016 vp, s. 3–4). 

ECRIS-TCN -järjestelmään tehtävät haut merkitsisivät myös biometristen tietojen käsittelyä. EU:n uudistuneen tietosuojalainsäädännön mukaan biometriset tiedot ovat erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Perustuslakivaliokunta on arvioinut, että biometriset tunnistetiedot ovat monin tavoin rinnastettavissa arkaluonteisiin tietoihin (esim. PeVL 30/2016 vp). Arkaluonteisten tietojen käsittelyn salliminen koskee yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp ja PeVL 14/2018 vp). Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan merkityksellistä on, että arkaluonteisiin tietoihin rinnastuvia biometrisiä tunnisteita sisältäviin laajoihin tietokantoihin saattaa liittyä tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (PeVL 13/2016 vp, s. 4, PeVL 14/2009 vp, s. 3/I). Perustuslakivaliokunta on korostanut tarvetta varmistaa käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen toteutuminen henkilötietojen käsittelyssä (ks. esim. PeVL 14/2017 vp ja PeVL 33/2016 vp).  

Valiokunta on erityisesti biometristen tunnistetietojen käsittelyn kansallisen sääntelyn arvion yhteydessä korostanut, että tietojen käyttämiseen varsinaisen keräämis- ja tallettamistarkoituksen ulkopuolelle jääviin tarkoituksiin on laajojen biometrisiä tunnisteita sisältävien rekisterien yhteydessä syytä suhtautua kielteisesti. Käyttötarkoitussidonnaisuudesta on valiokunnan mielestä voitu tehdä vain täsmällisiä ja vähäisiksi luonnehdittavia poikkeuksia. Sääntely ei ole saanut johtaa siihen, että muu kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyvä toiminta muodostuu rekisterin pääasialliseksi tai edes merkittäväksi käyttötavaksi (ks. esim. PeVL 14/2017 vp ja PeVL 47/2010 vp). 

Asetusehdotuksen käsittelyn aikana tulee varmistaa, ettei asetus ole ongelmallinen perustuslain ja erityisesti sen 10 §:n kannalta. 

Ahvenanmaan toimivalta

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 5 luvun 27 §:n 23, 26 ja 34 kohtien mukaan lainkäyttöä, esitutkintaa, tuomioiden ja rangaistusten täytäntöönpanoa sekä ulkomaalaislainsäädäntöä ja turvallisuutta koskevat asiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. 

Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja kansallinen käsittely

Komission 2.3.2021 antama asetusehdotus esiteltiin jäsenmaille rajat-työryhmässä 31.3.2021 ja sen käsittelyä jatketaan kevään aikana rajat-työryhmässä ja oikeus- ja sisäasioiden neuvoksien kokouksissa yhdessä seulonta-asetuksen kanssa kannan muodostamiseksi. 

EU-jaosto 6, kirjallinen menettely 26.–30.3.2021. 

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n ulkorajavalvonta toimii tehokkaasti ja uskottavasti sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen kaikissa tilanteissa. (E 125/2020 vp.) Yhdenmukainen seulontamenettely ja siihen liittyvä henkilöllisyyden selvittäminen ja tietojärjestelmien avulla toteutettava turvallisuustarkastus tukisi yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän toimintaa ja edesauttaisi Schengen-alueen turvaamisessa.  

Valtioneuvosto tukee komission esitystä muuttaa asetusta (EU) 2019/816 lisäämällä siihen säännökset, joiden nojalla kansallisesti nimetyt viranomaiset voisivat seulonnan yhteydessä saada seulonnan turvallisuustarkastuksen edellyttämät tiedot ECRIS-TCN-järjestelmästä. Niin ikään valtioneuvosto tukee komission esitystä muuttaa asetusta (EU) 2019/818 lisäämällä siihen säännökset, joiden nojalla kansallisesti nimetyt viranomaiset voisivat seulonnan yhteydessä hakea yhteiseen henkilöllisyystietovarantoon tallennettuja tietoja kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden selvittämiseksi. Ehdotetut muutokset ovat oleellisia seulontamenettelyn aikaisen henkilöllisuuden selvittämisen sekä turvallisuustarkastuksen kattavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta.  

Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että asetusehdotusta koskevissa jatkoneuvotteluissa huolehditaan tarkoin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Henkilötietojen suojan kannalta on olennaista, että arkaluonteisten henkilötietojen käsittely rajoitetaan ainoastaan käsittelytarkoituksen kannalta välttämättömään ja että tuomittujen kolmansien maiden kansalaisia koskevaan tietokannasta saatava tieto on mahdollista rajoittaa vain niihin tietoihin, jotka ovat merkityksellisiä ehdotetun seulonta-asetuksen mukaisten turvallisuustarkastusten kannalta. Näin ollen seulonnan tulisi olla toissijainen ECRIS-TCN:n käyttötarkoitus. Lisäksi valtioneuvosto katsoo, että toteutuvat tiedonsaantioikeudet koskevat vain niitä viranomaisia, joilla on siihen seulonnan aikana tehtävän turvallisuustarkastuksen edellyttämä tarve. Seulontaviranomaisista ja niitä koskevasta tiedonsaantioikeudesta olisi säädettävä mahdollisimman tarkkarajaisesti. 

Seulontamenettelyn tulee sisältää toimet, joilla henkilö tunnistetaan ja rekisteröidään asianmukaiseen EU-tietojärjestelmään sekä riittävät tarkastukset, joilla ehkäistään vapaan liikkuvuuden alueen sisäiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyviä riskejä sekä takeet menettelyssä olevien henkilöiden yksityisyydensuojan ja tietoturvan takaamisesta sekä muiden perusoikeuksien toteutumisesta. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tietojärjestelmämuutoksista aiheutuvat kulut jäsenvaltioissa voidaan kattaa, kuten komissio on esittänyt, kokonaisuudessaan tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.