Viimeksi julkaistu 27.11.2021 11.02

Valtioneuvoston U-kirjelmä U 35/2021 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 2022 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä komission ennakkoarviosta vuodelle 2022 (budjetti; Euroopan unioni)

Perustuslain 96 §:n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle yleisaineisto Euroopan unionin vuoden 2022 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä komission 8. päivänä kesäkuuta 2021 hyväksymästä ennakkoarviosta vuodelle 2022 ja ennakkoarviosta laadittu muistio. 

Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 2021 
Valtiovarainministeri 
Annika 
Saarikko 
 
Neuvotteleva virkamies 
Anna 
Hyvärinen 
 

MUISTIOVALTIOVARAINMINISTERIÖ8.7.2021EU/2020/1799EUROOPAN KOMISSION ESITYS EUROOPAN UNIONIN YLEISEKSI TALOUSARVIOKSI VARAINHOITOVUODEKSI 2022; YLEISKATSAUS

Yleistä

Euroopan komissio hyväksyi 8.6.2021 vuoden 2022 Euroopan unionin talousarvioesityksen valmisteluun liittyvän ennakkoarvion vuodelle 2022 (Statement of Estimates of the European Commission for the financial year 2022 – Preparation of the 2022 draft budget). Kaikille virallisille kielille käännettynä talousarvioesitys virallisille kielille käännettynä talousarvioesitys julkaistaan heinäkuussa, jolloin se myös toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Komission hyväksymän ennakkoarvion ei odoteta poikkeavan sisällöllisesti varsinaisesta talousarvioesityksestä. Tämän vuoksi U-kirjelmässä käytetään selkeyden vuoksi ennakkoarviosta termiä talousarvioesitys. 

EU:n talousarvio jakautuu maksusitoumusmäärärahoihin (sitoumukset) ja maksumäärärahoihin (maksut). Sitoumuksia voidaan verrata valtuuksiin kuitenkin siten, että EU-budjetissa kaikki määrärahat täytyy ensin sitoa ennen kuin ne voidaan maksaa. Sitoumus on oikeudellinen velvoite tiettyjen määrärahojen maksamiseen. Sitoumuksilla ei ole välittömiä suoria taloudellisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset tulevat siinä vaiheessa, kun sitoumukset muuttuvat käytännön kassavirraksi eli maksuiksi.  

Maatalouden suorien tukien ja hallinnon osalta sitoumukset ja maksut ovat samalla tasolla. Käytännössä kaikkien muiden otsakkeiden osalta maksut konkretisoituvat myöhemmin, joskus vuosiakin sitoumusten perässä. Kansalliset EU-maksut määräytyvät maksujen eli kassavirran perusteella. 

Komission talousarvioesityksen pääasiallinen sisältö

2.1  Yleistä

Tämä U-kirjelmä perustuu englanninkieliseen yleisaineistoon komission ennakkoarviosta. 

EU:n vuoden 2022 talousarvio on järjestyksessään toinen monivuotisen rahoituskehyskauden 2021–2027 aikana sekä toinen nykyisen komission ohjelman ja prioriteettien mukaisesti valmisteltu talousarvioesitys. 

2.2  Menot

Komission talousarvioesityksen tavoitteena on tukea vuosille 2021–2022 ennustettua talouskasvua sekä yhteiskuntien ja talouksien uudelleenavautumista. Talousarvioesityksellä tuetaan myös siirtymää kohti vihreämpää, digitaalista ja kestävää Eurooppaa. Talousarvioesityksen otsakkeessa 1 pääpaino on digitalisaation ja tutkimuksen tukemisessa. Kestävää rakennemuutosta ja vihreää kasvua tuetaan erityisesti otsakkeiden 2 ja 3 rahoitusohjelmilla. Talousarvioesityksen otsakkeiden 4 ja 5 ohjelmat koskevat muun muassa maahanmuuttoa ja turvallisuutta. Otsakkeen 6 ohjelmat sisältävät rahoitusta EU:n ulkosuhteisiin. Talousarvioesityksen tavoitteita tukee vuonna 2022 myös Elpymisvälineestä tuleva rahoitus, joka painottuu erityisesti otsakkeen 2 ja 3 alaisiin ohjelmiin. 

Vuoden 2022 talousarvioesityksen kokonaissumma sitoumuksina on rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta 166 293,1 miljoona euroa (1,11 % EU27:n BKTL:stä). Maksuista esityksen kokonaistaso on 168 068,0 miljoonaa euroa (1,13 % EU27:n BKTL:stä). Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, talousarvioesityksen kokonaissumma on sitoumuksina 167 793,3 miljoonaa euroa (1,12 % EU27:n BKTL:stä) ja maksuina 169 391,9 miljoonaa euroa (1,14 % EU27:n BKTL:stä). Kokonaisuutena sitoumukset alenisivat -0,6 % ja maksut vähenisivät -0,7 % vuoteen 2021 verrattuna. Talousarvioesityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi (marginaali) on maksujen osalta 1 369,0 miljoonaa euroa (pois lukien erityisvälineet) ja sitoumusten osalta 1 222,9 miljoonaa euroa. Edellä mainitut luvut eivät kuitenkaan sisällä Elpymisvälinettä, jonka osuus vuoden 2022 EU-ohjelmien kokonaisrahoituksesta on merkittävä. 

Komission talousarvioesityksessä vuodelle 2022 panostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin toimiin. Talousarvioesityksessä ja Elpymisvälineessä pyritään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen siten, että vähintään 30 % varojen käytöstä edistäisi ilmastotavoitteiden saavuttamista (climate financing mainstreamed through the EU budget). Otsakkeissa 2 ja 3 on määrällisesti eniten ilmastorahoitusta. 

Rahoituskehyksen ulkopuolisiin temaattisiin erityisrahoitusvälineisiin (Euroopan globalisaatiorahasto, Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ja Brexit-mukautusvaraus) komissio esittää kaikkiaan sitoumuksina 1 500,3 miljoonaa euroa ja maksuina 1 323,9 miljoonaa euroa. Erityisrahoitusvälineillä voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja ne otetaan käyttöön tarvittaessa, silloin kun menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman rahoituskehyksen otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Lisäksi komissio ehdottaa Joustovälineeseen 228 miljoonaa euroa maksuina.  

Vuoteen 2021 verrattuna temaattisten erityisrahoitusvälineiden sitoumukset laskevat -4 263,4 miljoonaa euroa (-74,0 %) ja maksut laskevat -4 262,3 miljoonaa euroa (-76,3 %). Tähän vaikuttaa erityisesti Brexit-mukautusvarauksesta annettu komission ehdotus, joka painottaa siihen kuuluvaa rahoitusta vuodelle 2021. Lisäksi vuoden 2021 aikana erityisvälineiden käyttö on Covid-19-kriisin takia ollut tavanomaista voimakkaampaa, jolloin alustavat arviot erityisvälineiden käytöstä ensi vuonna ovat kuluvaa vuotta matalammat. 

Alla on komission talousarvioesityksessään esittämä taulukko sitoumusten ja maksujen kehittymisestä otsakkeittain varainhoitovuosina 2021 ja 2022. Vuoden 2021 luvut sisältävät yhden hyväksytyn lisätalousarvion nro 1 sekä lisätalousarvioesitykset nrot 1/2021 ja 3/2021. 

Taulukko 1: Talousarvioesitys 2022 

Maksusitoumus- (MSM) ja maksumääräraha (MM), miljoonaa euroa käyvin hinnoin 

 

Talousarvioesitys 2022 

Talousarvio 2021 ml. lisätalousarvioesitykset 1 ja 3/2021 sekä lisätalousarvio 1/2021  

Osuus talousarvioesityksestä 2022 (%) 

Ero 2022‒2021 

Ero 2022/2021 (%) 

 

(1) 

(2) 

(3) 

(1 ‒ 2) 

(1 / 2) 

 

MSM 

MM 

MSM 

MM 

MSM 

MM 

MSM 

MM 

MSM 

MM 

1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous 

21 644,1 

21 729,3 

20 816,6 

17 191,9 

12,9% 

12,8% 

827,6 

4 537,4 

4,0% 

26,4% 

Rahoituskehyksen katto 

21 878,0 

 

20 919,0 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

233,9 

 

102,4 

 

 

 

 

 

 

 

2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot 

56 098,6 

62 219,4 

53 077,9 

66 361,5 

33,4% 

36,7% 

3 020,6 

-4 142,2 

5,7% 

-6,2% 

Rahoituskehyksen katto 

56 200,0 

 

52 786,0 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

101,4 

 

0,5 

 

 

 

 

 

 

 

josta Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio (2 a) 

49 706,1 

56 349,5 

48 109,5 

61 867,9 

29,6% 

33,2% 

1 515,6 

-5 518,4 

3,1% 

-8,9% 

josta Palautumiskyky ja arvot (2 b) 

6 392,5 

5 869,9 

4 887,4 

4 493,6 

3,8% 

3,5% 

1 505,0 

1 376,3 

30,8% 

30,6% 

3. Luonnonvarat ja ympäristö 

56 097,4 

56 508,1 

58 570,5 

56 806,2 

33,4% 

33,3% 

-2 473,1 

-298,1 

-4,2% 

-0,5% 

Rahoituskehyksen katto 

56 519,0 

 

58 624,0 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

421,6 

 

53,5 

 

 

 

 

 

 

 

josta Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet 

40 298,9 

40 323,0 

40 368,0 

40 353,7 

24,0% 

23,8% 

-69,1 

-30,7 

-0,2% 

-0,1% 

4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus 

3 124,0 

3 121,0 

2 278,8 

2 686,2 

1,9% 

1,8% 

845,1 

434,7 

37,1% 

16,2% 

Rahoituskehyksen katto 

3 191,0 

 

2 467,0 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

67,0 

 

188,2 

 

 

 

 

 

 

 

5. Turvallisuus ja puolustus 

1 785,3 

1 237,9 

1 709,3 

670,6 

1,1% 

0,7% 

76,0 

567,2 

4,4% 

84,6% 

Rahoituskehyksen katto 

1 868,0 

 

1 805,0 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

82,7 

 

95,7 

 

 

 

 

 

 

 

6. Naapurialueet ja muu maailma 

16 698,4 

12 407,1 

16 097,4 

10 811,0 

9,9% 

7,3% 

601,1 

1 596,0 

3,7% 

14,8% 

Rahoituskehyksen katto 

16 802,0 

 

16 247,0 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

103,6 

 

149,6 

 

 

 

 

 

 

 

7. EU:n yleinen hallinto 

10 845,3 

10 845,4 

10 442,8 

10 444,1 

6,4% 

6,4% 

402,4 

401,3 

3,9% 

3,8% 

Rahoituskehyksen katto 

11 058,0 

 

10 635,0 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

212,7 

 

192,2 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat yhteensä otsakkeet 1-7 

166 293,1 

168 068,0 

162 993,3 

164 971,6 

99,1% 

99,2% 

3 299,8 

3 096,4 

2,0% 

1,9% 

Rahoituskehyksen katto 

167 516,0 

169 209,0 

163 483,0 

166 140,0 

 

 

 

 

 

 

josta Joustovälineellä 

 

228,0 

292,4 

836,6 

 

 

 

 

 

 

Liikkumavara 

1 222,9 

1 369,0 

782,1, 

2 005,0 

 

 

 

 

 

 

Menot % BKTL:stä 

1,11 % 

1,13 % 

1,16 % 

1,17 % 

 

 

 

 

 

 

Muut erityisvälineet 

1 500,3 

1 323,9 

5 763,6 

5 586,3 

0,9% 

0,8% 

-4 263,4 

-4 262,3 

-74,0% 

-76,3% 

Yhteensä kaikki 

167 793,3 

169 391,9 

168 756,9 

170 557,9 

100% 

100 % 

-963,6 

-1 166,0 

-0,6% 

-0,7% 

Menot % BKTL:stä 

1,12% 

1,14% 

1,20% 

1,21% 

 

 

 

 

 

 

Otsake 1: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous 

Otsake 1 on keskeisessä asemassa innovaatioiden, sisämarkkinoiden kehittämisen, strategisten investointien ja digitalisaation mahdollistajana. Otsakkeeseen kuuluvat muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa, uusi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, strategisten investointien keskeinen ohjelma Verkkojen Eurooppa -väline sekä investointiohjelma InvestEU. Otsakkeesta 1 rahoitettavia tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat muun muassa Euroopan Unionin avaruusohjelmavirasto, Euroopan kemikaalivirasto ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto. 

Komissio esittää otsakkeeseen 1 sitoumusmäärärahoina 21 644,1 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 21 729,3 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin 4 % ja maksumäärärahoihin 26,4 % kasvua vuoteen 2021 verrattuna. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi noin 234 miljoonaa euroa. 

Komissio esittää lisäksi Elpymisvälineestä sitoumuksina 3 594,8 miljoonan euron ja maksuina 3 222,1 miljoonan euron lisäystä otsakkeeseen 1. 

Horisontti Eurooppa 

Otsakkeen 1 ylivoimaisesti suurin ohjelma on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa. Horisontti Euroopan avulla rahoitetaan tärkeää tutkimusta esimerkiksi terveyden, palautumiskyvyn sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation aloilla. Komissio esittää ohjelmalle sitoumuksina 12 179,2 miljoonaa euroa (+ 5,8 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 12 559,3 miljoonaa euroa (+ 27,7 % vrt. vuoteen 2021). Lisäksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ehdotetaan Elpymisvälineestä sitoumuksina noin 1 777 miljoonaa euroa.  

Komission Horisontti Eurooppaan esittämät määrärahat sisältävät aiempien sitoumusten uudelleen käyttöönottamista EU:n varainhoitoasetuksen (VHA) 15 (3) artiklan nojalla yhteensä noin 77 miljoonan euron edestä. Lisäksi talousarvioesitys sisältää uuden rahoituskehysasetuksen (neuvoston asetus EU, Euratom N:o 2020/2093) 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen Horisontti Eurooppa -ohjelmalle 442,5 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti. 

Euroopan strategiset investoinnit 

Otsakkeen 1 muut merkittävimmät ohjelmat ovat Euroopan strategiset investoinnit –osioon kuuluvat investointiohjelma InvestEU, strategisten yhteyksien ohjelma Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) ja digitaalisaation erityisohjelma Digitaalinen Eurooppa 

Uusi InvestEU-ohjelma yhdistää kaikki nykyiset EU:n rahoitusinstrumentit yhtenäiseksi investointiohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on täydentää avustusmuotoista rahoitusta esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa ja saada liikkeelle yksityisiä investointeja. Komissio esittää vuodelle 2022 InvestEU-ohjelmaan sitoumuksina 1 196,6 miljoonaa euroa (+ 83,1 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 1 032,4 miljoonaa euroa (- 4,5 % vrt. vuoteen 2021). Lisäksi ohjelmaan ehdotetaan Elpymisvälineestä sitoumuksina 1 818 miljoonaa euroa vuonna 2022. Myös InvestEU:n määrärahat sisältävät uuden rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen ohjelmalle 147,5 miljoonalla eurolla vuonna 2022, mikä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti. 

Verkkojen Eurooppa -välineeseen ehdotetaan 2 843,4 miljoonaa euroa sitoumuksina (- 0,2 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 2 734,3 miljoonaa euroa (+29,8% vrt. vuoteen 2021) sekä uuteen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan 1 247,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (+ 10,5 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 1 114,5 miljoonaa euroa (+602,8% vrt. vuoteen 2021). Maksujen isoa kasvua selittää Digitaalinen Eurooppa -ohjelman käynnistyminen vasta nyt vuoden 2021 aikana ja koska ohjelma on uusi, ei aiempien vuosien sitoumuksia juurikaan eräänny maksettavaksi vielä kuluvana vuonna. 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti: 

Taulukko 2: Talousarvion otsake 1 

 

 

milj. euroa käyvin hinnoin 

 

 

Otsake 1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous  

Talousarvioesitys 2022 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos  

2022/2021 

% 

Tutkimus ja innovaatio 

13 160,0 

4,1 % 

Horisontti Eurooppa 

12 179,2 

5,8 % 

Euratom tutkimus- ja koulutusohjelma 

270,7 

1,9 % 

ITER-ohjelma 

710,1 

-17,8 % 

Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet 

p.m. 

Euroopan strategiset investoinnit 

5 502,3 

5,1 % 

InvestEU-rahasto 

1 196,6 

83,1 % 

Verkkojen Eurooppa-väline (CEF) 

2 843,4 

-0,2 % 

Digitaalinen Eurooppa 

1 247,8 

602,8 % 

Hajautetut virastot 

190,9 

1,5 % 

Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet 

23,6 

-94,3 % 

Sisämarkkinat 

905,3 

0,7 % 

Sisämarkkina-ohjelma 

583,5 

1,5 % 

EU-petostentorjunta ohjelma 

24,4 

1,3 % 

FISCALIS-ohjelma 

36,9 

2,0 % 

CUSTOMS-ohjelma 

130,4 

2,8 % 

Hajautetut virastot 

119,7  

-1,4 % 

Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet 

10,3 

-34,1 % 

Avaruus 

2 076,5 

2,1 % 

Euroopan avaruusohjelma 

2 008,2 

0,5 % 

Hajautetut virastot 

68,3 

90,3 % 

Yhteensä 

21 644,1 

4,0 % 

Rahoituskehyksen katto 

21 878,0 

 

Liikkumavara 

233,9 

 

Siirto Elpymisvälineestä 

3 594,8 

 

Sitoumusten uudelleen käyttö (VHA 15.3. artikla) 

77,3 

 

Käytettävissä yhteensä 

25 316,2 

3,8 % 

Otsake 2: Koheesio, palautumiskyky ja arvot 

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimet saavat yhä enemmän painoarvoa. Uusi koheesiota koskeva EU-lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaammat yhteistyöpuitteet muiden EU-rahoitusohjelmien kanssa. Koheesiovaroja voidaan kohdentaa käytettäväksi InvestEU-ohjelman jäsenvaltiokohtaisessa osiossa. Temaattista lähestymistapaa korostetaan. Rahoituksen avulla pyritään korjaamaan vaurioita sekä tukemaan talouden vihreää, digitaalista ja joustavaa elpymistä. 

Komission vuoden 2022 talousarvioesityksen kokonaistasoltaan suurin otsake 2 kattaa koheesiopolitiikan rahastot (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto+ ja Koheesiorahasto), Rakenneuudistusten tukiohjelman ja investointien vakausjärjestelyn, lähinnä nuorille suunnatut Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat, kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan Luova Eurooppa -ohjelman, vahvistetun Terveysohjelman sekä oikeusalan ohjelmat. Otsakkeesta 2 rahoitettavia tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat Euroopan lääkevirasto EMA, tartuntatautivirasto ECDC ja Euroopan syyttäjänvirasto EPPO. 

Komissio esittää 2 otsakkeeseen 56 098,6 miljoonaa euroa sitoumuksina (+5,7 % vrt. vuoteen 2021) ja 62 219,4 miljoonaa euroa maksuina (-6,2 % vrt. vuoteen 2021). Maksujen vähennys aiheutuu vanhan ja uuden rakennerahastokauden taitekohdasta. Uusien ohjelmien toteutukseen tarvitaan alussa vähemmän maksumäärärahoja. Vuosien 2014–2020 ohjelmien sulkemiseen tarvitaan 51 821,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja eli 92 % kaikista komission ehdottamista maksuista vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Komissio esittää, että vuonna 2022 koheesiopolitiikkaan tarkoitetut mahdolliset sitoumukset käytettäisiin lähes täysimääräisesti. Liikkumavaraksi jäisi noin 101 miljoonaa euroa. 

Kun tarkasteluun otetaan lisäksi määrärahat, jotka komission mukaan ohjataan ohjelmiin Elpymisvälineestä, otsakkeen 2 kokonaisluvut kasvavat merkittävästi. Tämä koskee erityisesti Elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF) ja koheesiovälinettä REACT-EU. Komissio ehdottaa ensi vuodelle Elpymisvälineestä otsakkeen 2 ohjelmiin kaikkiaan 129 895,5 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 72 089,0 miljoonaa euroa maksuina.  

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio 

Otsake 2 jakautuu kahteen alaotsakkeeseen. Alaotsakkeen 2 a suurin ohjelma on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), johon esitetään talousarvioesityksessä sitoumuksina 30 173,8 miljoonaa euroa (+3,2 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 29 597,5 euroa (-12,6 % vrt. vuoteen 2021). Toinen merkittävä ohjelma on Koheesiorahasto (KR), jonka sitoumusmäärärahat olisivat 6 358,8 miljoonaa euroa (+3,6 % vrt vuoteen 2021) ja maksumäärärahat 13 013,8 miljoonaa euroa (+9,9 % vrt. vuoteen 2021). Koheesiorahaston Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoituksen maksut nousisivat peräti 2 000 %. 

Alaotsakkeessa 2 a on lisäksi Euroopan Sosiaalirahasto (ESR+), jonka avulla edistetään työllisyyttä ja osallisuutta, ja joka toimii EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin tärkeänä rahoitusvälineenä. Komissio ehdottaa Euroopan sosiaalirahastoon sitoumuksina 13 173,5 miljoonaa euroa (+2,8 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 13 736,3 miljoonaa euroa (-14,9 % vrt. vuoteen 2021). 

Palautumiskyky ja arvot 

Talousarvion alaotsakkeen 2 b Palautumiskyky ja arvot –alaotsakkeen rahoitusohjelmia ovat Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), Terveysohjelma (EU4Health), Pelastuspalvelu/RescEU, euron väärennysten estämisohjelma Pericles IV, Investointien vakaus ohjelman ja Investointien tuki -ohjelman menot, Tuki kyproksenturkkilaiselle yhteisölle, Erasmus+, Luova Eurooppa, Oikeusjärjestys, Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -ohjelma, vähävaraisten apu FEAD ja Euroopan solidaarisuusjoukot.  

Komissio ehdottaa talousarvioesityksessä RFF-välineeseen sitoumuksina 118,7 miljoonaa euroa (+2 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 112,0 miljoonaa euroa (+2,6 % vrt. vuoteen 2021). Elpymisvälineen rahoituskuluihin ehdotetaan sitoumuksina ja maksuina 389,7 miljoonaa euroa vuonna 2022 (+884,3 % vrt. vuoteen 2021). Komission esittämät sitoumusmäärärahat alaotsakkeen 2 b muihin tärkeimpiin ohjelmiin on esitetty jäljempänä taulukossa. 

Talousarvioesitys sisältää uuden rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen terveysohjelmalle (EU4Health) 428,3 miljoonalla eurolla, Erasmus+-ohjelmalle 253,1 miljoonalla eurolla, Luova Eurooppa -ohjelmalle 88,5 miljoonalla eurolla ja Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -ohjelmalle 118,1 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti. 

Talousarvion alaotsakkeen 2 b ohjelmiin on komission mukaan tarkoitus ohjata huomattavasti rahoitusta Elpymisvälineestä vuonna 2022, yhteensä 119 071,2 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 63 434,3 miljoonaa euroa maksuina. Siltä osin kuin Elpymisvälineen korkomenojen määrärahoja jää käyttämättä, komissio ehdottaa 70 miljoonan euron etupainotteista rahoitusta terveysohjelmaan EU4Health sen sijaan, että näillä varoilla katettaisiin Elpymisvälineen suunniteltua aikaisemman takaisinmaksun kustannuksia.  

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti: 

Taulukko 3: Talousarvion otsake 2 

 

 

milj. euroa käyvin hinnoin 

 

 

Otsake 2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot 

Talousarvioesitys 2022 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos 

2022/2021 

% 

Alaotsake 2a Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio 

49 706,1 

3,1 % 

Euroopan aluekehitysrahasto 

30 173,8 

3,2 % 

Koheesiorahasto 

6 358,8 

3,6 % 

Euroopan sosiaalirahasto Plus 

13 173,5 

2,8 % 

Alaotsake 2 b Palautumiskyky ja arvot 

6 392,5 

30,8 % 

Elpymis- ja palautumistukiväline RRF 

118,7 

2,0 % 

Elpymisvälineen rahoituskustannukset 

389,7 

884,3 % 

Pelastuspalvelumekanismi/rescEU 

95,3 

5,6 % 

Terveysohjelma EU4Health 

788,7 

140,8 % 

Erasmus+ 

3 366,7 

26,4 % 

Euroopan solidaarisuusjoukot 

138,4 

2,0 % 

Luova Eurooppa 

401,0 

30,9 % 

Kansalaiset, tasa-arvo, oikeudet ja arvot 

209,4 

115,5 % 

Oikeusjärjestys 

43,6 

-6,0 % 

Hajautetut virastot 

501,2 

6,1 % 

Yhteensä 

56 098,6 

5,7 % 

Rahoituskehyksen katto 

56 200,0 

 

Liikkumavara 

101,4 

 

Siirto Elpymisvälineestä 

129 895,5 

 

Käytettävissä yhteensä 

185 994,1 

-11,3 % 

Otsake 3: Luonnonvarat ja ympäristö  

Otsake 3 sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä eräät ympäristö- ja ilmastotoimien menot. Otsakkeesta rahoitetaan muun muassa ilmastotoimia, ympäristön suojelua sekä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia. Kuluvalla rahoituskehyskaudella 2021‒2027 ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin tarkoitetuista määrärahoista puolet tulee otsakkeen 3 määrärahoista. Otsakkeen toimilla vastataan EU 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin, jolla pyritään kasvuhuonekaasupäästöjen 55 % vähennystavoitteeseen. Otsakkeesta 3 rahoitettavia tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat Euroopan ympäristövirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ja Suomeen sijoitettu Euroopan kemikaalivirasto. 

Komission talousarvioesityksessä vuodelle 2022 esitetään otsakkeelle 3 Luonnonvarat ja ympäristö sitoumuksiksi 56 097,4 miljoonaa euroa (-4,2 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuiksi 56 508,1 miljoonaa euroa (-0,5 %). Otsakkeen maksut perustuvat pääosin siirtymäkauden sääntöjen jatkamiseen vuodelle 2022. Ainoastaan hyvin pieni osuus maksuista liittyy kuluvan kehyskauden ohjelmiin. Otsakkeen alaista liikkumavaraa jäisi 421,6 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio esittää Elpymisvälineen kautta sitoumuksia 10 012,5 miljoonaa euroa ja maksuja 2 670,1 miljoonaa euroa.  

Maatalous- ja meripolitiikan ohjelmat 

Maatalous- ja meripolitiikan ohjelmat koostuvat edelleen keskeisesti Euroopan maatalouden tukirahastosta (EAGF) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EAFRD). Vuonna 2022 on kuitenkin vielä siirtymäkausi: sovelletaan edelleen edellisen kehyskauden sääntöjä, mutta käyttäen vuoden 2022 rahoituskehyskauden määrärahoja. Maatalous- ja meripolitiikan puitteissa rahoitetaan ohjelmia myös Elpymisvälineen kautta. 

Vuoden 2022 maataloustukirahaston sitoumukset ovat yhteensä 40 298,9 miljoonaa euroa (-0,2 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 40 323,0 miljoonaa euroa (-0,1 %). Maataloustukirahaston määrärahat vuodelle 2022 määräytyvät kansallisten enimmäismäärien mukaisesti vuoden 2021 perusteella ja luvussa on otettu huomioon -618,8 miljoonan euron siirto maaseudun kehittämisrahastoon. Maaseudun kehittämisen (EAFRD) määrärahat vuonna 2022 ovat komission ehdotuksessa sitoumuksina 12 727,7 miljoonaa euroa (-17,1 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 14 680,2 miljoonaa euroa (-2,3 %). Maaseudun kehittämisen osalta rahoitettava määrä Elpymisvälineestä vuonna 2022 olisi 5 682,8 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 2 443,7 miljoonaa euroa maksuina. 

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuetaan kuluvalla kaudella yhteistä kalastuspolitiikkaa. Kalatalousrahaston sitoumukset vuonna 2021 ovat 971,9 miljoonaa euroa (+27,8 % vrt. vuoteen 2021) ja maksut 732,4 miljoonaa euroa (-11,7 %). Euroopan kalastuksentarkastusvirastolle esitetään 10 miljoonan euron määrärahalisäystä (+53 %), josta 4 miljoonaa rahoitettaisiin uudelleen kohdennuksin. Lisäyksiä perustellaan UK:n erosta johtuvilla valvontatehtävien lisäyksellä ja sitä varten hankittavalla kalustokustannuksilla. 

Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmat 

Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmiston puitteissa jatkuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kautta vahvistettu LIFE-ohjelma. LIFE-ohjelman sitoumukset vuonna 2022 ovat 708 miljoonaa euroa (-4,1 % vrt. vuoteen 2021) ja maksut 528,5 miljoonaa euroa (+42,3 %). Vihreän kehityksen ohjelman puitteissa rahoitetaan myös Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi (JTM). Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), InvestEU:n sisäisestä siirtymäohjelmasta sekä julkisen sektorin lainajärjestelystä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sitoumukset olisivat 1 159,7 miljoonaa euroa ja maksut 1,3 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin lainavälineen määrärahat tarkentuvat myöhemmässä vaiheessa. Oikeuden mukaisen siirtymän rahoitus Elpymisvälineestä vuonna 2022 olisi 4 329,7 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 226,3 miljoonaa euroa maksuina.  

Taulukko 4: Talousarvion otsake 3 

milj. euroa käyvin hinnoin 

 

 

Otsake 3. Luonnonvarat ja ympäristö 

Talousarvioesitys 2022 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos 

2022/2021 

% 

Maatalous- ja meripolitiikka 

54 175,5 

-4,4 % 

Euroopan maatalouden tukirahasto 

40 298,9 

-0,2 % 

josta strategisten suunnitelmien ulkopuoliset suorat tuet 

37 376,3 

1,6 % 

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto 

12 727,7 

-17,1 % 

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 

971,9 

27,8 % 

Kestävät kalastussopimukset ja alueelliset kalastusorganisaatiot 

148,3 

+0,1 % 

Hajautetut virastot 

28,7 

53,3 % 

Ympäristö- ja ilmastotoimet 

1 921,9 

-0,4 % 

Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE) 

708,0 

-4,1 % 

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 

1 159,7 

2,0 % 

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin alainen julkisen sektorin lainajärjestely 

p.m. 

Hajautetut virastot 

54,1 

6,7 % 

Yhteensä 

56 097,4 

-4,2 % 

Rahoituskehyksen katto 

56 519,0 

 

Liikkumavara 

421,6 

 

Siirto Elpymisvälineestä 

10 012,5 

 

Käytettävissä yhteensä 

66 109,9 

4,8 % 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti: 

Otsake 4: Muuttoliike ja rajaturvallisuus 

Talousarvion otsakkeesta 4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus ohjataan jäsenvaltioille taloudellista ja teknistä tukea turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan, rajavalvonnan, viisumipolitiikan ja tullitarkastusten aloilla. Otsakkeesta 4 rahoitettavia hajautettuja virastoja ovat Turvapaikkatukitoimisto EASO (tulevaisuudessa EU:n turvapaikkavirasto), Euroopan raja- ja merivartiovirastoa Frontex ja suuria tietojärjestelmiä hallinnoiva virasto eu-LISA. Komissio ehdottaa otsakkeen 4 hajautettujen virastojen määrärahoihin vuodelle 2022 merkittäviä lisäyksiä suhteessa vuoteen 2021. 

Komissio esittää vuodelle otsakkeeseen kokonaistasoksi yhteensä 3 124,0 miljoonaa euroa sitoumuksina (+37,1 % vrt. vuoteen 2021) ja 3 121,0 miljoonaa euroa maksuina (+16,2 %). Kasvu selittyy erityisesti rajaturvallisuuteen ehdotetuilla lisäyksillä, sillä otsakkeen 4 Rajaturvallisuus-osion sitoumuksiin esitetään jopa +47,6 % lisäystä verrattuna vuoteen 2021. Lisäksi komissio esittää Muuttoliike-osion sitoumusten kasvattamista +23,9 % verrattuna vuoteen 2021. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 67 miljoonaa euroa. 

Maahanmuuton alalla tuetaan muun muassa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien vastaanottamista, ensi vaiheen kotouttamistoimia ja tehokkaiden palauttamisten hallinnointia. Keskeinen ohjelma on Turvapaikka-, muuttoliike- ja kotouttamisrahasto AMIF. Talousarvioesityksessä vuodelle 2022 esitetään AMIF:iin 1 099,5 miljoonaa euroa sitoumuksina (+25,9 % vrt. vuoteen 2021) ja 1 276,8 miljoonaa euroa maksuina (-1,9 %). AMIF-rahaston tavoitteiden toteuttamiseen liittyy mittava lainsäädäntöpaketti, josta komissio on tehnyt esityksen vuonna 2020. 

Rajaturvallisuuden alalla keskeinen ohjelma on Integroitu Rajaturvallisuusrahasto (IBMF). Talousarvioesityksessä vuodelle 2022 esitetään IBMF:n rajaturvallisuus ja viisumit (BMVI) -osaan 646,1 miljoonaa euroa sitoumuksina (+62,3 % vrt. vuoteen 2021) ja 490,9 miljoonaa euroa maksuina (+0,6 %). Varoja on tarkoitus käyttää mm. rajaturvallisuuden parantamiseen ja viisumipolitiikkaan. IBMF-välineen toisesta osasta (CCEi) ohjataan varoja tullitarkastuksiin liittyviin laitteistoihin siten, kuin alla olevassa taulukossa on esitetty.  

Komission talousarvioesitys sisältää uuden rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen IBMF-ohjelman BMVI-osiossa 148,0 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti. 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti: 

Taulukko 5: Talousarvion otsake 4 

milj. euroa käyvin hinnoin 

Otsake 4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus 

Talousarvioesitys 2022 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos  

2022/2021 

% 

Maahanmuutto 

1 252,7 

23,9 % 

Turvapaikka- ja muuttoliikerahasto AMIF 

1 099,5 

25,9 % 

Hajautetut virastot 

153,3 

11,2 % 

Rajavalvonta 

1 871,2 

47,6 % 

Integroitu rajaturvallisuusrahasto (IBMF) – Rajaturvallisuus- ja viisumiväline (BMVI) 

646,1 

62,3 % 

Integroitu rajavalvontarahasto IBMF – Rahoitustukiväline tullivalvontavälineistöön (CCEi) 

138,2 

2,0 % 

Hajautetut virastot 

1 086,9 

48 % 

Yhteensä 

3 124 

37,1 % 

Rahoituskehyksen katto 

3 191 

 

Liikkumavara 

67 

 

Siirto Elpymisvälineestä 

- 

 

Käytettävissä yhteensä 

3 124 

37,1 % 

Otsake 5: Turvallisuus ja puolustus 

Otsakkeen 5 avulla pyritään vastaamaan sisäisen turvallisuuden haasteisiin sekä jäsenmaiden kohtaamiin kompleksisiin turvallisuusuhkiin, joihin niiden olisi haastavaa vastata yksin. Komissio esittää otsakkeeseen 5 sitoumusmäärärahoina 1 785,3 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 1 237,9 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin 4,4 % lisäystä ja maksumäärärahoihin 84,6 % lisäystä vuoteen 2021 verrattuna. Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 82,7 miljoonaa euroa. Otsakkeesta 5 rahoitettava tärkein hajautettu virasto on Europol. 

Osakkeen 5 Turvallisuus-osioon esitetään sitoumuksina 607,8 miljoonaa euroa (+13,3 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 583,2 miljoonaa euroa (+10,6 %). Kyseiseen osioon sisältyy muun muassa Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), josta tuetaan viranomaisten yhteistyötä, sekä ydinturvallisuuden rahastot. Sisäisen turvallisuuden rahastoon komissio esittää sitoumuksina 227,1 miljoonaa euroa (+29,3 %) ja maksuina 240,7 miljoonaa euroa (+33,3 %).  

Otsakkeen 5 Puolustus-osioon esitetään sitoumuksina 1 177,4 miljoonaa euroa (+0,4 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 654,6 miljoonaa euroa (357 %). Puolustus-osioon sisältyy Euroopan puolustusrahasto (EDF), joka jakautuu tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksiin. Puolustusrahastoon ehdotetaan yhteensä 945,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (saman verran kuin 2021) ja 556,4 miljoonaa euroa maksuina (+355 % vrt. vuoteen 2021). Rahaston tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden tehokkuutta, kilpailukykyä ja innovaatiokapasiteettia. Sotilaalliseen liikkuvuuteen komissio ehdottaa yhteensä 231,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (+2,1 % vrt. vuoteen 2021) ja 98,2 miljoonaa euroa maksuina (+489,2 % vrt. vuoteen 2021). 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti: 

Taulukko 6: Talousarvion otsake 5 

milj. euroa käyvin hinnoin 

Otsake 5. Palautumiskyky, turvallisuus ja puolustus 

Talousarvioesitys 2022 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos 2022/2021 

% 

Turvallisuus 

607,8 

13,3 % 

Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF 

227,1 

29,3 % 

Ydinlaitosten käytöstäpoisto (Liettua) 

98,9 

36,4 % 

Ydinturvallisuus ja käytöstäpoisto (ml. Bulgaria ja Slovakia) 

43,9 

-36,5 % 

Hajautetut virastot 

215,9 

9,3 % 

Puolustus 

1 177,4 

0,4 % 

Euroopan puolustusrahasto  

627,4 

-5,3 % 

Euroopan puolustusrahasto (tutkimus) 

318,3 

12,4 % 

Sotilaallinen liikkuvuus 

231,7 

2,1 % 

Yhteensä 

1 785,3 

4,4 % 

Rahoituskehyksen katto 

1 868,0 

 

Liikkumavara 

82,7 

 

Siirto Elpymisvälineestä 

- 

 

Käytettävissä yhteensä 

1 785,3 

4,4 % 

Otsake 6: Naapurialueet ja muu maailma 

EU:n ulkosuhdetoimilla tuetaan demokratiaa, rauhaa, solidaarisuutta ja vakautta sekä vähennetään köyhyyttä. Koska ohjelmien perussäädösten hyväksymisessä on ollut viiveitä, vuosi 2022 tulee olemaan ensimmäinen kokonainen vuosi EU:n uuden ulkosuhderahoituksen toteuttamisessa. Vuoden 2022 painopisteitä on lukuisia: elpyminen, kehitys, maahanmuuton juurisyyt, nälänhädän torjuminen ja kansanterveystoimet ml. rokotukset. Komissio esittää vuodelle 2022 otsakkeen 6 sitoumuksiin yhteensä 16 698,4 miljoonaa euroa (+3,7 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuihin 12 407 miljoonaa euroa (+14,8 %). Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 103,6 miljoonaa euroa. 

Otsakkeen 6 Ulkosuhderahoitus-osion merkittävin ohjelma on Naapuruus- ja ulkosuhdeväline (NDICI – Global Europe). Siihen on yhdistetty useita edellisen rahoituskehyskauden maantieteellisiä ja temaattisia ohjelmia. Komissio ehdottaa vuodelle 2022 NDICI-välineeseen 12 526,6 miljoonaa euroa sitoumuksina (+3,8 % vrt. vuoteen 2021) ja 7 858,7 miljoonaa euroa maksuina (+20,6 % vrt. vuoteen 2021). NDICI – Global Europe -väline jakautuu useaan eri osaan. Maantieteellisiin ohjelmiin ehdotetaan 9 278,6 miljoonaa euroa sitoumuksina ja temaattisiin ohjelmiin 969,4 miljoonaa euroa sitoumuksina. Nopeisiin toimiin ehdotetaan 484,4 miljoonaa euroa sitoumuksina, uusiin haasteisiin 1 463,3 miljoonaa euroa sitoumuksina ja tukitoimiin 330,9 miljoonaa euroa sitoumuksina. 

Toinen keskeinen ulkosuhderahoituksen ohjelma on Humanitaarisen avun väline (HUMA). Komissio ehdottaa HUMA-välineeseen 1 595,1 miljoonaa euroa sitoumuksina (+6,1 % vrt. vuoteen 2021) ja 1 615,6 miljoonaa euroa maksuina (-15,0 %). Muita ulkosuhderahoituksen ohjelmia ovat Eurooppalainen ydinturvallisuusväline, Merentakaiset maat ja alueet sekä Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (CFSP).  

Otsakkeesta 6 rahoitetaan vielä EU-jäsenvaltioksi liittymisen valmistelua. Liittymistä valmistelevasta välineestä (IPA III) ohjataan rahoitusta hakijamaille ja mahdollisille hakijamaille eri tarkoituksiin. Vuonna 2022 rahoitusta on tarkoitus käyttää myös Covid-19-pandemian ja talouskriisin hoitoon ja jälleenrakennukseen. Komissio ehdottaa Liittymistä valmistelevaan välineeseen (IPA III) sitoumuksina 1 940,5 miljoonaa euroa (+2,1 % vrt. vuoteen 2021) ja maksuina 2 371,7 miljoonaa euroa (+26,0 %).  

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti: 

Taulukko 7: Talousarvion otsake 6 

milj. euroa käyvin hinnoin 

Otsake 6. Naapurialueet ja muu maailma 

Talousarvioesitys 2022 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos  

2022/2021 

% 

Ulkosuhderahoitus 

14 757,9 

4,0 % 

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline NDICI – Global Europe 

12 526,6 

3,8 % 

Eurooppalainen ydinturvallisuusväline INSC 

38,6 

2,6 % 

Merentakaiset maat ja alueet OCT (ml. Grönlanti) 

69,0 

2,9 % 

Humanitaarinen apu HUMA 

1 595,1 

6,1 % 

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka CFSP 

361,7 

2,8 % 

Liittymisvalmistelu 

1 940,5 

2,1 % 

Liittymistä edeltävä tuki IPA III 

1 940,5 

2,1 % 

Yhteensä 

16 698,4 

3,7 % 

Rahoituskehyksen katto 

16 802 

 

Liikkumavara 

103,6 

 

Siirto Elpymisvälineestä 

- 

 

Käytettävissä yhteensä 

16 698,4 

3,7 % 

Otsake 7: EU:n yleinen hallinto 

Otsake 7 kattaa komission ja muiden toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot ja suoraan tiettyihin ohjelmiin liittyvät hallinto- ja tukimenot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle. Hallintomenoihin esitetään yhteensä 10 845,3 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvaisivat +3,9 % vuoteen 2021 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet sekä Eurooppa-koulut (sisältäen myös rahoitusosuudet eri instituutioiden niin sanottuihin kakkostyypin Eurooppa-kouluihin). Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvavat 134,7 miljoonaa euroa (+6,1 %) vuodesta 2021. Eurooppa-koulujen menot kasvavat edellisestä vuodesta 10,0 miljoonaa euroa (+5,1 %).  

EU:n toimielinten hallintomenojen suuruudeksi esitetään yhteensä 8 288,1 miljoonaa euroa sitoumuksina (+3,2 % vrt. vuoteen 2021). Komission määrärahojen osuus tästä kokonaisuudesta on yhteensä 3 868,4 miljoonaa euroa, jolloin sen määrärahat kasvavat vuoteen 2021 verrattuna 3,9 %. Muiden toimielinten määrärahat kasvavat puolestaan 4 419,7 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa kokonaisuudessaan 2,6 % kasvua. 

Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 212,7 miljoonaa euroa. 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti: 

Taulukko 8: Talousarvion otsake 7 

milj euroa käyvin hinnoin 

Otsake 7. EU:n yleinen hallinto 

Talousarvioesitys 2021 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos 

2022/2021 

% 

Eurooppa-koulut ja eläkkeet 

2 557,2 

6,0 % 

Eläkkeet 

2 349,6 

6,1 % 

Eurooppa-koulut 

207,6 

5,1 % 

Toimielinten hallintomenot 

8 288,1 

3,2 % 

Komissio 

3 868,4 

3,9 % 

Muut toimielimet 

4 419,7 

2,6 % 

Yhteensä 

10 845,3 

3,9 % 

Rahoituskehyksen katto 

11 058,0 

 

Liikkumavara 

212,7 

 

Siirto Elpymisvälineestä 

- 

 

Käytettävissä yhteensä 

10 845,3 

3,9 % 

Erityisvälineet 

Neuvoston asetuksessa vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (EU, Euratom N:o 2020/2093) on määräykset erityisrahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka otetaan käyttöön tarvittaessa, silloin kun menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman rahoituskehyksen otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä.  

Rahoituskehysasetuksen mukaisia temaattisia erityisrahoitusvälineitä ovat solidaarisuus- ja hätäapuvaraus (SEAR), Euroopan globalisaatiorahasto (EGF) sekä Brexit-mukautusvaraus (BAR). Muita kuin temaattisia erityisrahoitusvälineitä ovat yksi ainoa liikkumavara (SMI) sekä joustoväline (FI). Näiden välineiden pl. yksi ainoa liikkumavaraväline, määrärahat sijoitetaan monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittujen enimmäismäärien ulkopuolelle sekä maksuissa että sitoumuksissa.  

Talousarvioesityksessä vuodelle 2022 komissio esittää temaattisiin erityisrahoitusvälineisiin kaikkiaan sitoumuksina 1 500,3 miljoonaa euroa ja maksuina 1 323,9 miljoonaa euroa. Tästä Euroopan globalisaatiorahaston osuus on sitoumuksina 201,3 miljoonaa euroa ja maksuina 25 miljoonaa euroa ja solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen osuus on sitoumuksina 1 298,9 miljoonaa euroa ja maksuina 1 298,9 miljoonaa euroa. Brexit-mukautusvaraus noudattaa komission siitä asetusesityksessään antamaa rahoitussuunnitelmaa, eikä siihen siten tässä vaiheessa esitetä uusia sitoumuksia tai maksuja vuodelle 2022. Asetuksesta käytävät neuvottelut neuvoston ja parlamentin välillä ovat kuitenkin yhä kesken. Mikäli asetusneuvottelujen lopputuloksena Brexit-mukautusvarauksen rahoitussuunnitelma muuttuu komission esittämästä, ottaa komissio tämän huomioon vuoden 2022 talousarvioesitystä koskevassa oikaisukirjelmässään. 

Muihin kuin temaattisiin erityisrahoitusvälineisiin komissio ei esitä uusia sitoumuksia. Joustovälineen osalta maksuja vanhojen sitoumusten toimeenpanoksi esitetään otettavan käyttöön vuoden 2022 talousarviossa kaikkiaan 228 miljoonaa euroa. Komissio ei esitä yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöönottoa vuoden 2022 talousarviossa. 

Taulukko 9: Erityisvälineet 

 

 

milj euroa käyvin hinnoin 

 

 

Temaattiset erityisrahoitusvälineet  

Talousarvioesitys 2022 

milj. euroa sitoumuksina 

Muutos 

2022/2021 % 

Euroopan globalisaatiorahasto EGF 

201,3 

2,0 % 

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus SEAR 

1 298,9 

-1,7 % 

Brexit-mukautusvaraus BAR 

- 100,0 % 

Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet 

1 500,3 

- 74,0 % 

Yksi ainoa liikkumavara SMI 

Joustoväline FI 

- 100,0 % 

Yhteensä kaikki 

1 500,3 

-75,2 % 

2.3  Elpymisväline (Next Generation EU; European Union Recovery Instrument)

Elpymisvälineen rahoituksen avulla tuetaan jäsenmaiden elpymistä Covid-19-kriisin aiheuttamista taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista sekä samalla tuetaan investointeja vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Elpymisvälineen varojen ohjaaminen rahoitusohjelmiin ensi vuonna on mahdollista, koska tänä vuonna on saatettu voimaan neuvoston päätös omien varojen järjestelmäksi.  

Elpymisväline on talousarvion ulkopuolella: kyse on ulkoisista käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista (External assigned revenue). Elpymisvälineestä tulevat määrärahat ohjelmiin on selostettu komission talousarvioesityksessä, mutta elpymisvarat on selkeästi eroteltu tavanomaisista EU-budjetin määrärahoista. 

Komissio ehdottaa Elpymisvälineestä avustuksia yhteensä noin 143,5 miljardia euroa sitoumuksina ja 78 miljardia euroa maksuina vuonna 2022. Varat kohdennetaan – talousarvion normaalin rahoituksen ohella – seuraaviin ohjelmiin: Horisontti Eurooppa, InvestEU-väline, REACT-EU-koheesioväline, Elpymis- ja palautumistukiväline RRF (avustukset), Pelastuspalvelu/rescEU, maaseudun kehittäminen (EAFRD) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Elpymisvälineestä tulevat varat kohdistuvat etenkin talousarvion alaotsakkeeseen 2b. Näin pyritään saamaan liikkeelle investointeja. Lainat mukaan lukien elpymisvälineestä tulevat varat vuodelle 2022 nousevat enintään noin 338,3 miljardiin euroon. 

Elpymisvälineen korkomaksujen kattamiseksi komissio esittää vuonna 2022 talousarvion alaotsakkeeseen 2 b 389,7 miljoonaa euroa sitoumuksina ja maksuina, josta hallintokustannusten osuus on noin 5 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi, vuodelle 2021 on budjetoitu elpymisvälineen rahoituskuluihin 39,6 miljoonaa euroa sitoumuksina ja maksuina. Korkokustannukset ovat avustusten rahoitus- ja likviditeetin hallinnankustannuksia. 

2.4  Tulot

Komission antaman vuoden 2022 talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä eli 169 391,9 miljoonaa euroa. Tuloista katetaan omilla varoilla 156 629,3 miljoonaa euroa ja sekalaisilla tuloilla 12 762,6 miljoonaa euroa. 

Sekalaisiin tuloihin sisältyy myös Britannian rahoitusosuus, yhteensä 10 690 miljoonaa euroa, unionin talousarvioon johtuen Britannian EU-jäsenyyden aikaisista rahoitusvelvoitteista, kuten mm. edelliseltä rahoituskehyskaudelta periytyneistä maksamattomista sitoumuksista. 

EU-oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Euroopan unionin yleinen talousarvio perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom) 106 A artiklaan. Erityinen lainsäätämisjärjestys, neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. 

Valtioneuvosto arvioi, että ehdotettu oikeusperusta on asianmukainen ja että talousarvioesitys on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. 

Vaikutus Suomen lainsäädäntöön, ml. Ahvenanmaan asema, ja talousarvioon

Talousarvioesityksellä ei ole välitöntä vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan.  

Taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon vuoden 2022 kansallisessa talousarvioesityksessä. Valtioneuvoston 12.5.2021 antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2022–2025 on varauduttu 2 505 miljoonalla eurolla Suomen maksuihin EU:lle vuonna 2022. Komission esityksen mukaan Suomen maksut Euroopan unionille vuonna 2022 olisivat 2 495 miljoonaa euroa. 

Asian käsittely EU:ssa ja kansallinen käsittely

Komission 8.6. antama ennakkoarvio talousarvioesityksen valmisteluun liittyen saatettiin eduskunnan käsiteltäväksi perustuslain 97 §:n mukaisella selvityksellä (E 80/2021 vp, 17.6.2021). Kyse oli poikkeusmenettelystä, koska asian käsittelyaikataulu unionissa on ollut kiireellinen. E-kirje käsiteltiin budjetti- ja hallintojaostossa (EU34) 15.6.2021 sekä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa 17.6.2021. Eduskunnalle toimitetaan nyt perustuslain 96 §:n mukainen samansisältöinen U-kirjelmä. 

Neuvoston kannan valmistelu aloitettiin neuvoston budjettikomiteassa 8.6.2021. Talousarvioesityksen käsittelyssä alusta lähtien puheenjohtajana toimiva Slovenia on ilmoittanut budjettikomitean kokouspäivät. Budjettikomitean viimeinen käsittely on 7.7.2021. Kaikille virallisille kielille käännettyä talousarvioesitystä odotetaan viimeistään 8.7.2021. Coreper II käsittelee ja tosiasiallisesti hyväksyy neuvoston kannan (poliittinen yhteisymmärrys) todennäköisesti 14.7.2021. Muodollisesti neuvoston lopullinen kanta hyväksytään syyskuun alussa, kun kansallisten parlamenttien kahdeksan viikon tarkasteluaika on päättynyt. 

Euroopan parlamentin vastuuvaliokunta on budjettivaliokunta. Vuoden 2022 talousarvion yleisesittelijänä parlamentissa toimii Karlo Ressler (EPP, Kroatia). Euroopan parlamentti aloittaa vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittelyn alkusyksyllä, kun neuvosto on toimittanut sille oman lopullisen kantansa. Parlamentti vahvistanee oman kantansa täysistunnossa lokakuussa 2021. 

On todennäköistä, että Euroopan parlamentin kanta EU:n vuoden 2022 talousarviosta tulee eroamaan neuvoston kannasta. Tällöin kutsutaan koolle sovittelukomitea, jolla on EUT-sopimuksen mukaan 21 päivää aikaa päästä sopuun koko talousarviosta. Sovittelukomitean alkuun saakka komissio voi vielä oikaisukirjelmillä täydentää talousarvioesitystään. Yleensä komissio täydentääkin esitystään lokakuussa ainakin maatalousmenojen ja palkantarkistusten osalta.  

Sovittelumenettelyn odotetaan käynnistyvän loka-marraskuussa 2021. Sovittelumenettelyn aikana sovittelukomitea kokoontuu pääosin kolmikantaneuvotteluissa (trilogit). 

Suunnitellun aikataulun mukaan ECOFIN-budjettineuvoston kokouksen 12.11.2021 yhteydessä kokoontuu sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelevat tavoitteenaan päästä lopullisesti yhteisymmärrykseen EU:n vuoden 2022 talousarviosta. Mikäli sopu syntyy, sovittelukomitean lopputulos tulee vahvistaa vielä molemmissa toimielimissä. Lopullinen EU:n talousarvio ensi vuodelle lienee selvillä loppuvuonna 2021.  

Komissio antaa syksyllä todennäköisesti lokakuussa ennen sovittelujaksoa oikaisukirjelmän, josta tullee tehtäväksi U-jatkokirje eduskunnalle. 

Komission odotetaan antavan, kuten aiempinakin vuosina, vuosittaista talousarviota täydentäviä lisätalousarvioesityksiä ensi vuoden kuluessa. Komission lisätalousarvioesityksistä on viime vuosina informoitu eduskuntaa U-kirjelmillä ja E-kirjeillä. Koska osa lisätalousarvioesityksistä on ollut käsittelyaikataulultaan erityisen kiireellisiä, osassa näitä asioita on toimitettu eduskunnalle sekä kiireellinen E-kirje että myöhempi samansisältöinen U-kirjelmä. Valtioneuvostossa selvitetään mahdollisuutta, voitaisiinko jatkossa toimittaa eduskunnalle EU:n lisätalousarvioesityksistä selvitykset U-jatkokirjeinä, mikä voisi olla perusteltua myös läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden kannalta. 

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää komission vuoden 2022 talousarvioesityksen painopisteitä oikeansuuntaisena ja esitystä rakentavana pohjana neuvoston ja Euroopan parlamentin välisille neuvotteluille. Valtioneuvosto korostaa talousarvion varojen käytön perustumista realistisille tarpeille ja pitää tärkeänä, että vuoden 2022 talousarviolla vastataan EU:n nykyisiin ja tuleviin haasteisiin sekä toteutetaan unionin poliittisia prioriteetteja, erityisesti vuosien 2021–2024 strategisen ohjelman mukaisesti. Tarvittaessa eri rahoitustarpeita on priorisoitava ja rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet on selvitettävä mahdollisimman pitkälle. Valtioneuvosto kannattaa komission pyrkimystä unionin ilmastotavoitteiden toteuttamiseen myös talousarvion ohjelmien kautta. 

Valtioneuvosto pitää keskeisenä, että vuoden 2022 talousarvio noudattaa yleisesti hyvän taloushallinnon ja kurinalaisen budjetoinnin periaatteita. Vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen enimmäismääriä sitoumusten ja maksujen osalta tulee noudattaa.  

Lisäksi valtioneuvosto kiinnittää huomiota, siihen, että talousarvion otsakkeisiin sisältyisi riittävä liikkumavara, jotta tarvittaessa varainhoitovuoden 2022 aikana kyetään myös rahoituskehyksen puitteissa vastaamaan ennakoimattomiin menoihin.  

Edellä mainitun mukaisesti valtioneuvosto pyrkii neuvotteluissa vaikuttamaan riittävän liikkumavaran luomiseksi niin sitoumusten kuin maksujenkin osalta. Lopullisen talousarvion maksujen tason tulisi jäädä alemmaksi kuin komission esityksen mukaisen tason. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että erityisvälineitä käytetään vain poikkeuksellisesti ja kooltaan rajattuihin sekä selkeästi ennakoimattomiin tilanteisiin. Valtioneuvosto ottaa positiivisesti huomioon, että komissio ei ole esittänyt uusia sitoumuksia joustovälineen kautta käyttöönotettavaksi. On keskeistä, että joustavuuden lisäämisellä ei tarpeettomasti löyhennetä periaatetta, jonka mukaan talousarvion kurinalaisuus on säilytettävä. 

Valtioneuvosto pyrkii tätä kautta vaikuttamaan talousarvion menoihin ja siten myös Suomen EU-maksujen tasoon, jotta Suomen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena. 

Valtioneuvosto ei pidä ensisijaisena komission ehdotusta jakaa rahoituskehyssovun mukainen tutkimusalan rauenneiden sitoumusten uudelleen käyttöönotto tasaisesti vuosille 2022–2027 (varainhoitoasetuksen 15 (3) artikla). Valtioneuvoston näkemyksen mukaan sitoumusten uudelleenkäyttöä olisi hyödyllisempää painottaa rahoituskehyskauden loppupuolelle ottaen huomioon myös Elpymisvälineen rahoitus, joka vastaavasti painottuu kehyskauden ensimmäisille vuosille. Mikäli jäsenmaiden enemmistö olisi valmis hyväksymään komission ehdotuksen ottaa uudelleenkäyttöön rauenneita sitoumuksia, voisi valtioneuvosto hyväksyä ehdotuksen. 

Valtioneuvosto korostaa Elpymisvälineen varojen tarkkaa seurantaa ja pitää tärkeänä komission selkeää ja avointa informaatiota varojen käytöstä sekä talousarvioesityksessä että myöhemmissäkin vaiheissa. Läpinäkyvyys on tärkeää myös elpymisvälineen rahoituskustannuksissa. Lähtökohtaisesti korkokuluista ylijäävät varat tulisi käyttää Elpymisvälineen rahoittamiseen otettujen lainojen takaisinmaksussa. 

Hallintomenojen taso on pidettävä maltillisena. Valtioneuvosto pitää tärkeänä jatkossakin seurata EU-toimielinten ja virastojen hallintomenojen ja henkilöstömäärän kehitystä. On tärkeää, että unionin toimielimet, elimet ja virastot tekisivät periaatesuunnitelman henkilöstömääristään ja uusien digitaalisten työmenetelmien käyttöönotosta sekä jatkaisivat pyrkimyksiä tehostaa toimintaa. 

Suomen lopulliset kannat EU:n vuoden 2022 talousarvioon muodostetaan lopullisen kokonaisuuden perusteella, ottaen huomioon Suomen kokonaisetu.