2.1  Menot

Komission vuoden 2019 talousarvion keskeisimpinä tavoitteina on investointien ja kasvun tukeminen, työllisyyden edistäminen ja uusien työpaikkojen luominen, sekä kilpailukyvyn parantaminen. Tämä näkyy erityisesti otsakkeen 1a ohjelmiin osoitettavina määrärahoina, joihin komissio ehdottaa sitoumuksina yhteensä 22 860 miljoonaa euroa vuodelle 2019, mikä on 3,9 % enemmän kuin vuonna 2018. Otsakkeen suurimman ohjelman Horisontti2020 määrärahat kasvaisivat esimerkiksi 8,5 %. Vastaavasti EU:n koheesion (otsake 1b) ja maatalouden (otsake 2) tukeminen säilyy edelleen budjetin suurimpina menokohteina.  

Toinen keskeinen painopiste EU:n talousarvioissa viime vuosina on ollut maahanmuutto ja turvallisuus. Vuoden 2019 talousarviolla pyritään edelleen parantamaan maahanmuuttoon liittyvien asioiden hoitoa niin unionin sisä- että ulkopuolellakin sekä turvaamaan unionin ulkorajoja. Talousarvioesityksessä ehdotetaan myös uusia toimia aidon ja tehokkaan turvallisuusunionin saavuttamiseksi sekä unionin pelastuspalvelumekanismiin liittyviä uudistuksia.  

Lisäksi talousarvioesityksessä panostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin toimiin, joihin komissio laskee liittyvän 20,1 % vuoden 2019 talousarviosta. Komission tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 20 % EU:n talousarviosta käytettäisiin toimiin, joilla vastattaisiin ilmastonmuutokseen. 

Vuoden 2019 talousarvioesityksen kokonaissumma sitoumuksina on rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta 165 042,1 miljoonaa euroa (1,00 % EU:n BKTL:sta). Maksuina esityksen kokonaistaso on 148 264,0 miljoonaa euroa (0,90 % EU:n BKTL:sta). Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, talousarvioesityksen kokonaissumma on sitoumuksina 165 619,4 miljoonaa euroa (1,0 % EU:n BKTL:sta) ja maksuina 148 675,5 miljoonaa euroa (0,90 % EU:n BKTL:sta).  

Talousarvioesityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi (marginaali) on maksujen osalta 19 344,7 miljoonaa euroa (pois lukien erityisvälineet) ja sitoumusten osalta 1 142,1 miljoonaa euroa.  

Maksusitoumusten osalta kasvua on kaikissa otsakkeissa. Kokonaisuutena sitoumukset kasvavat 3,1 % vuoteen 2018 verrattuna. Kilpailukykymenot (otsake 1a) kasvavat 3,9 %, koheesiomenot (otsake 1b) 2,8 %, maatalousmenot (otsake 2) 1,2 %, turvallisuus- ja kansalaisuusmenot (otsake 3) 6,7 %, ulkosuhdemenot (otsake 4) 13,1 % ja hallintomenot (otsake 5) kasvavat 3,0 % vuoteen 2018 verrattuna. Otsakkeen 4 kasvu selittyy muuttoliikkeen hallintaan liittyvillä kustannuksilla, muun muassa Turkki-fasiliteetin 2. osan rahoitusosuudella. Otsakkeen 3 nousu johtuu pääasiallisesti maahanmuuttoon ja sen hallintaan liittyvillä kustannuksilla.  

Maksuina kasvavat eniten otsake 3 (+ 17,0 %), otsake 4 (+ 6,8 %), sekä otsakkeet 2 ja 5 (+ 3,0 % kumpikin). Otsakkeen 1a maksut kasvavat 1,8 % ja otsakkeen 1b 1,1 %. Kokonaisuutena maksut kasvavat 2,7 % vuoteen 2018 verrattuna. Otsakkeen 3 ohjelmien toimeenpano oli alhaisella tasolla vuonna 2018, mikä näkyi myös maksumäärärahojen budjetoinnissa viime vuonna. Maksuennusteiden taso on kuitenkin kasvanut viime vuodesta, joten komissio on vastaavasti nostanut otsakkeen 3 maksumäärärahojen tasoa. Otsakkeen 4 maksumäärärahojen suurehko kasvu selittyy Turkki-fasiliteetin toisen osan maksujen painottumisesta vuodelle 2019.  

Talousarvioesitys sisältää sitoumusten kokonaisliikkumavaran käyttöönottamisesta otsakkeiden 1b ja 4 alla (1 349,5 miljoonaa euroa sitoumuksina). Lisäksi komission esitys sisältää joustovälineen käyttöönoton otsakkeiden 1b ja 3 alla (965,5 miljoonaa euroa sitoumuksina, 899,7 miljoonaa euroa maksuina). Komission ehdotus käyttää joustovälinettä 38,1 miljoonaa euroa myös otsakkeen 1b rakenneuudistusten tukiohjelman vahvistamiseen ei vastaa neuvoston asiasta saavuttamaa yleisnäkemystä ST 8271/18 (Coreper 2.5.), jonka mukaan ehdotettu lisäys tulisi rahoittaa uudelleenkohdentamalla olemassa olevia määrärahoja otsakkeessa 2 sekä käyttämällä sitoumusten kokonaisliikkumavaraa. 

Alla komission talousarvioesityksen yhteydessä esittämä taulukko sitoumusten ja maksujen kehittymisestä otsakkeittain varainhoitovuosina 2018—2019. Vuoden 2018 luvut sisältävät lisätalousarviot 1/2018 ja 2/2018 sekä lisätalousarvioesityksen 3/2018. 

Taulukko 1: Talousarvioesitys 2019 

Seuraavassa käydään läpi esityksen sisältöä otsakkeittain keskittyen otsakkeiden sisällä keskeisimpiin kokonaisuuksiin. 

Otsake 1 a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky  

Tähän otsakkeeseen sijoittuu komission keskeisiä prioriteettialoja, kuten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti2020, EU:n koulutuksen, nuorison ja urheilun ohjelma Erasmus+ sekä investointeja tukeva Euroopan Strategisten investointien rahasto (ESIR). Lisäksi otsakkeen muita isoja ohjelmia ovat Euroopan laajuiset energia-, liikenne- ja televiestintäverkot (Verkkojen Eurooppa -väline); yritysten kehittäminen sekä suuret infrastruktuurihankkeet (mm. ITER ja Galileo). Otsakkeessa on myös komission uudempia aloitteita, kuten Euroopan solidaarisuusjoukot, Wifi4EU-aloite sekä Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP), joiden odotetaan siirtyvän viimeistään ensi vuonna täyteen täytäntöönpanoon. 

Komission talousarvioesityksessä vuodelle 2019 otsakkeessa 1a näkyy erityisesti komission painotus investointeihin ja Euroopan talouden vahvistamiseen. Esimerkiksi Erasmus+ ohjelman määrärahat kasvaisivat komission ehdotuksessa sitoumuksissa 10,4 % ja maksuissa 12,5 %. Samoin komissio esittää kasvua Verkkojen Eurooppa -välineelle sitoumuksissa 36,4 % ja maksuissa 11,7 %. Otsakkeen isoimman ohjelman Horisontti2020 määrärahat kasvavat sitoumuksissa 8,5 % ja maksuissa 0,4 %. Horisontti2020 ohjelman kokonaismäärärahat ovat sitoumusten osalta 12 161,5 miljoonaa euroa ja maksuina 10 941,8 miljoonaa euroa. Horisontin määrärahat muodostavat yli 50 % koko otsakkeen määrärahoista.  

ESIR:n osalta sen toimeenpano ja takuurahaston rahoitus ovat käynnissä suunnitellusti. Vuoden 2019 talousarvioesityksen osalta tämä tarkoittaa edellisvuosia pienempiä sitoumuksia ja maksuja EU:n talousarviosta. Komissio esittää ESIR:n takuurahastoon ensi vuodelle noin 187 miljoonaa euroa sitoumuksina, mikä on 90,8 % pienempi edellisvuoteen verrattuna, jolloin takuurahastoa vielä rahoitettiin noin 2 miljardilla. Maksuina muutosta on noin 656 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 1 172 miljoonan euron maksuja edellisvuoden 1 828 miljoonan euron sijaan. Vähennystä on siten 35,9 %.  

Kokonaisuutena sitoumusten osalta otsakkeessa 1a on kasvua 3,9 %, ja maksuissa 1,8 %. Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä 22 860 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 20 467,2 miljoonaa euroa maksuina. Otsakkeen sitoumusten liikkumavaraksi jää 222 miljoonaa euroa. Tarkemmat ohjelmakohtaiset sitoumusmäärärahatiedot on esitetty alla olevassa taulukossa pyöristetyin luvuin. 

Otsake 1 b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio 

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään koheesiota. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Tämän alaotsakkeen tukea saavat erityisesti heikoimmin kehittyneet alueet ja maat. 

EU:n koheesiopolitiikka perustuu kolmeen rakennerahastoon (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto). Tuen myöntäminen edellyttää kansallisen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen panostusta. EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet on laadittu kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä Euroopan komission keskinäisenä yhteistyönä. 

Vuoden 2019 talousarvioesityksellä pyritään tukemaan työllisyyttä ja luomaan työpaikkoja nuorille sekä vauhdittamaan kasvua ja strategisia investointeja. Komission mukaan koheesiopolitiikan vuosien 2014—2020 ohjelmat ovat yhä täydessä vauhdissa vuonna 2019. Niitä varten talousarvioesityksessä esitetään rakennetoimiin 57 113,4 milj. euroa sitoumuksina ja 47 050,8 milj. euroa maksuina. Sitoumukset kasvavat 2,8 % ja maksut 1,1 %. 

Komissio esittää käytettäväksi koheesiopolitiikkaan tarkoitetut sitoumukset täysimääräisesti. Konvergenssitavoitteen osuus kaikista otsakkeen sitoumuksista on 48,8 % ja koheesiorahaston osuus on 17,1 %.  

Rakenne- ja koheesiorahastomenot kattavat kaikista talousarvion sitoumuksista 34,5 %. Maksujen osuus kaikista maksatuksista talousarvioesityksessä on 31,6 %. Komission esityksessä sitoumuksia esitetään varattavaksi Verkkojen Eurooppa -välineen tukeen 1 700,4 milj. euroa (kasvua 2,7 %) ja vähävaraisten apuun 567,8 milj. euroa (kasvua 2,0 %).  

Komissio esittää 233,3 milj. euron lisärahoitusta nuorisotyöllisyysaloitetta varten nuorten tukemiseksi alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on erityisen suurta. Määrää on tarkoitus täydentää vastaavan suuruisella rahoituksella Euroopan sosiaalirahastosta. Komissio esittää uusien aloitteiden tukemisen osalta 40 milj. euroa rakenneuudistusten tukiohjelman jatkamiseen. 

Otsake 2: Kestävä kasvu: luonnonvarat 

Otsake 2 sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä eräät ympäristö- ja ilmastotoimien menot. 

Yleisen maatalouspolitiikan (CAP) tavoitteet rahoituskehyskaudella 2014—2020 ovat elinkykyisen ruoan tuotannon edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja EU:n maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Maataloustukirahaston rahoitus (pilari 1) liittyy markkinatoimiin ja suoriin tukiin ja maaseuturahaston rahoitus (pilari 2) maaseudun kehittämiseen. 

Poiketen edellisten vuosien markkinatilanteista, vuodelta 2019 odotetaan paluuta normaaliin. Vaikka kehyskauden ensimmäisinä vuosina oli hankaluuksia suorien tukien maksatusten osalta vuosina 2017 ja 2018 tilanne on parantunut huomattavasti. Näiden vuosien täytäntöönpanon onnistuessa suunnitelmien mukaisesti voidaan odottaa vuoden 2019 osalta korkeaa täytäntöönpanoa. Maatalouden kehittämisrahaston kohdalla ollaan täytäntöönpanon osalta jo täydessä vauhdissa ja maksatusmäärärahoja korotetaan vuoden 2018 tasosta. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta kehyskauden ensimmäisinä vuosina on ollut vaikeuksia ohjelmien käynnistämisen osalta. Kuitenkin vuoden 2019 osalta odotetaan rahoituksen kiihtyvän kauden loppua kohden. Life-ohjelman osalta väliarvion perusteella ohjelmassa panostetaan entistä enemmän biodiversiteetin lisäämiseen. Euroopan ympäristövirastolle odotetaan osoitettujen tehtävien lisääntyvän muun muassa ympäristövalvonnan ja –raportoinnin osalta ja raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen todentamisesta. Näistä uusista tehtävistä johtuen hajautettujen virastojen määrärahoihin esitetään 4,4 miljoonan euron korotusta. 

Komissio esittää otsakkeen 2 sitoumusten kokonaistasoksi yhteensä 59 999,1 miljoonaa euroa, joka on noin 1,2 % enemmän kuin vuonna 2018. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi siten 344,9 miljoonaa euroa. Käyttötarkoitukseen sidottua tuloja odotetaan vuodelle 2019 kertyvän yhteensä noin 549,1 miljoonaa euroa, joka on noin 926,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018.  

Sitoumusten osalta maatalouden tukirahaston menoihin esitetään 43 613,4 miljoonaa euroa (kasvua + 0,9 %) ja maaseudun kehittämiseen 14 687,3 miljoonaa euroa (kasvua + 2,1 %). Maksumäärärahoja maatalouden tukirahastoon on osoitettu 43 537,9 miljoonaa euroa (kasvua + 0,8 %) ja maaseudun kehittämiseen 13 131,0 miljoonaa euroa (kasvua + 10,8 %). Meri- ja kalatalousrahastojen sekä kansainvälisten sopimusten toimeen panon sitoumusmäärärahoiksi ehdotetaan yhteensä 1 083,0 miljoonaa euroa (kasvua + 0,8 %) ja ympäristö- ja ilmastotoimien (LIFE) osalta 544,1 miljoonaa euroa (kasvua + 6,0 %).  

Maatalousalan kriisivaraukseen esitetään määrärahaksi 468,7 miljoonaa euroa, joka vasta lähes vuoden 2018 esityksen mukaista 459,5 miljoonaa euroa. Komission arvion mukaan vuonna 2019 tarve maatalousmarkkinoiden interventiorahastolle ei tule olemaan niin merkittävä kuin vuonna 2017. 

Otsake 3: Turvallisuus ja kansalaisuus 

Otsakkeen 3 määrärahojen tavoitteena on vahvistaa politikkatoimia unionin vapauden, oikeuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Muuttoliikkeen hallintaan liittyvät toimet sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet sekä perusoikeuksien ja oikeudellisen yhteistyön edistäminen lukeutuvat tämän otsakkeen alaisiin ohjelmiin. 

Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä 3 728,5 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 3 486,4 miljoonaa euroa maksuina. Vuoteen 2018 verrattuna otsakkeen sitoumukset kasvaisivat 6,7 % ja maksut 17,0 %. Suurehko maksujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna selittyy eräiden ohjelmien toimeenpanon hitaudella vuonna 2017, mikä johti alhaiseen maksujen budjetointiin vuodelle 2018. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kasvu 55,9 % vuoteen 2018 verrattuna selittyy komission varautumisella uudistetun Dublin-säännöstön voimaantuloon, johon on rahoitussuunnitelmassa varattu 460 miljoonaa euroa. Lisäksi rahastosta on varattu rahoittamaan Kreikkaa muuttoliikkeeseen liittyvissä kustannuksissa 175 miljoonalla eurolla. Tämä liittyy osaltaan ”Hätätilanteen tuen antaminen unionin sisällä” -ohjelman pienentämiseen ja sen puitteissa rahoitettujen toimien kattamiseen tulevaisuudessa AMIF:sta. Kaikkiaan sääntelemättömän muuttoliikkeen hallintaan, EU:n ulkorajojen suojaamiseen sekä EU:n sisäisen turvallisuuden edistämiseen tarkoitettuihin toimiin komissio arvioi käytettävän vuonna 2019 yhteensä noin 2 200 miljoonaa euroa. EU:n pelastuspalvelumekanismin uudistamiseen on varattu 149,6 miljoonaa euroa. 

Komission esitys otsakkeen 3 kokonaistasoksi sitoumusten osalta on 927,5 miljoonaa euroa yli otsakkeen maksukaton, minkä vuoksi komissio ehdottaa joustovälineen käyttöönottoa vuodelle 2019 vastaavalla summalla.  

Otsake 4: Globaali Eurooppa  

EU:n ulkoisella toiminnalla pyritään edistämään demokratiaa, rauhaa, solidaarisuutta, vakautta sekä vähentämään köyhyyttä investoimalla unionin naapurivaltioihin ja tukemalla EU-jäsenyyttä valmistelevia maita, sekä edistämällä EU:n perusarvoja maailmanlaajuisesti. Komissio esittää otsakkeen sitoumuksiin 11 384,2 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 13,1 % nousua vuoteen 2018 verrattuna. Maksujen määräksi esitetään 9 508,4 miljoonaa euroa, missä olisi 6,8 % nousua vuoteen 2018. Komission esitys on 1 116,2 miljoonaa euroa yli otsakkeen maksukaton, minkä kattamiseksi komissio ehdottaa käytettäväksi sitoumusten kokonaisliikkumavaraa vastaavalla summalla.  

Otsakkeen 4 maksusitoumusten nousu johtuu pääasiassa liittymistä valmistelevan välineen (IPA II) ja humanitaarisen avun (HUMA) vahvistamisesta EU:n budjetista vuonna 2019 maksettavan Turkki-fasiliteetin toisen osan rahoittamiseksi. Turkki-fasiliteetin toisen osan rahoitusosuus EU:n budjetista vuonna 2019 on 1 450 miljoonaa euroa. Humanitaarisen avun ohjelman sitoumukset kasvavat 52,2 % 1 651,8 miljoonaan euroon ja sen osuus otsakkeen 4 sitoumuksista on 14,5 %. 

Kolmen suurimman politiikkainstrumentin 1.) liittymistä valmisteleva väline (IPA II), 2.) eurooppalainen naapuruusinstrumentti (ENI) sekä 3.) kehitysyhteistyöinstrumentti (DCI)) ehdotettu osuus koko otsakkeen menoista vuonna 2019 on kaikkiaan 72,9 % (8 300,6 milj. euroa). 

Suurin osa otsakkeen 4 ohjelmista pyrkii vähentämään maahanmuuttopaineita avustamalla suoraan pakolaisia ​​vastaanottavia maita ja yhteisöjä sekä puuttumalla maahanmuuton perimmäisiin syihin laajemmilla alkuperäalueilla. Otsakkeen 4 eri ohjelmista onkin varattu 560 miljoonaa euroa humanitaariseen ja kehitysyhteistyöhön liittyvään tukeen Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa. Tämän sitoumuksen taustalla on huhtikuussa 2018 Brysselissä pidetty toinen Syyria-konferenssi. 

Otsake 5: Hallinto 

Otsakkeen 5 hallintomenot kattavat toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle. 

Hallintomenoihin esitetään yhteensä 9 956,9 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvavat 3,0 % vuoteen 2018 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet ja EU:n koulut, jotka ovat eri instituutioiden yhteisiä. Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvavat 116,7 miljoonaa euroa (+ 6,2 %) vuodesta 2018. Eurooppa-koulujen menot pienenevät edellisestä vuodesta 0,4 %:lla jääden 192,1 miljoonaan euroon. 

Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 575,2 miljoonaa euroa, kun otsakkeen rahoituskehyksen katosta vähennetään vuoden 2017 talousarvion yhteydessä 253,9 miljoonaa euroa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytön vuoksi otsakkeessa 3.  

Erityisvälineet 

Rahoituskehysasetuksen Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014—2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EYVL L 347, 20.12.2013, s. 884) 2. luvussa on sovittu erityisistä rahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka otetaan käyttöön tarvittaessa. Tarvittavat määrärahat on sijoitettu monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun kehyskaton ulkopuolelle sekä maksuissa että sitoumuksissa Erityisvälineiden maksujen osalta neuvostolla ja komissiolla on eriävät näkemykset siitä, mitä maksukaton tulisi sisältää: komissio katsoo, että rahoituskehyksen ulkopuolisten välineiden sekä sitoumukset että maksut ovat kehyskaton ulkopuolella. Neuvoston lopullinen kanta on vielä määrittelemätön, mutta monet jäsenvaltiot (ml Suomi) katsovat, että vaikka sitoumukset ovatkin sovitun kehyskaton ulkopuolella, tulisi yleisen maksukaton kattaa myös kaikkien kehyksen ulkopuolisten välineiden maksut..  

Rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan solidaarisuusrahasto) komissio esittää kaikkiaan sitoumuksina 577,2 miljoonaa euroa ja maksuina 411,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2018 verrattuna sitoumukset vähenevät 87,3 miljoonaa euroa (-13,1 %) ja maksut 105,7 miljoonaa euroa (-20,4 %). Erityisvälineiden osalta kyse on kuitenkin osin talousarvioon valmiiksi, muun muassa ennakkomaksuja varten otettavista määristä. Vuosittain mahdollisesti enimmillään käyttöönotettavista määrärahoista säädetään monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa ottaen huomioon myös n+-säännön aikaansaamat mahdollisten käyttämättömien varojen siirrot aiemmilta vuosilta. 

Talousarvioesitys sisältää myös rahoituskehyksen mahdollistamien joustovälineiden käyttöönottoa. Komissio esittää, että erillisen joustovälineen avulla otetaan kokonaisuudessaan käyttöön otsakkeen 3 alla 927,5 miljoonaa euroa sitoumuksia sekä otsakkeen 1b alla 38,1 miljoonaa euroa. Maksuina komissio esittää joustovälineelle 899,7 miljoonaa euroa. Joustovälineen avulla käyttöönotettavilla määrärahoilla pyritään vastaamaan ennen kaikkea muuttoliikkeen, pakolaiskriisin ja turvallisuustekijöiden muutosten aiheuttamiin määrärahatarpeisiin otsakkeessa kolme. Otsakkeessa 1b joustovälinettä esitetään käytettäväksi rakenneuudistusten tukiohjelman vahvistamiseen. Komission ehdotus käyttää joustovälinettä 38,1 miljoonaa euroa myös otsakkeen 1b rakenneuudistusten tukiohjelman vahvistamiseen ei vastaa neuvoston asiasta saavuttamaa yleisnäkemystä (Coreper 2.5.). Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan tarvittava lisärahoitus 80 miljoonaa euroa tulisi rahoittaa vuosien 2019—2020 aikana ottamalla käyttöön määrärahoja sitoumusten kokonaisliikkumavaran kautta (40 milj. euroa) sekä uudelleenkohdentamalla määrärahoja otsakkeessa 2 (40 milj. euroa). 

Sitoumusten kokonaisliikkumavarasta komissio esittää käyttöönotettavaksi 1 349,5 miljoona euroa sitoumuksina otsakkeen 1b ja 4 alla. Otsakkeessa 1b tämä suunnataan jo aiemmin sovitun mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteeseen (233,3 milj. euroa) ja otsakkeessa neljä vastaavasti muuttoliikkeen hoitoon liittyviin toimiin, ennen kaikkea Turkin pakolaisavun koordinointivälineen (Turkki-fasiliteetti) toiseen vaiheeseen (1 116,2 milj. euroa). Edelleen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöä vuonna 2017 ehdotetaan hyvitettävän vuoden 2019 talousarviossa otsakkeen 5 enimmäismäärissä -253,9 miljoonaa euroa. Voimassa olevan rahoituskehysasetuksen mukaan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotolla saadut määrät on korvattava kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina. 

2.2  Tulot

Komission talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä eli 148 675,5 miljoonaa euroa. Tuloista katetaan omilla varoilla 146 771,7 miljoonaa euroa ja sekalaisilla tuloilla 1 903,8 miljoonaa euroa.